Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
|
|
- Anne-Mari Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marjaana Kunnari, Elina Saarela, Terhi Partanen, Airi Jartti, Erkki Rauvala, Jaana Kauppila, Terttu Harju, Marjo Renko, Terhi Tapiainen, Pekka Ylipalosaari, Timo Hautala, Hannu Syrjälä ja Heikki Kauma ALKUPERÄIS- TUTKIMUS Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat Johdanto: Influenssa A(H1N1)v -epidemia vuoden 2009 lopulla kuormitti merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmää. MENETELMÄT: Epidemian aikana OYS:ssa hoidettujen A(H1N1)v-potilaiden sairauskertomustiedot käytiin systemaattisesti läpi. TULOKSET: Potilaita oli 159, joista 37 oli alle 16-vuotiaita. Potilaista 92 % oli alle 65-vuotiaita ja puolet alle 35-vuotiaita. Merkittäviä perussairauksia oli 58 %:lla. Röntgenkuvatuista 135 potilaasta 62 %:lla todettiin keuhkokuvassa tuore keuhkokuumemuutos. Viisi varmaa sekundaarista bakteeri-infektiota todettiin. Tehohoitoa tarvitsi 18 potilasta (11 %) ja kolme menehtyi. Väestöön suhteutettu sairaalahoidon tarve oli 40,5/ , tehohoidon tarve 4,6/ ja kuolleisuus 0,8/ Aikuisilla vakava sairastuminen liittyi astmaan tai keuhkoahtaumatautiin (OR 5,9), neurologiseen sairauteen (OR 6,4) ja tulovaiheen keuhkokuvamuutoksiin (OR 8,6). PÄÄTELMÄT: Influenssa A(H1N1)v aiheutti huomattavasti sairaalahoidon tarvetta. Valtaosa tapauksista etenkin lapsilla oli lieviä. Keuhkokuvamuutokset olivat yleisiä ja laaja-alaisia. Vuoden 2009 huhtikuussa todettiin Meksikossa ensimmäinen influenssa A:n uuden H1N1- variantin (A(H1N1)v) aiheuttama tapaus. Meksikosta epidemia levisi ensin Yhdysvaltoihin (Ginsberg ym. 2009) ja pian muuallekin maailmaan. Meksikossa huomattiin epidemian käynnistyttyä taudin poikkeuksellinen luonne (Perez-Padilla ym. 2009). Toisin kuin normaali kausi-influenssa A(H1N1)v-epidemia kohdistui erityisesti nuoriin, perusterveisiin aikuisiin. Meksikossa ensimmäisten 18 potilaan sarjassa yli puolet potilaista oli vuotiaita ja kuolleisuus oli 39 % (Perez-Padilla ym. 2009). Yhdysvaltojen 272 ensimmäisestä todetusta tapauksesta neljäsosassa tarvittiin tehohoitoa ja 7 % menehtyi ( Jain ym. 2009). Australialaisessa aineistossa 112:sta sairaalahoitoa tarvinneesta potilaasta 27 % tarvitsi tehohoitoa ja 3 % menehtyi (Denholm ym. 2010). Kaikkiaan sairaalahoidon tarve on ollut suurin pienillä lapsilla ja suurin kuolleisuus yli 50-vuotiailla (Writing Committee of the WHO Consultation on Clinical Aspects of Pandemic (H1N1) 2009 Influenza 2010). Kesäkuussa 2009 WHO nosti pandemialuokituksen korkeimmalle tasolle 6. Suomen ensimmäiset laboratoriovarmistetut tapaukset todettiin toukokuussa kahdella Meksikosta palanneella nuorella aikuisella ( Kesän aikana sairastuneista suurin osa oli pandemia-alueilta palanneita matkailijoita. Suomessa ensimmäiset tautiryvästymät todettiin vasta syksyllä, kun espoolaisessa päiväkodissa ja Dragsvikin varuskunnassa todettiin yhteensä useita kymmeniä tapauksia ( Varsinaisesti Suomen epidemia käynnistyi lokakuun puolivälin tienoilla Pohjois-Suomesta. Maaliskuuhun 2010 mennessä Suomessa on todettu laboratoriovarmistettua influenssa A(H1N1)v -tartuntaa ja 44 näihin infektioihin liittyvää kuolemantapausta (Lyytikäinen ym. 2010). Tammikuussa todettiin enää parikymmentä laboratoriovarmistettua A(H1N1) v-infektiota, helmikuussa yksi ja maaliskuussa yksi ( Tässä tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisen epidemian alkuvaiheessa OYS:ssa hoidettujen A(H1N1)v -potilaiden kliinisiä piirteitä, hoitoa ja ennustetta Duodecim 2010;126:
