ISOverstaan virtuaaliluokkapalveluista toukokuussa 2009 opiskelijoille toteutetun verkkokyselyn alustavia tuloksia

Transkriptio

1 ISOverstaan virtuaaliluokkapalveluista toukokuussa 2009 opiskelijoille toteutetun verkkokyselyn alustavia tuloksia Koonnut Teemu Valtonen, JoY 1. Taustaa Vastaajia oli yhteensä 307, heistä 122 naisia ja 185 miehiä. Vastauksissa painottuu vahvasti Kuopion klassillisen lukion rooli, vastauksista 45 % tuli klassilliselta lukiolta. Taustaosiossa selvitettiin opiskelijoiden aikaisempaa osallistumista verkkokursseille ja heidän tieto- ja viestintäteknologian (tvt) käyttötaitoja. Tvt:n käyttötaidot arvioitiin asteikolla 1-5 (1= heikot ja 5 = vahvat). Vastausten keskiarvo oli 3.6 mikä on melko matala, jos esimerkiksi vertaamme tulosta vuonna 2005 toteutettuun ISOverkoston kyselyyn, jolloin vastaava keskiarvo oli 4.3. Vastauksista käy ilmi, että vain noin neljäsosa vastaajista on opiskellut verkkokurssilla. Todennäköisesti tähän tulokseen vaikuttaa muun muassa klassillisen lukion opiskelijoiden suuri osuus vastaajissa. Lisäksi taustaosiossa kysyttiin eri opiskelumuotojen sopivuutta ja tuloksista voi päätellä, että perinteinen luokka-opetus koetaan kaikkein sopivimmaksi vaihtoehdoksi. Suurin osa vastaajista ei myöskään ollut aikaisemmin käyttänyt oppituntitallenteita tai virtuaalitilaa opiskelun tukena (ks. taulukko 1). Oletko lukuvuonna käyttänyt virtuaalitilaa N Prosentti tai oppituntitallenteita opiskelun tukena 1. En mitään edellä mainituista 173 (55,3%) 2. Käyttänyt molempia 29 (9,3%) 3. Käyttänyt oppituntitallenteita 67 (21,4%) 4. Opiskellut virtuaalitilassa 29 (9,3%) (Taulukko 1.) Taustatietojen perusteella vastaajaryhmää voidaan pitää hyvin perinteisiä opetusmenetelmiä suosivana ryhmänä. Tämä tulos on mielenkiintoinen, jos vertaamme tulosta oletuksiin nykyisestä nettisukupolvesta. Vastaajat edustavat ikänsä puolesta nettisukupolvea tai sitä seuraavaa sukupolvea. Aihetta käsittelevien julkaisujen mukaan, perinteinen luokkaopetus pitäisi olla ns. aikansa elänyttä, nettisukupolvelle sopimatonta.

2 2. Kokemukset videotallenteiden käytöstä opiskelussa Kyselyyn vastanneista opiskelijoista videotallenteita oli käyttänyt 96 henkeä (30,7 %), ylivoimaisesti eniten videotallenteita oli käytetty matematiikan opiskelussa (ks. taulukko 2). Matematiikka 78 Biologia 17 Maantiede 16 Fysiikka 5 Kemiassa 5 Ruotsin 3 Historian 1 Taulukko 2. Käyttökokemuksia kysyttiin muutamien väittämien avulla, seuraavassa kaksi erilaista tapaa tulosten tulkintaan. Ensimmäinen tapa analysoida tuloksia oli tulkitsemalla yksittäisten väittämien keskiarvoja kaikkien vastaajien osalta (taulukko 3). Tulokset olivat melko neutraaleja, joskin pääsääntöisesti positiivisia (asteikko oli 1-5, 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Kokemusten mukaan opettajat osasivat hyödyntää melko hyvin tallenteiden laatimiseen liittyviä mahdollisuuksia. Väittämät Keskiarvo Oppituntitallenteiden avulla opiskelu oli mielestäni hauskaa 3,35 Opettaja osasi mielestäni rakentaa oppituntitallenteen hyvin 3,88 Oppituntitallenteiden hyödyntäminen opiskelussa aktivoi omaa 2,89 ajatteluani enemmän kuin tunnilla istuminen Oppituntitallenteet vastaavat normaalia kontaktiopetusta 2,35 Pitkästyin helposti opiskellessani oppituntitallenteiden avulla 2,90 Oppituntitallenteet sopivat minun tapaani opiskella 3,16 (Taulukko 3) Toinen tapa aineiston kokemusten analyysiin oli rakentaa erillisistä muuttujista yksi summamuuttuja. Summamuuttujaan valittiin taulukon neljä väittämät, muuttujan alfa arvo oli hyvä.77 (taulukko 4). Videotallenteiden sopivuus omaan opiskeluun Oppituntitallenteiden avulla opiskelu oli mielestäni hauskaa 3,35 Opettaja osasi mielestäni rakentaa oppituntitallenteen hyvin 3,88 En pitkästynyt helposti opiskellessani oppituntitallenteiden avulla 3,10 (käännetty) Oppituntitallenteet sopivat minun tapaani opiskella 3,16 (Taulukko 4)

