Vuosi 2012 on liiton 89. toimintavuosi ja valmistautuminen Museoliitto 90 juhlavuoteen aloitetaan.

Transkriptio

1 SUOMEN MUSEOLIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2012 (tarkennettu taloussuunnitelman osalta ) Tarkoitus Suomen museoliiton sääntöjen määrittelemänä tarkoituksena on toimia museoita omistavien tai ylläpitävien yhteisöjen museotoimintaa tukevana, yhteisiä tehtäviä hoitavana ja museoiden etuja valvovana yhdistyksenä. Liitto edistää museolaitoksen yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä toimii jäsentensä yhteistyöelimenä. Arvot - Sivistyksen kunnioittaminen - Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen - Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupoville Visio Suomen museoliiton strategisena tavoitteena on elinkelpoinen ja korkeatasoinen, muutokset hallitseva ja koko Suomen kattava museoiden palveluverkosto. Yleistä Suomen museoliitto edustaa Suomen museolaitosta ja käyttää sen ääntä. Liiton toiminta jakautuu jäsenistön edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä liiton toimintaa ylläpitäviin tukipalveluihin. Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 perustuu Museoliiton hallituksen strategiaan vuosille Vuodelle 2016 ulottuva strategia otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Strategian ja toimintasuunnitelman lisäksi liiton toimintaa ohjaa vuosikello, jossa määritetään ja aikataulutetaan toimintasuunnitelman toteuttamiseen tarvittavat yksittäiset työt. Ne tarkentuvat henkilöstön viikkosuunnitelmissa. Suomen museoliiton teema vuodelle 2012 on Positiivisesti mukana museoiden arjessa. Teemavuosi tulee näkymään Museoliiton kaikissa toiminnoissa, mutta erityisesti viestintä-, koulutus- ja kehittämispalveluissa. Museoliitto pitää jäsenistönsä tietoisena alan toimintaan liittyvistä muutoksista, joiden rytmin uskotaan olevan Suomen ja Euroopan taloudellisen tilanteen epävarmuuden vuoksi poikkeuksellisen nopea ja vaikeasti ennustettava. Koulutus- ja konsultointipalveluilla parannetaan museoiden osaamista niiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä, joita toimintaympäristöstä nousee sekä välttää tai vähentää muutoksiin sisältyvät uhkia. Vuosi 2012 on liiton 89. toimintavuosi ja valmistautuminen Museoliitto 90 juhlavuoteen aloitetaan. Edunvalvontapalvelut Edunvalvontapalveluillaan Suomen museoliitto vaikuttaa museoalan toimintaympäristöön siten, että museoiden on mahdollisuus toimia menestyksekkäästi ja kehittää omaa toimintaansa proaktiivisesti. Suomen museoliiton edunvalvontapalvelut sisältävät: - jäsenten edustamisen ja edunvalvonnan museoalan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten valmistelussa - jäsenten edustamisen ja edunvalvonnan museoalan kansallisten ja kansainvälisten rahoitusratkaisujen valmistelussa 1

2 2 - jäsenten edustamisen ja edunvalvonnan koko museoalaa koskevan järjestelmien ja käytäntöjen valmistelussa - jäsenten edustamisen ja edunvalvonnan museoalan kansainvälisissä järjestöissä Vuosille määritellyt strategiset tavoitteet ovat: - tuo jäsenkuntansa tietoon alan tulevaisuuteen vaikuttavat ajankohtaiset muutokset ja varmistaa, että museoalan tavoitteet tuodaan päättäjien tietoon riittävän aikaisessa vaiheessa - on aktiivinen yhteistyö- ja keskustelukumppani, kun yhteiskunnassa ratkaistaan museoihin ja kulttuuriperintöön liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi rahoitukseen tai lainvalmisteluun liittyvissä kysymyksissä - edistää kansallisten ja alueellisten ohjelmien, kuten luovuuden, saavutettavuuden, monikulttuurisuuden ja tietoyhteiskunnan, toteutumista ja huolehtii, että yhteiskuntapoliittisissa ohjelmissa museot otetaan huomioon - laatii museoiden käyttöä varten kestävän kehityksen ohjelman. Edunvalvonnan keinoissa korostuvat aloitteellisuus museoalan tarpeiden esiintuomisessa, henkilökohtainen ja verkostoyhteistyöhön perustuvat yhteydenpito päättäjiin, osallistuminen työryhmätyöskentelyihin, lausuntojen antaminen asioiden valmistelu- ja päätösvaiheessa sekä museoalan näkemyksistä tiedottaminen. Vuosi 2012 Toimintavuonna 2012 Suomen museoliiton edunvalvonnan keskiössä ovat valtionosuusjärjestelmään tai muuhun museoalan julkiseen rahoituksen perusteisiin tai tasoon liittyvät kysymykset, Kansallinen Digitaalinen Kirjasto järjestelmän kehittäminen, tekijänoikeus- ja henkilötietolakeihin liittyvät asiat ja museojärjestelmän rakenteelliset kysymykset. Positiivisesti mukana museoiden arjessa teemavuosi näkyy edunvalvonnassa siten, että museoiden toimintaan liittyvät asiat tuodaan jäsenmuseoiden tietoon heti niiden ilmaantuessa. Tiedon lisäksi tarjotaan analyysi vaikutuksista ja miten niihin liittyvät mahdollisuudet on hyödynnettävissä ja uhat vältettävissä. Museoiden valtionosuuksien vuosina saavutettu myönteinen kehitys katkeaa opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaan vuosina Kuilu opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemän henkilötyövuoden hinnan ja todellisten kustannusten välillä kasvaa jälleen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa järjestelmää siten, että osa valtionosuuksista sidotaan museoiden tuloksiin. Suomen museoliiton tavoitteena on valtionosuusleikkausten peruuttaminen tai kohtuullistaminen sekä varmistaa, että leikkaukset kohdistuvat enimmillään vuosiin ja, että indeksikorotukset tehdään näinäkin vuosina säännösten mukaisesti. Museoiden tulokseen perustuvan valtionosuusmittariston on kohdeltava tasapuolisesti erilaisia museoita ja mittarit on kohdistettava koko museotyöhön. Museoliitto on myös aktiivisesti mukana Museoviraston käynnistämän alan tilastoinnin uudistamisessa. Suomen museoliitto tekee oman esityksen mittaristosta ja mitattavista tehtävistä. Museoiden kokonaistalouden kannalta tärkeää on, että kiinteiden kulujen (kiinteistö- ja palkkakulut) suhteellinen osuus museoiden kuluista laskee. Suomen museoliiton tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja, joilla museoiden kiinteistöjen hoitomenojen kasvu saataisiin katkeamaan ja jopa laskemaan. Mahdollisina keinoina esitetään museoiden vapauttamista kiinteistöverosta ja museokiinteistöjen poikkeuksellisen luonteen (museot toimivat monesti poikkeuksellisen kalliissa ja säilytettäväksi määrätyissä arvokiinteistöissä) huomioimista vuokrissa ja ylläpitomaksuissa. Suomen museoliiton tavoitteena on nykyisen valtionosuusjärjestelmän rakenteellinen säilyttäminen. Tämän toteutumiseksi Museoliitto tukee rahapelimonopolin säilyttämistä ja Veikkauksen voittovarojen käyttöä museotoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2012 valtion budjettivaroista siirrettiin veikkausvoittovaroista

