Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVMSTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
|
|
- Albert Esa-Pekka Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVMSTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1990 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
2 -..u-,:i- t
3 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1990 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Vesi ja ympäristöhallitus Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Helsinki 1993
4 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöistä eikä siihen voida vedota vesi ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa Helsingin vesi ja ympäristöpiiristä. ISBN ISSN Painopaikka: Vesi ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1993
5 Julkaisj/a Vesi ja ympäristöhallitus ja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jari Venetvaara ja Esa Lammi 3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Toukokuu 1993 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvillisuuskartoitus kesällä 1990 Kartläggning av vegetationen i Lahdenpohja viken i sjön Vesijärvi samt i sjön Teräväinen sommaren 1990 Julkaisun laji Selvitys Julkaisun osat Toimeksiantaja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Toimielimen asettamispvm Tiivistelmä Raportissa kuvataan lmnustollisesti arvokkaiden Vesijaiven Lahdenpohjan ja Terava;sten kasvillisuutta sekä esitetään toimenpiteitä näiden alueiden säilymiseksi arvokkaina lintuvesinä. Alueiden kasvillisuus eroaa selvasti toisistaan Lahdenpohjan alueella ilmaversoisten osuus laj;stossa on runsasta, Teravaisissa taas merkillepantavaa on pohjalehtisten ja uposkasvien runsaus Ero johtuu pohjan laadun sekä vesisyvyyden eroista. Alueiden pesimälinnustoon kuuluvat mm. ruskosuohaukka, kaulushaikara ja kurki. Alueiden säilymistä arvokka;na lintuvesma uhkaa etenkin rakentaminen Lahdenpohjan alueella on ruopattu runsaasti vene valkamia ja ka;vuujatepenkat ovat pahasti pensoittuneet Myos pello;lta valuvat ravmteet rehevoittavat alueita ja liettävät pohjaa, mikä tukehduttaa pohjasuurukekasveja. Rantapelloilla tulisikin tehostaa ve siensuojelua ja rantojen rakentamisesta ja nioppaamisesta tulisi luopaua. Asiasanat (avainsanat) Vesikasvillisuus, lintuvedet, Vesijärvi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Vesi ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 409 Kokonaissivumäärä Kieli 44 Suomi ISBN Hinta ISSN Luoftamuksellisuus Julkinen Jakaja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri PL HELSINKI Kustantaja Vesi ja ympäristöhallitus PL HELSINKI
6 Utgivare Vatten och miljöstyrelsen och Helsingfors vatten och miljödistrikt Författare (uppgffter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Jari Venetvaara och Esa Lammi 4 PRESENTA TIONSBLAD Utgivningsdatum Maj 1993 Pubilkation (även den finska titeln) Kartläggning av vegetationen i Lahdenpohja viken i sjön Vesijäwi samt i sjön Teräväinen sommaren 1990 Vesijän en Lahdenpohjan ja Teräväisen kasvillisuuskartoitus kesällä 1990 Typ av pubiikation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet Utredning Helsingfors vatten och miljödistrikt Publikationens detar Referat 1 rapporten beskrivs växtligheten i Lahdenpohja viken i sjön Vesijärvi samt i sjön Teräväinen. De är vär defulla sjöfågellokaler. Ätgärder föreslås för att bevara deras värde. Lokalemas vegetation skiljer sig tydligt från varandra: i Lahdenpohja är luftbladsväxtemas andel i art beståndet stor, i Teräväinen är rosettbladsväxtemas och de submersa växtemas riklighet beaktansvärd. Skillnaden beror på olikhetema i bottenkvaliteten och vattendjupet. Till lokalemas häckfåglar hör bl.a. bmn kärrhök, rördrom och trana. Områdenas värde som sjöfågellokaler hotas i synnerhet av vattenbyggande. Inom Lahdenpohja området har tairika båtsträndcr muddrats upp och högama av muddringsmassa har kraftigt förbuskats. Aven närsaltema som urlakas från åkrama eut rofierar vattendragen och uppslammar bottnen, vilket kväver rosettbladsväxterna. Vattenskyddet på strandåkrama borde därför effektiveras och byggandet och muddrandet av strändema upphöra. Sakorä (nycke!orä) Vattenväxter, sj öfågeliokaler, Vesij ärvi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Vatten och miljöstyrelsens duplikatserie nr 409 Sidantal Språk 44 Finska!SBN Pris ISSN Sekretessgrad Offentlig Distribution Helsingfors vatten och miljödistrikt PB HELSINGFORS Förlag Vatten och miljöstyrelsen PB HELSINGFORS