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen otettiin kaikki mikrobiologisesti varmistetut A(H1N1)v-potilaat, joita hoidettiin vähintään 24 tunnin ajan OYS:ssa viime syksyn epide mian aikana. Aineiston keräämiseksi käytiin läpi kaikki 515 OYS:n mikrobiologian laboratoriossa positiivisiksi aikavälillä todetut A(H1N1)v-potilaat. Näistä tutkimukseen valittiin vuode- tai teho-osastohoitoa saaneet. Useimmat aikuispotilaat hoidettiin aikuisten infektio- tai keuhko-osastolla ja lapsipotilaat lasten infektio-osastolla. Sairaalaan otetuilta epäillyiltä A(H1N1)v-potilailta otettiin sairaalaan tullessa nenänieluimu- tai -tikkunäyte A(H1N1)v-viruksen osoittamiseksi. Näytteet tutkittiin OYS:n mikrobiologian laboratoriossa kaikkina viikon päivinä käyt täen TaqMan-kemiaan perustuvaa RT-PCR-tekniikkaa (LightCycler, Roche Diagnostics). Näytteet testattiin ensin influenssa A:n M1-proteiinin geenisekvenssillä, joka tunnistaa kaikki influenssa A -viruksen alatyypit. M1-positiiviset näytteet testattiin vielä influenssa A (H1N1)v -spesifisillä NS1- ja HA-pro teiinien geenisekvensseillä. Oligomeerisekvenssitiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen influenssalaboratoriosta. Positiivisiksi todettujen potilaiden sairauskertomustiedot käytiin systemaattisesti läpi. Kaksi kokenutta radiologia (A.J. ja E.R.) analysoivat keuhkokuvat keuhkokuumeen olemassaolon, laajuuden ja radiologisen löydöstyypin suhteen. Aikaisemmat vertailukuvat olivat käytettävissä 54 %:ssa tapauksista. Happeutumishäiriöisiksi tulkittiin ne potilaat, joilla huoneilmaa hengitettäessä valtimoveren happiosapaine oli alle 11 kpa tai perifeerinen happikyllästeisyys alle 95 %. Tulokset analysoitiin käyttäen SPSS for Windows -ohjelmaa (versio 13.0). Ryhmien välisessä vertailussa käytettiin Mann Whitneyn U-testiä ja χ 2 -testiä. Aikuisten vaikean tautimuodon (tehohoidon tai tehoosaston ulkopuolisen noninvasiivisen hengitystuen tarve) riskitekijöitä tutkittiin logistisella regressioanalyysillä, jossa selittävinä muuttujina olivat immunosuppressio, astma tai keuhkoahtaumatauti, diabetes, neurologinen sairaus, tulovaiheen kuume yli 38 C ja tulovaiheen keuhkokuvamuutos. Tulokset Kaikkiaan OYS:ssa hoidettiin vuoden 2009 lokakuun 11. päivän ja joulukuun 14. päivän välillä 159 varmistettua A(H1N1)v-tapausta. Potilaista 37 (23 %) oli alle 16-vuotiaita. Epidemian huippu ajoittui marraskuun toiselle viikolle, minkä jälkeen tilanne rauhoittui nopeasti (kuva 1). Epidemian aikana erikoissairaanhoidon päivystyksessä kävi kaikkiaan 334 aikuispotilasta, joiden arvioitiin kliinisen kuvan perusteella voivan sairastaa A(H1N1)v-influenssaa, ja heistä otettiin näytteet PCR-tutkimusta varten. Näistä 124 (37 %) oli positiivisia. Epidemia näkyi myös hyvin selvästi lastenklinikan päivystyskäyntien määrässä (kuva 2). Sairaanhoitopiirin väestömäärään suhteutettuna sairaalahoitoa tarvitsevia oli 40,5/ Potilaiden mediaani-ikä Potilaita Lapset Aikuiset Kuva 1. OYS:n hoitoon otettujen influenssa A(H1N1)v -potilaiden määrät eri päivinä (yhteensä 159 potilasta). Nuolet kuvaavat H1N1-rokotusten aloitusajankohtia Oulun kaupungissa. 1 = terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset (22.10.), 2 = lääketieteellisten riskiryhmien rokotukset (7.11.). M. Kunnari ym.
3 oli 35 v (vaihteluväli 2 kk 88 v). kuvassa 3 esitetään potilaiden ikäjakauma. Viidennes potilaista (32) oli vuotiaita (väestömäärään suhteutettuna 60,6/ ), 18 % (28) oli vuotiaita (53,2/ ) ja saman verran oli alle 10-vuotiaita (45,7/ ). Potilaista 4 % oli alle kaksivuotiaita ja 8 % yli 65-vuotiaita. TAULUKOSTA 1 käyvät ilmi potilaiden oirekirjo ja perussairaudet sairaalaan tullessa. Kuume ja yskä olivat hallitsevia oireita, ja lisäksi esiintyi hengenahdistusta ja ruoansulatuskanavan oireita (yleisimmin pahoinvointia ja oksentelua) vajaalla kolmanneksella. Potilaat hakeutuivat sairaalaan 0 25 vuorokauden kuluttua oireiden alusta (mediaani lapsilla 2 vrk ja aikuisilla 3 vrk). Potilaista 37 % tuli sairaalaan sairastumispäivänä tai sitä seuraavana päivänä. Potilaista 58 %:lla oli merkittäviä perus sairauksia, yleisimpänä astma tai keuhko