sisällysluettelo JOHDANTO 3 KOOSTE TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYSTÄ 4 RAKENTAMINEN, yleisiä periaatteita 10

Transkriptio

1 EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio, TT Y Jenni Partanen, Riikka Pylvänen

2 JOHDANTO 3 KOOSTE TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYSTÄ 4 RAKENTAMINEN, yleisiä periaatteita 10 RAKENTAMINEN, ominaisuuksia ja mahdollisuuksia 15 SAAVUTETTAVUUS JA TOIMINNALLISUUS 27 MUKAUTUVA MATKAILU (SENSITIVE TOURISM) 40 RANNAT JA VIHERALUEET 44 TERVEYS 48 KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 51 sisällysluettelo

3 JOHDANTO Työn kuvaus Tässä esitellään Pispalan KaOs-hankkeen analyysivaiheen tuloksia. Esityksessä painottuvat työryhmien työskentelyn tulokset aineiston saatavuuden vuoksi, mm. kaikkia ajan tasalla olevia perusselvityksiä ei ole ollut vielä käytettävissä. Myös asukaskysely, kouluyhteistyö ja oma Paikkatietosovellus tulevat tuottamaan täydentävää materiaalia jatkotyöskentelyä varten. Työjärjestyksen painottuminen mainitulla tavalla on toisaalta osoittautunut onnistuneeksi: Asukkailla vaikuttaa olevan erittäin hyvä tuntuma siihen miten alue toimii kokonaisuutena. Tämän huolellinen purkaminen ja vertailu muuhun selvitysaineistoon tuo paljon sellaista tietoa, jota ulkopuolisen asiantuntijan olisi yksin mahdotonta hankkia. Analyysityöhön perustuen tullaan jatkossa laatimaan koherentteja, todennäköisiä kehityspolkuja yhteistyössä viranomaisten, asiantuntijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Lopullinen visio Pispalan tulevaisuuden suunnannäyttäjäksi valmistuu toisen kaupunginosakonferenssin tuloksena loppuvuodesta Työn merkitys Tänä päivänä kaupunkien ja seutujen kilpaillessa keskenään alueellinen identiteetti osataan jo nähdä niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti merkittävänä tekijänä, jota suunnittelussa tulee tukea ja vahvistaa. Tämän työn tavoitteena on löytää keskeisiä, alueen identiteettiin ja dynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä. On ensiarvoisen tärkeää kyetä tunnistamaan ne muuttujat, jotka mahdollistavat alueen dynaamisen kehittymisen myös jatkossa. Pispalan omaleimaisuus rakentuu useille -osin jo kadonneille tai uhanalaisille - toiminnallisille, sosiaalisille ja rakentamiseen liittyville periaatteille. Näiden prosessien tunnistamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia, jottei pahimmillaan menetetä niitä arvoja, joita haluttiin varjella: Monimuotoisuutta, kerroksellisuutta, joustavuutta ja toiminnallisuutta. Oikean suuntaisen kehityksen salliminen ja ohjailu tiukan kontrollin asemesta mahdollistaa rikkaan ja elävän kaupunkikulttuurin myös jatkossa. Don t kill the process! TTY Edge-kaupunkitutkimuslaboratorio Jenni Partanen tutkija, arkkitehti SAFA Riikka Pylvänen tutkimusapulainen, arkkit.yo

4 KOOSTE TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYSTÄ Työryhmät ovat työskennelleet joulukuusta 2007 omaehtoisesti eri teemojen mukaan järjestyneissä ryhmissä. Tähän on koottu fyysistä ympäristöä tarkastelleiden ryhmien (Liikenne, Monimuotoisuus, Pispalan ilme, Rakennusoikeus sekä Ranta ja kasvimaat) töitä. Ryhmät ovat tuottaneet paljon arvokasta tietoa, jonka saaminen muutoin olisi ollut vaikeaa. Myös ryhmissä syntyneet moninaiset kehitysehdotukset ovat olleet sekä luovia että paikallisista tarpeista nousevina realistisia. Työryhmille on annettu ohjeellisia ehdotuksia karttatyön pohjaksi. Koska ryhmät ovat kuitenkin toimineet suhteellisen omaehtoisesti ja ilman tiukkaa kontrollia, kaikkea syntynyttä aineistoa ei ole ollut mahdollista hyödyntää karttatyössä. Tämäkin materiaali tulee silti toimimaan kaavoituksen tukena. Ryhmien näkemykset suurista linjoista ovat olleet yllättävän yhdenmukaisia. Esim. mielipiteet liikenteestä, turismista, palveluiden kehittämisestä, kasvimaiden tulevaisuudesta tai rakentamisesta eivät suuresti poikkea toisistaan. Ryhmät ovat tutkineet työssään mm. seuraavia asioita: - liikenneturvallisuuden parantaminen, kevyen liikenteen edellytyksien parantaminen ja esteettömyyden huomiointi - alueelle sopivien ja olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuvien (yksityisten) kulttuuri- ja muiden palveluiden mahdollistaminen - matkailun edistäminen ja sitä tukevien kaupallisten palveluiden syntyedellytysten paraneminen (sallivuus) - rakennusoikeuden määrittyminen, tasapuolisuus ja kannustimien käyttö rakennuskannan vaalimisessa suojelun reaalisena vaihtoehtona - kaupunkikuva ja alueelle soveltuva rakentamisen tapa - maisemat ja säilytettävät vapaa-alueet - ranta-alueen virkistyskäytön kehittäminen kokonaisuutena Tiestö > analyysit ja ehdotukset Alueet > analyysit ja ehdotukset Aineisto tulee täydentymään syksyn aikana vielä asukkaille suunnatun internet-paikkatietosovelluksen ja asukaskyselyn ilmestyessä.

5 saunan paikoitusalue päiväkoti 1 2 esimerkillisinä pidetyt alueet ja kadut sauna 3 4 kahvila ja kesäterassi taiteilijaresidenssi Alueet joiden toivotaan säilyvän rakentamattomina sauna majatalo, yhteistoimintaa Rajaportin saunan kanssa Uittotunnelin päässä ehdotettu paikka avantouinti -saunalle Kurpitsatalon vieressä ehdotettu paikka uimasaunalle 6 7 Ehdotetut pysäköintialueet Ehdotetut alueet joille olisi mahdollista rakentaa. Uuden rakentamisen toivotaan tuovan jotain lisäarvoa alueelle, esim. uuden toiminnan kuten nuorisotila, päiväkoti...yms. Rakennukset ja tontit, joiden käyttötarkoitusta tulisi muuttaa, mahdollinen uusi käyttötarkoitus merkitty karttaan alueen yhteyteen Esimerkillisinä pidettyjä rakennuksia Alueita joita ei pidetä Pispalan ilmeeseen sopivina turistibussien pysäkki kirjailijaresidenssi tori julkista toimintaa 8 alue, jonka käytöstä runsaasti eriäviä toiveita: rakentamattomana pysyminen ja puistoksi muuttaminen, rakentaminen toivottua, mahdollinen paikoitusalue turistibusseja ajatellen, pysäköintialueen laajentaminen. Tonttiin rajautuvien kiinteistöjen asukkaat ovat toivoneet alueen muuttamista puistoksi ja paikoitusalueen vähäistä laajentamista. Asiasta on toimitettu kannanotto kaavoitukseen, jonka ovat allekirjoittaneet kaikki kyseisten kiinteistöjen asukkaat. Esimerkillisinä pidetyt rakennukset: pispalan harjulta avautuvien näkymien eteen ei tulisi rakentaa mitään, ainoastaan yksityisten ihmisten tonteilla tulisi sallia rakennustoimenpiteitä. Kaupungin omistamille tonteille ei tulisi rakentaa. toiveita alueiden rakentamisesta toiveita alueiden käytöstä 1 Halmeen talo 2 Simolan talo 3 Vuorenmaan valtakunta 4 Esimerkillisiä uudisrakennuksia Esimerkillinen rakennus 20v. takaa 6 Esimerkillinen uudehko rakennus 7 Tästä rakennuksesta alkaa Pispala 8 Esimerkillinen rakennus