7 5 ÄLKUSANAT Tässä raportissa kuvataan Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvillisuutta ja sen kehittymistä. Lahdenpohja ja Teräväiset ovat Vesijärven kansainvälisesti arvokkaita Lintuvesilahtia. Helsingin vesi ja ympäristöpiirissä kartoitettiin lintuvesiohjelmaan kuuluvien Vesijär ven lahtien kasvillisuuden nykytilaa vuosina Kartoitukset tehtiin sen vuoksi, etta alueille kohdistuu mm merkittavaa rakentamispainetta Kasv;llisuuden ja mahdolli simman luonnontilaisten ranta alueiden merkitys alueella pesiville linnuille on ensiar voisen tärkeää, Kasvillisuuden muutokset osoittavat hyvin myös vesialueen veden laa dun ja pohjan muutoksia. Helsingissä Jari Venctvaara Esa Lammi
8
9 7 SISÄLLYS ALKUSANAT. 5 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUSMENETELMAT JA SAATU MNEISTO 9 3 KASVIKARTOITUSLINJOJEN SELOSTUKSET Lahdenpohjan kasvikartoituslinjat Teräväisen kasvikartoituslinjat 12 4 LAHDENPOHJAN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUS 12 5 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI 1$ KIRJALLISUUS 20 LIflTEET 22
10
11 1 JOHDANTO 9 Tässä tutkimusraportissa kuvataan linnustollisesti arvokkaiden Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten alueiden nykyistä kasvistollista tilaa, sekä ehdotetaan toimenpiteitä näiden alueiden säilymiseksi arvokkaina lintuvesinä, Alueet sisältyvät valtioneuvoston vahvis tamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaina kohteina. Raportti koostuu lyhyestä johdannonomaisesta tekstistä, kasvillisuuslinj ojen kuvauksesta seka taulukoista, jossa esitetaan loydctyt kasvilajit linjoittain Lopuksi ehdotetaan toimenpiteita alueille Lutteena ovat 1) yleiskartta, jossa nakyy tutkimushnjojen sijainti, 2) ilmavalokuvien perusteella tehdyt kartat eri kasvilhsuustyypeista, seka 3) lrnjataulu kot Maastotyot tehtiin heina elokuussa TUTIUMUSMENETELMÄT JA SAATU AINEISTO Tutkimusmenctelminä käytettiin 1) ilmavalokuvakartoitusta maastokäynteineen ja 2) kartoituslinjojen tekemistä, sekä 3) otettiin vesinäytteet, joista niääritettiin veden laatu. Ilmavalokuvaus tehtiin pienkoneella 750 m :n korkeudesta alueelliseen maanpintaan nähden, kuvaamalla järjestelmäkameralla 36 mm:n kinodiafilmille. Objektiivina käytettiin polttoväliltään 50 mm:n normaaliobjektiivia. Kuvauksen ajankohta oli kesällä 1990, elokuun alussa, jolloin kaikki kasvit olivat jo näkyvissä. Kinodioilta heijasta maila saatiin piinettyä kasvillisuuskartat, jotka tarkennettiin maastossa. Kasvillisuuskartoituslinjat tehtiin etupäässä veneestä käsin. Linjojen leveys oli 5 ni ja ne ulottuivat rannasta yleensä niiii pitkälle kuin uposkasvillisuutta riitti. Yli 325 cm:n syvyisessä vedessä ei enää kasveja ollut. Pari linjaa ulottui vain n. 250 cm:n syvyyteen, koska pohjan kasvillisuus muuttui monotoniseksi, ja veden syvyys ei kasvanut. Tämä oli kuitenkin riittavaa, koska muilla linjoilla saatiin selville kasvillisuuden raja Rajakasvci na olivat yleensä sammalmainen viherlevä (pohjakivien pinnoilla), karvalehti, Cera tophyllurn demersum sekä vesirutto, Etodea canadensis. Kartoituslinjoilla kuljetun matkan pituus mitattiin kelluvalla, 100 m pitkällä, seipäiden väliin pingoitettavalla mittanarulla. Muuten käytettiin pituusmittana veneen mittaa (5 m). Rantakasvien ja ilmaversoistcn Iajitja niiden runsaus määritettiin silmäilemällä kasvilli suutta veneen ympärillä linjalla, ja muut kasvit otettiin vesikasvinoutimena toirnineella haravalla. Haravan varteen oli merkitty veden syvyydcn asteikko. Lyhyemmän haravan varren pituus oli 160 cm ja pidemmän 450 cm. Näytteet otettiin aina, kun kasvillisuus muuttui, tai monotonisessa kasvillisuudessa kymmenen metrin välein. Ävovesialueella harattiin pohjaa koko linjan pituudelta, mutta näyteväliksi merkittiin silti m (= aina, kun kasvillisuus muuttui toiseksi). Varsinkin avovesilinjat kartoitettiin tyynellä säällä, ettei tuuli kuljettaisi venettä pois linjalta. Kasvillisuuden runsaus linjoilla ar vioitiin Sirnin (1969) käyttämällä asteikolla 1 5. Siinä 1 = kasvista on havainto näytealalla, 2 = kasvia on hyvin vähän näytealalla, 3 = kasvia tavataan sirotellusti koko näytealalla, 4 = kasvi on runsas näytealalla ja 5 = kasvi esiintyy massalajina näytealalla.
12 10 Kasvilajit määritettiin maastossa, paitsi osa vesisammaleista. Vesisammaleista otettiin linjakoodein ja numeroin varustetut näytteet pieniin paperipusseihin. Ne vietiin Ouluun, Oulun Yliopiston kasvimuseoon, jossa museonhoitaja Tauno Ulvinen ystävällisesti tarkisti sammalten määritykset. Tästä monet kiitokset hänelle. Monet kiitokset neuvois ta myös dos. Urho Mäkirinnalle, Oulun Yliopiston kasvitieteen laitokselle, Saatu aineisto käsitti rantakasveineen yhteensä 79 eri kasvilajia, joista varsinaisesti vesikasveja on 60 eri lajia. Lahdenpohjan alueelta löytyi yhteensä 49 varsinaista vesikasvilajia ja Teräväisten alueelta 47. Lahdenpohjan alueella kasvisto oli varsinkin helofyyttien (=ilmavcrsoiset) osalta runsaslajista, ja Teräväisissä merkille pantavaa oli pohjalehtisten ja uposkasvien