Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga
|
|
- Kaisa Korpela
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1991 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga
2
3 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1991 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga Vesi ja ympäristöhallitus Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Helsinki 1993
4 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa Helsingin vesi ja ympäristöpiiristä. ISBN ISSN Painopaikka: Vesi ja ympäristöhallituksen monistaino, Helsinki 1993
5 3 KUVAILULEHTI JulkaisUa Vesi ja ympäristöhallitus ja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Julkaisun päivämäärä Toukokuu 1993 TekUä(t) (toimiefimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jari Venetvaara, Esa Lammi ja Jouni Klinga Julkaisun nimi (myös ruotsinkiefinen) Vesijäiven Hollolanlahden kasvillisuuskartoitus kesällä 1991 Kartläggning av växtligheten i Vesijärvis Hollolanlahti på sommaren 1991 Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen aseftamispvm Selvitys Helsingin vesi ja ympäristöpiiri Julkaisun osat Tiivistelmä Raportissa kuvataan hnnustoll;sest; arvokkaan Hollolanlahden kasvillisuutta ja esitetaan toimenpiteita alueen säilyttämiseksi arvokkaana lintuvetenä. Hollolanlahden vesikasvistosta on runsaasti myös aikaisempaa havaintoaineistoa. Vesilcasvisto on koko havaintokauden ( ) ollut jatkuvan muutoksen alaisena. Eräät vaateliaat vesikasviharvinaisuudet ovat vähentyneet ja toisaalta lajisto on rikastunut uusien tulokkaiden myötä. Useimmat taantuneista la jeista ovat sellaisia, jotka kasvavat kirkkaassa vedessä hiekka tai liejupohjilla. Suomessa uhanalaisiksi näistä mainitaan jouhivita (Potamogeton rutilus), hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja silonäkinparta (tähtinäldnparta) (Chara braunii). Lahdella kasvava rauhoiteftu laji, notkeanäldnruoho (Najas Ftexilis) näyttää säilyneen runsaudeltaan melko vakiona koko jakson aikana jolta tietoja on olemassa. Uusia tulokkajta Hollolanlahdella ovat mm. mataluikka (Eleocharis mamillata), poimuvita (Potamogeton crtspus) ja tummasiloparta (Nitetta batrachosperma) Naista uusista tulokkaista kuitenkin poimuvita on taantunut parina viime vuotena. Hollolanlahdella pesii mm. kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Suojelutoimenpiteiksi esitetään maatalouden vesiensuojelun tehostumista ja rantarakentamisen sekä ruop pausten estämistä. Asiasanat (avainsanat) Vesikasvillisuus, lintuvedet, Vesijärvi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Vesi ja ympäristöhallituksen monistesaija nro 411 Kokonaissivumäärä Kieli 62 Suomi ISBN Hinta ISSN Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Helsingin vesi ja ympäristöpiiri PL HELSINKI Kustantaja Vesi ja ympäristöhallitus PL HELSINKI
6 Utgivare Vatten och milj östyrelsen och Helsingfors vatten och milj ödistrikt 4 PRESENTA TIONSBLAD Utgivningsdatum Maj 1993 Författare (uppgffter om organet: namn, ordförando, sekreterare) Jari Venetvaara, Esa Lammi och Jouni Klinga Pubilkation (även don finska titein) Kartläggning av vegetationen i Hollolanlahti viken i sjön Vesijärvi sommaren 1991 Vesijärven Hollolanlahden kasvillisuuskartoitus kesällä 1991 Typ av pubilkation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet Utredning Helsingfors vatten och miljödistrikt Publikationens delar Referat 1 Rapporten beskrivs växtligheten i Hollolanlahti viken i sjön Vesijärvi, en värdefuli sjötågellokal och gärder föreslås för att bevara dess värde. åt Växtligheten i Hollolaniahti viken är rikligt dokumenterad redan tidigare. Vattenvegetationen har under heia observationstiden ( ) varit under ständig omvandling. Vissa krävande rariteter bland vat tenväxtema har minskat, men ä sidan har artrikedomen vuxit i och med nykomiingar. De fiesta decime rade arterna är sådana som växer i klart vatten på sand eller slambotten. Av dessa är styvnate (Pota viken växer den fedade sjönajasen (Najas flexitis), vars abundans verkar ha varit räft stabil under hela den pe mogeton rutitus), spädnate (Najas tenuissima) och svedsträfse (Chara braunii) hotade i Finland. riod som det finns uppgifter om den. Nykomiingar i Hollolanlahti är bl.a. veksäv (Eleocharis mamillata), krusnate (Potamogeton crispus) och mörkslinke (Nitella batrachosperma). Av dessa nykomiingar har krusnaten dock decimerats under de två scnaste åren. 1 1 Hollolanlahti häckar bha, rördrom och brun kärrhök, Som skyddsåtgärder föreslås att Iantbrukets vattenskydd effektiveras samt att strandbyggande och mudd ring hindras. Sakord (nycke!ord) Vattenväxter, sjöfågellokaler, Vesijärvi Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Vatten och miljöstyrelsens duplikatserie nr 411 ISBN ISSN Sidantal Språk 62 Finska Pris Sokretessgrad Offentlig Distribution Helsingfors vaifen och miljödistrikt PB 5$ HELSINGFORS Förlag Vatten och miljöstyrelsen PB HELSINGFORS
7 ALKUSANÄT 5 Tässä raportissa kuvataan Vesijärven Hollolanlahden kasvillisuutta ja sen kehittymistä. Hollolanlahti on yksi Vesijärven kansainvälisesti arvokkaista lintuvesilalidista. Helsingin vesi ja ympäristöpiirissä kartoitettiin lintuvesiohjelmaan kuuluvien Vesijär ven lahtien kasvillisuuden nykytilaa vuosina Kartoitukset tehtiin sen vuok si, että alueille kohdistuu mm. merkittävää rakentamispainetta. Kasvillisuuden ja mah dollisimman luonnontilaisten ranta alueiden merkitys alueella pesiville linnuille on en siarvoisen tärkeää. Kasvillisuuden muutokset indikoivat hyvin myös vesialueen veden laadun ja pohjan muutoksia. Helsingissä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga
8
9 SISÄLLYS 7 ALKUSANAT. 5 1 JOHDANTO 9 2 TUTMMUSMENETELMÄT JA SAATU AINEISTO 10 3 VESI- JA RANTÄKASVILLISUUDEN ALUEET 11 4 KASVIKARTOITUSLINJAT Kasvilajikohtainen vaateliaisuus Kasvilajien runsautta ja vaateliaisuutta kuvaavat indeksit Muutokset vesikasvistossa 18 5 VEDEN LAATU 21 6 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI 21 7 YHTEENVETO 22 KIRJALLISUUS 24 LIf1EET 26
10
11 1 JOHDANTO 9 Lahden Vesijärvi on jo runsaan vuosisadan ajan tunnettu erinomaisena vesikasvijärvenä. Norriinin (1970) eräät löydöt Vesijärvestä olivat aikoinaan kasvitieteelilsiä sensaatioita, mm. hentonäkinruoho (Najas tenuissima), notkeanäkinnioho (N. flexilis) ja merivita (Potamogeton filiformis). Sittemmin Vesijärven kasvistosta on tehty useita yliopistolli sia opinnäytetöitä. Vesikasvistoa ja kasvillisuutta käsitteleviä tutkimuksiaan ovat lisäksi julkaisseet Levanto (1936) Vesijärven itärannalta ja Sirn (1969) sekä Lammi & Lammi (198$) Hollolanlahdelta, joka on ollut tutkituista alueista runsaslajisin. Tässä tutkimus raportissa kuvataan vesikasvustollisesti sekä linnustollisesti arvokkaan Vesijärven Hollolanlahden alueen nykyista kasvistollista tilaa, verrataan sita aikaisempim havain toihin sekä ehdotetaan toimenpiteitä alueen säilymiseksi arvokkaana lintuvetenä sekä paikkana, jossa vesikasviharvinaisuudet voisivat edelleen säilyä. Alue sisältyy valtio neuvoston vahvistamaan valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaana kohteena. Hollolanlahden alue kartoitettiin kesällä Raportti koostuu lyhyestä johdannonomaisesta tekstistä, kasvillisuuslinjojen kuvauksesta sekä taulukoista ja liitteistä, joissa esitetään mm. elomuodot, vaateliaisuus, löydetyt kasvilajit linjoittain, jne. Sen jälkeen on yhteenveto. Lopuksi ehdotetaan toimenpiteitä alueille. Liitteenä ovat 1) tutkimusalueen kartta, josta näkyy linjojen sijainti, 2) ilmava lokuvien perusteella tehdyt kartat eri kasvillisuustyypeistä, sekä 3) linjataulukot. Vesijarvi ja Hollolanlahti Vesijärvi sijaitsee Lahden pohjoispuolella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Se on ns lahdejarvi vesi on Salpausselilta purkautuvien pohjavesien takia luonnostaan melko kirkasta, mnsasravinteista, neutraalia tai lievästi emäksistä (Lammi & Lammi 198$) Veden luontaista ravrnteisuutta on hsannyt jarven sijainti maaperaltaan edulhsel la alueella Hollolan lehtokeskuksessa Viime vuosikymmernna Vesijarvi on suuresti re hevoitynyt, sula jarvea kaytettnn 1970 luvun puolivaluin asti Lahden kaupungin jateve sien tyhjennysaltaana Hollolanlahti on 3 9 km2 n laajuinen ja sen valuma alueen laa juus on 116 km2 Rantavnvan pituus on 10 km ja keskisyvyys n 1 9 m (enimmaissy vyys 3 m) Lahden erottaa muusta Vesijarvesta kapea salmi Lahden pohja on emm makseen kunteata, hejun peittamaa lustosavea Rannat ovat vaihtelevia Ne Ovat suu nmmaksi osaksi louvia ja hienojen maalajien peitossa, mutta pohjukoissa on laajoja rantaniittyjä; neljännes rannasta on avoluhtien kattamaa. Kotomäen niemen rannat ovat muusta lahdesta poiketan soraisia ja kivikkoisia. Rantaviivasta 20 % on peltojen ja 41 % metsän reunustamaa, loma asutuksen ja pysyvän asutuksen käytössä rantaviivasta on 39 %. Tätä kirjoitettaessa on asutuksen osuus kasvamassa muutamalla prosentilla ja metsän reunustama ranta alue vastaavasti pienenemässä. Hollolanlahteen virtaa vetää suuresta lähteestä (Kiikunlähde) sekä kahta ojaa pitkin lä heisestä Kutajärvestä. Lähdevettä purkautuu myös muutamiin paikkoihin lahden poh jaan Viela vesi oli kirkasta Siren (1969) mainitsee nakosyvyydeksi 3 m (lah den maksimisyvyys) Sittemmin lahti on rehevoitynyt ja nakosyvyys oli enaa ja 1991 vain m Rehevoutymisen ovat aiheuttaneet paaasuassa paikallinen ha ja asutus ja maatalous Lahden kaupungin kuonmtukselta Hollolanlahti on ollut hyvin
12 10 suojassa eristyneen sijaintinsa vuoksi, Lahden kasvillisuus on vaihtelevaa. Näkyviä ovat järviruoko (Phragmites australis) ja pohjukoissa järvikorte (Equisetum fiuviatile) sekä järvikaisla (Schoenoplectus lacustris). Ekspositiorannoilla tunnusomainen kasvi on mm. rantaluikka (Eleocharis palustris). Kelluslehtisistä runsaimpina esiintyvät ulpukka (Nuphar lutea) ja uistinvita (Potamogeton natans). Yhtenäinen uposkasvillisuus (massa lajina karvalehti, Ceratophyltum demersum) ulottuu usein etäälle mokovyöhykkeestä, mutta cm:n syvyydessä se muuttuu harvaksi ja voi puuttua laajoiltakin alu eilta yli 250 cm:n syvyydessä. Välkevita (Potamogeton tucens) muodostaa laajoja ja heitä pintaan ulottuvia kasvustoja siellä täällä lahden syvimmissäkin osissa. Sirn (1969) määritti Hollanlahden kuuluvaksi kasvillisuutensa perusteella uposlehtis Phragmites tyyppiin kuuluvaksi. Lammin & Lammin (1988) mukaan tämä pitää paik kansa edelleen, mutta laajat alueet lahden pohjukoissa edustavat lähinnä ma tyyppiä. ti Typha Alis 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA SAATU AINEISTO Tutkimusmenetelminä käytettiin kartoituslinjojen tekemistä, sekä 3) otettiin vesinäytteet, joista määritettiin veden laatu. 