6 Kulku uimarannalle turvalliseksi Yleisenä toiveena on esitetty, että Pyhäjärven puoleinen ranta säilyisi luonno ja rakentamattomana, lähestulkoon nykyisen kaltaisena. Nykyisten toimintoje ja alueiden hienovaraista siistimistä on toivottu. Yleisenä toiveena on esitetty, että Pyhäjärven puoleinen uimaranta pysyisi lähes luonnontilaisena. Nykyisten toimintojen vahvistamista ja alueen hienovaraista siistimistä on toivottu. Satamaan tulisi kulkea turvallinen liikenneyhteys Pispalasta pispalan valtatie paasikiventie junarata Tärkeän, koko Tamperetta palvelevan virkistysalueen rajaus Viljelypalstat, joilla runsaasti perinnekasveja. Satoja viljelijöitä sekä Pispalasta, että ympäri Tamperetta. venelaituri venevaja pispalanharju Tärkeitä pusikoita esim. hyönteisten kannalta Tärkeät uimarannat Toivotut uimalaiturit Kurpitsatalon toimintaa voisi laajentaa esim. kotieläinpuisto, puutarhapuisto, kasvitieteellinen puisto, perhepuisto...yms Toivottu vene- tai kanoottilaituri ja siihen liittyvä venevaja kanoottien säilytystä varten. Voisi olla kanoottien vuokrausta. Urheilukenttien kehittäminen > nurmikentät Toivotaan että jalkapallolle, urheilukentän talvella toiminnallisuutta jäädytys parannettaisiin esim. muuttamalla nurmikentäksi tai jäädyttämällä talvella luistinradaksi. Tärkeät lähteet. Lähteiden suojelu nähdään erityisen tärkeänä. Lähteitä on merkittyä enemmänkin kasvimaiden alueella, lähteiden sijainnit kartassa viitteellisest. Alueen vesiekologian vaalimista toivotaan. perinteinen uimapaikka tärkeitä virkistysalueita ja toivottuja toivottuja toimenpiteitä toimenpiteitä ranta-alueilla

7 7 Ongelmalliset tiet. Pispalanharjulla on paljon henkilöauto- sekä turistibussiliikennettä. Lasten ei ole turvallista kulkea kouluun autoliikenteestä johtuen. Toiveena on, että Pispalanharjusta kehitettäisiin turvallinen hidaskatu, jonka varrelta löytyisi erilaisia palveluita, mikä osaltaan houkuttelisi turistejakin liikkumaan alueella jalkaisin. On ehdotettu että turistibus- seille järjestettäisiin muutamia jättö- ja noutopaikkoja, jotta bussit eivät liikennöisi alueen sisällä, vaan Pispala-kierrokset suoritettaisiin kävellen. mäkikatu mäkikatu kannaksenkatu pispalan valtatie mäkikatu junarata paasikiventie Tahmelan viertotien kautta tapahtuu runsaasti ei-toivottua läpiajoa. Usein ajoneuvojen vauhti on runsaasti rajoituksia korkeampaa. Ongelmaan on yritetty puuttua jo useasti, mutta merkittävää muutosta ei ole saatu ai- kaan. Tilanteen muuttamiseksi on ehdotettu samantyyppistä menettelyä kuin Mäkikadulla, missä läpiajon estämiseksi katu on katkaistu. rinnekatu pispalanharju Tahmelan viertotiellä kahdessa kohtaa sekä Mäkikadun ja Pispalan valtatien liittymäkohdassa on myös jäsentymättömiä liikennealueita. Näiden alueiden kohdalla voisi olla luontevaa katkaista katu siten, että se ei houkuttelisi läpiajoon sen kuitenkin yhä ollessa mahdollista. Tällaisia keinoja voisi olla kävelykaduksi tai torialueeksi muuttaminen sekä ympäröivän julkisen alueen kehittäminen. tahmelan viertotie Pispalan valtatien ruuhkat koetaan ongelmiksi. On esitetty ajatuksia kadun muuttamisesta palvelukaduksi, jonka varrella olisi liiketiloja. Kadun toiminnalisuutta ja ilmettä toivotaan muutettavan siten, että se vähentäisi pelkkää läpiajoliikennettä ja kadusta kehittyisi viihtyisä toiminnallinen keskus, jossa pyöräily ja kävely olisi myös miellyttävää. tahmelankatu Jäsentymättömät liikennealueet. Nämä alueet vaativat rajaamista ja ryhtiä. Alueet ovat usein liikenteellisiä vaaran paikkoja ja tieturvallisuutta parantaisi alueiden uudelleen jäsentäminen. Yleensä tiealuetta ympäröi epämääräinen alue, jolla ei ole mitään käyttöä. Näiden alueiden uutta käyttöä tulisi miettiä. Olemassa olevat paikoitusalueet. Pysäköintialueiden pienimittakaavaisuutta on kiitelty. Pispalaan ei yleisesti toivota laajoja pysäköintikenttiä. Kadunvarsiparkeista on myös pidetty. Uudet ehdotetut paikoitusalueet. Osa uusista parkkialueista toimisi turistibussien jättö- ja nouto- paikkoina. Näin bussiliikennettä alueen sisällä saataisiin vähennettyä. Työryhmissä on esitetty, että tulevaisuudessa läpiajoliikenne tulisi ohjata Paasikiventielle pois Pispalan valtatieltä. Pispalan valtatiellä tulisi kuitenkin turvata riittävän tiheät linja-autoyhteydet. Kun rantatietä kehitetään tulisi ottaa huomioon raideliikenteen mahdollinen kehittäminen tulevaisuudessa ja näin huomioida uuden raideparin tilantarve. Pispalan kaavoituksessa tulisi nämä tilavaraukset ottaa myös huomioon. Myös mahdollisen aseman tilantarve tulisi huomioida. iikenteelliset ongelmakohdat ja ratkaisuehdotuksia liikenteellisten ongelmakohtien ratkaisuehdotuksia

8 8 alikulku uimarannalle kevyen liikenteen yhteys keskustaan pispalan valtatie paasikiventie junarata pispalanharju kasvimaalle selkeät kulkureitit uittotunnelin uusiokäyttö: pyörätie veneiden kuljetus graffittiluola hiihtoputki turistijuna Joissain työryhmissä on esitetty yhtenäistä, rantaa pitkin kulkevaa pyörätietä (punainen). Rannassa asuvilta asukkailta on tullut ehdotus, että pyörätie kulkisi jatkossakin jo olemassa olevia teitä pitkin (pinkki), jotka soveltuvat hyvin pyöräilyyn, eikä uutta pyörätielinjausta näin ollen tarvittaisi. vanhoja polkujen paikkoja, jotka tulisi ottaa uudelleen käyttöön tai kulkuyhteyden tarve luontopolku rannalle, yhteys vanhoille uimapaikoille Talvella jäätie Ratinaan. Eri työryhmissä on esitetty itä-länsi suuntaisia pyörätielinjauksia. Sekä pohjois- että eteläpuolelle junarataa on esitetty kevyen liikenteen yhteyttä. Myös Paasikiventien molemin puolin on ehdotettu hyvien pyörätieyhteyksien kunnostusta/rakentamista. pyörätie rantaa pitkin tie voisi kulkea Varalan läpi, rannassa oivotut TT Y Edge polut kaupunkitutkimuslaboratorio ja kevyen liikenteen yhteydet ehdotettuja kevyen liikenteen yhteyksiä