runsaus. Ero näiden kahden paikan välillä johtuu pohjan rakenteesta ja laadusta sekä veden mataluudesta: Teräväisten alueella on hiekkapohja, joka on liejun ja saven peitossa. Vesi on matalaa. Paikoin pohja on paljaana. Lahden pohjan alue on saviliuskeista materiaalia, jota peittää lieju ja detrituskarike. Paikoin on sielläkin hiekkaa. Lahdenpohjaan lisäksi johtavat monet maatalouden ravinnekuor mituksen vaikutuksen alaiset ojat. Teräväisissä tällaisia paikallisia ravinnekuormituksia on huomattavasti vähemmän. Ainoastaan Laitialan kartanon viljelyksiltä, metsäsaarek keen ja vallituksen läpi, voi jotakin ravinnekuormitusta tulla. Sensijaan Teräväisissä, alueen mataluudesta johtuen, varsinainen umpeenkasvu on huomattavaa, ja lahoava detritus kuluttaa happea. Veden laatu määritettiin otetuista vesinäytteistä. Näytteet otettiin 30 cm:n syvyydestä, pintavedestä, yhteensä neljästä eri pisteestä: 1 = Lahdenpohja / ruoikon ja rantanevan välinen avovesi linjalta 3, 2 = Lahdenpohja / avovesi Laitialan selältä, linjalta 1, 3 = Teräväinen / sisemmän ruoikkovyön ulkoreuna linjalla 5, ja 4 = Teräväinen! avovesi, linjalta 7. Taulukko 1. Taulukossa pisteet 1 ja 2 ovat Lahdenpohja, 3 ja 4 Teräväinen. Lahdenpohjan näytteet otettiin ja Teräväisten näyttect Muuttuja Alkaliteetti mmol/l ph Väriluku KOK.N pg/l N07 N pg/l <10 <10 <10 <10 N03 N [Lg/l <10 <10 <10 <10 KOK.P Klorofylli a Bikarbonaatti mg/i Sähkönjohtokyky ms/m ig l ig/l
13 3 KASVIKARTOITUSLINJOJEN 5ELO STUKSET Lahdenpohjan kasvikartoituslinjat Linja 1 Linjalta loydettnn yhteensa 37 kasvilajia, joista 25 on varsinaisesti vesikasveja Linja alkaa 45 m levean osittain nevamaisen umpeenkasvun reunasta Nevan ja rantametsi kon vahssa on hyvin tihea jarv;ru6ikko Helofyytit (Phragmites) jatkuvat melkein linjan loppuun saakka Linja loppuu 275 cm n syvyiseen veteen, jossa ei enaa mitaan kasveja esiinny Kasvirajana on 225 cm n syvyinen vesi Pohjan laatu on kovaa savea, jonka paalla on paikoin hyvin paksu hejukerros Linja 2 Linjalta loydettnn yhteensa 45 kasvilajia, joista 37 on varsinaisesti vesikasveja Linjan alussa on vanha, osittain umpeenkasvanut venevalkama Helofyytit ulottuvat linjalla 170 cm n asti ja linja paattyy 345 cm n syvyiseen veteen, jossa viela tavataan karvaleh ti, Ceratophytlum demersum ja eras vesisammal, Rhynchostegzum npar;ozdes Pohja on kovaa savea ja paikoin soraa Linjan alkupuolella on paksusti hejua kovan pohjan päällä. Linja 3 Linjalta tavattiin yhteensä 40 kasvilajia, joista 31 on varsinaisesti vesikasveja. Linja alkaa n 15 levean umpeenkasvun reunalta, ja se ulottuu 235 cm n syvyyteen, jossa esiintyy viela karvalehti, Ceratophyltum demersum Helofyytit ulottuvat 140 cm n syvyiseen veteen Pohjan laatu linjalla on savea, jonka paalla linjan alussa on paksulti hejua Paikoin on sorapohja Linja on tuulelle ja aalloille alttussa paikassa Linja 4 Linjalta tavattiin yhteensä 39 kasvilajia, joista 31 on vesikasveja. Linja alkaa n. 30 m leveän nevamaisen umpeenkasvun reunasta, jatkuen 275 cm:n syvyiseen veteen. karvalehti, Ceratophyllum demersum esiintyy vielä linjan lopussa. Linjan pohjan laatu on vaihteleva: eniten on kovaa savea, mutta linjalla on myös laajahko, n. 30 m leveä hiekkalaikku. Linjan alussa on paksulti liejua. Helofrytti kasvillisuus ulottuu linjalla 200 cm:n syvyyteen.
14 Teräväisen kasvikartoituslinjat Linja 5 Linjalta tavattiin 39 kasvilajia, joista 36 on vesikasveja. Linja alkaa moreenisen niemen kärjestä halki tiheän ruovikon. Se päättyy kaukana avovedessä 305 cm:n syvyisessä vedessä, jossa esiintyy vielä karvalehti, Ceratophyttum demersum. Heiofrytit ulottuvat ensin 65 cm:n ja sitten 90 cm:n syvyiseen veteen. Välissä on laaja helofyytitön alue, Linjalla kasvaa monia pohjalehtisiä kasveja, isoetidejä, mm. molemmat lahnanruoliot (Isotes), raani (Littorella unifiora) ja hapsiluikka ( Eleocharis acicuiaris,. Linjan vieressä kasvoi saman niemen edustalla, nuottamoho ( Lobelia dortmanna) n. 40 cm:n syvyisessä vedessä hiekkapohjalla. Linja 6 Linjalta löydettiin yhteensä 3$ kasvilajia, joista 32 on vesikasveja. Linja alkaa soistu neesta, umpeenkasvancesta rannasta. Linja ulottuu moikoiden halki aina 310 cm:n syvyiseen veteen. Helofyyttikasvillisuus loppuu ensin $0 cm:n, sitten 160 cm:n syvyi sessä vedessä. Välissä on 40 m leveä heiofyytitön alue. Pohjan laatu on kovaa savea, ulompana on sorapohjaa. Linjan alussa, kovan pohjan päällä, on paksusti liejua ja kariketta. Linja 7 Linjalta löydettiin yhteensä 37 kasvilajia, joista vesikasveja on 30 eri lajia. Linja alkaa 140 m leveän umpeenkasvun reunasta. Umpcenkasvu muodostuu matalan kivennäismaan (savi) päälle kasvaneesta nevasta ja nevaniitystä, sekä ruoikosta. Osmankäämi, Typha latifolia on runsas lukuunottamatta läpipääsemätöntä