Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012

Transkriptio

1 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Maarit Virtanen, projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus Reetta Jänis, projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu, Innovaatiokeskus Aihealue: Projektioppiminen ja -opiskelu Ympäristötehokkuus projektioppimisen lähtökohtana Tiivistelmä Käytännönläheistä ympäristötehokkuusosaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla. Ympäristötehokkuudella tarkoitetaan suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä resursseilla. Tehokkuuden lisääntyessä yritykset parantavat kilpailukykyään samalla kun ympäristökuormitus vähenee. Projektioppiminen on tapa lisätä tulevaisuuden työntekijöiden, yritysten ja opetushenkilökunnan ympäristötehokkuusosaamista. Lahden ammattikorkeakoulun Ecomill-ympäristötehokkuuspajassa yhdistetään ympäristötehokkuus ja projektioppiminen. Pajan projekteissa eri alojen opiskelijat ratkovat yritysten ympäristötehokkuusongelmia vastuuopettajan ja Ecomill-pajan asiantuntijoiden tuella. Asiantuntijoiden tehtävänä on etsiä yhteistyöyrityksiä ja vastata projektin tuloksista yritykselle. Projektit ovat yritysten todellisista tarpeista lähteviä selvitystöitä ja ne toteutetaan osana perusopetusta. Tausta ja tavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun Ecomill-ympäristötehokkuuspajassa yhdistetään ympäristötehokkuus ja projektioppiminen. EcoMill-pajassa ympäristötehokkuudella tarkoitetaan sitä, että tuotteet ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia- ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin sekä tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Ympäristötehokkuus on välttämätöntä kaikilla toimialoilla ja siitä on tullutkin yhä tärkeämpi yritysten kilpailutekijä. Niukkenevat luonnonvarat, raakaaineiden hinnan nousu, ympäristötietoiset kuluttajat ja muut sidosryhmät ajavat yrityksiä kohti ympäristötehokkaampaa toimintaa.

2 Projektioppiminen on oppimisen muoto, jonka lähtökohdat ovat löydettävissä eri teoriasuuntauksista, kuten humanismista ja eksperientalismista. Projektiopiskelu puolestaan on keino tuottaa oman alan valmiuksia ja työelämätaitoja. Projektiopiskelulla viittaan opetusjärjestelyihin ja pedagogiikkaan enemmän kuin opiskelijassa tapahtuvaan projektioppimisen prosessiin. (Vesterinen 2011; 30-32) Projektiopintoja ja -työskentelytaitoja tarvitaan, koska kaikkea tulevassa ammatissa tarvittavaa tietoa ei ole mahdollista sisällyttää opetussuunnitelmaan. Lisäksi työelämän muutosnopeus vaatii monialaosaamista ja itseohjautuvuutta. EcoMill-ympäristötehokkuuspajan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden projektiosaamista ja ammatillista taitoja sekä kehittää opetushenkilökunnan projektiohjaamistaitoja. Lisäksi projektien kautta lisätään tulevaisuuden työntekijöiden, yritysten ja opetushenkilökunnan ympäristötehokkuusosaamista. Projektioppimisen ohjausta on aikaisemmin tutkittu esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muovitekniikan koulutusohjelmassa. Projektien toteuttaminen Ecomill-pajan projektit ovat työelämän todellisista tarpeista lähteviä selvitystöitä ja ne toteutetaan osana perusopetusta yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan projektit toteutetaan useamman koulutusalan ja koulutusasteen yhteistyönä. Projektit valitaan niin, että ne tukevat aikaisempaa opetusta ja valmentavat todellisiin työtehtäviin. Pajan projekteissa opiskelijat ratkovat yritysten ympäristötehokkuusongelmia vastuuopettajan ja Ecomill-pajan asiantuntijoiden tuella. EcoMill-asiantuntijoiden tehtävänä on kontaktoida alueen pk-yrityksiä ja kuntatoimijoita sekä suunnitella heidän kanssaan kehitysprojekteja opiskelijavoimin toteutettavaksi. Uudet projektit käydään läpi opettajien kanssa ja etsitään yhdessä sopiva toteutusmuoto. Toteutus voi tapahtua kokonaisena opintojaksona, opintojakson ryhmätyönä, harjoitteluna tai opinnäytetyönä. EcoMill-henkilöstö huolehtii projektin käytännön järjestelyistä esimerkiksi sopimusteknisistä asioista ja toimivat toteutuksen ohjaajina opettajan rinnalla. Opettajien rooli projekteissa on määritellä oppimistavoitteet, ohjata opiskelijoita ja ottaa päävastuu arvioinnista. Opettajan tärkein tehtävä projektiopiskelussa on huolehtia oppimisen ohjaamisesta (Vesterinen 2011; 62). Opiskelija on sekä oppimisen