1) ilmavalokuvakartoitusta maastokäynteineen ja 2) Ilmavalokuvaus tehtiin helikopterista käsin 750 m:n korkeudesta alueelliseen maanpin taan nähden, pystyyn kuvaamalla jäijestelmäkameralla 36 mm:n kinodiafilmille. Objektiivina käytettiin polttoväliltään 50 mm:n normaaliohjektiivia. Kuvauksen ajan kohta oli kesällä 1990, Heinäkuun lopulla, jolloin kaikki kasvit olivat jo näkyvissä. Kinodioilta heijastamalla saatiin piinettyä kasvillisuuskartat, jotka tarkennettiin maas tossa (Huom! Kinokoon diat eivät täytä topografikunnan asettamia vaatimuksia sille pystykuville, vaan ne käsitetään ilmailuhallituksessa vaakakuvina). Kasvillisuuskartoituslinjat tehtiin etupäässä veneestä käsin. Linjojen leveys oli viralli ne ulottuivat rannasta yleensä niin pitkälle kuin monipuolista uposkasvillisuutta riitti. Vesijärvellä, Hollanlahdella, ei 280 cm:n syvyisestä vedestä alkaen muita kasveja juuri enää kasvanut, kuin karvalehti, (Ceratophyllum demersum) sekä välkevita (Potamogeton 5 m ja Iucens) ja pitkälehtivita (Potamogeton praelongus,. Hollanlahden mataluudesta johtuen linjat ulottuivat yleensä hieman matalampaan veteen; yleensä 250 cm:n syvyyteen. Tä mä oli kuitenkin riittävää, koska muualla lähialueilla, syvemmillä paikoilla, saatiin sel ville kasvillisuuden raja, cm. Rajakasveina matalan Hollolanlahden lähistöllä olivat yleensä Ceratophyltum demersum sekä Elodea canadensis. Kartoituslinjoilla kuljetun matkan pituus mitattiin kelluvalla, 100 m pitkällä, seipäiden väliin pingoitettavalla mittanarulla. Muuten käytettiin pituusmittana veneen mittaa (5 m). Rantakasvien ja ilmaversoisten lajit ja niiden runsaus määritettiin silmäilemällä kasvilli suutta veneen ympärillä linjalla, ja muut kasvit otettiin vasikasvinoutimena toimineella haravalla. Haravan varteen oli merkitty veden syvyyden asteikko. Lyhyemmän haravan varren pituus oli 160 cm ja pitemmän 450 cm. Näytteet otettiin aina, kun kasvillisuus muuttui, tai monotonisessa kasvillisuudessa kymmenen metrin välein. Avovesi alueella harattiin pohjaa koko linjan pituudelta, mutta näyteväliksi merkittiin silti m (=aina, kun kasvillisuus muuttui toiseksi). Varsinkin avovesilinjat kartoitettiin
13 11 tyynellä säällä, ettei tuuli kuljettaisi venettä pois linjalta. Kasvillisuuden runsaus linjoilla arvioitiin Sirnin (1969) kayttamalla asteikolla 1 5 Suna 1 kasvista on havainto naytealalla, 2 = kasvia on hyvin vahan naytealalla, 3 = kasvia tavataan sirotellusti koko näytealalla, 4 = kasvi on runsas näytealalla ja 5 = kasvi esiintyy massalajina näytealalla. Kasvilajit määritettiin maastossa, paitsi osa vesisammaleista. Vesisammaleista otettiin lmjakoode;n ja numeroin varustetut naytteet pieniin paperipusseihin Ne vietiin Ouluun, Oulun Yliopiston kasvimuseoon, jossa museonhoitaja Tauno Ulvinen ystavalhsesti tarkisti sammalten maaritykset Tasta monet kiitokset hanelle Monet kiitokset neu voista myös dos. Urho Mäkirinnalle, Oulun Yliopiston kasvitieteen laitoksella. Saatu aineisto kasitti vahkoituine rantakasveineen Hollolanlahdella 9$ eri kasvilajia, joista varsinaisesti vesikasveja on 70 eri lajia. Veden laatu määritettiin otetusta ve sinäytteestä. Näyte otettiin 30 cm:n syvyydestä keskeiseltä paikalta Hollolanlahtea. 3 VESI- JA RANTAKASVILLISUUDEN ALUEET Vesi ja rantakasvillisuuden kartoitus tehtiin ilmavalokuvien perusteella. Ilmakuvaus lento tehtiin ensimmäisenä tyynenä iltana heti, kun vesikasvit olivat nousset pintaan täysikokoisina. Ilmakuvat piirrettiin kinodioista, heijastamalla ne aina samalta etäisyydeltä paperille. Näin saatujen työkarttojen kanssa käytiin maastossa vannentamassa kasvillisuusalueiden rajoja, niiden puhtaaksi piirtämistä varten. Näin karttoihin tuli merkittyä oikein erilaiset kasvillisuusalueet ja niiden laajuus. Hollanlahden yleistetty karttapiirros on liitteenä 1. Yksityiskohtaiset karttapiirrokset ovat liitteenä 2. Hollolanlahden kasvillisuusvyöhykkeet 1 Harva ruovikko Harvaa ruovikkoa on kaikkialla Hollolanlahden rannoilla siellä, missä sitä ei ole niitetty pois tai rantaa ei ole ruopattu. 2 Kaislikko Kaislikoita esiintyy suhteellisen pienialaisina kasvustoina enimmäkseen Hollolanlahden länsi rannalla (Särkkä, Seppälänpohja) ja läntisen haaran perällä (Kirkonlahti). Viimemainitulla paikalla kuitenkin laaja, yhtenäinen kasvusto.
14 12 3 Kortteikko Kortteikkoa esiintyy pienialaisina lailckuina siellä täällä. Laajimmat kortteikot sijaitsie vat alueen itärannalla ja itäosissa (Kutajoki, Pyhäniemenlahti). 4 Osmankämikkö Osmakäämikköä on siellä täällä eri puolilla aluetta. Laajimmat käämiköt sijaitsevat maatalouden vaikutusalueella aivan Hollolanlahden perällä, jonne maatalouden ja Kutajärven ojat laskevat. 5 Pensaikkonfitty Pensaikkoniittyjä on alueella vain Hollolanlahden itäisen haaran (Pyhäniemenlahti) perän umpeenkasvualueella. Pensaana Salix phylicifolia. 6 Niitty Niittyjä, jotka sijaitsevat umpeenkasvun yhteydessä, on eri puolilla aluetta (eniten Hollolanlahden molempien haarojen perillä. Niillä kasvavat mm. Carex lajit sekä Calamagrostis heiniä. 7 Kelluslehtiset Kelluslehtisiä on Hollolanlahden alueella niukasti verrattuna muihin vastaaviin vesilcas vikartoituksiin Vesijäivellä (esim. Venetvaara & Lammi 1989 ja 1990). Ne muodostavat vain harvoin yhtenäistä laajempaa kasvustoa ja tavallisesti kelluslehtisiä tavataan vain ilmaversois kasvustojen sisällä kasvamassa. Hollolanlahden kelluslehtikasvustot sijaitsevat siellä täällä pienialaisina kasvustoina. 8 Avovesi Avovesialuetta Hollanlahdella ovat kaikki keskeiset alueet niiden mataluudesta huoli matta. Lahden keskeisellä alueella pohja on tasaista, ja sen syvyys on cm. Kuitenkin avovesialueella laajoillakin alueilla nousevat välkevita ja pitkälehtivita pintaan saakka. Helofyytit kasvavat alueella vaihtelevan syvyisessä vedessä; joskus rajana on 210 cm ja toisessa paikassa vain 115 cm. Uposlehtisiä kasvaa koko lahden alueella siellä täällä ja irtokeijujat muodostavat samaten kasvustoja kaikkein syvimmil läkin paikoilla. Kuitenkin pohjalla on myös laajoja kasvittomia alueita.