3 rahoitettavaksi mm. museoalusten ja seurojentalojen ylläpidon ja kunnostuksen kustannuksia. Suomen museoliitto katsoo, että veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteita ei voi lisätä ilman, että jaettava kokonaismäärä kasvaa. Tämä on huomioitava mm. Valtion taidemuseon säätiöittämisestä tehtävissä suunnitelmissa. Rahapelimonopoliin ja Veikkauksen voitonjakoon liittyvissä kysymyksissä Suomen museoliitto toimii yhdessä muiden Veikkauksen edunsaajien kanssa. Suomen museoliitto on mukana Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) järjestelmän rakentamisessa. Liiton tavoitteena on edesauttaa järjestelmän rakentamista ja käyttöönottoa siten, että järjestelmän rakentamisesta päävastuun kantavalla Kansalliskirjastolla on riittävät tiedot museoalan tarpeista. Lisäksi Museoliitto varmistaa, että museoille järjestelmään liittyminen ja sen käyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Lisäksi Museoliitto varmistaa, että valtion ylläpitämän KDK-järjestelmään liittymisen ehtona eivät ole valtiolta ostettavat palvelut. Suomen museoliiton tavoitteena on yhdessä Museoviraston ja Valtion taidemuseon kanssa varmistaa museoiden kokoelmissa olevien valokuvien, taideteosten ja muiden tekijänoikeuksia sisältävien materiaalien vapaa käyttö museoiden kaikissa toiminnoissa. Museoiden lainaamista materiaaleista museot maksavat tekijän- ja julkaisuoikeudet omistavien henkiöiden tai yhteisöjen kanssa erillisten sopimusten mukaisesti. Suomen museoliitto vaikuttaa henkilötietolain muutosten valmisteluun ja tulkinnan määrittelyyn. Museoliiton tavoitteena on, että materiaalien luettelointi, dokumentointi, julkaiseminen ja muu käyttö on mahdollista, kun ammattimaisten museoiden vakiintuneet käytännöt, kansainväliset museoeettiset näkökulmat ja hyvät tavat on huomioitu. Tekijänoikeuksiin ja henkilötietolakeihin liittyviin kansainvälisten lakien ja muiden sopimusten valmisteluun osallistutaan eurooppalaisten museo-organisaatioiden verkoston, Network of European Museum Organisations (NEMO), kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) komiteoiden ja pohjoismaisten museoliittojen kanssa. Suomen museoliitto tavoitteena on koko Suomen kattava ammattimaisesti hoidettu museopalveluverkosto. Vuonna 2012 toteutuvat määrärahojen leikkaukset heikentävät merkittävästi palveluja, saattavat vaarantaa pienimpien museoiden toiminnan ja sen myötä museoverkoston alueellista kattavuutta. Museoverkoston kattavuutta saattaa vaarantaa myös kuntien yhdistymiset. Museoliiton tavoitteena on varmistaa kuntien yhdistymisistä seuraavien museoliitosten onnistuminen sekä resurssien että tehtäväsiirtojen osalta. Tavoite on, että liittymisen seurauksena museotoiminnan käytössä olevat resurssit pysyvät vähintään samalla tasolla kuin ne olivat museoiden toimiessa erillään. Julkiseen rahoituksen leikkauksista aiheutuvien vaikutusten minimoimiseksi ja alueellisen kattavuuden varmistamiseksi Museoliitto edistää museoiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kokoelmakeskushankkeissa ja nostaa esiin museoiden merkitystä paikallisen ja alueellisen identiteetin lähteenä sekä museoiden mahdollisuuksia ottaa hoitaakseen opetukseen, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja matkailuun liittyviä tehtäviä. Lisäksi Suomen museoliitto tukee vapaaehtoistyöhön perustuvaa paikallismuseotoimintaa osallistumalla opetus- ja kulttuuriministeriön paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän toimintaan ja tarjoamalla museotyön