ruoikkoa, joka on savisen rannan ja nevan välissä. Linja ulottuu aina 315 cm:n syvyiscen veteen, jossa ci enää mitään kasvilajia ole löytynyt. Kasvillisuuden raja on 305 cm:n syvydessä ja heiofrytti kasvil lisuus ulottuu 160 cm:n syvyiseen veteen asti. 4 LMIDENPOHJÄN JA TERÄVÄISTEN KASVILLISUUS Lahdenpohjan alueelta löydettiin yhteensä 67 eri kasvilajia, joista vesikasveja oli 49 lajia, kun taas Teräväisten alueelta löydettiin yhteensä 5$ eri kasvilajia, joista vesikas veja oli 47 eri lajia. Taulukossa 2 esitetään ne kasvilajit, jotka havaittiin kesän 1990 aikana Lahdenpohjan ja / tai Teräväisten alueelta. Havainnot on ilmoitettu linjoittain. Linjat alueella. + symboli tarkoittaa, että kasvilajia ei tavattu itse linjalta, mutta sitä esiintyi linjan lähellä. 1 4 sijaitsevat Lahdenpohjan alueella ja linjat 5 7 sijaitsevat Teräväisten
15 Taulukko 2. Kasvilajit Lahdenpohjan ja Teräväisten eri linjoilla 13 Linja Kasvilaji RANTÄKASVTT Potygonum lapathzfotium 4 Potentitta patustris Rorippa palustris 2 Cardamine pratensis 2 Lythrum sahcarta Epitobium palustre 3 Cicuta virosa Peucedanum patustre Galium trtfldum Menyanthes trifoliata 1 Lycopus europaeus Bidens cernua 1 7 Catla paiustris Carex rostrata Carexacuta 1 Carex diandra 1 4 Ägrostis stolonifera 2 Calamagrostis stricta 3 7 Calamagrostis canescens HELOFYYTIT = ILMÄVERSOISET Equisetum fiuviatile Lysimachia thyrszflora Hippuris vuigaris Irispseudocorus Sagittaria sagitttfolia Alisma plantagoaquatica Sparganium erectum 3 4 Sparganium emersum Typha Latifolia Schoenoplectus lacustris 3 + Eleocharis mamillata 2 Eleocharis palustris + Glygeria maxima Giygeria fluitans 2 Phragmites australis IVYMfEIDIT = KELLUSLEHTISET Nymphaea candida Nuphar tutea Ranunculus peltatus Polygonum amphibium 2 4
16 5 14 Kasvilaji Linja Potamogeton natans Atopecurus aequaiis ISOETIDIT = Isotes tacustris Isotes echinospora Littorelta unifiora Lobelia dortmanna Eteocharis acicularis Riccia fluitans POHJARUUSUKKEISET LEMNIDIT Lemna minor = Spirodela polyrrhiza Hydrocharis morsusranae Ricciocarpos natans IRTOKELLUJAT ELODEIDIT = UPOSKASVIT Myriophyllum verticiltatum Myriophytlum alternifiorum Etodea canadensis Potamogeton tucens Potamogeton gramineus Potamogeton x zizii Potamogeton praelongus Potamogeton perfoliatus Potamogeton obtusifolius Potamogeton berchtoldii Potamogeton crispus Sparganiurn minirnum , CHARJDIT Nitella flexilis = Niteila wahlbergiana Chara fragilis viherievä NÄKINPARTAIS-LEVÄT CEK4TOFYLLIDIT Ceratophyltum demersum Utricuiaria intermedia Utricutaria vuigaris Lemna trisulca = IRTOKEIJUJAT
17 15 Linja Kasvilaji BRYIDIT = VESISAMMALEET hypnoides antipyretica Drepanogladus aduncus Drepanogladus fluitans Drepanogladus tenuinervis Drepanogladus capiltzfolium Cattiaergon megatophyltum Rhynchostegium riparioides Warnstorfla trichopylla fontinalis fontinalis Taulukko 3. Lahdenpohjan ja Teräväisten kasvilajit elomuodoittain Elomuoto Lahdenpohja Teräväinen Rantakasvit Helofrytit 15 7 Nymfeidit 6 4 Isoetidit 3 5 Lemnidit 4 3 Elodeidit 8 11 Charidit + Chlorophyta 1 4 Ceratofytlidit 4 4 Bryidit 8 9 Yht Taulukossa 3 löydetyt kasvilajit on ryhmitelty eri elomuotoihin. Taulukossa 4 esitetään Lahdenpohjan (linjat 1 4) ja Teräväisten (linjat 5 7) kasvillisuuden jakautuminen eri elomuotoihin. Elomuoto % on laskettu liitteenä olevista kasvikartoituslinjojen runsauden indeksistä, se saadaan kertomalla kuljetulla matkalla (m) kasvin yleisyyttä kuvaava runsauden asteluku asteikolla 1 5. (Katso liitteen selostusta).
18 16 Taulukko 4. Kasvilajien elomuotoprosentit Lahdenpohjan ja Teräväisten eri linjoilla. Elomuoto % Rantakasvit 16% 3% 8% 8% 2% 1% 12% Helofyytit 22% 26% 22% 29% 22% 32% 33% Nymfeidit 9% 13% 12% 14% 16% 24% 17% Isoetidit 0% 2% 0% 4% 6% 0% 0% Lemnidit 18% 12% 14% 10% 18% 8% 7% Elodeidit 13% 16% 9% 15% 6% 14% 13% Charidit 0% 0% 0% 0% 2% 1% 0% Ceratofrllidit 18% 18% 28% 14% 19% 13% 16% Bryidit 4% 10% 7% 6% 9% 7% 2% Yht Taulukko 5. Kasvilaj ien vaateliaisuus Vaateliaisuus Lahdenpohja Teräväinen Oligotrofinen 3 4 Oligo mesotr. 5 7 Mesotrofinen 8 4 Meso eutr, Eutrofinen Indiffercntti Yht Taulukossa 5 on eriteltyinä Lahdenpohjasta ja Teräväisistä löydetyt kasvilajit niiden vaateliaisuuden mukaan (Luther 1951, Sirn 1969, Kurimo 1975, Toivonen 1981 ja 1984, Hiltunen 1991, Lampolahti 1991a ja b). Luvut kuvaavat kasvilajien määrää Taulukossa 6 esitetään Lahdenpohjan (linjat 1 4) ja Teräväisten (linjat 5 7) vaatcliaisuus %. Se perustuu liitteenä olevien kasvikartoituslinjojen perusteella laskettuun ninsauden indeksiin. Se saadaan kertomalla kuljettu matka (m) kasvin yleisyyttä kuvaavalla asteluvulla. Lopuksi ovat samaan vaateliaisuustasoon kuuluvien lukujen ninsautta kuvaavat indeksit laskettu yhteen. (Katso liitteen selostusta).