9 Joissain työryhmissä on esitetty yhtenäistä, rantaa pitkin kulkevaa pyörätietä. Rannassa asuvilta asukkailta on tullut ehdotus, että pyörätie kulkisi jatkossakin jo olemassa olevia teitä pitkin, jotka soveltuvat hyvin pyöräilyyn, eikä uutta pyörätielinjausta näin ollen tarvittaisi. Kaikkia kävelyreittejä ei tarvitse kunnostaa pyöräilyyn sopivaksi, vaan on hyvä jäädä myös tunnelmallisia ja epävirallisempia polkuja, kuten tämä esitetty reitti. Ehdotetut uudet pyörätiet Junarata Olemassa olevat pyörätiet Vaaralliset tiet kevyen liikenteen kannalta Tunnelmareitti Ehdotetut alikulun paikat Ehdotettu paikka köysiradalle tai porrashissille Miksi tällä kadunosalla pyörätie ei voisi jatkua? Nyt pyöräilijä joutuu ajamaan autotien reunassa ja tämä aiheuttaa vaaratilanteita. Huonot kevyen liikenteen yhteydet Lielahden suuntaan. Liikenneryhmässä on käyty paljon keskustelua pyöräteiden kehittämisestä Pispalan ja keskustan sekä Pispalan ja Lielahden välillä. Tällä hetkellä sujuvan Pispalaan johtavan pyörätien tunnetaan puuttuvan. Jotta pyöräily olisi houkutteleva ja todellinen vaihtoehto autoilulle, tulisi pyöräteillä päästä liikkumaan lujaa ja vaivattomasti, ilman suuria korkeusvaihteluita. Ryhmässä ehdotetaankin, että junaradan eteläpuolelle, aivan radan läheisyyteen rakennettaisiin itä- länsisuuntainen pyörätie. On tärkeää että tämä väylä sijaitsisi juuri Pispalan puolella, jotta ei rakenneta kahta Pispalaa ohittavaa pyörätietä (radan pohjoispuoli + rantatie) vaan yksi kunnollinen Pispalaa palveleva yhteys. Tältä pyörätieltä tulisi kehittää pohjois- eteläsuuntaisia yhdysteitä Pispalaan. Toisena tärkeänä pyöräteiden kehittämisen alueena koetaan Pyynikin Pispalan puoleinen pää. Tällä alueella on runsaasti kävelyteitä ja polkuja, mutta ei toimivaa pyörätieverkostoa. Usein risteysalueilla pyörätie yllättäen loppuu ja kovaa vauhtia mäkeä alas tuleva pyöräilijä ajautuu helposti vaaratilanteeseen. Näillä vaaranpaikoilla toivotaan kehitettävän risteysalueita. Pyynikin läpi toivotaan tulevaisuudessa menevän talvikunnossapidettyjä pyöräteitä. Lisäksi ryhmässä on pohdittu ikääntyvän väestön ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia Pispalassa. Onkin ehdotettu, että jyrkimpiin katuja yhdistäviin kohtiin rakennettaisiin köysiratoja tai portaiden yhteyteen keveitä porrashissejä. Näin varmistettaisiin myös ikääntyvän Pispalalaisen mahdollisuudet asua pidempään kotonaan. Liikenteen järjestelyistä

10 10 RAKENTAMINEN, yleisiä pariaatteita Pispalan rakentamiselle on ominaista erityinen, muista Tampereen puutarhaesikaupunkialueista poikkeava tiiveys. Ekologinen, edelleen tiivistävä täydennysrakentaminen on mahdollista, kunhan se tehdään paikalle luonteenomaisella tavalla: Avainsanoja tässä ovat oikea mittakaava, kerroksellisuus, sallivuus ja monimuotoisuus. Tiivistymisen tavat on luokiteltu karkeasti neljään tyyppiin: A) Tuleva rakentaminen on minimoitava B) täydennysrakentaminen vain nykyisillä (yksityisomistuksessa olevilla) tonteilla, muut vapaa-alueet säilytettävä virkistyskäytössä C) täydentyminen on mahdollista tonttien lisäksi valikoiden tiiviin rakenteen sisällä oleville pienille vapaa-alueille D) rakentaminen vain tiiviin rakenteen ulkopuolelle, rakenteen sisään jätettävä virkistysalueita Kaikissa vaihtoehdoissa on luonnollisesti huomioitava kiinteistönomistajien oikeudet. Luokittelu toimii työvälineenä analyysivaiheessa, lopullinen rakentuminen tullee olemaan jonkinlainen yhdistelmä näistä tyypeistä. D B C A

11 11 PISPALA VIINIKKA HÄRMÄLÄ VAIHTOEHTO B+C: RUNSAS TIIVISTÄMINEN Vertaillessa Pispalaa Tamperelaisiin puutaloalueisiin voidaan huomata Pispalan olevan erityisen tiivis alue. Punaisella kartoille on merkitty alueet, joilla talojen välinen etäisyys on alle 8m. Vihreä taas kuvaa väljää puutarhamaista tonttia. Ekologisesti kestävällä pientaloalueella rakentaminen on mahdollisimman tiivistä, jotta rakennetusta infrastruuktuurista saataisiin maksimaalinen hyöty. Pispalan sijainti lähellä keskustaa ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien alueella on ihanteellinen. Pispalan kaltaisten alueiden tiivistäminen on ekologisia uhkia, kuten ilmaston lämpenemistä ajatellen järkevämpää kuin uusien taajaminen rakentaminen kauas keskustasta, joka kasvattaisi yksityisautoilun määrää entisestään. Jos Pispalan sijainnista halutaan saada maksimaalinen hyöty, tulee sen rakennuskantaa yhä tiivistää mahdollisuuksien mukaan. Toivottavin tiivistämisen tapa olisi jo olemassa olevan rakenteen sisällä, jotta vapaiden virkistysalueiden määrä ei vähenisi ja näin tärkeät viihtyisyys-tekijät säilyisivät alueella. Tiivistämistä voisi tapahtua myös jo rakennetuilla tonteilla. Uudisrakentamisessa rakentajaa voitaisiin velvoittaa tiettyihin rakentamisen ekologisiin kriteereihin, kuten päästöttömän kotitalousenergian tuottamiseen (aurinkoenergia, tuulienergia, usean talouden yhteiset hakelämpökeskukset...yms) ja matalaenergiaratkaisuiden valintaan rakentamisessa. vaihtoehtoisia rakentumisen periaatteita A B C D VAIHTOEHTO B+C: runsas tiivistäminen

12 vaihtoehtoisia rakentumisen periaatteita 12 A B C D VAIHTOEHTO A+B+C: Jos Pispalan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen katsotaan olevan ensisijaisen tärkeää Pispalan kehitystä suunniteltaessa, tulisivat mallien A, B ja C mukainen täydennysrakentaminen tarvittaessa kyseeseen. Mahdollinen tiivistäminen tapahtuisi asukkaiden omilla tonteilla, jo olemassa olevien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Rakentamista ohjattaisiin aktiivisesti olemassa olevan laajentamiseen ja täydentämiseen purkamisen sijaan. Myös alueen muutamilla tyhjillä tonteilla voisi tapahtua lisärakentamista. Päähuomio alueen suunnittelussa olisi palveluiden kehittämisessä, kävelypainotteisten katujen ja aukioiden luomisessa, näkymien suojelussa, vanhan rakennuskannan kunnostamisessa ja esiintuonnissa sekä ja uudesrakentamisen arkkitehtuurin korkeassa tasossa. Pispalaa kehitettäisiin sen kulttuuriset arvot tunnistaen ja niitä vahvistaen. Yhteisten tilojen, kuten katujen ja puistojen ilmettä kohennettaisiin. Tämän suuntaisen kehityksen myötä nousisi myös Pispalan matkailullinen arvo. VAIHTOEHTO A+B+C: vähäinen tiivistäminen

13 vaihtoehtoisia rakentumisen periaatteita 13 A B C D VAIHTOEHTO A+D: Jotta Pispalaan ei rakennettaisi enää uusia rakennuksia muuttamaan alueen tyypillistä ilmettä, olisi syytä pienentää tonttien rakennusoikeutta ja merkitä tyhjillään olevat tontit puistoiksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten omistajat velvoitettaisiin kunnostamaan rakennuksiaan museon ohjeiden mukaan. Rakentamattomia rinteiden osia ja muita puistoalueita hoidetaan ja vaalitaan niiden erityisominaisuuksien mukaan lajistoa säilyttäen(pientareet, luonnontilaiset kasvustot, vanhat viljely- ja puutarhakasvien esiintymät) Uudisrakentamista tulee runsaasti Pispalaa ympäröiville alueille, kuten Santalahteen, eikä Pispalaa siksi tarvitsisi enää entisestään tiivistää. Jos kuitenkin uudirakentamisen paine on kova, olisi se mielellään ohjattava laajemmille vapaille alueille kuin yksittäisille tyhjille tai jo rakennetuille tonteille. VAIHTOEHTO A+D: mahdollinen uudisrakentaminen alueen ulkopuolelle