15 13 4 KASVIKARTOITUSLINJAT Hollanlahdella toistettiin Mika Sirenin (1969) perustamista 30 kasvikartoituslinjasta 16 (liite 1). Linjoilta tehtiin kultakin sekä lajistollinen että runsaussuhteisiin perustuva kasvillisuuden kartoitus. Linjojen tarkoitus toistettuina on, että ne mm. antaisivat tietoa kasvilajiston eri lajien välisistä runsaussuhteiden muutoksista ja järven umpeen kasvun nopeudesta. Lopuksi kierrettiin koko Hollolanlahden alue ja etsittiin kasvilajeja, joita ei linjoilta oltu löydetty. 4.1 Kasvilaj ikohtainen vaateliaisuus Seuraavassa on esitetty Hollolanlahden alueella kesalla 1991 loydetyt eri vesikasvilajit Kasvien vaatehaisuus ja elomuotojaottelu ovat paaasiassa Lmkolan (1932), Lutherin (1951) Kunmon (1975), Trnvosen (1981 ja 1984), Venalaisen (1982), Kurton (1985), Koposen (1986), ja Lampolahden (1991) mukaan. Vaateliaisuus: o = ohgotrafentzt om = ohgo mesotrafenttt m = mesotrafentit me = meso eutrafentit e = eutrafentit i = ind;fferentit RANTAKASVIT 1 Polygonum lapathtfotium i 2 Potentilla patustns 1 3 Myosoton aquaticum i 4 Rorippa palustris i 5 Lyszmachza vuigaris 1 6 Lythrum saticaria m 7 Epilobium adenocaulon i 8 Epilobium palustre i 9 Cicuta virosa m 10 Peucedanum patustre i 11 Galiumpalustre i 12 Galium trifldum i 13 Menyanthes trifotiata o 14 Myosotis taxa m 15 Myosotis scorpioides m 16 Scutetlaria gatericutata m 17 Lycopus europaeus me 18 Mentha arvensis me 19 Sotanum dutcamara i 20 Bidens tripartita me 21 Bidens radiata me 22 Bidens cernua me 23 Juncus fihformzs om
16 14 24 Calta palustris m 25 Carex acuta me 26 Ägrostis stolonifera m 27 Catamagrostis stricta me 2$ Calamagrostis canescens me HELOFYYTIT (ilmaversoiset) 29 Equisetum fiuviatile 30 Lysimachia thyrsiflora i 31 Hippuris vuigaris me 32 Ins pseudocorus e 33 Sagittania sagittifolia e 34 Atisma ptantago aquatica me 35 Sparganium erectum e 36 Sparganium emersum me 37 Typha latifolia me 38 Schoenoptectus lacustris i 39 Eteocharis patustnis om 40 Eteocharis mamillata om 41 Carex rostrata i 42 Fhragmites austratis i NYMfEIDIT (kelluslehtiset) 43 Nymphaea candida e 44 Nuphar tutea i 45 Ranunculus peltatus om 46 Folygonum amphibium me 47 Fotamogeton natans me 4$ Sparganium gramineum om 49 Alopecurus aequatis m ISOETIDIT (pohjalehtiset) 50 Isoites lacustnis o 51 Isoites echinospora 0 52 Ranunculus reptans om 53 Elatine hydroptper m 54 Etatine orthosperma m 55 Elatine triandra me 56 Subulania aquatica 0 57 Littoretta unifiora om 5$ Lobetia dortmanna 0 59 Eteocharis acicularis i LEMNIDIT (irtokellujat) 60 Lemna minor e 61 $pirodeta polyrhiza e 62 Hydrocharis morsus ranae e 63 Ricciocarpos natans e
17 15 ELODEIDIT (uposlehtiset) 64 Caltitriche cophocarpa m 65 Callitriche palustris m 66 Myriophytlum verticillatum e 67 Myriophyllum atternifiorum om 6$ Elodea canadensis e 69 Potamogeton lucens e 70 Potamogeton gramineus i 71 Potamogeton atpinus 72 Fotamogeton praelongus me 73 Potamogeton perfohatus 1 74 Potamogeton rutilus me 75 Potamogeton pusillus me 76 Potarnogeton berchtotdii me 77 Potamogeton obtustfolius e 7$ Potamogeton crispus e 79 Potamogeton flhformis me 80 Najas flexilis me 81 Najas tenuissima me $2 Sparganium minimum om CHARIDJT (näkinpartaiset) $3 Nitella flexilis me 84 Nitella wahtbergiana me 85 Nitella batrachosperma me $6 Chara fragitis om $7 Chara braunii me CERA TOFYLLIDJT (irtokeijujat) $8 Ceratophyttum demersum e 89 Utricutaria intermedia om 90 Utricularia vuigaris i 91 Lemna trisutca e BRYIDIT (vesisammaleet) 92 Fontinalis antipyretica 93 Fontinatis hypnoides me 94 Catliergon megalophytlum m 95 Drepanocladus tenuinervis me 96 Drepanocladus fluitans o 97 Drepanocladus capilhfotium me 98 Rhynchostegium riparioides me
18 4.2 Kasvilajien runsautta ja 16 vaateliaisuutta kuvaavat indeksit Kuvissa 1 4 on esitetty Hollolanlahden kasvilajeista eri tavalla laskettuja indeksejä, joilla on pyritty kuvaamaan ja vertailemaan alueen luonnetta. Indeksin laskutapa on selvitetty kuvateksteissä. Vaateliaisuus ja elomuodot Luthersin 1951, Sirnin 1969, Kurimon 1975, Toivosen 1981 ja 1984, Hiltusen 1991 ja Lampolahden 1991 a ja b mukaan. Luokiteltavien kasvilajien runsaus lajeille saatiin liitteen indeksin mukaisesti. Kuvien 3 ja 4 kasvien määrät linjoilla laskettu luokittamalla kasvit runsaus asteikolla 0 5 ja kertomalla ne kulloinkin linjalla kulkevalla matkalla (kts. liite). Elomuodot / Hollolanlahti Rantakasvit 4,7% 3 H&ofyytit 19,4% Nymfeidit 14,9% 0 Isoetidit 5,3% Lemnidit 3,2% Elodeidit 18,2% Charidit 3,7% Uli Ceratofyliidit 26,0% Bryidit 4,6% Kuva 7. Kasviston elomuodot Hollolanlahdeila kesällä 7997 tehdyillä linjoilla.
19 17 Vaateliaisuus / Hollolanlahti OHgotc. 2,2% i Oligo-mesotr. 12.1% Mesotr 3 2% 1 0 Meso eutr 15 1 Eutr. 357% Indifferentti 316% Kuva 2. Hollolanlahden makrofyyttikasviston vaateliaisuus kesällä 1991 tehdyillä linjoilla. Runsaimmat kasvlt Hollolanlahdella Ceratophyllum demersum 33,5% 1 1 Potamogeton perfoliatus 8,8%. ID Phragmites australis 8,8% D Ranunculus peltatus 8,6% Nuphar lutea 8,0% Equisetum fiuviatie 5,8% Elodea canadensis 4,6% 9 Schoenoplectus acustris 4,0% Ifl Potamogeton Iucens 2,9% J Nitella flexilis 2,8/ Sparganium emersum 2,6% 0 Eleocharis acicutaris 2,6% EI] Myriophyllum alternifiorum 2,5% 0 Potamogeton natans 2,3% E Utricularia vulgaris 2,2% Kuva 3. Viisitoista Hollolanlahden yleisintä kasvilajia kesällä 1997 tehtyjen linjojen pe rusteella. Ne muodostavat kasvistosta yhteensä 69,6 % sen okonaispeittävdestä.