asiantuntijapalveluja paikallismuseoiden käyttöön yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa. Kehittäminen Edunvalvontapalveluja kehitetään siten, että Museoliiton nostaa tavoitteiden ja epäkohtien lisäksi painotetusti esiin ratkaisuehdotuksia siitä, mitä toivomme tehtävän. Reagoinnin ohella Museoliitto on myös keskustelun herättäjä. Edunvalvonnan viestejä täsmennetään siten, että museoiden merkitys luovan talouden aikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä, museoiden tehtävä suomalaisten hyvinvoinnin rakentamisessa sekä 3

4 museoiden merkitys identiteetin ja itsetunnon lähteenä oivalletaan ja otetaan pysyväksi osaksi alan merkitystä käsittelevissä keskusteluissa. Edunvalvonnassa tuodaan esiin myös museoalan huomattava volyymi työllistäjänä ja vaikutusalueensa muiden elinkeinojen elävöittäjänä. Edunvalvonnan keinona ovat myös suositukset, joita annetaan museoalan toimintaan liittyviin kysymyksiin. Koulutus- ja kehittämispalvelut Koulutus- ja kehittämispalveluillaan Suomen museoliitto ylläpitää asiakkaidensa ammatillista pätevyyttä ja laajentaa heidän osaamistaan uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Suomen museoliiton koulutus- ja kehittämispalveluja ovat: - täydennyskoulutustilaisuudet, verkkokoulutus ja koulutusohjelmat o ammattitaidon ylläpito (syventävä) o osaamisen laajentaminen (yleissivistävä) - yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien konsultointi - koulutusjärjestelyt (koulutuksen sisällöstä vastaa yhteistyökumppani) - tutkimus- ja julkaisutoiminta - museoalan kehittämishankkeiden toteuttaminen - neuvontapalvelut Suomen museoliiton koulutus- ja kehittämispalveluille vuosille asetetut tavoitteet ovat: - tunnistaa ja kartoittaa museoalan tulevaisuuden kannalta keskeiset osaamistarpeet ja - koulutukseen kohdistuvat odotukset - tarjoaa museoiden kehittämistarpeiden mukaisesti korkeatasoista ja kohdennettua koulutusta eri ammattiryhmille - vahvistaa museoiden osaamista toimialan ylittävissä yhteistyöhankkeissa, palvelujen tuotteistamisessa ja tietoyhteiskuntataidoissa - lisätä ja kehittää verkkokoulutustaan - parantaa museoiden valmiuksia ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon toiminnassaan. Koulutus- ja kehittämispalvelut ovat Suomen museoliiton jäsenetu. Palveluja tarjotaan ainoastaan Museoliiton jäsenille. Koulutustilaisuuksien hintaa subventoidaan varainhankinnan tuloilla ja projektirahoituksella. Kehittämispalvelutuotteet hinnoitellaan kustannusperusteisesti. Vuosi 2012 Täydennyskoulutuksessa painottuvat verkostoitumiseen ja yhteistyöhön liittyvän osaamisen parantaminen sekä uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen museoiden kaikissa ammattiryhmissä. Verkkokursseista toteutetaan Verso 1 ja 2 sekä Museotyön perusteet. Yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien konsultointia ja kouluttamista tehdään erillisten tilausten ja toiveiden mukaisesti. Vuonna 2012 kehittämispalvelut tuotteistetaan kiinteäksi osaksi Suomen museoliiton palvelutarjontaa. Yksittäisistä tuotteista tehdään valmiiksi Museoiden strategiseen johtamiseen (strategioiden laadinta ja jalkauttaminen), museosiivoukseen ja materiaalien digitointiin liittyvät konsultointipalvelukokonaisuudet. Museoliiton tavoitteena on koordinoida museoalan koulutustarjontaa, mikä vähentää päällekkäisyyttä sekä aiheiden että ajoituksen osalta. Koordinoinnin työkaluna koulutusten järjestäjille tarjotaan Museoliiton palveluja tilaisuuksien markkinointiin, ilmoittautumisten vastaanottamiseen ja vahvistusten lähettämiseen, tilojen varaamiseen sekä muihin käytännön tehtäviin. Vuonna 2012 tavoitteena on järjestämispalvelujen 4