ahtaumatauti, joita todettiin liki neljänneksellä. Neurologisista sairauksista MS-tauti oli kolmella ja vaikeasti kehitysvammaisia oli seitsemän. Potilaista kolme oli saanut H1N1- rokotteen kaksi, kolme ja kahdeksan vuorokautta ennen sairastumista. Naisten osuus potilaista oli 56 % ja raskaana oli seitsemän potilasta. Potilaista yhdeksän (6 %) oli ollut OYS:ssa osastohoidossa vähintään 48 tuntia oireiden alkaessa. Erilaisissa hoitokodeissa tai palvelutaloissa pysyvästi asuvia oli 11 (7 %), kaikki aikuisia. Merkittävimmät laboratoriopoikkeavuudet on koottu taulukkoon 2. Tulohetken CRP:n keskiarvo oli kaikilla potilailla 76 mg/l (keskihajonta 74 mg/l), aikuisilla 83 mg/l (71 mg/l) ja lapsilla 53 mg/l (82 mg/l). Leukopeniaa (veren leukosyyttimäärä alle 3, /l) todettiin tulovaiheessa 9 %:lla ja koko hoitojakson aikana 17 %:lla. Veriviljelynäytteet tutkittiin 73 %:lta potilaista (aikuisista 77 %:lta ja lapsista 63 %:lta). Tulos oli positiivinen kolmella aikuispotilaalla. Yhdessä veriviljelyssä todettiin Streptococcus pneumoniae, yhdessä Escherichia coli ja yhdessä Fusobacterium nucleatum. Virtsan pneumokokkiantigeeni tutkittiin 26 potilaalta. Tulos oli positiivinen kolmella potilaalla, joista yhdellä pneumokokki kasvoi myös veressä Kuva 2. OYS:n lastenklinikan päivystyskäynnit influenssa A(H1N1)v -epidemian aikana (tummat pylväät) ja vastaavalla ajanjaksolla v (vaaleat pylväät) Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS Potilaita Ikä (v) Kuva 3. OYS:ssa hoidettujen influenssa (AH1N1)v -potilaiden ikäjakauma Keuhkojen röntgenkuva otettiin 85 %:lta potilaista (taulukko 3). Aikuispotilailla varjostumat olivat 37 %:lla diffuusisti jakautuneita ja 60 %:lla perifeerisiä. Lapsilla vastaavat luvut olivat 64 % ja 29 %. Tyypillistä lohkokeuhkokuumetta todettiin ainoastaan kahdella aikuisella ja kolmella lapsella. Tyypillisiä A(H1N1)v-potilaiden keuhkokuvamuutoksia esitetään kuvassa 4. taulukkoon 4 on koottu potilaiden hoitoon liittyviä piirteitä. Noin kolmannes aikuispotilaista sai sairaalahoitojakson aikana systeemistä kortikosteroidilääkitystä. Useimmiten tähän oli syynä hengitystieobstruktio. Potilaista 18 (11 %) tarvitsi tehohoitoa. Nuorin tehohoitopotilas oli yhdeksänkuukautinen ja vanhin 68-vuotias. Tehohoidon keston mediaa ni oli kolme vuorokautta ja vaihteluväli 1 36 vrk. Tehohoitopotilaista vain neljällä ei ollut merkittäviä perussairauksia. Tehohoitoa tarvinneista 13 (72 %) joutui teho-osastolle jo ensimmäisenä hoitopäivänä. Akuutti alveolivaurio (ARDS) kehittyi seitsemälle. Tehohoitoa tarvinneet aikuispotilaat on kuvattu aikaisemmin (Ala-Kokko ym. 2010). Tehohoitoon joutuneiden lisäksi kolme keuhko-osastolla hoidettua potilasta tarvitsi noninvasiivista hengitystukea. Kaikilla heistä oli keuhkoahtaumatauti. Kolme potilasta (2 %) menehtyi. He olivat 25-, 68- ja 80-vuotiaita ja kaikilla oli vaikeita perussairauksia. Menehtyneistä nuorin kuoli neljäntenä hoitopäivänä, muut 20. ja 42. hoito päivänä. Raskaana olevista viisi (71 %) oli perusterveitä ja kaksi heistä sairasti astmaa. Kukaan raskaana olleista ei ajautunut tehohoitoon eikä kuollut. taulukossa 5 on verrattu 19:ää tehohoitoa tai noninvasiivista hengitystukea tarvinnutta muihin 103 aikuispotilaaseen. Tulovaiheen oireissa ryhmien välillä ei todettu merkitseviä eroja lukuun ottamatta kuumetta (yli 38 C), jota oli tehohoitoa tai noninvasiivista hengitystukea saaneista 63 %:lla ja muista 91 %:lla (p < 0,01). Logistisen regressioanalyysin mu kaan vakava tautimuoto liittyi tulovaiheen keuhkokuvamuutokseen (OR 8,6, LV 1,6 45,1), neurologiseen sairauteen (OR 6,4, LV 1,2 33,1), astmaan tai keuhkoahtaumatautiin (OR 5,9, LV 1,7 20,8) ja käänteisesti tulovaiheen yli 38 C kuumeeseen (OR 0,14, LV 0,03 0,65). Pohdinta Tässä tutkimuksessa analysoimme kaikki OYS:ssa hoidetut mikrobiologisesti varmis- M. Kunnari ym.