19 Taulukko 6. Kasvilajien prosentuaalinen osuus eri vaateliaisuusluokissa Lahdenpohjan ja Teräväisten linjoilla 17 Vaateliaisuus % Oligotrofinen 3% 2% 2% 0% 4% 5% 0% Otigo-mesotr. 0% 2% 0% 3% 7% 7% 6% Mesotrofinen 6% 3% 4% 7% 3% 1% 5% Meso eutr. 6% 10% 16% 23% 12% 10% 21% Eutrofinen 44% 39% 47% 32% 42% 27% 29% Indzfferentti 41% 44% 31% 35% 32% 50% 39% Yht Taulukko 7a Lahdenpohjan yleisimmät kasvilajit Fhragmites australis 12% Ceratophyllum demersum 10% Equisetum fiuviatile 7% Nuphar lutea 7% Lemna trisulca 6% Rzcctocarpos natans 5% Elodea canadensts 4% Potamogeton natans 4% Hydrocharzs morsus ranae 3% Muut kasvilajit yhteensä 42% Yht. 100% Taulukoissa 7 esitetaan Lahdenpohjan ja Teravaisten runsaimmat kasvilajit Tassa kunkin lajin runsaus on esitetty % lukuna Kunkin lajin runsaus on saatu kertomalla ensin kulloinkin kuljettu matka (m) kasvm yleisyytta kuvaavan asteluvun (1 5) kanssa (katso liitettä).
20 18 Taulukko 7b Teräväisten alueen yleisimmät kasvilajit Phragmites australis 13 Equisetum fiuviatile 11 Nuphar lutea 9 Ceratophyllum demersum Potamogeton natans Ricciocarpos natans 8 Lemna trisulca 5 Elodea canadcnsis 4 Utricularia vuigaris Muut kasvilajit yhteensä 31 % % % 8 8 % % % % 3 % % ¾ Yht. 100 ¾ 5 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Lahdenpohjan alue on voimakkaasti maatalouskulttuurin vaikutuspiirissä. Pääosa rantaviivasta rajoittuu peltoihin. Alueella on myös Hollolan kunnan ylläpitämä Laitialan uimaranta laitureinecn. Kesähuviloita ja / tai rantasaunoja on Lahdenpohjan perukassa muutama. Lisäksi on yksi erillinen huvila juuri rakenteilla rantaan, peltotien päähän. Huviloiden cdustat oli ruopattu siten, että oli rakennettu rannalta saakka veneväylä. Väylät ovat usean kymmenen metrin mittaisia matalaan veteen pengerrettyjä ojia. Kaivuujätepenkat ovat paikoin pensoittuneet ja pirstovat rantamaisemaa, Yhdellä paikalla oli lahtea täytetty siten, että autolla voitiin ajaa täytön päähän rakennettuun venerantaan. Lisäksi Lahdenpolijan veden rehevyys oli kesällä 1990 Teräväisten aluetta korkeampi. Toimenpiteiksi ehdotetaan ensiksikin, että vcsiensuoj elua tchostetaan rantapelloilla ja lahteen johtavien ojien valuma alueilla siten, että ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesiin saadaan vähennettyä. Myös lantaloiden kuntoon ja asianmukaiseen hoitoon tulee kiinnit tää huomiota. Toiseksi rakentamiseen tulisi suhtautua varauksin, koska se tuo tullessaan rantojen ruoppaamisen, umpeenkasvua kiihdyttävät lietevallit ym. Myös vielä rakentamattomat rannat tulisi säästää, koska varsinkin alueella pesivä ruskosuohaukka vaatii pesimäpai kahaan rauhallisuutta. Etenkin alueen pohjoisosassa on vielä melko runsaasti rakenta matonta rantaa, jossa on puusto tallella. Uusia veneojia ei tulisi mopata, eikä poistaa kasvillisuutta laajoilta alueilta.