14 14 maiseman tilallisuus

15 RAKENTAMINEN, ominaisuuksia ja mahdollisuuksia 15 Olemassa olevaa rakentamista on tutkittu tarkastelemalla saatavilla olevaa mm. GIS-pohjaista aineistoa keskenään sekä yhdessä asukkaiden tuottaman tiedon kanssa. Asukasaineiston perusteella kaupunkikuvallisesti epäonnistuneina pidettyjä kokonaisuuksia näyttäisi leimaavan yhdenmukaisen suuri pohjan pinta-ala ja yksipuolinen ikäjakauma. Suurien alueiden rakentaminen kerralla samoin kuin liian laaja tai jäykkä suojelu voikin uhata Pispalan rakentamiselle tyypillistä ikärakenteen ja rakentamistyylien sekoittumista. Rakentamisen mahdollisuuksia on tutkittu tarkemmin hakemalla alueelta rakentamattomat alueet, asukkaiden ja kaupungin ehdottamat uudet rakennuspaikat ja kehitettävät alueet, joita rakentaminen voisi kohentaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti. Näiltä alueilta löytyy merkittävä tonttivaranto, vaikka asukkaille erityisen tärkeät lähivirkistys- yms. alueet säästettäisiin. Tärkeänä asukkaiden taholta pidettiin myös, että mahdollinen tuleva rakentaminen olisi muutakin kuin tavanomaista asuntorakentamista. Erityisryhmien asumiselle (esim. yksityinen palvelu- tai erityisasuminen) ja palveluille (kulttuuri- ja kaupalliset palvelut, yksityinen päiväkoti) tulisi varata osa uudesta rakennusoikeudesta. Kaikki KaOs-hankkeen aikana esiinnousseet uudet ehdotukset rakennuspaikoiksi sijaitsevat kohtalaisesti tai hyvin rakennettavan maaperän alueella. Osa alueista sijaitsee jyrkissä rinteissä, kuten toisaalta myös suuri osa vanhempaa rakentamista. Rakentamista ei luonnollisesti voida tutkia irrallaan kontekstistaan, vaan yhdessä mm. toiminnallisen, liikenteellisen ja virkistykseen liittyvän tarkastelun kanssa, jotka on tässä ryhmitelty omien alaotsikoidensa alle. Rakennettua ja rakentamatonta aluetta on tarkasteltu toisiaan tukevana kokonaisuutena. Viheralue Rakennettu tontti Rakentamaton tontti Arvoalue Ehdotettu toimenpiteitä

16 16 Karttaan on merkitty punaisella tyhjillään olevat tontit, tontit joilla on vain vähän rakentamista sekä tontit joita käytetään paikoitusalueina ja joilla voisi harkita käyttötarkoituksen muutosta. Oranssit alueet ovat alueita, joiden käytöstä on käyty keskustelua työryhmissä. Osa osallistujista vastustaa tiukasti joitain toimenpiteitä kyseisillä alueilla ja osa on toimenpiteille myötämielisiä. Nämä toimenpiteet voisivat olla esim. rakentamista, parkkipaikaksi muuttaminen tai puistoksi muuttaminen. Valkoiset alueet ovat olemassa olevia puisto- ja viheralueita. Keltaisella on merkitty yleiskaavan täydennysrakentamisen alue. Rakentamista tulevaisuudessa tapahtunee ainakin jo rakennetuilla tonteilla, joista erillinen kartta sivulla 20. Joissain paikoissa toimenpiteitä voitaisiin harkita myös pienille vähäkäyttöisille puistoalueille, jos tämän katsotaan tuovan jotain lisäarvoa ympäristöön. Esimerkkejä tällaisista mahdollisista alueista on ympäröity karttaan punaisella pisteviivalla, toki nämä paikat voisivat sijaita myös jossain muualla. On tärkeää huomata, että tähän karttaan on koottu kaikki mahdolliset rakennuspaikat, niitä mitenkään arvottamatta. Kun tavoitteet alueen rakentamiselle on yhteisesti asetettu, voidaan tätä kartoitusta käyttää avuksi suunnittelussa. mahdolliset toimenpidealueet - kartoitus

17 luvun jälkeen rakennetut rakennukset muodostavat selviä rakennusryppäitä ranta-alueille ja tasamaalle. Muilla alueilla vanhempi rakennuskanta on vallitsevana ja se on täydentynyt sattumanvaraisesti uudemmilla rakennuksilla. Eri-ikäisten rakennusten sekottuneisuutta pidetään yhtenä Pispalan tunnuspiirteenä. ennen vuotta 1910 rakennetut rakennukset aikana rakennetut rakennukset aikana rakennetut rakennukset 1950-luvun jälkeen rakennetut rakennukset rakennusten ikäjakauma

18 18 rakennusten ikäjakauma Työryhmissä on keskusteltu epäonnistuneesti toteutetuista alueista Pispalassa. Valkealla on merkitty alueet, joita on pidetty Pispalaan sopimattomina. Kaikki epäonnistuneina pidetyt alueet koostuvat pelkästään uudesta rakennuskannasta. ennen vuotta 1950 rakennetut rakennukset 1950 jälkeen rakennetut rakennukset rakennusten pohjan pinta-ala Usein rakennuksen pohja-ala noudattelee rakennuksen ikää, vanhemmissa rakennuksissa pohja-ala on yleensä pienempi kuin uusissa. Alueilla joita on pidetty epäonnistuneina pohja-alat ovat yksipuolisen suuria. Muilla alueilla rakennuskanta on rakennusten pohjan pinta-alojen suhteen sekoittunutta. rakennukset joiden pohja-ala yli 100m2 rakennukset joiden pohja-ala alle 100m2 ei toivottu ympäristö

19 Yleiskaavan mukainen täydennysrakentamisen alue 19 tyhjät tai vajaakäyttöiset tontit ja alueet alueet joiden käytöstä keskustelua työryhmissä > eriäviä mielipiteitä Alueet joiden on työryhmissä toivottu pysyvän rakentamattomina > väljyys, virkistysalueiden kehittäminen ja kevyen liikenteen yhteyksien luonti Olemassa olevat viheralueet Jos Pispalan kehityksessä painotetaan alueiden tiivistämistä entisestään, voisi laajan ja toimivan lähivirkistysalueen kehittäminen nousta tärkeäksi teemaksi tiivistämisen rinnalle. Vihreät alueet kuvaavat työryhmissä esitettyjä puistoiksi merkittäviä alueita. Valkoiset alueet ovat olemassa olevia puistoja ja metsiä, joiden myös toivotaan säilyvän rakentamattomina. Punaisella karttaan on merkitty tyhjät tontit ja oranssilla työryhmissä ehdotetut alueet, joille voisi sijoittaa uudisrakentamista tai muuttaa aluetta muuten, esim. parkkipaikaksi. Lisäksi työryhmissä on ehdotettu, että jo rakennetuilla tonteilla tulisi säilyä lisärakentamismahdollisuus. Kartasta voidaan huomata, missä toiveet alueiden käytöstä ovat ristiriidassa keskenään ja missä toiveet tukevat toisiaan. rakentaminen / puistoalueet

20 20 KARTTA 2i Tontit joille on jo rakennettu jotain Kaavan mukainen käyttämätö rakennusoikeus: Karttaan on valkoisella merkitty kaikki ne tontit, joille on jo rakennettu jotain. Näillä tonteilla on eriäviä määriä käyttämätöntä rakennusoikeutta eli siis mahdollista uudisrakentamisen tilaa ovat myös nämä jo rakennetut alueet. - käyttämätön rakennuso vähentämällä e=0,5:n m rakennusoikeudesta ton rakennusoikeus - tonttien pinta-alatietona kartan 2a mukaista ton - käytetyn rakennusoikeu käytettiin ensisijaisesti rakennusvalvonnan lup (FACTA-rekisteri) o mikäli päätöksiä saatavissa, kerro lupahakemusten piirustusten kerro o mikäli piirustuksi lähtötiedot kirjatt tietopalvelusta (e lähde) Karttaan on tuotu Ramboll:in tekemä tarkastelu käyttämättömästä rakennusoikeudesta yhdellä osa-alueella. rakentaminen / jo rakennetut tontit Lähde: Ramboll