5 Taulukko 1. Sairaalaan otettujen influenssa A(H1N1)v -potilaiden (aikuisia 122, lapsia 37) kliinisiä piirteitä ja aiemmin todetut sairaudet sairaalaan tullessa. Aikuiset Lapset Kaikki p-arvo 1 n % n % n % Oireet Kuume (38 C tai yli) n.s. Yskä Hengenahdistus Kurkkukipu Maha-suolioireet < 0,10 Päänsärky Veriyskä Aiempi sairaus Mikä tahansa < 0,01 Astma tai keuhkoahtaumatauti n.s. Diabetes < 0,05 Immunosuppressio Sydän- tai verenkiertoelinten sairaus Krooninen maksa- tai munuaissairaus Neurologinen sairaus Muu Ero aikuisten ja lasten välillä Taulukko 2. Sairaalaan otettujen influenssa A(H1N1)v -potilaiden (122 aikuista, 37 lasta) laboratoriolöydöksiä. Löydös Aikuiset Lapset Kaikki p-arvo 1 n % n % n % CRP-pitoisuus tulovaiheessa alle 10 mg/l < 0,01 hoitojakson suurin arvo yli 100 mg/l < 0,01 hoitojakson suurin arvo yli 200 mg/l n.s. Leukopenia (valkosoluja alle 3,4 x 10 9 /l) Leukosytoosi < 0,01 Päänsärky Trombosytopenia (trombosyyttejä alle 150 x 10 9 /l) Ero aikuisten ja lasten välillä 2 Valkosoluja aikuisilla yli 11,0 x 10 9 /l, lapsilla yli 15,0 x 10 9 /l Taulukko 3. Sairaalaan otettujen influenssa A(H1N1)v -potilaiden kuvantamislöydöksiä (113 aikuiselta ja 22 lapselta) tulovaiheen natiivikeuhkokuvasta arvioituina. Löydös Aikuiset Lapset Kaikki n % n % n % Tuore pneumoninen muutos toispuolinen molemminpuolinen lohkon käsittävä lohkoa käsittävä lohkoa käsittävä Pleuranestettä Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS A B C D E F Kuva 4. Influenssa A(H1N1)v -potilaiden tyypillisiä keuhkokuvalöydöksiä. A ja B) 31-vuotiaalla aiemmin terveellä naisella oli ollut kuumetta ja influenssan kaltaisia oireita viiden vuorokauden ajan. Jo kuumeettoman jakson jälkeen nousi uudestaan korkea kuume, ja siinä yhteydessä ilmeni myös hengenahdistusta. Tulovaiheen thoraxkuvassa nähdään molemminpuoliset mattalasivarjostumat. Oikealla nähdään nodulaarinen perifeerinen konsolidaatti ja keuhkoportin seudun keuhkokuvioituksen korostumista. Vasemmalla alalohkossa näkyy tiiviimpää varjostusta. CRP-pitoisuus oli 15 mg/l, veren leukosyyttimäärä 2,8 x 10 9 /l ja valtimoveren happiosapaine huoneilmalla 9,5 kpa. Potilas kotiutui kahden vuorokauden sairaalahoidon jälkeen. C) 56-vuotiaalla MS-tautia sairastavalla naisella oli kolme päivää aiemmin alkanut kuume, yskä ja kurkkukipu. Thoraxkuvassa nähdään oikealla ylä- ja alalohkossa sekä vasemmalla alalohkossa tiiviit pneumoniakonsolidaatit. Keuhkoissa on lisäksi mattalasivarjostusta ja peribronkiaalisen kuvioituksen korostumista. Sairaalaan tullessa CRP-arvo oli 135 mg/l ja valtimoveren happiosapaine huoneilmalla 6,4 kpa. Kahden vuorokauden tehohoidon ja kymmenen vuorokauden kokonaishoitoajan jälkeen potilas pystyttiin siirtämään jatkohoitopaikkaan. D ja E) Kahdeksanvuotiaalla aiemmin terveellä tytöllä oli esiintynyt neljä vuorokautta kuumetta, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. Sairaalaan tullessa hengitys oli vaikeutunutta ja happikyllästeisyys huoneilmalla oli 91 %. Keuhkokuvassa todetaan vasemmal tetut influenssa A(H1N1)v-tapaukset viime vuoden epidemian ajalta. On ilmeistä, että yksittäisiä aikuispotilaita on hoidettu myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin muissa sairaaloissa (Raahen sairaalassa, Oulaskankaan sairaalassa ja Oulun kaupunginsairaalassa) ja suurimpien terveyskeskusten vuodeosastoilla, mutta kaikki sairaalahoitoa tarvinneet lapsipotilaat on hoidettu OYS:ssa. Vaikka epidemian aikana lasten päivystyksessä käytettiin yleisesti influenssa-antigeenipikatestiä, jokaisen influenssaepäilyn takia sairaalahoitoon otetun lapsen diagnoosi varmistettiin spesifisellä PCR-testillä. Aikuisten osalta antigeenitestiä ei käytetty lainkaan. Nyt todettu sairaalahoidon tarve väestömäärään suhteutettuna (40,5/ ) on jossain määrin suurempi kuin muista maista raportoitu (2 31,8/ ) (Baker ym. 2009, Gullen ym. 2009, van t Klooster ym. 2010). Diagnostiikan ja hoitokäytäntöjen erojen vuoksi eri maiden esiintyvyyslukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa. Tässä tutkimuksessa todettu tehohoidon tarve (11,3 % sairaalassa hoidetuista, 4,6/ ) ja kuolleisuus (1,9 % sairaalapotilaista, 0,8/ ) vastaavat monien muiden maiden lukuja, mutta myös paljon suurempia tehohoito- ja kuollei- M. Kunnari ym.