20 18 R u ns a 1 mm a t kasvi t H 011 olanlahde II a Ceratophyllum demersum 25,7% E1 Potamogeton perfoliatus 67% Phragmites australis 6,7% D Ranunculus peltatus 66% Nuphar lutea 6,1 % Equisetum fiuviatile 4,4% ElodeacanadeflSiS 3,5% SchoenoplectuS Iacustris 3, 1 % ff11 Potamogeton fucens 2,2% f Nitella fiexiis 2,1% Sparganium emersum 2,0% D Eleocharis aciculacis 2,0% til Myriophyllu alternifiorum Potamogeton natans 1 1 9%,8% 2 Muut 25,0% Kuva 4. Neljätoista Hollolanlahden yleisintä kasvilajia tutkituilla linjoilla. 43 Muutokset vesikasvistossa Hollolanlahden vesikasviston nykytilaa verrattiin varsinaisten vesikasvien osalta, noudattaen Toivosen (1981, 1984) vesikasvirajausta, Sirnin (1969) vv ja Lammin & Lammin (198$) vv tekemiin Hollolanlahden vcsikasvisto sclvi tyksiin. Vertailu perustuu vain toistettuihin 16 linjaan 30 linjasta. (Suluissa oleva Lammin & Lammin mnsausindeksi pitää sisällään kaikki 30 linjaa). Mukana ovat varsinaisista vesikasveista putkilokasvit, näkinpartaiset ja irtokellujiin lukeutuvat maksasammaleet. Vesisammalia ei aikaisempina vuosina ole määritetty. Vuosiluvun alla olevat prosenttiluvut kuvaavat lajin esiintymisfrekvenssiä Hollolanlahdella. Sirnin (1969) indeksi on vertailuna aina 100%. (Esim. 100% = laji tavattiin yhtä monelta linjalta kuin , 200% = lajin asuttamien linjojen miärä on kaksinkertaistunut ja 50% = laji kasvoi enää puolella aikaisemmasta linjamäärästä; X = lajia ei tavattu näillä 16 linjalla 1960 luvulla, mutta se kuului kuitenkin lahden lajistoon). Nimistö on Hämet Ahdin ym. (1986) mukainen. Taantuneet ( ) 1991 HELOFflTIT Equisetum fiuviatile 100% (110%) 78% Ins pseudocorus 100% (75%) 0% Alisma ptantago aquatica 100% (122%) 75% Eleocharis palustris 100% (78%) 41% Gtygeria fluitans 100% (46%) 0%
21 19 Taantuneet ( ) 1991 Potygonum amphibiurn 100% (115%) 57% I$OETIDIT Iso&es tacustris 100% (93%) 50% Ranunculus reptans 100% (62%) 27% Etatine triandra 100% (71%) 76% Subularia aquatica 100% (100%) 26% Lobelia dortmanna 100% (133%) 50% Eleocharis acicularis 100% (100%) 73% Riccia fluitans X ( 400% ) 0% LEMNIDIT Lemna minor 100% (121%) 86% Hydrocharis morsus ranae 100% (93%) 55% ELODEIDIT Calhtnche hermaphrodztzca 100% (25%) 0% Myrzophyllum attern;florum 100% (63%) 53% Elodea canadenszs 100% (100%) 92% Potamogeton gramzneus 100% (170%) 76% Potamogeton rutitus 100% (50%) 16% Potamogeton pusiltus 100% (33%) 46% Potamogeton berchtoldii 100% (40%) 27% Potamogeton obtuszfotius 100% (120%) 55% Potamogeton fitiformis 100% (133%) 32% Najas tenuissima 100% (80%) 46% CHARIDIT Nitetia flexitis 100% (44%) 64% Nitella wahlbergiana 100% (111%) 81% Chara braunii 100% (60%) 19% CERATOFYLLIDIT RUNSASTUNEET HELOFYYTIT Lysimachia thyrszflora 100% (200%) 112% Sagittaria sagittifotia 100% (300%) 163% Sparganium erectum X ( 67% ) 600% Sparganium emersum 100% (160%) 116% Typha latifotia 100% (260%) 238% Schoenoptectus lacustrts 100% (133%) 123% Carexrostrata 100% (145%) 163% Phragmites australis 100% (109%) 125% Nymphaea candida X ( 350% ) 3100%
22 20 Taantuneet ( ) 1991 Nuphar lutea 100% (185%) 213% Ranuncutus pettatus 100% (125%) 157% Potamogeton natans 100% (175%) 124% NYMfEIDIT Alopecurus aequatis X ( 35% ) 600% ISOETIDIT Elatine hydropiper 100% (200%) 417% Littorella unifiora 100% (133%) 123% LEMNIDIT ELODEIDIT Callitriche cophocarpa X ( 670% ) 600% Myriophyllum verticillatum 100% (1000%) 217% Potamogeton lucens 100% (80%) 145% Potamogeton praelongus 100% (967%) 292% Sparganium minimum X ( 1600% ) 3100% CHARIDIT Chara fragilis 100% (89%) 116% CERATOFYLLIDIT Utricularia vuigaris 100% (300%) 232% ENNALLAAN PYSYNEET HELOFYYTIT NYMfEIDIT ISOETIDIT Iso&es echinospora 100% (80%) 100% LEMNIDIT Ricciocarpos natans 100% (214%) 100% ELODEIDIT Potamogeton perfoliatus 100% (115%) 100% Najas flexitis 100% (0%) 100% CERA TOFYLLIDff Ceratophyttum demersum 100% (100%) 100% Utricularia intermedia 100% (113%) 100%
23 21 Taantuneet ( ) 1991 UUDET TULOKKAAT HELOF}THT Eleocharis mamillata ( ) 600% NYMfEIDIT Sparganium gramineum ( 200% ) 600% ISOETIDIT Etatine orthosperma ( 330% ) 1300% LEMNIDJT Spirodeta potyrhiza ( 1300 ) 1300% ELODEIDIT Caltitriche palustris ( 330% ) 1900% Potamogeton alpinus ( 670% ) 1300% Potamogeton crispus ( 3300% ) 600% CfL4RIDJT Nitella batrachosperma ( 330% ) 600% CERA TOFYLLIDIT Lemna trisutca ( 5600% ) 4400% 5 VEDEN LAATU Veden laatu analysoitim keskeiselta avovesialueelta, 30 cm n syvyydesta pmnalta otetusta vesinäytteestä. Näytteenotto tapahtui sunnuntaina klo 15 ja sen maantys maanantaina Helsingin vesi ja ympäristöpiirin laboratoriossa, Helsingissä. 6 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI Hollolanlahden alue on osittain maatalouskulttuurin vaikutuspiirissä. Osa rantaviivasta rajoittuu peltoihin. Kesähuviloita ja ympärivuotisia asumuksia on rannoilla paljon. Nii den edustalla on usein tehty moppauksia. Yleensä moppaukset ovat olleet lieviä, mutta pari uusinta Seppälänpohjassa ovat merkittäviä. Samaten Pyhäniemenlahden itärantaa mopattiin parhaillaan kesällä 1991 laajalta alueelta, uuden asunto alueen rannaksi. Hol lolanlahden alue on luonnostaan matala, ja matalan alue on hyvin laaja. Varsinkin Iän sirannat (Särkkä ja Seppälänpohja sekä Kirkonranta) ovat alkuperäisesti suurimmaksi osaksi hiekkarantoja. Osa hiekkarannoista ja hiekkapohjaisista paikoista ovat kuitenkin nykyisin liejun peitossa. Umpeenkasvu on pakottanut monet vaateliaat hiekkapohjan
