SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 1 / 9 SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi 1 Projektin tausta SYL:lla on ollut kehitysyhteistyötoimintaa 1950-luvulta lähtien, ja ulkoasiainministeriön hanketukea on saatu 1970-luvulta lähtien. SYL tunnetaan luotettavana ja laadukkaana kehitysyhteistyötoimijana sekä ulkoasiainministeriössä että hankekumppanien keskuudessa. SYL:n kehitysyhteistyön teemoja ovat olleet vuosikymmenten ajan koulutus, opiskelijoiden tukeminen ja kehitysyhteistyötietoisuuden kasvattaminen Suomessa. Ulkomailla toimintaa on toteutettu suurimmaksi osaksi hankkeilla. Suomessa opiskelijoiden kehitysyhteistyötietoisuuden lisäämiseksi on toteutettu hankkeita, kampanjoita ja tiedotettu kehitysteemoihin liittyvistä asioista. Hallituksen hyväksyi vuonna 2014 SYL:n uuden kehityspoliittisen strategian. Strategia saatettiin liittokokoukselle tiedoksi. SYL:n kehityspoliittisessa strategiassa vuosille määritellään kehitysyhteistyön visio seuraavasti: SYL:n kehitysyhteistyötoiminta edistää maailmaa, jossa kaikilla on tarvittavat tiedot ja taidot vaikuttaa omaan elämäänsä, yhteisöönsä ja ympäristöönsä. Konkreettisempi tehtävä (missio) määritellään puolestaan seuraavasti: SYL on vastuullinen ja asiantunteva toimija, joka lisää suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien tietoa kehityskysymyksistä ja luo heille mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön. Kehittyvissä maissa SYL:n painopiste on edistää koulutuksen saavutettavuutta ja laatua, paikallisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti korkeakouluyhteisöissä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan yhteensä noin 40 % vuoden 2016 alussa vuoden 2015 tasoon verrattuna. Kansalaisjärjestöjen tuesta leikataan saman verran. Tänä vuonna hanketuen hakukierros keskeytettiin kokonaan. Pitkällä aikavälillä rajut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset voivat tarkoittaa joidenkin tukimuotojen mahdollista alasajoa, hankemäärien pienenemistä ja hankekokojen kasvattamista. Ministeriö on väläytellyt mahdollisuutta keskittää kansalaisjärjestöjen tukea Suomen kahdenkeskisiin kumppanimaihin ja Suomen hallituksen prioriteettialoille. Tämän lisäksi on puhuttu hanketuen myöntämisestä vain järjestöjen yhteishankkeille. Myös yritysyhteistyön lisääminen on ollut esillä. Mitään varmaa tietoa muutoksista ei vielä ole, mutta on selvää, että kehitysyhteistyön

2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 2 / toimintaympäristö on muuttunut Suomessa dramaattisesti ja hankemuotoisen rahoitus ei ole enää niin itsestään selvää kuin aikaisemmin. Toimintaympäristön muutos vaikuttaa myös SYL:n kehitysyhteistyötoimintaan. SYL:lla oli vuonna 2015 haussa kaksi uutta, vuonna 2016, alkavaa hanketta. Nämä hankkeet eivät saaneet rahoitusta, koska hakukierros keskeytettiin. Ensi vuonna hankkeiden määrä tippuu nykyisestä kolmesta hankkeesta (ulkomaanhankkeet Mosambikissa ja Guatemalassa, Suomessa kehitysyhteistyöviikkohanke) kahteen (Guatemala ja kehitysyhteistyöviikko). Vuodelle 2017 määrä tippuu edelleen yhdellä kehitysyhteistyöviikkohankkeen loppuessa vuonna On epävarmaa, miten eri hankehakujen kriteerit muuttuvat ja voidaanko uusia ulkomaanhankkeita ja kehitysyhteistyöviikkohanketta hakea ensi vuonna niin, että hankkeet alkaisivat vuoden 2017 alusta. Hankkeita kuitenkin pyritään hakemaan, jos se vain on mahdollista. Jos ensi vuonna saadaan uusi ulkomaanhanke ja SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisoinnin tuloksena on, että toimintaa ei jatketa hankemuotoisesti, ulkomaan hanke toteutetaan. Olisi eettisesti kestämätöntä suunnitella hankekumppanin kanssa uusi hanke ja olla sitä toteuttamatta. Jos hanketoiminta päätetään lopettaa, ei olemassa olevien hankkeiden jälkeen uusia hankkeita haeta. Kuten aikaisemmin todettiin, uusien hankkeiden saaminen on todella epävarmaa. Vaikka uusi hanke saataisiinkin, on kehitysyhteistyön tulevaisuutta mietittävä uudelleen hankerahoituksen ollessa vaakalaudalla. Rahoituksen epävarmuus asettaa haasteen SYL:n perinteikkään kehitysyhteistyön jatkuvuudelle. SYL:n hankkeet rahoitetaan pääasiallisesti ulkoasiainministeriön hanketuilla. Hankkeiden rahallinen omarahoitusosuus (7,5 %) kerätään opiskelijoiden vapaaehtoisilla maksuilla. Jos hankerahoitusta ei enää saada, SYL:n nykymuotoinen kehitysyhteistyötoiminta loppuu vuoden 2017 jälkeen. Vaikka SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tilanne on erittäin vakava, tarjoaa se samalla hyvän mahdollisuuden toiminnan uudelleen suuntaamiseen ja organisointiin.