7 G H I J K L la läiskäistä mattalasia ja hentoja konsolidaatioita. Molemmin puolin keuhkokuvioitus on korostunutta keuhkoportin alueella. Lapsi kotiutettiin kolme vuorokauden kuluttua. F ja G) 25-vuotiaalla aiemmin terveellä miehellä oli ollut muutamia päiviä kuumeilua, nuhaa ja yskää. Terveyskeskuksessa happikyllästeisyys huoneilmalla oli alle 90 %. Potilas lähetettiin sairaalahoitoon. Tulovaiheessa keuhkoissa todetaan molemminpuoliset laaja-alaiset varjostumat (F). Kotiutettaessa kymmenen vuorokauden sairaalahoidon jälkeen keuhkovarjostumat olivat lähes hävinneet (G). CRP-pitoisuus oli suurimmillaan 61 mg/l. Nenänielun A(H1N1)v-näyte pysyi positiivisena koko hoitojakson ajan. H L) 27-vuotiaalla lievää astmaa sairastavalla miehellä oli esiintynyt kuumetta ja yskää noin viisi vuorokautta. Antibioottihoidosta huolimatta hengenahdistus oli pahentunut. Tulovaiheen keuhkokuvassa todetaan molemminpuoliset mattalasivarjostumat ja vasemmalla alalohkossa tiivistä konsolidaatiota (H ja I). Tilanne huononi ja potilas jouduttiin siirtämään tehohoitoon kolmantena hoitopäivänä (J). Seitsemäntenä hoitopäivänä tilanne oli korjaantumassa (K), ja kahden viikon kuluttua kotiutuksesta ja 25 vuorokauden kuluttua sairaalahoidon alkamisesta muutokset olivat korjaantuneet (L). CRP-arvo oli suurimmillaan 69 mg/l, ja nenänielun A(H1N1)v-näyte pysyi positiivisena seitsemänteen hoitopäivään asti. Taulukko 4. Sairaalaan otettujen influenssa A(H1N1)v -potilaiden (122 aikuista, 37 lasta) hoitoon liittyviä piirteitä. Aikuiset Lapset Kaikki p-arvo 1 Hoitoajan mediaani (vrk) (vaihteluväli) 3 (1 47) 2 (1 8) 3 (1 47) < 0,01 Oseltamiviirilääkitys 120 (98) 2 29 (78) 149 (94) < 0,01 Bakteeriantibiootti 107 (88) 22 (59) 129 (81) < 0,01 Systeeminen kortikosteroidi 41 (34) 2 (5) 43 (27) < 0,01 Happeutumishäiriö 87 (71) 11 (30) 98 (62) < 0,01 Tehohoidossa 16 (13) 2 (5) 18 (11) 0,20 Noninvasiivinen hengitystuki ilman 3 (3) 0 3 (2) tehohoitoa Kuolemat 3 (3) 0 3 (2) Hoitoaikaa lukuun ottamatta luvut ilmaisevat lukumäärää (prosenttiosuus suluissa). 1 Ero aikuisten ja lasten välillä 2 Yksi potilas hoidettiin tsanamiviirilla 2405 Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
8 ALKUPERÄISTUTKIMUS suuslukuja on raportoitu, etenkin Yhdysvalloista ( Jain ym. 2009, Louie ym. 2009). A(H1N1)v-epidemia poikkesi selvästi tavanomaisesta kausi-influenssasta nimenomaan suuren potilasmäärän ja ikäjakauman puolesta. Kaksikymmenpaikkainen aikuisten infektioosasto hoiti yksinomaan influenssapotilaita tai sellaisiksi epäiltyjä viiden viikon ajan alkaen ja 24-paikkainen keuhko-osasto kahden viikon ajan alkaen. Ikäjakaumassa merkittävin ja olennaisesti kausi-influenssasta poikkeava piirre oli nuorten aikuisten yliedustus. Tämän tutkimuksen potilaista 28 % oli vuotiaita ja puolet kaikista oli alle 35-vuotiaita. A(H1N1)v-infektio ei ole kuitenkaan vain nuorten sairaus: 35 % potilaista oli yli 50-vuotiaita, mutta iäkkäiden pieni osuus (yli 65-vuotiaita oli 8 %, 23/ ) poikkeaa kausi-influenssan takia sairaalassa hoidettujen osuudesta. Vanhemmalla väestöllä saattaa olla nuoria useammin suojaavia vastaaineita erilaisia influenssaviruskantoja vastaan. Tätä tukee mm. suomalainen tutkimus, jonka aineiston yli 80-vuotiaista lähes puolella todettiin vasta-aineita niin paljon, että ne erittäin todennäköisesti suojaavat A(H1N1)v-tartunnalta (Ikonen ym. 2010). Sairaalassa infektoituneiden määrä oli pieni, mikä viittaa viruksen luultua heikompaan tartuttavuuteen. Perhepiirissä A(H1N1)v-viruksen ei ole todettu tarttuvan sairastuneista muihin perheenjäseniin ainakaan tehokkaammin kuin kausi-influenssavirukset keskimäärin (Cauchemez ym. 2009). Influenssan tarttuvuus ennen kliinisiä oireita näyttää sitä paitsi olevan vähäisempää kuin on luultu (Lau ym. 2010). On todennäköistä, että eristystoimenpiteet sairaalassa vaikuttavat tartuntojen määrään. Kaikki positiivisiksi todetut tai epäillyt kohortoitiin ja hoidettiin pisaraeristyksessä Taulukko 5. Tehohoitoa tai noninvasiivista hengitystukea