3 subjekti että toimija (Vesterinen 2011; 63). Opiskelijat sitoutetaan projektin toteuttamiseen heti opintojakson alusta lähtien käymällä toimeksiantosopimus ja toteutuksen kulku läpi. Toteutukseen kuuluu asiantuntijaluentoja sekä projektityöskentelyn harjoittelua: yrityksen kontaktointi, tarjouksen ja toimeksiantosopimuksen tekeminen, toteutussuunnitelma ja projektin toteuttaminen, tulosten esittäminen ja raportointi, projektin näkyväksi tekeminen sekä hyödyntäminen myöhemmin omassa työssä. Lisäksi järjestetään työelämän edustajien kanssa 1-2 tapaamista, joissa arvioidaan projektin edistymistä ja annetaan lisäohjeita opiskelijoille. Lopputulokset esitellään erikseen sovitussa tilaisuudessa. Projektin päätteeksi EcoMill-pajan asiantuntijat keräävät palautteen kaikilta osapuolilta. Palaute käsitellään niin opiskelijoiden, opetushenkilökunnan kuin työelämän edustajien kanssa. Kokemusten ja palautteen perusteella kehitetään Lahden ammattikorkeakoulun projektiopettamista ja tavoitteena on saada pysyvä projektioppimisen kurssi vähintään yhdelle koulutusalalle. Projektioppimisessa arviointi ei voi keskittyä projekti toteuttamisen loppupäähän tai lopputuotteeseen, vaan on pystyttävä arvioimaan koko toteutusprosessia kaikkien vaiheineen. Arviointiin osallistuu tasavertaisena niin opettaja, työelämän edustaja kuin opiskelija, jolloin arviointi toimii myös ohjauskeinona (Nurkka P 2010, 24-25). Lahden ammattikorkeakoulussa ei ole projektien arviointiin selkeitä kriteereitä. EcoMill-pajan projektien laajuus, tulosten esitystapa ja toteutustapa vaihtelevat melko paljon, minkä vuoksi projektien arviointiin ei ole kehitetty systemaattista arviointijärjestelmää. Toteutukseen on kuitenkin aikataulutettu vähintään kaksi työn esittelykertaa, jolloin läsnäolijat arvioivat, kommentoivat ja ohjeistavat työtä eteenpäin. Loppuarvioinnissa opettaja ja EcoMill-asiantuntijat arvioivat yhdessä projektin toteutusta kokonaisuutena; raportointia, esityksiä, tulosten uutuusarvoa sekä projekti- ja ryhmätyötaitoja. Jokainen opiskelija tekee myös itsearvioinnin, jossa arvioidaan oma ymmärtäminen, itsensä toteuttama työskentelytapa ja kyky tehdä johtopäätöksiä. Vesterisen mukaan projektiopiskelussa oman tavoitetason arviointi pitäisi olla jokaisen opiskelijan itsearvioinnin kohteena (Vesterinen 2011; 69). Esimerkkiprojekti: Hule- ja sammutusvedet teollisuustontilla Esimerkki perusopetukseen sidotusta projektista on selvitys Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n teollisuustontin hule- ja sammutusvesien määrästä, käsittelytarpeesta ja käsittelyvaihtoehdoista sekä suunnitelma hulevesien seurantaa varten. Hule- ja

4 sammutusvedet teollisuustontilla -case toteutetaan Ympäristöteknologian projektit 1 ja 2 nimisillä opintojaksoilla syksyllä Jaksot on tarkoitettu 4.vuosikurssin opiskelijoille ja niiden laajuus on yhteensä 11 opintopistettä. Jaksot ovat sidottu sisällöllisesti toisiinsa niin, että jälkimmäiselle osalle ei voi tulla ilman ensimmäisen osan suorittamista. Projektin toteutuksen aikataulutus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Hule- ja sammutusvedet teollisuustontilla -projektin toteutuksen aikataulutus. Hule- ja sammutusvedet teollisuustontilla -projekti toteutetaan ryhmätyönä koko syyslukukauden ajan. Toteutus on jaettu kahteen osaan niin, että ensimmäisen osan tuloksena on selvitys hule- ja sammutusvesien käsittelyvaihtoehdoista ja toisen osan tuloksena hule- ja sammutusvesien seurantasuunnitelma. Toteutus sisältää luentoja muun muassa betoniteollisuuden ympäristövaikutuksista sekä hule- ja sammutusvesien käsittelytekniikoista. Opiskelijat vierailevat projektikohteessa, ottavat vesinäytteitä ja analysoiva niitä, kertaavat suunnitteluohjelman käyttöä ja käyttävät ohjelmaa seurantasuunnitelman tekemisessä. Toteutusta seurataan niin, että opiskelijat esittelevät tietyt työvaiheet sovittuna ajankohtana opettajalle ja EcoMill-henkilöstölle sekä valmiit tulokset yritykselle. Toteutuneita projekteja Tähän mennessä EcoMill-pajan projekteina on toteutettu esimerkiksi talorakennustehdas Finndomo Oy:n jätehuoltosuunnitelma, Lahden kaupungin viiden koulun biojätteen mittausprojekti, selvitys Pyykkipoika nimisen pesulan mahdollisuuksista saada Joutsenmerkki sekä konseptiehdotukset lainattavien kampuspyörien käyttöön oppimiskeskus Fellmannialle. Edellä mainitut projektit on toteutettu osana perusopetuksen opintojaksoa.