5 tuotteistaminen ja asiakastutkimuksen tekeminen palvelujen tarpeesta Museovirastolle ja Valtion taidemuseolle. Tutkimushankkeiden tuloksena julkaistaan Museoiden kävijät ja Avara museo hankkeiden loppuraportit sekä Encouraging Collections Mobility kirjan suomenkielinen versio. Museoliitto tukee jäsenmuseoidensa julkaisutoimintaa järjestämällä Vuoden museojulkaisukilpailun, jonka tulos julkistetaan Turun tai Helsingin kirjamessuilla. Selvitetään mahdollisuudet Suomen museohistorian englanninkielisen version julkaisemiseksi. Kehittämishankkeista tärkeimmät ovat Museoviraston hallinnoimien Kansallinen Digitaalinen Kirjasto ja Museo hankkeiden konsultointi, Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille hanke, Kulttuuriviennin edistäminen sekä Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettava Avara museo -hanke, EU:n Grundtvig-ohjelmalla rahoitettavat The Learning Museum Network Project (LEM) ja Creative blended mentoring for cultural managers (CREA.M ) hankkeet. Kulttuuriviennin edistämiseksi tuotetaan verkosta ladattava Facility Report -työkalu, jolla edesautetaan kansainvälisten näyttelyjen järjestämistä. Facility Reportissa huomioidaan erityisesti suomalais-venäläisen näyttelyvaihdon liikkuvuuteen liittyvät asiat. Tarvittaessa suomalais-venäläisen näyttelyvaihdon erityispiirteistä tehdään erillinen julkaisu. Neuvontapalvelut sisältävät Museoliiton jäsenten puhelin- ja sähköpostiperusteisen neuvonnan. Kehittäminen Verkkokurssin kehittämiseksi arvioidaan museologian perusopintokurssien (Verso 1 ja 2) sekä Tunnista riskit, turvaa kokoelmat kurssisisältöjen päivitystarve. Museotyön perusteet kurssin faktatiedot päivitetään. Uutena verkkokurssina käynnistetään Avara museo hankkeeseen liittyen museopedagogiikan monimuotokoulutus (verkkokurssi + lähiopetus). Uusien sisältöjen kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet toteuttaa Museoalan asiantuntijasta johtajaksi ja Näyttelyjen tuottaja koulutusohjelmat. Museoalan asiantuntijasta johtajaksi -koulutusohjelmalla nostetaan museoalalla toimivien asiantuntijoiden, päälliköiden ja johtajien johtamisosaamista. Näyttelyjen tuottaja koulutus ohjelmalla nostetaan museoiden näyttelyjen rakentamiseen, markkinointiin, asiakaspalveluun ja vientiin liittyvää osaamista. Lisäksi Suomen museoliitto osallistuu museologian koulutusten suunnitteluun yliopistojen esittämien tarpeiden mukaisesti ja selvittää mahdollisuudet saada museomestarikoulutus osaksi ammatillisia tutkintoja. Suomen museoliiton koulutuspalvelujen saavutettavuutta parannetaan verkkokoulutusjärjestelmän avulla. Koulutustilaisuuksiin voi osallistua etäyhteyden kautta vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja kouluttajan kanssa. Koulutusaineistoja (esim. luentoja) voi tallentaa järjestelmään. Positiivisesti mukana asiakkaan arjessa teema näkyy koulutus- ja konsultointipalveluissa uusina keinoina osallistua Museoliiton koulutuksiin sekä aktiivisena koulutustarpeiden kuuntelemisena. Viestintäpalvelut Viestintäpalveluillaan Suomen museoliitto rakentaa museoalan brändiä, parantaa asiakkaidensa tunnettuutta ja tuo asiakkailleen uusimman tiedon heidän toimintaansa koskevista asioista sekä nostaa julkiseen keskusteluun museoalan edunvalvonnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. Suomen museoliiton viestintäpalvelut jakautuvat jäsenmuseoille kohdentuvaan sisäiseen viestintään sekä museoiden toimintaympäristöön kohdentuvaan ulkoiseen viestintään: - ulkoinen viestintä 5