tarvinneet aikuiset influenssa A(H1N1)v -potilaat verrattuna muihin sairaalassa hoidettuihin aikuisiin A(H1N1)v-potilaisiin. Tehohoitoa tai noninvasiivista hengitystukea saaneet (n = 19) Muut aikuiset (n = 103) p-arvo Iän mediaani (v) (vaihteluväli) 49 (18 80) 49 (16 88) Naisia 9 (47) 58 (56) Aiemmin todetut sairaudet Mikä tahansa 16 (84) 64 (62) < 0,10 Astma tai keuhkoahtaumatauti 11 (58) 22 (21) < 0,01 Diabetes 6 (32) 11 (11) < 0,05 Immunosuppressio 1 (5) 14 (14) n.s. Sydänsairaus 5 (26) 7 (7) < 0,05 Krooninen maksa- tai munuaissairaus 1 (5) 7 (7) Neurologinen sairaus 4 (21) 11 (11) n.s. Muu 1 (5) 12 (12) Oireiden kesto ennen sairaalaan tuloa, mediaani (vrk) 4 (1 14) 3 (0 25) (vaihtelu väli) Sairaalahoidon keston mediaani (vrk) (vaihteluväli) 9 (3 42) 3 (1 47) < 0,01 Keuhkokuvalöydöksiä 16 (84) 54 (52) 1 < 0,05 Veriviljelylöydös positiivinen 0 3 (3) CRP (mg/l) tullessa, mediaani (mg/l) (vaihteluväli) 54 (3 241) 61 (3 337) Suurimman mitatun CRP-arvon mediaani (mg/l) (vaihteluväli) 153 (15 496) 81 (3 386) < 0,05 Leukopenia (valkosoluja alle 3,4 x 10 9 /l) 3 (16) 19 (18) Leukosytoosi (yli 11,0 x 10 9 /l) 14 (74) 31 (30) < 0,01 Trombopenia (trombosyyttejä alle150 x 10 9 /l ) 7 (37) 24 (23) < 0, Ellei toisin ilmoitettu, luvut ilmaisevat lukumäärää (prosenttiosuus suluissa) 1 Yhdeksää potilasta 103:sta ei kuvattu M. Kunnari ym.
9 YDINASIAT 88Influenssa A(H1N1)v -epidemian aiheuttama sairaalahoidon tarve oli suurta, väestömäärään suhteutettuna noin 41/ Valtaosa tapauksista oli lieviä, mutta 13 %:lle kehittyi vakava tautimuoto. 8 8 Sairaalahoitoa tarvinneista 42 %:lla ja noin viidenneksellä vakavan sairauden saaneista ei ollut tiedossa altistavaa tekijää. sekä päivystyspoliklinikassa että vuodeosastoilla. Epidemia loppui odotettua nopeammin. Marraskuussa potilasmäärät olivat suurimmillaan, mutta joulukuussa OYS:aan tuli sairaalahoitoon enää viisi potilasta. On vaikea arvioida, johtuuko tämä epidemian luonnollisesta kulusta vai väestön rokotusten aloittamisesta. Oulun kaupungin riskiryhmärokotukset alkoivat noin kaksi viikkoa epidemian puhkeamisen jälkeen. Potilaista 58 %:lla oli jokin ennestään todettu sairaus. Osuus oli suunnilleen sama kuin muuallakin (Gullen ym. 2009, Jain ym. 2009, van t Klooster ym. 2010), mutta jonkin verran suurempi kuin valtakunnallisessa seurantatutkimuksessa (Lyytikäinen ym. 2010). Merkittävin yksittäinen riskitekijä oli astma tai keuhko ahtaumatauti, jota todettiin noin neljänneksellä. Tämä tukee muuallakin tehtyjä havaintoja (Gullen ym. 2009, Jain ym. 2009, Louie ym. 2009, van t Klooster ym. 2010). Raskauden on todettu aiheuttavan merkittävän riskin sairastua vakavampaan tautimuotoon (Lapinsky 2010). Sairaalahoitoa vaatineista A(H1N1)v-potilaista raskaana on ollut 7 10 % (Writing Committee of the WHO Consultation on Clinical Aspects of Pandemic (H1N1) 2009 Influenza 2010) ja heistä tehohoitoa on tarvinnut % ja 3,2 8 % on menehtynyt (Creanga ym. 2010, Louie ym. 2010). Omassa aineistossamme raskaana olleiden osuus oli jonkin verran pienempi (4 %) eikä heillä todettu mitään komplikaatioita. Päätelmien tekeminen on kuitenkin vaikeaa raskaana olleiden potilaiden vähäisyyden takia. Kuitenkin myös koko Suomen aineistossa vain 2 % sairaalapotilaista oli raskaana (Lyytikäinen ym. 2010). Aikuispotilaista 16 %:lle kehittyi vakava tautimuoto. Tätä ennustivat astma tai keuhkoahtaumatauti, neurologinen sairaus ja tulovaiheen keuhkokuvassa todetut pneumoniamuutokset mutta ei esimerkiksi immunosuppressio. Myös lasten taudinkuvat olivat useimmiten lieviä ja sairaalahoitoa tarvitsevia lapsia oli vähän, vaikka erikoissairaanhoidon päivystys poliklinikkakäyntejä oli erittäin paljon (kuva 2). Lisäksi lapset viipyivät sairaalahoidossa lyhyemmän ajan kuin aikuiset ja vain kaksi lapsipotilasta tarvitsi lyhytaikaisesti tehohoitoa. Lasten sairaalahoitoajan mediaani oli kaksi vuorokautta. Kanadalaisessa tutkimuksessa se oli neljä vuorokautta (O Riordan ym. 2010). Aineistossamme havaittiin sairaalaan otettaessa keuhkovarjostumia 