24 22 kasvit ulommas rannasta ja kaventanut niiden kasvualaa, Lintualueena varsinkin Hollo lanlahden Pyhäniemenlahti ON arvokas: Pesimälinnustoon kuuluvat mm. kaulushaikara ja ruskosuohaukka. Toimenpiteiksi ehdotetaan, että 1) Vesiensuojelua tehostetaan rantapelloillaja lahteen johtavien ojien valuma alueilla siten, että ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesiin saataisiin vähennettyä. Lisäksi tulisi tarkistaa haja asutuksen jätevesikuormitus suoraan Hollolanlahden alueelle. 2) Tulisi suhtautua varauksella rantarakentamiseen, koska se tuo tullessaan rantojen ruoppaamisen, umpeenkasvua kiihdyttävät lietevallit ym. Myös vielä rakentamattomat rannat tulisi säästää, koska muutamia harvinaisia kasvilajeja esiintyy niiden alueella. Uusia veneojia ei tulisi ruopata, eikä poistaa kasvillisuutta laajoilta alueilta. Taulukko 1. Hollolanlahden veden laatu Sähkönjohtavuus ms/m 9,6 Alkaliniteetti mmol/l 0,41 ph 7,6 Väriluku 20 Kok. N mg/1 470 Kok. P mg/1 29 N03+N02-N mg/l 10 Klorofylli a mg/l 9,2 Hollolanlahdella veden kemia kielii rehevöitymisestä. fosforin ja typen arvot ovat paljolti samoja, kuin muuallakin Vesijärveä ja veden sähkönjohtokyky sekä alkaliniteetti ovat korkeita. Ne osoittavat vedessä olevan runsaasti ravinteita, joita kasvit kykenevät käyttämään hyväkseen. Väriluku on alhainen ja lähdejärvelle tyypillinen. 7 YHTEENVETO Koko havaintoaikana vv, on vesikasvisto ollut jatkuvan muutoksen alaise na. Eräät vaateliaat vesikasviharvinaisuudet ovat vähentyneet ja toisaalta lajisto on kastunut uusien tulokkaiden myötä. Runsastuneet lajit ovat olleet lajeja, joita tavataan runsaina muualla Vesijärveä järven rehevöitymisen myötä. Syynä lajien runsastumiseen myös Hollolanlahdella on todennäköisesti lahden rehevöityminen erityisesti 1970 lu vulta lähtien. ri Havaintoaikana jatkuvasti taantuneita lajeja ovat Irispseudocorus, Eteocharispalustris, Giygeria fluitans, Isoi!tes lacustris, Ranunculus reptans, Etatine triandra, Hydrocharis morsus ranae, Caltitriche hermaphroditica, Myriophyttum atternifiorum, Potamogeton
25 23 rutitus, Potamogeton berchtoldi% Najas tenuissima ja Chara braunii. Yhteistä näille la jeille on, että niiden määrä on tasaisesti vähentynyt koko havainnointiajan vv Useimmat niistä ovat sellaisia, jotka ovat kirkkaassa vedessä, hiekkapohjalla tai liejupohjalla kasvavia kasveja. Suomessa uhanalaisiksi niistä mainitaan Potamogeton rutilus, Najas tenuissima ja Chara braunll. Sensijaan lahdella kasvava ainoa rauhoitettu kasvilaji, Najas flexilis, näyttää säilyneen runsaudeltaan vakiona tutkimusajanjakson ajan. Ylcsivuotisena lajina sen vuosittainen runsaus kuitenkin vaihtelee. Runsastuneita kasvilajeja on runsaasti, samaten uusia tulokkaita. Eniten ja tasaisesti runsastuneita vv ovat mm. Sparganium erectum, Nymphaea candida, Atopecurus aequatis ja Sparganium minimum. Uusia tulokkaita Sirnin (1969) ajoista on 9 lajia, joista 8 löydettiin jo vv (Lammi & Lammi 1988). Uusin tulokas on mutaluikka (Eteocharis mamitiata) ja harvinaisimmat tulokkaat ovat poimuvita (Pota mogeton crispus) ja tummatähtiparta (Nitetia batrachosperma). Näistä uusista tulok kaista kuitenkin poimuvita oli v.1991 voimakkaasti taantunut vv verrattuna. Tämän kirjoittajat kävivät Hollolanlahdella kesällä 1989, jolloin poimuvitaa vielä kasvoi alueella huomattavan paljon. Siten lajin taantumisen on täytynyt tapahtua aivan parina viime vuotena ehkä kilpailun tai epäedullisten sääolojen vuoksi. Voi olla, että laji run sastuu olosuhteiden muututtua sille jälleen edullisiksi.
26 KIRJALLISUUS 24 Hiltunen, P. 1991: Kasviselvitysten merkitys vesistöjen kunnostusta suunniteltaessa. Luonnon Tutkija 95: Hinneri, : Tutkimuksia Sääksmäen Saarioisjärven umpeenkasvusta. Luonnon Tutkija 69. Hämet Ahti, L. et al. (toim.) 1986: Retkeilykasvio. 3. uudistettu painos. 59$ s. Helsinki. Kurimo, U. 1975: Vesikasvit kertovat vesien tilasta. Suomen luonto 38: Kurtto, A. 1985: Karjaan Lepinjärven putkilokasvistosta. Lutukka 1:9 14. Lammi, E. 1987: Vesijärven Paimelanlahden vesikasvisto. 76 s. Sivulaudaturtyö, Helsingin yliopiston kasvitieteenlaitos. Lammi, E. & Lammi, H. 19$$a: Vesijärven Enonselän kesvillisuusselvitys lis. Lahden kaupungin Ympäristönsuojelulautakunta. Lammi, H. & Lammi, E. 1988b: Hollolanlahden vesikasvisto ja sen muutokset kahden vuosikymmenen aikana. Lutukka 4: Lampolahti, J a: Satakunnan lintujärvien vesisammalet. Luonnon Tutkija 95: Lampolahti, b: Jokivesien sekoittuminen murtoveteen Porin rannikolla vesikas vilajiston tarkastelu ja vesistörakentamisen vaikutusten ennakointi. Luonnon Tutkija 95: Levanto, T. 1936: Vesijärven itärannan vesikasvistosta ja kasvillisuudesta. Luonnon Ystävä 40: Linkola, K. 1932: Alueellista lajitilastoa vesiemme putkilokasveista. Luonnon Ystävä 36: Luther, H. 1951: Verbreitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Siidfinnland. 1 Aigemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49: Mäkirinta, U. 1976: Vedenpinnan tulevan säännöstelyn vaikutus perhojoen järviiyhmän vesi kasvillisuuteen. Vesihallitus, tiedotus 115. Helsinki. 86s. Mäkirinta, U. 197$ a: Die pflanzensoziologische Gliederung der Wasservegetation im See Kukkia, Siidfinnland, Acta Univ, Ouluensis, A 75. Mäkirinta, U. 197$ b: Spectralen Lichtmessungen im freien Wasser und in der Wasser vegetation des Sees Kukkia, Sädfinland, unter besonderer Berticksichtigung der Zonation. Äquilo 5cr. Bot. 16:39 53.