5 Lisäksi kaksi projektia on toteutettu harjoittelujaksoina ja yksi projekti opinnäytetyönä. Syyslukukaudella 2012 käynnistyy viisi uutta projektia. Toteutettujen projektien palaute on ollut kriittistä ja niistä on opittu paljon. Opettajien kanssa on sovittava tarkemmin projektin sisällöstä ja toteuttamiseen on varattava tarvittava aika. Jos projekti on liimattuna opintojakson päälle kaiken muun lisäksi, niin toteutus tehdään rimaa hipoen. Myös työelämän edustajat on sitoutettava paremmin projektin suunnitteluun, ohjaamiseen ja lopputulosten arviointiin. Opiskelijoiden motivaation kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki osapuolet ovat kiinnostuneita projektin etenemisestä ja lopputuloksesta. Osalla opiskelijoista on ollut vaikeuksia ymmärtää miten heidän ympäristöteknologian koulutukseensa liittyy esimerkiksi esitysten teko ja esittäminen, budjetointi tai markkinointi. Monille opiskelijoille on ollut myös haasteellista ottaa vastuuta omasta oppimisesta, luokkahuoneissa luennoilla istumisen sijaan. Palautteen perusteella Ecomill-pajan toimintaa on terävöitetty, projektien valmisteluun varattu enemmän aikaa ja toteutuksen ohjaukseen on panostettu. Ecomill-henkilöstön rooli on projektien onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä, koska heillä on vastuu kokonaisuuden koordinoinnista. Projektioppiminen haastaa ammattikorkeakoulua Ympäristötehokkuuteen liittyvä projektioppimista toteutetaan Ecomillympäristötehokkuuspajan resursseilla huhtikuuhun 2014 saakka. Jotta työelämälähtöinen projektioppiminen toiminta jatkuisi Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusalalla tämän jälkeenkin, on ratkaistava muutamia haasteita. Ensimmäinen haaste on opetushenkilökunnan aktivointi, motivointi ja kouluttaminen projektiopiskeluun ja oppimiseen. Opettajille on tarjottava projektioppimiseen liittyvää perustietoutta, jossa kuvataan, mitä projektioppimisella tarkoitetaan ja mihin se sopii (Mustonen & Tervonen 2005; 8). EcoMill-pajan yhtenä tavoitteena on tehdä projektioppimisen perusteet verkkokurssi projekteissa mukana olevien opettajien palautteen perusteella. Toinen haaste on projektioppimisen sisällyttäminen luonnolliseksi osaksi perusopetusta ja opetuksen suunnittelua. Projektiopiskelun järjestäminen on työläämpää kuin perinteisen luokkaopetuksen, toisaalta se luo uusia mahdollisuuksia myös opettajan omaan kehittymiseen ja tietomäärän lisäämiseen. Kolmas haaste eli jatkuvan yhteistyön varmistaminen alueen pk-

6 yrityksiin ja kuntatoimijoihin vaatii opettajalta aktiivisuutta, mutta on onnistuessaan antoisaa. Neljäs haaste on monialaisuuden lisääminen projektien toteuttamisessa. Ympäristötehokkuus liittyy kaikkiin toimialoihin ja on siksi hyvä aihe monialaisuuden lisäämiseksi. Viides haaste liittyy kaikkiin edellä mainittuihin asioihin. Miten järjestetään työelämäprojektien vaatiman käytännön työn resursointi? Satakunnan ammattikorkeakoulun työelämään siirtymisen edistämisratkaisuun niin sanottuun T&O-toimintaan on resursoitu oma henkilöstö, jotka hoitava yritysten yhteistyöpyynnöt projekteiksi ja edelleen oppimisympäristöiksi (Nurmi 2010; ). Resursoinnin avulla T&O-toiminta on kasvanut tasaisesti ja siitä on saatu myös tuloja. EcoMill-ympäristötehokkuuspaja on keskittynyt projekteihin, jotka ratkovat yritysten ympäristötehokkuusongelmia. EcoMill-pajan resursseja on kuitenkin tavoitteellista käyttää projektiopiskelun ja oppimisen lisäämiseen ja kehittämiseen teemasta tai alasta riippumatta. Ecomill-ympäristötehokkuuspaja on Euroopan sosiaalirahaston tukema projekti, jonka kansallinen rahoittaja on Hämeen Ely-keskus. Projektia hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu ja toteuttamiskumppanina on Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus. Lähteet Mustonen, R. & Tervonen, P Virtuaaliopetuksen kehittämishanke - projektioppimisen sovellus. (Viitattu ) Nurkka, P Kokemuksia osaamisen arvioinnin kehittämisestä LbD-mallissa. Julkaisussa: Yhdessä tekemällä. 11 tapaa linkittää T&K ja oppiminen. Toimittanut Tuija Toivola. Haaga-Helia Nurmi, C T&O työelämään siirtymisen edistäjä. Julkaisussa Toivola, T (toim.), Yhdessä tekemällä. 11 tapaa linkittää T&K ja oppiminen. Haaga-Helia Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 189. Jyväskylä.