21 21 Kun yhdistetään työryhmien toiveita ja alueen tonttitiedot saadaan kartta mahdollisista aluekohtaisista kehityssuunnista rakennettua ympäristöä koskien. Karttatiedot sidotaan kyseisen kehityspolun teemaan ja alueiden kehittelyä jatketaan teeman mukaisesti. Mahdolliset uudisrakentamisen tai muun kehittämisen paikat (tyhjät tontit+työryhmissä ehdotetut) > asuinrakentaminen, työpaikat, palvelut, parkkipaikat Tontit joiden käytöstä on työryhmiin osallistujien keskuudessa eriäviä toiveita ja tavotteita. Näiden alueiden käyttöä tulisi harkita tarkoin. Joissain työryhmissä ehdotetut alueet ja rakennukset, joille toivotaan käyttötarkoituksen muutosta tai toiminnallista kehitystä. Joissain työryhmissä epäonnistuneiksi nimetyt alueet > alueen ilmeen kohentaminen Alue, jonka käytöstä voisi käydä keskustelua Yleiskaavan täydennysrakentamisen alue / nykyinen kasvimaa-alue. Työryhmissä toivotaan alueen säilyttämistä kasvimaina. osa-alueiden kehitysmahdollisuuksia Alue joka on herättänyt runsaasti keskustelua. Alueen kehittämiseksi on ehdotettu puistoksi muuttamista, parkkialueen kunnostamista ja vähäistä laajentamista, uudisrakennusta esim. vuokraasumista, verstastilaa, majatalo...yms. Alueen käytöstä ei ole Pispalan asukkaiden keskuudessa yksimielisyyttä, tosin kyseiseen kiinteistöön rajautuvien rakennusten asukkaat ovat sitä mieltä, että Rajaportin saunan viereinen tyhjä tontti ja rinne tulisi muuttaa puistoksi, eikä siihen tulisi rakentaa.

22 m2 tyhjät ja vajaakäyttöiset tontit + työryhmissä ehdotetut alueet, joille voisi sallia rakentamista tai joiden käytöstä tulisi käydä keskustelua m2 Kooste rakentamattomasta maa-alasta. Kaupungin omistamat alueet punaisella Yksityisten tontit vihreällä Kun tarkastellaan yksityisten omistamia, tällä hetkellä tyhjiä tontteja ja kaupungin vapaita maaalueita yhdessä, saadaan kooste alueista, joille mahdollisesti voisi sijoittaa uudisrakentamista tai kehittää jollain muulla tapaa. Näiden maa-alueiden yhteenlaskettu määrä on yllättävän suuri. Kaupungin omistama vapaa maa-ala tästä on lähes yhtä suuri kuin kasvimaiden yhteenlaskettu pinta-ala. Kasvimaiden rakentamisesta on käyty paljon keskustelua, lähinnä rakentamista vastaan. Koska Pispalanharjun jyrkät rinteet eivät juuri sovellu viljelyyn on tällaisen lähellä sijaitsevan viljavan tasamaan arvo mittaamaton alueen asukkaille. Kasvimailla on suuri virkistysarvo, mutta myös hyötyarvo asukkaille on suuri; omalla palstalla voi viljellä luomuruokaa lähellä. Kasvimaiden rehevä ja lähteikköinen maaperä antaa kasvualustan myös useille kaupunkioloissa poikkeuksellisille kasveille, joka tekee alueesta erityislaatuisen kasvistoltaan ja nostaa näin koko rannan viher- ja virkistysalueen arvoa. Osa työryhmistä vastustaa voimakkaasti lisärakentamista kaupungin omistamille tyhjille tonteille tai puistoalueille. Jos lisärakentamista tapahtuu, tulisi se näiden työryhmien mukaan sijoittua jo rakennetuille tonteille. vapaa maa-ala m2 kasvimaiden pinta-ala. Pispalassa ja Tahmelassa on yhteensä 3759 asukasta (lähde: Tampereen maistraatti ), jolloin jokaista asukasta kohti viljelymaata on n. 12,5 m2, (Tosin koko karttaan rajattu alue ei ole viljelykäytössä, jolloin todellisen viljelyalueen määrä on jonkin verran pienempi.)

23 23 Karttaan on merkitty vihreällä kaikki ne alueet, joille on ehdotettu jonkinlaisia toimenpiteitä (rakentaminen, puistoksi muuttaminen, parkkipaikka, käyttötarkoituksen muuttaminen, nykyisen toiminnan säilyttäminen) sekä tyhjät tontit. Punaisella karttaan on merkitty Pispalan inventoinnissa todetut muinaisjäännökset ja suojeltavat rakenteet. Suojelukohteet suoja-alueineen on rasteroitu. Kartasta voidaan huomata mahdolliset päälekkäisyydet. Tämä voi olla apuna alueiden suunnittelussa. muinaismuistot

24 24 Ka=kallio Ht=hieta HHt=hieno hieta Ct=saraturve M=moreeni Hk=hiekka SrM=soramoreeni Sa=savi Hk/Sa=hiekkasavi T=täyttömaa Ehdotettuja rakennuspaikkoja on merkitty karttaan valkoisella viivalla. Olemassa olevat rakennukset mustalla. maaperä ja rakentaminen

25 25 Rakennukset sijaitsevat kaikilla jyrkkyysasteilla, tasamaasta aina rinteisiin, joiden jyrkkyys on yli 25%. Pispala on hyvä esimerkki siitä, että jyrkkäänkin rinteeseen voi rakentaa. jyrkkyys yli 25% jyrkkyys yli 20% jyrkkyys yli 10% jyrkkyys alle 10% jyrkkyys ja rakentaminen

26 26 Pispalan kaupunkirakenteessa voidaan nähdä selvä kahtiajako tiiviimpään rakennettuun ja väljään rakentamattomaan alueeseen. Alueen jatkosuunnittelulla on haluttaessa mahdollista tukea tätä piirrettä. Tiivis ja väljä alue voivat vastakohtaisuuksineen tukea toisiaan toiminnallisesti, visuaalisesti sekä merkityksellisesti. Punainen alue on tiiviisti rakennettu asumisen, työn ja lähipalveluiden keskus. Vihreä, väljä alue soljuuu punaisen sisään muodostaen vehreitä puistomaisia ulokkeita. Näille sormille voisi kehittää toisistaan poikkeavat merkitykset ja toiminnot. Samalla ne toimisivat kulkureitteinä rantaan virkistyspalveluiden luo. Vihreitä alueita on mahdollista kehittää kokonaisuuksina, jolloin niiden olemus voimistuu. tiivis / väljä

27 27 SAAVUTETTAVUUS JA TOIMINNALLISUUS Pispala ei ole perinteisesti ollut vain nukkumalähiö. Elävyyttä ja toiminnallista monimuotoisuus arvostetaan yhä. Vaikka nämä piirteet ovat jo osin kadonneet, Pispalassa on edelleen merkittävä määrä työpaikkoja. Näistä suuri osa on erilaisia kotitoimistoja ja muita ei-näkyviä yrityksiä. Näiden toimintaedellytyksien parantaminen voisi rohkaista suurempaan paikalliseen näkyvyyteen ja keskinäiseen yhteistyöhön. Työryhmissä ideoitu paikallisen turismin edistäminen on nähty myös keinona luoda uusia palveluita ja työpaikkoja. Pispalassa voidaan nähdä 4 erityyppistä aluetta saavutettavuuden ja työpaikkataajuuden perusteella. Näille alueille voidaan luoda omat strategiset toimenpiteensä. Myös piharakennukset on nähty tässä tarkastelussa toiminnallisena potentiaalina. Niiden käyttöön ottoon kirpputorin, verstaana tai myyntitiskinä on matala kynnys. Pispala on erittäin hyvin julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa. Näitä liikkumismuotoja tulisi tukea niin ekologisista kuin kansanterveydellisistä syistä. Henkilöautoilu varsinkin läpiajo on koettu erityisenä ongelmana. Alueen kehittämistä on tutkittu kevyen liikenteen lähtökohdista siten, että vain tonteille ajo sallitaan, ja alueen sisäinen ajoneuvoliikenne alistetaan kevyelle liikenteelle. Alueella voidaan nähdä 5 keskeistä, hyvin saavutettavaa toiminnallista tai muuta potentiaalia omaavaa noodia. Näissä sijaitsee yksi tai useampia tärkeitä palveluita, vanhaa hyvin säilynyttä rakennuskantaa sekä kaupunkikuvallisesti kehittämisen tarpeessa olevaa välitilaa. Näille kullekin luonteenomaisten piirteiden tunnistaminen ja vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää koko alueen dynamiikan kannalta. Saavutettavuus+työpaikka tarkastelualue Palvelunoodi Kevyt- ja joukkoliikenne Kehitettävä liikennealue Pispalan portaita > jyrkkyys harmaalla Työpaikat ja palvelut