27 25 Mäkirinta, U. 1989: Classification of South Swedish Isoetid vegetation with the help of numerical methods. Vegetatio 81: Kluvier Äcademic Publishers. Beigium. Norriin, J.P. 1870: Bidrag till Sydöstra Tavastlands fiora. Notiser Söllsk. fauna Flora fennica förh. 11: Nybom, C. 1980: Vesikasvien niiton koetoiminta vesihallinnossa. 83s. Vesihallituksen tiedotus 196. Helsinki. Nyroos, H. 1976: Lohjan seudun eri vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun. 75 s. Vesihallituksen tiedotus 114. Helsinki. Rassi, P. et al. 1986: Suomen uhanalisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö. III. Suomen uhanaliset kasvit. Komiteanmietintö 1985: s. Helsinki. Siren, M 1969 Uber die Ufer und Wasserflora sowie vegetation der Bucht Hollolanlaht; des Sees Vesijawi m Sudfmnland Ann Bot fennic; Sirn, M. 1978: Notkeanäkinruohon, Najas flexilis, esiintymisestä Vesijärvessä (EH). Luonnon Tutkija 82:138. Toivonen, H 1981 Sisavesien suurkasvilhsuus Teoksessa J Menlainen (toim) Suomen Luonto IV. Vedet, s Kirjayhtymä, Helsinki. Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88: Venetvaara, J. 1991: Hyvinkään Ridasjärven kasvillisuuden kartoitus 1990 ja ennuste lisäveden vaikutuksista. 34 s. Keski Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntainliitto. Kerava. Venetvaara, 1. & Lammi, E. 1990: Hollolan Kutajärven ja Vesijärven Laasonpohjan vesikas vikartoitus s Helsingin Vesi ja Ympanstopnr;, Helsinki Venetvaara, 1. & Lammi, E. 1991a: Hollolan Vesijärven Lahdenpohjan ja Teräväisten alueen kasvilhsuuskarto;tus kesalla 1990 Helsingin Vesi ja Ymparistopiiri, Helsinki 26s. Venetvaara, 1 & Lammi, E 1991b Hollolan Vesijaiven Kailanpohjan kasvillisuuskartoitus kesalla 1991 Helsingin Vesi ja ymparistopun, Helsinki Venäläinen, J. 1982: Parikkalan Siikalahden putkilokasvistosta. Memoranda Soc. fauna fiora Fennica 58:81 89.
28 26 LIIYfEET KARTFOJEN MERKINNÄT Harva vaakaviiva Harva ruovikko Tiheä vaakaviiva Tiheä ruovikko Pystyviivoitus Kortteikko Vinoviivoitus Kaislikko Musta Osmankäämikkö 5 Saari M Metsää Pot Potentilla niittyä N Niittyä CN Carex niittyä CstrnN Kastikkaniittyä K, Keil Kelluslehtisiä P, PN Pensaikkoniittyä A Avovettä Muut merkinnät tieteellisten nimien lyhenteitä. Liite 1 on tutkimusalueitten kartta, josta näkyy linjojen sijainti. Liitteenä 2 ovat tutkimusalueilta piirretyt ilmakuvakartat, joihin on merkitty eri kasvillisuusalueet. Liitteenä 3 ovat tehdyt 3 linjataulukkoa: Liitteen 3 taulukoita luetaan seuraavasti: Pohjan laatu: 1 = kivipohja, 2 = sorapohja, 3 = hiekkapohja, 4 hieta /hiesupohja, 5 = kova savipohja, 6 = pehmeä savipohja (detritusta seassa), 7 = liejupohja (detritusta), $ = veden pinnan yläpuolinen alue (esim. neva tai maannos ). Veden syvyys luetaan kolmesta allekkain olevasta ruudusta. Phragmiteksen, (järviruoko) vedenpäällinen korkeus luetaan kolmesta allekkain olevasta ruudusta. Kuljetun matkan symbolit ovat: = vedenpinnan yläpuolinen, rantaan ulottuva alue, 0 = vedenpmnan 0 taso, josta alkaa vesialue + = linjaa kuljettu eteenpam Kuljetun matkan metrit saadaan em. symbolien alta, allekkain olevista muduista, joista ylempi ilmoittaa kymmenet metrit ja alempi metrit. Kasvien runsaus on ilmoitettu viisiportaisella asteikolla (Sirn 1969). Siinä havainto lajista, 2 = kasvilaji on harvalukuinen, 3 = kasvia on sirotellusti, 4 = kasvi on runsas ja 5 = kasvi muodostaa ns, massakasvustoja. 1 = on Linja taulukkoa luetaan viivottimen kanssa ylhäältä alaspäin. Näin on saatu pieneen tilaan mahdollisimman paljon informaatiota, ja kunkin kasvilajin runsautta voidaan seurata kuljetuka linjalta metri metriltä. Esim. jos on kuljettu 20 m:n matka, ja jonkin kasvilajin runsaus on siinä ilmoitettu vaikka 4:ksi, tarkoittaa se, että tätä kasvilajia on koko kuljetulla matkalla keskimäärin ilmoitetun verran. Jos samalta matkalta on toinen kasvilaji ilmoitettu esim 1 ks;, niin tarkoittaa se, etta talla linjan patkalla on kasvista ainakin yksi havainto.
29 27 LIITE 1 LIITE 1. TUTMMUSALUEITEN KARTfA, JOSTA NAKYY LINJOJEN SIJAINTI Tutkimusalueen kartta AskkaIa pä j än ne Lahti + HoHola 1km
30 2$ LIITE2/1 LIITE 2. TUTMMUSALUEILTA PIIRRETYT ILMAKUVAKARTAT, JOIHIN ON MERMTfY ERI KASVILLISUUSALUEET 4 16 Osmankäömkkö HorvQ ruovikko 2 1_till [1 [K 1 Tiheä ruovikko Korteikko Koistikko Kelluslehtisiä 3 p Pensoi kkoa fn] Niittyä Dm 100Dm
31 29 LUTE 2/2
32 30 LIITE 2/3 Ruoppousatue p N up Tiot Ph r CstrN Utpukka Lev. {eht. osmonkäämikkä Järviruoko Kastikkoniitty Järvi korte Avovesi Metsää Pensaikko M Å Phr m
33 31 LIITE 2/4
34 - 32 LUTE 2/5 Phr Ruopattu Ruoppaus (vettä 90cm) jätettä E Phr Pengec Nup Ruopattu (vettä 95c Ttot CN Tiat CN Phr Phr T tat Nu p CN järviruoko Lev. (eht osmonk Sotaniitty Phc m
35 33 LIITE 2/6 Phc Järvkorte Nup Ulpukko E Jörvtkocte A Avovesi R uoppousalue m
36 34 LIITE 2/7 Phr Järvruoko Pnat Uistinvto PN Pensasniitty Ttot Lev. (eht. osmonkäämikkö Sere Hoocopalpokko CstrN Kostikkanitty CocexN Soroniitty M Metsää A Avovesi P Pensoikko E Järvikorte Moatuneen jo vedestä kosvovon ruovikon tojo Yksittäinen i1makuvasso näkyvä pensos m
37 35 LIITE 2/8
38 LIITE 2/ Phr Phr Järviruoko P(uc Välkevito Pamp Vesilotar Pnot Uistinvita E Jörvikorte A Avovesi \\\\ Järvikoisto m
39 37 LIITE 2/10 0 w Phc Ptuc SIoc CstrN Keil E Jörviruoko Vätkevto JärvjkajsI Kostikkoniitty Ket1ustehtsä Järvikorte P1 uc Phr 1 SIQ m
40 38 LIITE 2/11 1 M Phc Stac Tiot CstrN Nup Pnat E A M Jäcvcuoko Jörvikosto Lev. (eht.osmonkäämjkkö Kosbkkonittty Utpukko Uistinvito Jörvikorte Avovesi Metsää m 0
41 39 LIITE 2/12 nitetty && Phr PLu c Ttat CstrN Stoc Sere N up E A Järviruoko Vä k e v t o Lev. (eht, osmonkäämikkö Kostikkonitty Järvikaista Hoorapotpok ko U(pukko Järvikorte Avo ves Järvikoislo 0 1ÖO 200m
42 40 LIITE 2/13 ]öc v:ruoko Vokevito Penscukkoniitty Uistinvito Ahvenvita ULpukka 5mapaLpakko Lev Leht, osmankaamikkö t ty Kastikkoniitty osmo nk ääm ik kö n i Järvikorte Metsaä Avovesi Koivettu
43 41 LIITE 2/14
44 42 LIITE 2/15 0 M 6 M Phr Jörvikorte Ptuc Vötkevtto P(uc. not Vöike-.Ujstinvta Stoc Jörvkoso Ttat Lev. Leht. osmonkbomkko Keit KeL1us(ehtso Pomp Vesitotor Lthy Terttuotpi Epat Rontotukko E Jörvikorte A Avovesi M Metsää m Ttot
45 43 LUTE 2/16 M Phr Nup CN Stoc Seme Tiat E A M x Järviruoko Ulpukka Soroniitty Järvikoisla Rontopolpokko Lev. Leht. osmonkäämikkö Järvikorte Avovesi Metsää Yksittäinen ilmokuvassa näkyvä pensos m mossoa M Ruopi M Phr
46 44 LIflE 2/17 M M Qhr Phr Ptuc Pomp Stac CN Ttcit M A Jörviruoko Vä(kevito Vesitator Järvikaista Soraniitty Lev. Ieht, osmankäämikkö Metsää Avovesi M -SIQC m 0 tac
47 45 LIITE 2/18 M M Phr P[uc Nup Soc E A M Järviruoko Vä[kevto Ulpukko Järvikoisto Järvkorte Avovesi Metsää M Cm Phr
48 46 LIITE 2/19 tppe r Järvruoko Vät k evi t a U(pukka Vesitatar Järvikorte Metsää Saan / / /
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 989 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi -I VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 408 VESIJÄRVEN sopoiij JA HOLLOLAN
LisätiedotNro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVMSTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN JA TERÄVMSTEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1990 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi -..u-,:i- t VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ Nro 409 VESIJÄRVEN LAHDENPOHJAN
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
Lisätiedot55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)
55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio
LisätiedotLahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