21 19 Teräväfsen alue on tämän vuosisadan loppupuolella alkanut kasvaa umpeen (Sirn 1969). Alue on luonnostaan matalaa, ja matala alue on hyvin laaja. Osa hiekkarannoista ja hiekkapohjaisista paikoista osa on nykyisin liejun peitossa. Umpeenkasvu on pakotta nut monet vaateliaat hiekkapohjan kasvit ulommas rannasta ja kaventanut niiden kasvualaa Lmtualueena paikka on arvokas Pesimahnnustoon kuuluvat mm kau lushaikara, mskosuohaukka ja kurki. Veden rehevyys oli kesällä 1990 matalampi, kuin Lahdenpohjassa. Alueen rantojen rakentaminen tulisi estää. Alueella on saarissa kolme kesähuvilaa ja rannalla yksi, vastarakennettu (Kylmapohjassa) Alueella pesivat ruskosuohaukka ja kurki tarvitsevat rauhallisen peslmaympariston Rantapuuston (tervaleppa, koivu, manty, pihlaja, kuusi) mahdollisia hakkuita ei tulisi sallia. Teravaisten alueella on mopattu pieni alue venepaikaksi, mutta siita ei liene paljoa haittaa. Sen sijaan uusien moppausten teko tulisi estää, samoin kasvillisuuden niitto. Suositellaan kuitenkin taydellista moppauskieltoa Sen sijaan Teravaisten suojelu alueeseen lnttyvan memen karjessa, Lehtoniemessa, on matala, kaunis luonnon hiekka ranta, joka on kasvamassa umpeen. Siinä on monia Vesijärvessä nykyisin harvinaistu ne;ta pohjalehtisia kasveja Alue tulisi niittaa paljaaksi jarvimosta, joka uhkaa tukehdut taa Isoetidit Lisaksi tulisi tarkistaa, ettei Laitialan kartanon pelloilta ja padoilta valu mitään Teräväisten alueelle. Kivistönkärjessä on hyvä, luonnostaan syntynyt soutuve neitten pitopaikka, jonka kaytto on vilkasta Sen kaytto olisi turvattava myos jatkossa
22 MRJÄLLISUUS 20 Hiltunen, P. 1991: Kasviselvitysten merkitys vesistöjen kunnostusta suunniteltaessa. Luonnon Tutkija 95: Hinneri, : Tutkimuksia Sääksmäen Saarioisjärven umpeenkasvusta. Luonnon Tutkija 69. Kurimo, U. 1975: Vesikasvit kertovat vesien tilasta. Suomen luonto 38: Kurtto, A. 1985: Karjaan Lepinjärven putkilokasvistosta. Lutukka 1:9 14. Lammi, E. 1987: Vesijärven Paimelanlahden vesikasvisto. Helsingin yliopiston kasvitieteenlaitos. 76 s. Sivulaudaturtyö, Lammi, E. & Lammi, a: Vesijärven Enonselän kesvillisuusselvitys lis. Lahden kaupungin Ympäristönsuojelulautakunta. Lammi, H. & Lammi, E. 1988b: Hollolanlahden vesikasvisto ja sen muutokset kahden vuosikymmenen aikana. Lutukka 4: Lampolahti, J a: Satakunnan lintujärvien vesisammalet. Luonnon Tutkija 95: Lampolahti, J b: Jokivesien sekoittuminen murtoveteen Porin rannikolla vesikasvilaj iston tarkastelu ja vesistörakentamisen vaikutusten ennakointi, Luonnon Tutkija 95:11 14,1991. Lcvanto, T. 1936: Vesijärven itärannan vesikasvistosta ja kasvillisuudesta. Luonnon Ystävä 40: Linkola, K. 1932: Alueellista lajitilastoa vesiemme putkilokasveista. Luonnon Ystävä 36: Luther, H. 1951: Verbrcitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser Gegend in Siidfinnland. der Ekenäs 1 Aigemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49: Mäkirinta, U. 1976: Vedenpinnan tulevan säännöstelyn vaikutus perhojoen järviryhmän Mäkirinta, U vesikasvillisuuteen, Vesihallitus, tiedotus 115. Helsinki. $6s. a: Kukkia, SLidfinnland. Die pflanzensoziologische Gliederung der Wasservegetation im See Äcta Univ. Ouluensis, A 75. Mäkirinta, U b: Spectralen Lichtmessungen im freien Wasser und in der Wasser vegctation des Sees Kukkia, SLidfinland, unter besonderer Beröcksichtigung der Zonation, Aquilo Ser. Bot. 16: Mäkirinta, U. 1989: Classification of South Swedish Isoetid vegetation with the help of numerical methods. Vegetatio 81: Kluvier Aeademic Publishers. Belgium. Norrlin, J.P. 1870: Bidrag till Sydöstra Tavastlands fiora. Notiser Söllsk. fauna Fiora Fennica Förh. 11:
23 Nybom, C. 1980: Vesikasvien niiton koetoiminta vesihallinnossa. $3s. Vesihallituksen tiedotus 196. Helsinki. Nyroos, H. 1976: Lohjan seudun eri vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun. 75 s. Vesihallituksen tiedotus 114. Helsinki. Sirn, M. 1969: fjber die Ufer und Wasserflora sowie vegetation der Bucht Hollolanlahti des Sees Vesijärvi in Sfidfinnland. Ann. Bot. fennici 6: Sirn, M. 1978: Notkeanäkinruohon, Najas flexilis, esiintymisestä Vesijärvessä (EH). Luonnon Tutkija 82:138. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: 1. Meriläinen (toim.): Suomen Luonto IV. Vedet, s Kirjayhtymä, Helsinki. 21 Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 8$: Venetvaara, J. & Lammi, E. 1990: Hollolan Kutajärven ja Vesijärven Laasonpohjan vesi kasvikartoitus s. Helsingin Vesi ja Ympäristöpiiri, Helsinki. Venetvaara, J. 1991: Hyvinkään Ridasjärven kasvillisuuden kartoitus 1990 ja ennuste lisäveden vaikutuksista. 34 s. Keski Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntainliitto, Kerava. Venäläinen, J. 1982: Parikkalan Siikalahden putkilokasvistosta. Memoranda Soc. fauna
24 Veden Kasvien 22 LIITTEET Liite 1 on tutkimusalueitten kartta, josta näkyy linjojen sijainti. Liitteenä 2 ovat tutkimusalueilta piinetyt ilmakuvakartat, joihin on merkitty eri kasvilli suusalueet, Sekä lahdenpohjan että Teräväisten alueilta on esitetty yleispiirteinen kasvillisuuskartta sekä yksityiskohtaisemmat kartat, Liitteenä 3 ovat tehdyt 7 linjataulukkoa: Liitteen 3 taulukoita luetaan seuraavasti: Pohjan laatu: A = hiekka, B = sora, C = Kova savi, D = pehmeähkö savi (esim. detritusta seassa), E = lieju, G = kuivifla oleva neva tai pinnan yläpuolista liejua (0 tason yläpuolella) sekä H = hieta tai hiesupohja. syvyys luetaan kolmesta allckkain olevasta ruudusta. Phragmiteksen, (järviruoko) vedenpäällinen korkeus luetaan kolmesta allckkain olevasta ruudusta, Kuljetun matkan symbolit ovat: = vedenpinnan yläpuolinen, rantaan ulottuva alue; 0 = vedenpinnan 0 taso, josta alkaa vesialue + linjaa kuljettu eteenpäin. Kuljetun matkan mctrit saadaan cm. syrnbolien alta, allekkain olevista muduista, joista ylempi ilmoittaa kymmenet metrit ja alempi metrit. runsaus on ilmoitettu viisiportaisella asteikolla (Sirn 1969). Siinä 1 = on havainto lajista, 2 = kasvilaji on harvalukuinen, 3 = kasvia on sirotellusti, 4 = kasvi on runsas ja 5 = kasvi muodostaa ns. massakasvustoja. Linja taulukkoa luetaan viivettimen kanssa ylhäältä alaspäin. Näin on saatu pieneen tilaan mahdollisimman paljon informaatiota, ja kunkin kasvilajin runsautta voidaan seurata kuljetulta linjalta metri metriltä, Esim. jos on kuljcttu 20 m:n matka, ja jonkin kasvilajin runsaus on siinä ilmoitettu vaikka 4:ksi, tarkoittaa se, että tätä kasvilajia on koko kuljetulla matkalla keskimäärin ilmoitetun verran, Jos samalta matkalta on toinen kasvilaji ilmoitettu esim 1:ksi, niin tarkoittaa se, että tällä linjan pätkällä on kasvista ainakin yksi havainto.