28 28 Nykyiset pyörätiet Nykyiset linja-auto reitit Linja-auto pysäkit Työpaikat Junarata Tärkeä kävely-yhteys Alue on jaettavissa neljään eri tyyppiin työpaikkojen runsauden, julkisen liikenteen saavutettavuuden sekä alueellisen sijainnin mukaan: Keltainen alue, Pispalan Valtatie, on hyvin saavutettavissa niin pyörällä, kävellen kuin linjaautollakin. Rakennusten määrä, joissa sijaitsee työpaikkoja, on kuitenkin vähäinen. Alueen läheisen junaradan käyttämätön potentiaali luo punaisen alueen käytölle paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Oranssi alue on myös hyvin saavutettavissa idästä päin linja-autolla. Polkupyörällä saavutettavuus on myös hyvä, tosin harjun laelle nouseminen pyörällä on työlästä. Työpaikkojen määrä on alueella vähäinen. Tämä alue, harjun laki, on useilta ominaisuuksiltaan erityislaatuinen. Sinisen alueen läpi ei kulje julkinen liikenne. Työpaikkojen määrä on vähäinen. Aluetta leimaa asuminen. Vihreä alue on työpaikojen suhteen aktiivisin, vaikka linja-auto yhteys alueelle on vain idästä. Lännestä päin alueen saavutettavuus on huono julkisin liikennevälinein. Toisaalta alueen ytimeen kulkee tärkeä pohjois-etelä suuntainen, eri alueita halkova kävely-yhteys, joka mahdollistaa alueen nopean saavutettavuuden jalkaisin Pispalan Valtatieltä asti. työpaikat ja julkinen liikenne

29 29 Suuri osa aluuen työpaikoista on etätyöpaikkoja, työpaikkoja ihmisten kodeissa. Jotta tarve liikkumiseen työpaikan ja kodin välillä vähenisi, on etätyöpaikkojen kehittäminen järkevää. Yhden mahdollisuuden pieneen kotitoimistoon, työpajaan tai verstaaseen tarjoavat Pispalan lukuisat piharakennukset. Näitä piharakennuksiin järjestettyjä työtiloja voisi myös vuokrata alueen asukkaiden kesken, jos rakennuksen omistaja ei itse pysty työssään hyödyntämään etätyömahdollisuutta. Sinisellä ja oranssilla alueella, joissa työpaikkoja on vähän, on paljon pieniä piharakennuksia. Näillä alueilla työpaikkoja voisi lisätä piharakennuksia hyödyntäen. Keltaisella alueella on useita tien läheisiä tai siihen rajoittuvia rakentamattomia tontteja. Tämä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uusia työpaikka- ja palvelurakennuksia hyvien kulkuyhteyksien varteen. Santalahteen rakennettavat asunnot tuovat lisää asiakkaita näitä mahdollisia uusia palveluita käyttämään. etätyöpaikat (lähde: Fonecta Finder)

30 30 porrashissi? porrashissi? Kartan maastokäyrät ovat 5 metrin käyriä. Punaisella on merkitty kaikki alueen portaat. Useimmat tärkeimmistä palveluista (sinisellä) on hankalasti saavutettavissa harjun eteläpuolelta. Myös suuri määrä linja-autoja pysähtyy Pispalan valtatiellä, josta kulku harjun yli on jyrkkä. Jotta myös liikuntarajoitteisilla ihmisillä olisi mahdollisuus asua tai vierailla Pispalassa, olisi liikkumista siellä helpotettava. Kartalla on esitetty kolme paikkaa, joiden portaisiin kiinnitetyt hissit palvelisivat melko kattavasti koko Pispalan aluetta. Keltainen katkoviiva kuvaa jyrkkää katua. porrashissi? esteettömyys

31 31 Työryhmissä on esitetty, että tulevaisuudessa läpiajoliikenne ja raskas liikenne tulisi ohjata Paasikiventielle pois Pispalan valtatieltä. Pispalan valtatiellä tulisi kuitenkin turvata riittävät joukkoliikenneyhteydet. Aluerajaus, jonka sisällä kevyen liikenteen kehittäminen pääosassa. Läpiajoliikennettä pyritään vähentämään, pihaanajo yhä sallittua. Alueelle johtavat pääväylät Kevyen- ja linja-auto liikenteen ehdoilla kehitettävä liikenneverkon osa. läpikulkuliikenteen vähentäminen - malli

32 Kun rantatietä kehitetään tulisi ottaa huomioon raideliikenteen mahdollinen kehittäminen tulevaisuudessa ja näin huomioida uuden raideparin tilantarve. Pispalan kaavoituksessa tulisi nämä tilavaraukset ottaa myös huomioon. Myös mahdollisen aseman tilantarve tulisi huomioida. Voisiko Pirkankadulta olla yhteys Paasikiventielle? Näin liikenne voisi tässä kohtaa ohjautua rantaväylälle Piapalan valtatien sijaan. 32 Aluerajaus, jonka sisällä kevyen liikenteen kehittäminen pääosassa. Läpiajoliikenne katkaistaisiin, pihaanajo yhä sallittua. Alueelle johtavat pääväylät Sinisellä on merkitty mahdolliset paikat, joissa kadun muuttamisesta torimaiseksi alueeksi voitaisiin käydä keskustelua. Pihaanajo ja linja-autoliikenne alueen läpi olisi sallittu. Junaradan potentiaali lähiraideliikenteenä on huomioitava Pispalan liikennesuunnittelussa. Mihin mahdollinen asema sijoittuisi? Asukkaille suunnattuja muutaman auton tienvarsiparkkeja olisi mahdollista kehittää, kuitenkin niin, että paikoitusalueet säilyisivät mittakaavaltaan pieninä, ei siis koko kadun mittaisia parkkialueita. On myös muistettava, että ajoneuvoliikenteen edellytysten parantaminen väistämättä lisää liikennemääriä. Jo olemassa olevat paikoitusalueet. Olemassa olevat linja-autopysäkit. Alueet joilla jo on tai joille joissain työryhmissä on esitetty turistibussien kääntöpaikkaa ja/tai pysäkkiä. läpikulkuliikenteen katkaisu

33 Rantareitti on katkonainen 33 Rantareitti on katkonainen Punaisella karttaan on merkitty olemassa olevat kevyen liikenteen reitit. Harmaa alue kuvaa viheralueita. Mustilla nuolilla on osoitettu reittien katkonaisuus tai puuttuminen. Selkeiden kävely- ja/tai pyöräreittien kehittäminen merkityillä alueilla olisi tarpeen. Paasikiventien ja junaradan suunnitellut ali- ja ylikulut ovat Santalahden osayleiskaavan mukaiset. Mustalla on merkitty olemassa olevat alikulut. Lähde:Santalahden osayleiskaava, ehdotus kevyen liikenteen verkosto