6 o jäsenten ja museoalan tunnettuuden lisääminen Museo-lehden, Museoliiton kotisivujen, museums.fi ja museoviikko.fi portaalien, näyttelyposti-sähköpostilistan sekä tiedotteiden ja esitteiden kautta o museoalan näkemysten esiintuominen julkiseen keskusteluun artikkeleiden ja muun esiintymisen ja mediayhteistyön kautta. - sisäinen viestintä o jäsenten tiedottaminen museoalan ajankohtaisista kansallisista ja kansainvälisistä asioista uutiskirjeiden, tiedotteiden, museopostin ja kotisivujen kautta. Viestintäpalveluissa korostuu tiedottaminen Suomen museoliiton työkaluilla, joita ovat Museo-lehti, Juliusuutiskirje, tiedotteet ja Museoposti, Museoliiton kotisivut ja Museoliiton hallinnoimat portaalit (museot.fi, museums.fi, euromuse.net, museoviikko.fi). Lisäksi Museoliitto helpottaa jäsentensä keskinäistä yhteydenpitoa Soitetaan museoon luettelolla (SOIMU). Suomen museoliiton viestintäpalveluille vuosille määrittelemät strategiset tavoitteet ovat: - on monipuolinen tiedonlähde, joka alan näkyvyyden kohentamisen kautta luo sekä jäsenkunnan omalle markkinoinnille että yhteistyökumppanien löytymiselle onnistumisen edellytyksiä - pitää jäsenmuseoiden sisäisen ja ulospäin suuntautuvan viestinnän kehittämisen keskeisenä osana edunvalvontaa - korostaa kohderyhmäajattelun merkitystä ja määrittelee käytettävät viestintä- ja markkinointikanavat sen mukaisesti - toteuttaa erityisteemoihin liittyviä markkinointi- ja viestintähankkeita yhteistyökumppaneiden kanssa - lisää tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista. Vuosi 2012 Vuonna 2012 Museo lehteä julkaistaan neljä numeroa. Sen konsepti päivitetään ja tässä yhteydessä arvioidaan mahdolliset uudet kohderyhmäpainotukset. Museo lehden jakelua uudistetaan siten, että se lähetetään jäsenetuna museoiden henkilökunnalle. Jakelu hoidetaan museoiden kautta. Julius uutiskirje lähetetään tarpeen mukaan, keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Muita toistuvia viestintätapahtumia ja tehtäviä ovat: - Museovuosi-näyttelytiedotus, näyttelykalenteri, näyttelykoosteen tuottaminen - Museoviikko ja Kansainvälisen museopäivän järjestelyt - Vuoden 2011 valtakunnallisen kävijätutkimuksen tulosten julkistaminen ja julkaisun tekeminen - Museojulkaisukilpailun järjestäminen - Mennään museoon viikon järjestäminen - Museoalan puhelinmuistio Soimun julkaiseminen - Tuote- ja palveluhakemiston julkaiseminen Museo-lehdessä - Verkkopalvelujen (museot.fi, museoliitto.fi, museoviikko.fi) ylläpito Lisäksi Suomen museoliitto osallistuu museoalan messuille yhteistyössä jäseniensä kanssa. Vuonna 2012 osallistutaan vähintään yksille kirjamessuille, joilla julkaistaan Vuoden 2012 museojulkaisu. Lisäksi muita mahdollisia messuja ovat opettajille suunnattu Educa sekä Matka 2012-messut. Kehittäminen Vuonna 2012 viestintäpalvelujen kehittämisessä painottuu Sosiaalisen median mahdollisuuksien aikaisempaa laajempi hyödyntäminen. Näyttelykalenteri uudistetaan Facebook-sovellukseksi ja samassa yhteydessä siitä tehdään Mobiili-sovellus. Lisäksi arvioidaan mahdollisuudet Pääsihteerin blogin ylläpitämiseksi. Blogia käytettäisiin ajankohtaisten kysymysten käsittelyyn ja keskustelun herättämiseksi. Sosiaalisen median käytön ja muun verkkoviestinnän lisääminen aiheuttaa huomattavaa työmäärän kasvua ja siihen varataan ½ henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna

7 Muita kehittämishankkeita ovat: - jäsenmuseoiden näyttelyihin liittyvän viestinnän monipuolistaminen mm. lisäämällä näyttelypoimintojen määrää sekä tekemällä niihin liittyviä haastatteluja - museorekisterissä olevan kuvamateriaalien määrää ja laatua parannetaan - Suomen museoliiton graafisten ohjeiden päivittäminen Kehityshankkeiden toteuttamisessa selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön viestintäalan oppilaitosten kanssa. Positiivisesti mukana asiakkaan arjessa teemavuosi näkyy vuorovaikutteisuutena ja tehdään yhdessä henkenä. Positiivisuutta koko museoalalla korostetaan sloganeissa ja Museoliiton järjestämissä tapahtumissa. Tukipalvelut Tukipalveluilla huolehditaan Suomen museoliiton muiden palvelujen resursoimisesta ja ohjaamisesta, hallinnosta ja toimiston ylläpidosta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä sekä toteutetaan Museoliiton tekemien kansallisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten velvoitteet. Tukipalvelut sisältävät: - hallinnon o vuosikokous o hallitustyöskentely o työryhmien työskentely o jäsenkirjanpito: jäsenarkisto seulotaan ja järjestetään o järjestöjen ja muiden organisaatioiden välinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö - toimistopalvelut - henkilöstöhallinnon - taloushallinnon - markkinointi- ja myyntipalvelut - Museoliiton käsikirjaston ylläpidon Suomen museoliiton tuki- ja kehittämispalveluille vuosille asetetut tavoitteet ovat: - toimii siten, että jäsenet saavat jäsenmaksua vastaavat korkeatasoiset palvelut - varautuu jäsenistön mahdollisen talouskehityksen heikkenemisestä aiheutuvaan kysynnän laskuun kehittämällä uusia palvelumuotoja - hallitsee kustannuksia prosessien ja tietojärjestelmien hyvällä suunnittelulla - pyrkii luomaan lisäresursseja henkilöstön tehtävien uudelleen järjestelyillä - kehittää henkilöstön monipuolista ammattitaitoa ja työn tekemisen hyviä edellytyksiä - kehittää toimintaansa vihreän toimiston periaatteita noudattaen. Vuosi 2012 Jäsenet Vuosikokous järjestetään sääntöjen mukaisesti toukokuussa Hallitus kokoontuu vuosikellon mukaisesti kevätkaudella 4 kertaa ja syyskaudella 3 kertaa sekä asioiden niin vaatiessa muulloinkin. Jäsenkirjanpito uudistetaan luokituksen osalta uusien sääntöjen mukaisesti. Jäsenarkisto seulotaan ja järjestetään uudelleen käytettävyyden parantamiseksi. 7

8 Kansainvälinen yhteistyöhön osallistutaan Euroopan museofoorumin (EMF), Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) ja Eurooppalaisten museo-organisaatioiden verkoston (NEMO) kautta. Lähialueyhteistyössä tärkeimmät kumppanit ovat pohjoismaiset museoliitot, Venäjän museoliitto, Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi ja Baltian maiden museoliitot. Toimisto Toimistopalveluissa lisätään liikkuvuutta. Puhelinjärjestelmän uudistamisen yhteydessä siirrytään mobiilikeskukseen ja luovutaan lankapuhelimista. Liikkuvuutta lisätään myös suosimalla kannettavien tietokoneiden käyttöönottoa tietokoneiden uusimisien yhteydessä. Liikkuvuutta, työnsuunnittelua ja yhteydenpitoa kehitetään ohjelmistoratkaisuin. Tietoturvaa parannetaan varmuuskopiointimenetelmien uudistamisella. IT-palvelujen teknisen ylläpidon ulkoistamisen tarve ja mahdollisuudet arvioidaan. Palvelut ulkoistetaan, jos siihen on taloudelliset mahdollisuudet ja sopiva kumppani löytyy. Vihreän toimiston käytänteissä edetään vähentämällä paperin käyttöä mm. kokousmateriaalien kohdalla ja parantamalla etätyömahdollisuuksia. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tehtävänä on edistää hyvää tekemisen fiilistä, joka perustuu ystävällisyyteen, luottamukseen, jokaisen kunnioittamiseen ja tasapuolisuuteen. Osaamista parannetaan yksittäisillä koulutustilaisuuksilla. Osaamisen laajentamisen ja siihen liittyviin koulutusohjelmiin osallistuminen arvioidaan tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Työajan joustomenetelmiä otetaan käyttöön työmenetelmien kehittymisen mukana. Etätyö ja joustavan työajan edellyttämät uudistukset työajan seurannassa toteutetaan ottamalla käyttöön työajan hallintaohjelmisto. Yksittäisistä hankkeista toteutetaan lisäksi työpaikkaselvitys riskeistä ja vaaroista sekä laaditaan tähän selvitykseen perustuva toimintaohjelma. Selvitys tehdään yhteistyössä Museoliiton työterveyspalvelut tuottavan Diacorin kanssa. Vakinaista henkilökuntaa vuoden 2012 alussa on seitsemän ja projektityösuhteissa kuusi henkilöä. Henkilötyö jakautuu: - edunvalvontapalvelut 2 htv - koulutus- ja kehittämispalvelut 7 htv o Täydennyskoulutus 1 htv o Avaramuseo- ja LEM-hanke 2 htv o KDK ja Museo2015 hankkeet 4 htv - viestintäpalvelut 2 htv - tukipalvelut 2 htv Vuoden 2012 aikana arvioidaan mahdollisuudet yhden projektisuunnittelijan toimen perustamiseen ja sen vakituiseen täyttämiseen. Taloushallinta Taloushallinnassa siirrytään sähköiseen myyntilaskutuksen ja toteutetaan SEPA-maksujen vaatimat uudistukset pankki- ja taloushallintaohjelmiin. Taloushallintapalvelujen muuttaminen kokonaisuudessaan sähköiseksi ja sen edellyttämä järjestelmän ylläpidon, kirjanpidon sekä maksuliikenteen ulkoistaminen selvitetään käytäntöjen ja kustannusten osalta sekä varaudutaan uudistuksen toteuttamiseen. 8

9 Markkinointi- ja myynti Museoliiton oman toiminnan markkinointia ja myyntiä uudistetaan. Työn perustaksi laaditaan kaupallisiin kumppaneihin liittyvän strategia. Käytännön työssä korostuu säännöllinen ja monipuolinen yhteydenpito. Kirjasto Kirjaston hankitaan museoalan uutuuskirjat. Kehittämishankkeena viedään loppuun kirjastotietokannan perustaminen. Tavoitteena on, että tiedot Museoliiton kirjastossa olevasta materiaalista avataan verkkoon. Tässä yhteydessä perustetaan tietokanta, johon liitetään keskeisimmät linkit museoalan verkkojulkaisuista. Kehittäminen Tukipalvelujen yleisenä kehittämistoimena tehdään selvitys palveluyhtiön perustamisesta. Mahdollisen yhtiön tavoitteena on laajentaa Museoliiton mahdollisuuksia palvelujen tarjoamiseen sekä sisältöjen että kohderyhmien osalta. Mahdollisesti perustettavan yhtiön tehtävä on Suomen museoliitto ry:n sääntömääräisen toiminnan tukeminen. Taloussuunnitelma tarkennetun taloussuunnitelman loppusumma on euroa. Valtionavustuksen osuus on euroa (16,8 % tuloista). Jäsenmaksuja arvioidaan kertyvän euroa (9,3 %), koulutus- ja konsultointipalvelujen ja viestintäpalvelujen tuloarvio on euroa (73,5 %) ja muita tuloja euroa (0,4 %). 9