3 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 3 / 9 58 Projektin kuvaus SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan uudelleenorganisointi -projektin tavoitteena on määritellä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan tulevaisuuden suuntalinjat niin, että vuoden 2016 jälkeen kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa määriteltyjen suuntalinjojen perusteella laadukkaasti ja kestävästi. Projektin aikana hahmotetaan, mitä SYL:n kehitysyhteistyö on ja voisi olla. Tähän SYL:n kehityspoliittinen strategia luo puitteet, mutta analyysi ulottuu myös strategian ulkopuolelle. Strategian jälkeen toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti, ja se on otettava huomioon. Projektin aikana tehdään analyysi mahdollisista uusista yhteistyökumppanuuksista, kuten mahdollisesta yhteistyöstä eri järjestöjen, yritysten ja yliopistojen kanssa. Kehitysyhteistyön budjettiesitys laaditaan liittokokoukselle lähtevän budjettiesityksen yhteydessä. Projektin toteuttamista varten perustetaan vuoden 2016 alussa työryhmä, johon kuuluu sekä SYL:n keskustoimiston, ylioppilaskuntien, asiantuntevien SYL-alumnien ja mahdollisesti myös muiden sidosryhmien edustajia. Työryhmä saa käyttöönsä vuoden 2015 SYL:n hallituksen määrittelemät neljä mahdollista kehitysyhteistyön teemaa taustatietoineen (liitteenä). Ylioppilaskuntia tiedotetaan säännöllisesti projektin etenemisestä ja heidän osallistumisensa taataan työryhmäosallistumisen lisäksi kahdella lausuntokierroksella. Liittokokouksessa 2016 päätetään kehitysyhteistyön uudesta suunnasta. Jotta kehitysyhteistyötoiminnan suuntalinjat pystytään kunnolla määrittelemään, tulee projektin aikana vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miksi kehitysyhteistyötä tehdään? Mitkä ovat kehitysyhteistyön periaatteet? Mikä on ylioppilasliikkeen ja SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyötoiminnassa? Mikä on kehitysyhteistyön rooli opiskelijaliikkeelle? Mitkä ovat SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan prioriteetit? Miten toiminta pystytään rahoittamaan?

4 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 4 / 9 83 Projektin aikataulu: Avajaisseminaari (Projektin esittely) Työryhmän muodostaminen (helmikuun alku) Työryhmä kartoittaa eri vaihtoehtoja (helmi-toukokuu) Projektin käsittely pj-ps- ja kehytapaamisissa Projektin käsittely syysseminaarissa 1. Lausuntokierros (toukokuu) 2. Lausuntokierros (marraskuu) Työryhmä jatkaa työtään 1. lausuntokierroksen perusteella (kesä-syyskuu) Liittokokous ja uudelleen organisoinnista päättäminen

5 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 5 / Liite: Kehitysyhteistyön teemat Syksyllä 2015 SYL:n hallitus määritteli kehitysyhteistyön mahdollisia teemoja tulevaisuudelle. Nämä teemat eivät sido vuonna 2016 toteutettavaa projektia, mutta tarjoavat ideoita mahdollisista suuntaviivoista. Ylioppilaskunnat ja KENKKU (SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta) osallistuivat teemojen määrittelyyn analysoimalla mahdollisia skenaarioita kehitysyhteistyön tulevaisuuden suhteen. Näiden analyysien ja oman skenaarioanalyysin pohjalta hallitus jakoi skenaarioiden tulokset neljään teemaan: 1) Koulutuksen ja opiskelijaosallistumisen tukeminen kehittyvissä maissa; 2) Opiskelijoiden kasvattaminen aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen; 3) Vaikuttamistoiminta kotimaan päättäjiin; 4) Opintopolkujen parempi yhdistäminen kehitysteemoihin. Nämä teemat eivät missään tapauksessa ole toisiaan poissulkevia, vaan monin paikoin ne tukevat toisiaan ja niiden sisältä löytyy yhteisiä elementtejä. Kaikissa teemoissa on keskeistä opiskelijoiden osallistuminen. Teemat voi järjestää seuraavasti: 103