LisätiedotOsa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotKirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista
Kirkkojärven vesikasvit ja niiden muutoksista 1947-2017 Heikki Toivonen 12.12. 2017 Kangasala Kirkkojärven kasvillisuus tunnetaan hyvin FT Uuno Perttulan tutkimukset 1947-51 Heikki Toivonen, kartoitukset
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotHAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013 HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotMaastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä
Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä
LisätiedotKankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
LisätiedotKirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017
Kirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017 Silvestris luontoselvitys oy / 7.12.2017 2 Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus, kohde ja tutkimusmenetelmä... 3 2. Tulokset... 5 3. Johtopäätökset ja näkökulmia
LisätiedotVesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä
SUOMEN YMPÄRISTÖ 18 2008 Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä YMPÄRISTÖN- SUOJELU Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen Jarkko Leka, Heikki Toivonen, Niko Leikola ja Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPorin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
LisätiedotVesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus 2005. Kuva Heini Marja Hulkko
Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotTYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTARAPORTTI TYÖNUMERO: 20600783 SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (30) Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 2 2.1 Natura-luontotyypit,
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotKyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja
LisätiedotKalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen
LisätiedotVanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys
Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 Esa Lammi 2002 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuus 1 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 SISÄLLYS 1. Johdanto...2 2. Menetelmät...2
LisätiedotLempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRenkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit
Renkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit Pertti Uotila Renkajärvi on hieman yli kuuden neliökilometrin laajuinen Tammelan ylänköalueen latvajärvi, 122 m merenpintaa korkeammalla. Järven valuma-alue
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotNro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS. Esa Taskinen
Nro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS Esa Taskinen - 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 430 MMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASWLLISUUS Esa Taskinen Nimisjärven vesikasvillisuus sivut
LisätiedotTammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus
Tammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus Teppo Häyhä & Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 6 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014
Suomen Luontotieto Oy Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014 Alueen eteläreunassa on pieni järvikaislakasvusto Suomen Luontotieto Oy 37/2014 Jyrki Matikainen
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotMitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?
Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA. Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen
HAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen 26.9.2007 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 Päävyöhykelinjamenetelmä 4 2.2 Niittotarpeen
LisätiedotVESI- JA YMPARISIOHALLITUKSEN MONISIESAR]A. Nro 601 OSA 1 KUOREJÄRVEN KASVILLISUUS OSA II TULUÄRVEN KASVILLISUUS OSA UI HIRVASJÄRVEN KASVILLISUUS
VESI- JA YMPARISIOHALLITUKSEN.... MONISIESAR]A Nro 601 OSA 1 KUOREJÄRVEN KASVILLISUUS OSA II TULUÄRVEN KASVILLISUUS OSA UI HIRVASJÄRVEN KASVILLISUUS Heli Karjalainen VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA
LisätiedotVesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotLataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotNro 1987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LAADUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA V Eira Tolonen Anneli Ylitolonen
Nro 987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LAADUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA V. 979-86 Eira Tolonen Anneli Ylitolonen VESI-JÄYMPXRISTt5HALIITUKSENMONISTE$ARJA Nro 987:25 PIIPSJXRVEN VEDEN LÄÄDUN JA KÄSVILLISUUDEN SEURANTA
LisätiedotUposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotPohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus. Tutkimusraportti 183/2014
Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 183/2014 Henna Toivanen 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄ... 3 3. TULOKSET...
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010
Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja
LisätiedotRuovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotNRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN RANTA- JA VESIKASVILLISUUTEEN. Pasi Tolonen
NRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN RANTA JA VESIKASVILLISUUTEEN Pasi Tolonen VESI JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJÄ NRO 425 SEURANTATUTKIMUS SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUKSISTA OULUJÄRVEN
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotVESI ja YMPÄRISTÖ ry
^t Humaljärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 2010 Suomen Sokeri Oy, Kirkkonummi '^^^^.^^^-^^ '^-'^^-^jr-s-^. ^^S^r^^ ^.^»^^ '^^ss^s^'^ ^ '" ^lo Eeva Ranta.4^4. Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotOtaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011 Jouni Leinikki ja Juha Syväranta 5.1.2012 Alleco Oy Veneentekijäntie 4 00210 Helsinki 1 Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 5 Tulokset... 6 Tulosten
LisätiedotNro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA Kaj Granberg Juhani Hynynen
Nro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA 1986 Kaj Granberg Juhani Hynynen VESI- JA MONISTESARJA YMPRISTbHALLITUKSEN Nro 138 PARIKKALAN SIIKALAHDEN KASVILLISUUS VUONNA 1986 Kaj Granberg Juhani
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotNUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi Miikka Haimila 2004 Nummi-Pusula inventointi 2004 2 Sisällys Yleiskartta... 3 Johdanto. 4 Kohdekuvaukset: Alue 3. 5 Alue 9. 7 Alue 17..
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotPyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi
ALLECO RAPORTTI N:O 9/2014 Pyhäjoen Hanhikivenniemen vesikasvillisuustarkkailu ja ydinvoimalaitoksen käytönaikaisten vaikutusten arviointi (Korjattu versio 20.1.2015) Juha Syväranta & Jouni Leinikki MARINE
LisätiedotTYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotVesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella
Vesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella Jyväskylän yliopisto Bio-ja ympäristötieteiden Pro gradu -tutkielma Aira Muhiya 17.11.2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotUimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä
Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
9M608035 6.3.2008 Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus 9M608035 Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
Lisätiedot