25 23 LIITE 1 LIITE 1. TUTMMUSALULEITTEN KARTrA, JOSTA NÄKYY LINJOJEN SIJAINTI
26 24 LIITE 2/1 LIITE 2 TUTMMUSALUEILTA PIIRRETYT ILMAKUVAKARTAT L a h den po hj u Kuva 5, Kuva 7 Kuva t Mökkirantoo ruov kkoo FHIIItM ruovkkoo 0smonkäömkköä Korte kkoo o 0 Keituslehti sö 500 m INI p Muut ilmoversois kosvustot Soro toi korteniittyö toi nevotuhta Pe n s o k koo
27 LahdenpohjQ 1 M P Harva Phr Phr Järviruoko Nup Ulpukko PN Kurjenjalkaniitty TIatN Leveälehtinen osmankäämmiitty Pnot Uistinvita CaUa Vehka 0 Sata (useita sara-lajeja) Cros Pu[losara Ke[( KeI[uslehtisiä M Metsää C + E Sata * järvikorte (sekakasvusto E Jarvkorte 5 Saari A Avoves: M 0 50 loom t )
28 ]arviruoko Ulpukka Kurjenjat ko n tty Leveötehtrnen osmankööminiitty Uistinvita Vehka Sato (useita soratajeja) Put(osc ra KeUustehtisia Metsco Sora.jorvikorte (sekokasvusto) Jarvikorte Saari Avoves Phr Nup PN TIatN Pnat CaHa c Cro s Keit M C.E 5 5 A 5O0 idom 0 M Harva Phr Lohdenpohjo 1 M P
29 -J LQhdenpohjQ 2 Phr M P hc hc M ) P P P M z / z 10Dm 0 50 Ustinvita Pnct Jörviruoko P ht Luhtokosti kkaniitty CstrN Pultoscro Leveälehtinen osmonköämi Cros TLat Hoo rapol pakko n ii t t y SereN Isosorsimo Gmox Avovesi A Jörvikorte, niitty Pensos E. EN p Pojukkoo x
30 28 LIITE 2/5 LQhdenpohjQ 3 Venevojo Phr Cm Phr PN CN P n ot Serec Ttot Gm o x Keji E A 5 x Järviruoko Kurjenjo!konnty Soroniitty Uistinvito Hooropolpokko Leveöehtinen osmonkäämi Isosotsimo Ke[IusIehtsä Järvikorte Avovesi Soori Pojupensos
31 29 LIITE 2/6 Luhdenpohju 4 M P Pht PN - 1 Phc 0 50 loom Tiat Phr PN CN Cstr ly p N EN, E A P M Leveolehtinen osmankoämi Jarviruoko K u rj e nj a l<o n ii t t y Soron iitty Luhtakashkko Os man kääm kkoa Jarvi korteniitty, jorvi korte Avovesi Peltoa Metsää
32 30 LIITE 2/7 LQhdenpohjc 5 T ot N Phr M Cm Pot CN Kurjenjolko socontty Phr Järviruoko Tiot, TIatN Leveäteht. osmonkääm-niitty CN.Cstr Soromitty. Luhtokostikko E Jörvikorte M Metsöö KeLL KeLLustehtisiö A Avovesi 5 Saari
33 ]orvcuoko, nhitty Kurjenjolka soroniitty Jörvikorte. soroniitty Lev. ehtinen osmonköomi-niitty Luhtokostikko Ke[(ustehti so Jarvikorte Avovesh Metsaa Phc, PhrN Pot.CN E CN Tiat, TLatN Cstr Keli E 10Dm Cstr j M LchdenpohjQ 6 Phc
34 32 LIITE 2/9 Lohdenpohjo
35 33 LIITE 2/10 LQhdenpohjQ 8 M P ht 0 50 loom E1eochpoL Gmox Tiot Phr M A RontoLuikko sosotsimo Lev.Ieht. osmonköömi Järviruoko Metsää Avovesi
36 34 LIITE 2/11 Teräväinen Å Kuva. Kuva 4. Kuva m miii liii N R u ovi k koo Korteikkoo Harva korteikkoo Ruovikon jo korteikon sekokosvusto Osmonködmikköä Ke Hus te h t ts iä Sato toi korteniittyä toi nevotuhtoa Pensajkkoista tuhtaa ( pojuja kasvaa tuhdatta)
37
38 Utpukka Nup Ja r v r u oko Phc Leveälehtinen osmankoarni T at Uistindita Pnat S[oc Ja r v kai cia Kelluslehtisiä Ke [t Jarvi ko rten iitty EN Ja tv korte Avov e s E A
39 37 LIITE 2/14 PhrN Phr TLat A E Järviruokoniitty Järviruoko LeveäLehtinen osmonkäämi Avovesi Järvikorte Tiheä järviruoko 0 Teräväiset 4 A cp 0 50
40
41
42
43
44
45
46
47 1(
48
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 989 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi -I VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 408 VESIJÄRVEN sopoiij JA HOLLOLAN
LisätiedotNro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga
Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1991 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
Lisätiedot55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)
55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio
LisätiedotLahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotOsa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotKirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista
Kirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista 1947-2017 Heikki Toivonen 12.12. 2017 Kangasala Kirkkojärven kasvillisuus tunnetaan hyvin FT Uuno Perttulan tutkimukset 1947-51 Heikki Toivonen, kartoitukset
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö
LisätiedotHAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013 HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS
LisätiedotLempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
LisätiedotKyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotKankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
LisätiedotKirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017
Kirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017 Silvestris luontoselvitys oy / 7.12.2017 2 Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus, kohde ja tutkimusmenetelmä... 3 2. Tulokset... 5 3. Johtopäätökset ja näkökulmia
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
LisätiedotPorin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotMaastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä
Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotVesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko
Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia
LisätiedotVanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys
Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 Esa Lammi 2002 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuus 1 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 SISÄLLYS 1. Johdanto...2 2. Menetelmät...2
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotVESI- JA YMPARISIOHALLITUKSEN MONISIESAR]A. Nro 601 OSA 1 KUOREJÄRVEN KASVILLISUUS OSA II TULUÄRVEN KASVILLISUUS OSA UI HIRVASJÄRVEN KASVILLISUUS
VESI- JA YMPARISIOHALLITUKSEN.... MONISIESAR]A Nro 601 OSA 1 KUOREJÄRVEN KASVILLISUUS OSA II TULUÄRVEN KASVILLISUUS OSA UI HIRVASJÄRVEN KASVILLISUUS Heli Karjalainen VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA
LisätiedotVesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä
SUOMEN YMPÄRISTÖ 18 2008 Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä YMPÄRISTÖN- SUOJELU Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen Jarkko Leka, Heikki Toivonen, Niko Leikola ja Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotRenkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit
Renkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit Pertti Uotila Renkajärvi on hieman yli kuuden neliökilometrin laajuinen Tammelan ylänköalueen latvajärvi, 122 m merenpintaa korkeammalla. Järven valuma-alue
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotURAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 253/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 26.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Urajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?
Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotHAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA. Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen
HAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen 26.9.2007 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 Päävyöhykelinjamenetelmä 4 2.2 Niittotarpeen
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotOtaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011 Jouni Leinikki ja Juha Syväranta 5.1.2012 Alleco Oy Veneentekijäntie 4 00210 Helsinki 1 Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 5 Tulokset... 6 Tulosten
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotTammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus
Tammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus Teppo Häyhä & Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 6 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 13/2018 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018 Jouni Leinikki Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
LisätiedotTYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTARAPORTTI TYÖNUMERO: 20600783 SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (30) Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 2 2.1 Natura-luontotyypit,
LisätiedotValkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotNro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA Kaj Granberg Juhani Hynynen
Nro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA 1986 Kaj Granberg Juhani Hynynen VESI- JA MONISTESARJA YMPRISTbHALLITUKSEN Nro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA 1986 Kaj Granberg Juhani
LisätiedotVesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014
Suomen Luontotieto Oy Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014 Alueen eteläreunassa on pieni järvikaislakasvusto Suomen Luontotieto Oy 37/2014 Jyrki Matikainen
LisätiedotRAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA
RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
9M608035 6.3.2008 Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus 9M608035 Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotRaahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi. Toukokuu FT Samuel Vaneeckhout Osuuskunta Aura
Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi Toukokuu 0 FT Samuel Vaneecout Osuuskunta Aura Muinaisjäännösselvityksen suoritus Alue Raahen Pyhtilänkangas. Suunnittelualue sijaitsee Raahen kaupunginosien
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVESI ja YMPÄRISTÖ ry
^t Humaljärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 2010 Suomen Sokeri Oy, Kirkkonummi '^^^^.^^^-^^ '^-'^^-^jr-s-^. ^^S^r^^ ^.^»^^ '^^ss^s^'^ ^ '" ^lo Eeva Ranta.4^4. Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotMerkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010
Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja
LisätiedotNro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS. Esa Taskinen
Nro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS Esa Taskinen - 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 430 MMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASWLLISUUS Esa Taskinen Nimisjärven vesikasvillisuus sivut
LisätiedotAVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG
LisätiedotSipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotNro 1987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LAADUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA V Eira Tolonen Anneli Ylitolonen
Nro 987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LAADUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA V. 979-86 Eira Tolonen Anneli Ylitolonen VESI-JÄYMPXRISTt5HALIITUKSENMONISTE$ARJA Nro 987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LÄÄDUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA
LisätiedotHaitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä
Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä 14.6.2014 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae) Pohjois-Amerikasta peräisin
LisätiedotTULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI
TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:
LisätiedotSimojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
LisätiedotRuovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotMerkitse pyydyksesi oikein
Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotUimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä
Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotNRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN RANTA- JA VESIKASVILLISUUTEEN. Pasi Tolonen
NRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN RANTA JA VESIKASVILLISUUTEEN Pasi Tolonen VESI JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ NRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN
LisätiedotRaaseporin Persbölen Kvarnträskin perustila. Raaseporin kuntakohtainen järvikunnostusohjelma
Raaseporin Persbölen Kvarnträskin perustila Raaseporin kuntakohtainen järvikunnostusohjelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 17/2011 Raaseporin Persbölen Kvarnträskin perustila
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotVesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella
Vesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella Jyväskylän yliopisto Bio-ja ympäristötieteiden Pro gradu -tutkielma Aira Muhiya 17.11.2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
Lisätiedot