6 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 6 / Teema 1: Koulutuksen ja opiskelijoiden osallistumisen tukeminen kehittyvissä maissa Teeman taustalla oli ajatus siitä, mikä on SYL:n ja opiskelijaliikkeen lisäarvo ja erityisosaaminen kehitysyhteistyössä verrattuna muihin toimijoihin. Suomalainen opiskelijaliike on harvinaisuus maailmassa: harvassa maassa on ylioppilasliikkeen kaltaista järjestelmää, joka mahdollistaa opiskelijavaikuttamisen ja -demokratian. Myös opiskelijoiden osallistuminen yliopistojen päätöksentekojärjestelmä Suomen mittakaavassa on maailmalla suhteellisen tuntematonta. Tältä pohjalta nähtiin, että ulkomaantyössä SYL:n kehitysyhteistyön lisäarvo on koulutuksen, opiskelijaosallistumisen ja opiskelijademokratian tukeminen kehittyvissä maissa. Nykypäivän opiskelijat ovat tulevaisuuden päättäjiä niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa. Erona Suomen ja kehittyvien maiden välillä on, että harvassa maassa demokratiakasvatus on kouluissa samalla tasolla kuin Suomessa. Siksi SYL ja muu yo-liike voi tukea kehittyvien maiden opiskelijaliikkeitä heidän vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa ja opiskelijademokratian edistämisessä. Demokraattiset päätöksentekotavat voivat kulkeutua opiskelijoiden mukana muihin päätöksentekopöytiin heidän siirtyessään työelämään. SYL voi edistää myös opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien ja yleisestikin koulutuksen laadun edistämistä kehittyvissä maissa. Kehitysyhteistyön sijasta tässä kontekstissa voitaisiinkin puhua kansainvälisestä koulutuspolitiikasta ja opiskelijademokratian edistämisestä. Koulutuksen ja opiskelijaosallistumisen tukemista voi toteuttaa seuraavilla tavoilla (tai eri tapoja yhdistellen): a) Korkeakoulutuksen kehittäminen opiskelijanäkökulmasta. SYL osallistuu eri tahojen kanssa tehtävään korkeakoulujen kehittämistyöhön kehittyvissä maissa ja osallistuu suomalaisten delegaatioiden mukana matkoille, joissa teemana on korkeakoulutukseen liittyvät asiat. SYL tuo opiskelijanäkökulman mukaan matkoille, edistää erimaiden opiskelijajärjestöjen ja nuorisovaikuttajien yhteistyötä. SYL voi oppia tästä yhteistyöstä uusia käytänteitä ja samalla edistää opiskelijoiden asemaa ja opiskelijademokratiaa kehittyvissä maissa. b) CIMO koordinoi yliopistoille suunnattua HEI-ICI eli korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaa ( johon SYL voi osallistua opiskelija- ja opiskelijademokratian asiantuntijana, vaikuttaa harjoittelu- ja opinnäytepaikkojen rakentamiseen hankkeiden sisään tai osallistua hankkeisiin yhtenä hankekumppanina. c) Määrärahojen vähentyessä SYL koordinoi koko yo-kentän kehitysyhteistyötoimintaa. Sekä opiskelijat että ylioppilaskuntien aktiivit osallistetaan toimintaan ja he toimivat