34 34 Santalahden osayleiskaavan mukaiset, suunnittelilla olevat Paasikiventien ja junaradan ali- ja ylikulut. Lähde:Santalahden osayleiskaava, ehdotus Alikulku Ylitys Primääri kevyen liikenteen -verkko Punaisella katkoviivalla on merkitty osa tärkeimmistä kevyen liikenteen olemassa olevista reiteistä sekä mahdolliset kehitettävät väylät. Osa näistä on kävelyteitä, osa pyöräteitä ja osa yhdistettyjä teitä. Tätä pääverkon ilmettä ja toimivuutta voisi vahvistaa erilaisin keinoin, kuten päälystein, istutuksin, kyltein, palveluiden lisäämisellä verkon varrelle sekä verkon jatkuvuudella. Primääriverkko olisi luonteeltaan selkeä, kevyttä liikennettä suosiva ja se kulkisi uusien muodostettavien aukioiden läpi. Osa verkosta olisi ensisijaisesti kävelijöille ja osa pyöräilijöille suunnattu. Sekundaari kävelytie verkko. Pienimittakaavaisempi ja mutkittelevampi sekundaariverkko tarvitaan täydentämään primääriverkkoa sen sisällä. Osittain jo olemassa olevia polkuja ja kävelyteitä voisi vahvistaa ja avata uusia reittejä kortteleiden sisälle sekä muuttaa katuja pihakaduiksi. Sekundaariverkon esittäminen vaatii tarkkaa käytettyjen epävirallisten reittien tutkimista, jotta ne huomioitaisiin osana verkkoa. Kadun kohdat, jotka voisi katkaista ajoneuvojen läpikulkuliikenteen estämiseksi. Näistä kadunosista voisi kehittää torimaisia katuja ja aukioita. kehitettävä kevyen liikenteen verkosto - mahdollinen kehitysmalli

35 35 Primääriverkko halkoo viittä tärkeää toiminnallista keskusta. Jokaisella alueella sijaitsee jokin tärkeä palvelu sekä museon arvokkaiksi luokittelemia rakennuksia. Alueiden erityispiirteet tulisi tunnistaa ja kehittää niiden pohjalta tulevaisuudessa. Primääri kevyen liikenteen verkko Viheralue Jäsentymätön katutila Potentiaalisia julkisen toiminnan kehityksen paikkoja Alueita joiden ilmettä on toivottu kohennettavan Nykyiset palvelukeskittymät Tontit joilla sijaitsee museon 1,2 ja 3 luokkaan inventoimia kohteita: arvokokonaisuudet ja yksittäiset rakennukset. Lähde: Tampereen kaupungin tietokanta. Pispalan rakennusinvennoinnit vuosilta 2001, 2002, 2005, Tahmelan rakennusinventointi vuodelta Santalahteen rakennettavat asunnot tuovat mukanaan suuren määrän uusia asukkaita käyttämään Pispalan palveluita. Alueelle tulee myös paljon uusia työpaikkoja. Palvelukatua halkovaa pääväylää pitkin alue on erinomaisesti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja polkupyörällä. Katua kehitettäessä nämä kaksi liikkumistapaa tulisi huomioida nykyistä paremmin. Rakennukset jotka on työryhmissä nostettu esiin esimerkillisinä. primääriverkko > kulttuurikäytävät, palvelukeskittymät

36 36 kirkko ravintola parkkipaikka, joka keskeisen sijaintinsa vuoksi voisi olla myös jotain muuta... kokonaisuus jota on työryhmissä toivottu kehitettävän. sielun ja ruumiin ravitsemista Puistomainen yhteys Junarata ja mahdollinen pikaraitiotie tulevaisuudessa. Mahdollinen pysäkin paikka Päiväkoti Ahjolan opisto, päiväkoti Kaupallisia palveluita, terveyden huolto Haulitorni, haulitehdas Runsaasti jäsentymätöntä katutilaa ja piilevää potentiaalia Harmaantukkitien puisto keskitty- Päivittäispalvelujen mä raideyhteydellä kehitettävät palvelukeskittymät

37 37 Kaupungin omistama rakennus jolle on toivottu käyttötarkoituksen muutosta. Ehdotettu esim. kahvila taiteilijaresidenssi Tyhjä tontti, joka toimii autoparkkina. Voisiko tämän tontin muusta käytöstä keskustella? Ravintola Kioski / Grilli Taidetalo Rajaportin sauna Alue jota on joissain työryhmissä toivottu kehitettävän kokonaisuutena. Ratakatu 5 on ehdotettu kunnostettavan majataloksi, Rajaportin saunan viereinen tyhjä tontti on toivottu muutettavan puistoksi viereisten kiinteistöjen asukkaiden toimesta. Kyseiselle tontille on kuitenkin osassa työryhmiä ehdotettu uudisrakennusta esim. vuokra-asuntoja, verstaita, majatalo yms. sekä torialueen kehittämistä, osassa työryhmiä tontilla olevaa parkkipaikkaa on ehdotettu laajennettavaksi turistiliikennettä ajatellen. Pyykkimettä Näköalapaikka Pispalanharju Pispalan portaat Pispalan matkailun keskus kehitettävät palvelukeskittymät

38 38 Jäsentymätön katutila Turvaton koulutie Koulu Elintarvikeliike Jäsentymätön katutila Osa-alueen kehittämistä julkisten toimintojen kokonaisuutena on toivottu. Päivittäis- ja kultturipalvelujen keskus Hirvitalo, taidekeskus Kirjasto Omenatarha kehitettävät palvelukeskittymät

39 Uittotunnelin käyttömahdollisuuksia tulisi myös pohtia. Jos Pispalan kehityksen ohjenuoraksi otetaan kulttuuristen arvojen vahvistaminen, voisi uittotunneli toimia esim. elämystunnelina, jossa siirtyminen kahden järven välillä muodostuisi vaikkapa uiton historian kertomuksesksi. Näsijärven puoleiselle uimapaikalle on toivottu kehitettävän kunnolliset kevyen liikenteen yhteydet harjun eteläpuolelta Arvokas kasvialueluokitus vuodelta Lähde: Tampereen kaupungin tietokanta Lähde Viljelypalstat Rannasta voisi olla kävely-yhteys metsän läpi koululle. Vanhat metsät-luokitus vuodelta Lähde: Tampereen kaupungin tietokanta Tärkeä hyönteisalue -luokitus vuodelta Lähde: Tampereen kaupungin tietokanta 39 Osa Rantareitistä polveilee arvokkaiden kasvialueiden ja vanhojen metsien läpi. Näillä alueilla kulkevan on mahdollista tutustua harjun ominaislaatuiseen kasvillisuuteen. Reitti voisi alueilla olla hienovarainen ja kasvillisuutta kunnioittava. Mahdollista olisi käyttää myös erityyppisiä siltarakenteita, jotta reitti kulkisi paikoittain veden päällä tai vastaavasti kaiteita jyrkissä kohdissa. Viljelypalstojen läpi kulkevaa kävelyreittiä tulisi kehittää yhdessä pienempien, palstoille johtavien polkujen kanssa. Rantareitillä sijaitsevan Kurpitsatalon toimintaa on työryhmissä toivottu kehitettävän ja laajennettavan. Tämä on yksi mahdollinen palvelu- ja nähtävyyspiste pääreitin varrella. Jäsentymättömän katutilan läheisyydessä sijaitsee Tahmelan lähde. Yhdessä nämä kaksi elementtiä luovat mahdollisuuden rakennetun harjun ja rakentamattoman rannan välisen aukion kehittämiselle. Samaan paikkaan osuu pää-kävelyreitin solmukohta. Omenatarhan läpi kulkeva reitti on tärkeä läpikulkutie pyynikille. Reitti on mielenkiintoinen erityyppisten jaksojensa ansiosta. Reittiä voisi kehittää esim. valaistuksella, istutuksilla ja viitoin. Niin rannasta kuin Pyynikiltäkään päin kulku Ansionkalliolle ei ole selkeä. Tässä kohtaa reitti vaatii kehittämistä. Työryhmissä on myös toivottu että näköalapaikkaa kehitettäisiin turisteja ajatellen. primääriverkon puistomaiset osat

40 40 MUKAUTUVA MATKAILU (SENSITIVE TOURISM) Työryhmissä on suhtauduttu turismiin myönteisesti, ja sitä halutaan kehittää monella tavalla. Keskeistä on, että tässä esitetyn turismin tulisi olla hienovaraista ja tapahtua paikallisten asukkaiden ehdoilla. Matkailijoita käy jo nyt Pispalassa merkittäviä määriä, mutta yleensä vain bussilla Harjulla. Turistien toivotaan jalkautuvan maastoon bussiajelun sijaan. Ryhmissä on esitetty turistibussien jättöpaikkoja ja eritavoin teemottuneita reittejä, jotka kannustavat kävelemään ja kannattamaan paikallisia palveluita, mahdollisesti myös synnyttämään uusia. Osa reiteistä on esteettömiä. Reittejä on tutkittu ja kehitetty yhdessä muun aineiston kanssa, ja ne pyrkivät hyödyntämään merkittäviä maisemia, palveluita (kahvilat, ravintolat), nähtävyyksiä ja hyvin säilyneitä historiallisia rakennuksia. Reitit esittelevät Harjun näkymien lisäksi muutakin Pispalaa. Kehitettävissä olevat kävelyreitit > vaikutus reitin lähiympäristöön Piharakennuspotentiaali Matkailijaparkki Palvelu > laajeneminen, ympäröivän alueen kehitys