62 %:lla potilaista. Tämä tulos vastaa niitä havaintoja, joita on saatu aiemmin julkaistussa laajassa yhdysvaltalaisessa sairaalapotilaiden aineistossa (Louie ym. 2009), jossa keuhkovarjostumia oli todettu 66 %:lla. Keuhkovarjostumat näyttävät olevan tässä sairaudessa useimmiten molemminpuolisia ja suhteellisen laaja-alaisia. Vastaavia havaintoja on tehty myös aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa (Agarwal ym. 2009, Aviram ym. 2010, Lee ym. 2010). Tämän tutkimuksen perusteella ei pystytä tarkkaan arvioimaan, olivatko havaitut tulehdukselliset keuhkovarjostumat viruksen vai bakteerin aiheuttamia. Arvioidut keuhkokuvat olivat kuitenkin tulovaiheen kuvia, ja tässä vaiheessa useimpien potilaiden oireiden kesto oli ollut melko lyhytaikainen. Voidaankin vain arvioida, että suuri osa muutoksista todennäköisesti johtui A(H1N1)v-influenssaviruksen aiheuttamista muutoksista. Tutkimuksen keskeisimpänä rajoituksena on se, että tiedot on kerätty pääosin takautuvasti sairauskertomuksista. Tämän vuoksi emme voineet arvioida mm. painoindeksin merkitystä riskitekijänä. Sekundaaristen var Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
10 ALKUPERÄISTUTKIMUS mistettujen bakteeri-infektioiden määrä olisi ollut luultavasti myös suurempi, mikäli näitä olisi systemaattisesti kartoitettu. Lopuksi Sikainfluenssa-epidemia aiheutti merkittävän kuormituksen OYS:n infektio-osastoille sekä aikuisten ja lasten päivystyspoliklinikoille. Vaikka valtaosa tapauksista etenkin lapsilla oli lieviä, sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä oli huomattava ja väestömäärään suhteutettuna jopa suurempi kuin muista maista raportoitu. Vakavaa tautimuotoa aikuisilla ennustivat tulovaiheen keuhkokuvan pneumoniset muutokset ja perussairauksista ennen kaikkea astma ja keuhkoahtaumatauti. MARJAANA KUNNARI, LK Oulun yliopisto ELINA SAARELA, LL, erikoislääkäri TERTTU HARJU, LT, apulaisylilääkäri TIMO HAUTALA, dosentti, erikoislääkäri HEIKKI KAUMA, dosentti, osastonylilääkäri OYS, sisätautien tulosyksikkö PL 20, OYS TERHI PARTANEN, LL, erikoislääkäri PEKKA YLIPALOSAARI, LT, erikoislääkäri HANNU SYRJÄLÄ, dosentti, osastonylilääkäri OYS, infektioidentorjuntayksikkö PL 21, OYS AIRI JARTTI, LT, vs. osastonylilääkäri ERKKI RAUVALA, LL, erikoislääkäri JAANA KAUPPILA, LL, erikoislääkäri OYS, diagnostiikan tulosyksikkö PL 50, OYS MARJO RENKO, dosentti, kliininen opettaja TERHI TAPIAINEN, LT, erikoislääkäri OYS, lasten ja nuorten tulosyksikkö PL 23, OYS Sidonnaisuudet Marjaana Kunnari: Ei sidonnaisuuksia. Elina Saarela: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (Astellas Pharma, BMS). Terhi Partanen: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (Abbott, Astellas Pharma, Gilead, MSD), luentoja eri yritysten koulutuksissa (Abbott, MSD). Airi Jartti: Luentoja eri yritysten koulutuksissa (GE Healthcare, Lilly). Erkki Rauvala: Ei sidonnaisuuksia. Jaana Kauppila: Ei sidonnaisuuksia. Terttu Harju: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (AstraZeneca, Boehringer- Ingelheim, Orion, Pfizer, Teva), luentoja eri yritysten koulutuksissa (AstraZeneca, Boehringer-Ingelheim, GSK, Pfizer). Marjo Renko: Ulkomaan kongressimatka yrityksen rahoittamana (Baxter), luentoja eri yritysten koulutuksissa (Abbott, Leiras), tutkimusyhteistyö (Sanofi Pasteur MSD). Terhi Tapiainen: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (GSK, Wyeth). Pekka Ylipalosaari: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (MSD, Pfizer, Wyeth), luentoja eri yritysten koulutuksissa (MSD, Pfizer). Timo Hautala: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (BMS, Pfizer), luentoja eri yritysten koulutuksissa (Abbott, MSD, Pfizer). Hannu Syrjälä: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (Astellas Pharma, Pfizer), luentoja eri yritysten koulutuksissa (MSD, Pfizer, Wyeth). Heikki Kauma: Ulkomaan kongressimatkoja eri yritysten rahoittamana (AstraZeneca, MSD, Pfizer), luentoja eri yritysten koulutuksissa (Abbott, MSD) M. Kunnari ym.