7 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 7 / opiskelijademokratian asiantuntijoina. Tätä voi mahdollisesti toteuttaa omana hanketoimintana. d) Koulutusvienti-yritysyhteistyö. SYL osallistuu opiskelija-asiantuntijana koulutusvientihankkeissa, kuten korkeakouluhallinnon ja opintojen joustavuuden kehittämishankkeissa tai opiskelijakeskeistä oppimista käsittelevissä hankkeissa. Teema 2: Opiskelijoiden kasvattaminen aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen Tämän teeman taustalla on yliopistolakiin kirjattu yliopistojen ja ylioppilaskuntien kasvatustehtävä. Lain mukaan yliopistojen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tässä globaalikasvatuksella on tärkeä rooli. Globaalikasvatus on toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä globaaleista vuorovaikutussuhteista ja todellisuudesta, ja siten herättää heidät toimimaan ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Opiskelijoiden kasvattamista aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen voi toteuttaa seuraavilla tavoilla (tai eri tapoja yhdistellen): a) Vaikuttamistyö yliopistoihin globaalikasvatuksen lisäämiseksi. Sekä SYL että ylioppilaskunnat voivat vaikuttaa omia kanaviaan pitkin yliopistoihin, jotta globaalikasvatukseen liittyvät teemat otettaisiin opetuksessa yhä paremmin huomioon ja sidottaisiin kuhunkin opetettavaan aineeseen. SYL voi tukea ylioppilaskuntia heidän vaikuttamistyössään. Yliopistoissa opetettavat aineet eivät ole tyhjiössä, vaan ne vaikuttavat ja saavat vaikutteita maailmasta. b) Yo-liikkeen oma globaalikasvatustoiminta. Sekä SYL että ylioppilaskunnat voivat järjestää omaa globaalikasvatustoimintaa. Tästä hyvänä ja konkreettisena esimerkkinä on SYL:n ja ylioppilaskuntien yhteinen kehitysyhteistyöviikko, joka kerää vuosittain yli osallistujaa. c) Tiedotus, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta ajankohtaisista globaaleista kehityskysymyksistä. d) Opiskelijat kansanliikkeeksi jos opiskelijoiden keskuudessa syntyy spontaania vaikuttamistoimintaa tai halua tehdä globaalikasvatusta, voi SYL tukea tällaista toimintaa.

8 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 8 / e) SYL koordinoi yo-kuntien toimintaa. Tämä koordinointitehtävä kuvaa ennen kaikkea miten toimintaa voi tilanteessa, jossa määrärahat laskevat rajusti. Sekä opiskelijat että ylioppilaskuntien aktiivit osallistetaan toimintaan. Teema 3: Vaikuttamistoiminta kotimaan päättäjiin Osa perinteistä yo-liikkeen toimintaa on vaikuttamistoiminta kotimaan päättäjiin sekä koulutukseen että muihin yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvissä asioissa, myös kehityskysymyksissä. SYL ja yo-liike toimivat aktiivisesti kehitysyhteistyön ja globaalien kehitysteemojen puolestapuhujina muistuttaen Suomen päättäjiä siitä, että elämme globaalissa maailmassa, jossa asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Sen takia myös Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa, olla luotettava yhteistyökumppani eri sidosryhmilleen ja saavuttaa 0,7 % tavoite valtion budjetissa. Vaikuttamistoimintaa voi toteuttaa seuraavilla tavoilla (tai eri tapoja yhdistellen): a) Perinteinen lobbaus, eli mielipidekirjoitukset, kannanotot, kabinettivaikuttaminen jne. Lobbaus voidaan toteuttaa itsenäisesti, yhdessä ylioppilaskuntien kanssa ja/tai eri kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa yhteistyössä, kuten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestöjen KEPAn ja Kehyksen kanssa. b) Opiskelijat kansanliikkeeksi jos opiskelijoiden keskuudessa syntyy spontaania vaikuttamistoimintaa tai halua tehdä globaalikasvatusta, voi SYL tukea tällaista toimintaa. Teema 4: Opintopolkujen parempi yhdistäminen kehitysteemoihin Tämän teeman ideana on, että opiskelijat pääsevät toteuttamaan omaan alaansa liittyviä kehitysyhteistyö- tai kehittyviin maihin liittyviä projekteja. Joillain aloilla tällaisia projekteja on jo, mutta ei vielä kovin laajassa mittakaavassa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii arkkitehtiopiskelijoiden projekti, jossa he osana opintoja suunnittelivat pohjapiirustuksen Kambodzhassa toimivalle nuorten keskukselle. Vaikka kurssi päättyi, suunnitelma jäi elämään. Opiskelijat hankkivat projektille rahoituksen ja rakennuttivat talon Kambodzhaan sikäläisen järjestön kanssa yhteistyössä. Lisää projektista voi lukea Ukumbi ry:n sivuilta Opintopolkujen yhdistäminen kehitysteemoihin voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: a) Vaikuttamalla yliopistoihin tällaisten projektien lisäämisestä.

9 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro xx Sivu 9 / b) Lisäämällä SYL:n ja UniPIDin (yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto, yhteistyötä. Tässä voi esimerkiksi tehostaa tiedotusta siitä, millaisia projekteja eri opiskelijaryhmillä ja yliopistoilla on. c) SYL voi tarjota hankehallintoapua ja verkostoida eri toimijoita.