41 41 PISPALAN HARJU -KIERROS PISPALA -KIERROS Karttoihin on punaisella merkitty työryhmissä ehdotettuja teemallisia maisemakävelyreittejä. Nuolet osoittavat reitiltä avautuvia maisemia. Reittien varrelle sijoittuu joitain palveluita (vihreällä) ja tontteja joilla sijaitsee museon arvokkaiksi luokittelemia rakennuksia tai kokonaisuuksia (rajatut tontit). Mustalla karttoihin on merkitty piharakennukset, joita voisi mahdollisesti hyödyntää palveluita kehitettäessä, esim. avata pihapiirejä vierailijoille kehittämällä toimintaa piharakennuksiin: toiminnan/harrastusten laajentaminen, tilan vuokraus, työtilat, kirpputorit, kahvilat, puodit ja pajat...yms. Mustat ympyrät osoittavat paikat, joilla turistibussit voisivat jättää ja noutaa matkustajia. Lähde: Tampereen kaupungin tietokanta. Pispalan rakennusinvennoinnit vuosilta 2001, 2002, 2005, Tahmelan rakennusinventointi vuodelta teemakävelyt, palvelut, arvokas rakennuskanta

42 42 PISPALAN PORTAATON KIERROS (myös polkupyörälle, pyörätuolille) teemakävelyt, palvelut, arvokas rakennuskanta

43 43 KASVIMAAT JA TAHMELA -KIERROS NÄSIJÄRVELTÄ UITTOTUNNELIN KAUTTA PISPALAAN -OMATOIMIKIERROS (sopii näsijärven venilijöille ja laivareittien kohteeksi) teemakävelyt, palvelut, arvokas rakennuskanta

44 RANNAT JA VIHERALUEET 44 Alueen identiteetin kannalta merkittävin virkistysalue mukailee pyhäjärven rantaa. Rantavyöhykkeen käyttö on nykyisellään monipuolista ja alueella voi nähdä huomattavaa kehityspotentiaalia. Rannan alue on myös ainoa laajempi, tasainen ja avoin maisematila Pispalassa. Pyynikin läheisyydestä huolimatta rannan alue koetaan erittäin tärkeäksi ja monipuoliseksi virkistyskäytön alueeksi kaikissa ryhmissä. Tämän vyöhykkeen kehittäminen ja vaaliminen, sekä veden läheisyyden hyödyntäminen ovat keskeisiä tekijöitä niin asukkaiden kuin matkailijoiden viihtyvyyden kannalta. Kasvimaaalueiden rakentamista ei kannateta, mutta hienovarainen täydennysrakentaminen voisi tulla kyseeseen, jos rakentaminen tuo jollain tavalla lisäarvoa alueelle (palveluita, erittäin laadukasta arkkitehtuuria). Pelkkä perusasuinrakentaminen koetaan tuhoisaksi alueen luonteelle ja käytölle. Pispalassa on vain vähän viheralueita rinteissä. Rakentaminen on hyvin tiivistä, ja puutarhoja maaperän ja jyrkkyyden vuoksi vähän. Pienet, eri luonteiset viherlämpäreet (rakennettu puisto, vanhaa puutarhakasvillisuutta, jyrkkä männikkö jne.) on kuitenkin mahdollista kytkeä osaksi viheraluekokonaisuutta. Työssä on tutkittu mahdollisuuksia olemassa olevien yhteyksien vahvistamiseksi Pyynikin, Pyhäjärven rannan ja Santalahden välillä Pispalan Valtatien kehitettävien palvelunoodien potentiaalia käyttäen. Uittotunnelin uudiskäyttöä on tarkasteltu matkailun ja kevyen liikenteen kannalta. Olemassa olevaan polkujen ja reittien verkostoon tukeutuminen on yhteyksiä kehitettäessä erityisen tärkeää, koska monin paikoin esim. rinteen poikittaissuuntaisia yhteyksiä on niukasti. Kehitettävä ranta-alue Viheralueiden kehitys Kasvimaat Ranta-alueen mahdollisia toimenpidealueita Viheryhteyksien kehitys Esteettömyyden vaatimukset voidaan täysin täyttää vain rannan tasaisella alueella.

45 Santalahden venesatama palvelee turisteja, jotka haluavat tutustua Pispalaan. Kulkuyhteys voisi olla esim. uittotunnelin kautta. Ravintola 45 Pääosa ravintola-, kahvilaja kaupallisista palveluista sijaitsee ylempänä harjun rinteillä Kurpitsatalo Pispalan rantaan voisi rakentaa pienveneja kanoottilaiturin ja venevajan vuokrakanootteja varten. Sinisellä on hahmoteltu mahdollisia melontareittejä. Ulkoilu- ja retkeilymetsä A-kilta kahvila- ja ravintolapalvelu Ulkoilu- ja retkeilymetsä laiva- ja veneliikenne vesireitit ja rannat

46 46 Uittotunnelin päähän on työryhmissä ehdotettu avantouinti-saunaa. Tämä ranta sopisi avantouinnille syvyydensä puolesta. Uimalaituria on ehdotettu kahteen eri paikkaan. Aluetta olisi hyvä kehittää kokonaisuutena ja sitoa se uittotunnelin uuteen käyttöön. Kanoottivuokrausta ja asukkaiden kanootteja varten voisi rakentaa venelaiturin ja -vajan. Rengastetun alueen sisällä on myös kaksi rakentamatonta tonttia. Voisiko näille tonteille rakentaa rannan käyttöä tukevia palveluita? Olisiko tien itäpuolelle, punaisen katkoviivan osoittamalle paikalle tarvetta rakentaa huippuarkkitehtuuria, kansainvälinen matkailukohde...? Kurpitsatalon toiminnan laajentamista on esitetty työryhmissä, samoin mahdollisen uimasaunan rakentamista rantaan sekä uimalaituria. Aluetta olisi hyvä kehittää kokonaisuutena. Keskeinen paikka, joka voisi sopia esim. kahvila-, kioski-, sauna- tai pukuhuonerakennukselle. Jos kurpitsatalon viereinen tontti (punainen neliö) osoitetaan kurpitsatalon toiminnan laajenemista varten, tulisiko silloin tien kasvimaan puoleinen reuna (punainen katkoviiva) myös rakentaa? Näitä alueita (punainen viiva) on joissain työryhmissä esitetty rakennettaviksi alueiksi, joissain ryhmissä rakentamista näille alueille on taas vastustettu. Rakennetaanko rantaan korkeatasoista asumista, julkista tilaa tai palvelurkennuksia? esim. nuoristotila, majatalo, hotelli, loft-asuntoja, tanssilava, siirtolapuutarhamökkejä, kesäteatteri, yhteisöasumista, katettu tori paikallisten tuotteille kuten käsityöt ja luomuvihannekset, lehtienlukusali, palvelukoti, liiketilaa - mitä? Vai jätetäänkö alueet puistoksi sekä viljelykäyttöön? Tulisiko katkoviivalla merkityn alueen käytöstä käydä keskustelua? A-killan rakennus sijaitsee keskellä arvokasta retkeily- ja ulkoiumetsää. Keväällä kukkivat sinivuokot houkuttelevat ohikulkijan pihaan. Nykyisen toiminnan oheen voisi pihapiiriä kehittää siten, että se olisi helpommin lähestyttävä myös niille, jotka eivät muuten käytä talon palveluita. Ympäröivään metsään voisi esim. rakentaa luontopolun, jonka lähtöpiste olisi rakennuksen pihassa. Rakennuksen yhteydessä voisi toimia vaikka pieni ympäristötietokeskus. Ranta-alueet Vanhan uimapaikan hienovarainen kehittäminen, ehdotetut uimalaiturit punaisella.