11 Kirjallisuutta Agarwal PP, Cinti S, Kazerooni EA. Chest radiographic and CT findings in novel swine-origin influenza A (H1N1) virus (S-OIV) infection. AJR Am J Roentgenol 2009;193: Ala-Kokko T, Laurila J, Laurila P, ym. Syksyn 2009 influenssa A(H1N1)v -epidemia. Miten OYS:n teho-osastolla varauduttiin ja mitä opittiin? Suom Lääkäril 2010;65: Aviram G, Bar-Shai A, Sosna J, ym. H1N1 influenza: initial chest radiographic findings in helping predict patient outcome. Radiology 2010;255: Baker MG, Kelly H, Wilson N. Pandemic H1N1 influenza lessons from the southern hemisphere. Euro Surveill 2009; 14:pii= Cauchemez S, Donnelly CA, Reed C, ym. Household transmission of 2009 pandemic influenza A (H1N1) virus in the United States. N Engl J Med 2009;361: Creanga AA, Johnson TF, Graitcer SB, ym. Severity of 2009 pandemic influenza A (H1N1) virus infection in pregnant women. Obstet Gynecol 2010;115(4): Denholm JT, Gordon CL, Johnson PD, ym. Hospitalised adult patients with pandemic (H1N1) 2009 influenza in Melbourne, Australia. Med J Aust 2010;192: Ginsberg M, Hopkins J, Maroufi A, ym. Swine influenza A (H1N1) infection in two children Southern California, March April MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2009;58: Gullen G, Martin J, O Donnell J, ym. Surveillance of the first 205 confirmed hospitalised cases of pandemic H1N1 influenza in Ireland, 28 April 3 October Euro Surveill 2009;14:pii= Ikonen N, Strengell M, Kinnunen L, ym. High frequency of crossreacting antibodies against 2009 pandemic influenza A(H1N1) virus among the elderly in Finland. Euro Surveill 2010;15:pii= Jain S, Kamimoto L, Bramley AM, ym. Hospitalized patients with 2009 H1N1 influenza in the United States, April June N Engl J Med 2009;361: Lapinsky SE. Critical illness as a result of influenza A/H1N1 infection in pregnancy. BMJ 2010;340:1235. Lau LLH, Cowling BJ, Fang VJ, ym. Viral shedding and clinical illness in naturally acquired influenza virus infections. J Infect Dis 2010:201; Lee EY, McAdam AJ, Chaudry G, Fishman MP, Zurakowski D, Boiselle PM. Swineorigin influenza A (H1N1) viral infection in children: initial chest radiographic findings. Radiology 2010;254: Louie JK, Acosta M, Winter K, ym. Factors associated with death or hospitalization due to pandemic 2009 influenza A(H1N1) infection in California. JAMA 2009;302: Louie JK, Acosta M, Jamieson DJ, Honein MA. Severe 2009 H1N1 influenza in pregnant and postpartum women in California. N Engl J Med 2010;362: Lyytikäinen O, Kuusi M, Snellman M, ym. Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset. Suom Lääkäril 2010;65: O Riordan S, Barton M, Yau Y, Read SE, Allen U, Tran D. Risk factors and outcomes among children admitted to hospital with pandemic H1N1 influenza. CMAJ 2010; 182: Perez-Padilla R, de la Rosa-Zamboni D, Ponce de Leon S, ym. Pneumonia and respiratory failure from swine-origin influenza A (H1N1) in Mexico. N Engl J Med 2009;361: Van t Klooster TM, Wielders CC, Donker T, ym. Surveillance of hospitalisations for 2009 pandemic influenza A(H1N1) in the Netherlands, 5 June 31 December Euro Surveill 2010;15:pii= Writing Committee of the WHO Consultation on Clinical Aspects of Pandemic (H1N1) 2009 Influenza. Clinical aspects of pandemic 2009 influenza A (H1N1) virus infection. N Engl J Med 2010;362: Summary Inluenza A(H1N1)v-patients treated in Oulu University hospital Background: In Finland, the pandemic A(H1N1)v-influenza was experienced in late Material and methods: A(H1N1)v-patients hospitalized in Oulu University Hospital were evaluated. Results: Altogether, 159 A(H1N1)v-patients, including 37 children, were hospitalized. Their median age was 35. Eighteen (11 %) patients required admission to ICU; three of them died. As many as 62% of the patients suffered from radiologically confirmed pneumonia. The incidences of hospitalization, ICU care and death were 40,5, 4,6 and 0,8 per , respectively. Conclusions: Despite the low mortality rate, a rather high number of patients required hospitalization. Findings in chest radiography were common and prominent Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetut influenssa A(H1N1)v -potilaat
Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot 27.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotInfluenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset
TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri MARJA SNELLMAN VTM, tilastotutkija MIKKO J. VIRTANEN VTM, tilastotutkija ESA RÖNKKÖ Biotekniikan
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotSikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta
TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot 27.2.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta
Julkaistu 27.9.211 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri SALLA TOIKKANEN FM, tilastotutkija
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotAsumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa
Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotInfluenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotInfluvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotInfluenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013
Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotMitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut
Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009
LisätiedotInfluenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016
Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)
1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotInfluenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja
LisätiedotKansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi
Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi 1.2.2011 28.1.2011 1 Suomen tilanne 24.1.2011 THL saanut yhteensä 57 ilmoitusta narkolepsian
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
LisätiedotTuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa
Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
Lisätiedot