3 Frequency ,00 2,00 3,00 Asenne videotallenteet 4,00 5,00 Mean =3,38 Std. Dev. =0,747 N =106 Kaikkien vastausten keskiarvo oli hieman positiivisen puolella 3,38. Sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä eroja. Seuraavassa vaiheessa ryhmittelimme vastaajat kyseisen muuttujan perusteella. Ryhmittelyn tuloksena löytyi kolme erikokoista ryhmää. Ryhmistä pienin (f=9) ei kokenut videotallenteiden käyttöä itselleen sopivaksi, ryhmän keskiarvo jäi alle kahden (1,75). Seuraava ryhmä (f=39) koki tallenteiden käytön sopivan erittäin hyvin osaksi heidän opiskelunaan. Ryhmän keskiarvo oli yli neljä (4,12). Kolmas ja samalla suurin ryhmä (f=58) suhtautui videoihin hyvin neutraalisti. Ryhmän keskiarvo oli hieman yli kolmen (3,13). Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan todeta, että tvt:n käyttötaidot näyttäisivät seuraavan asennetta videotallenteiden käyttöön. Ryhmät Opiskelijoiden määrä Asenne videotallenteiden käyttöön Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot Ryhmittelystä saatuja tuloksia verrattiin myös kouluihin, mutta yhteyttä koulujen ja ryhmittelyn välillä ei ollut.

4 2.1. Videoiden käyttötarkoitus Oppituntitallenteita käytettiin pääsääntöisesti poissaolojen takia sekä kertaus- ja tukiopetusmateriaalina. Näiden lisäksi videotallenteita käytettiin opettajien lomautusten aikana (N=6). Lomautusten aikana opiskelijat olivat katsoneet opettajan etukäteen laatimia videoita. Sama ajatus toimi myös tilanteessa, jossa videot toimivat opettajan ns. sijaisena (N=1). Syy videotallenteiden käyttöön Poissaolon takia (esim. sairaus, leiri) 77 Käytin oppituntitallenteita kertaamiseen / tukiopetusmateriaalina 62 Ei ollut muuta vaihtoehtoa suorittaa tätä kurssia kuin etäopiskeluna 2 Halusin suorittaa kurssin etäopiskeluna vaihtoehtona kontaktiopiskelulle 1 Videotallenteiden käyttö kertaamiseen ja poissaolojen korvaamiseen tulee esille myös siinä, että vain kaksi vastaajaa oli suorittanut koko kurssin videotallenteiden avulla. Lisäksi kysymykseen Miten tärkeänä näet oppituntitallenteiden mahdollisuudet yleensä vastauksissa painottuu poissaolojen korvaaminen (M=4,39) ja etäopiskelu (M=4,39), nämä väittämät todennäköisesti mittaavat suunnilleen samaa asiaa. Videotallenteiden roolia kertaamisen (M=3,69) ja tukiopetuksen (M=3,76) välineenä ei nähty niin tärkeänä. Tähän todennäköisesti vaikuttaa opettajien tapa käyttää videotallenteita, videoiden roolia kertaamisen ja tukiopetuksen välineenä voisi tuoda opettajien toimesta paremmin esille. Videotallenteita käytettiin pääsääntöisesti kotona (N=102), vain kolmessa tapauksessa videoita käytettiin koululla. Tyypillisin tapa käyttää videoita oli katsoa video kerralla kokonaan vain yhden kerran, jolloin videon käyttö vastasi melko pitkälti oppitunnilla mukana olemista. Oppitunnilla mukana olemiseen verrattuna melko usea opiskelija hyödynsi myös videoiden mahdollisuutta yksittäisten asioiden tarkistamiseen. Oppituntitallenteiden katsomiseen käytettiin aikaa pääsääntöisesti alle tunti viikossa (N=78, 75,5%), noin neljännes vastaajista käytti aikaa 1-3 tuntia viikossa (N=25, 24,3%). Katsoin kurssin yksittäisiä oppituntitallenteita yleensä vain kertaalleen Katsoin yleensä yksittäisen oppituntitallenteen kerralla kokonaan Katsoin yleensä osia yksittäisestä tallenteesta useamman kerran Oppituntitallenteita katsoessani pysäytin joskus videon tarkistaakseni jonkun yksityiskohdan esim. kirjasta tai netistä Kyllä (89) Ei (14) Kyllä (68) Ei (36) Kyllä (40) Ei (61) Kyllä (68) Ei (33)

5 Vastaajille sopivimmaksi oppituntitallenteen pituudeksi koettiin minuuttia (n=53), seuraavaksi suosituin videon kesto oli minuuttina (n=35). Yli tunnin mittaisia videoita toivoi vain viisitoista vastaajaa, ja alle 15 minuuttisia videoita vain viisi opiskelijaa. Näyttäisi siltä, että enemmistö opiskelijoista kokee normaalin oppitunnin mittaisia videon sopivimmaksi. Tuki Suurin osa vastaajista oli saanut opastusta ja tukea videoiden käyttöön (82%). Miltei kaikilla ohjausta oli antanut opettaja, lisäksi muutamissa tapauksessa aiheesta oli keskusteltu toisten opiskelijoiden kanssa. Ohjaus koettiin pääsääntöisesti myös riittäväksi (90%). Avoimien kysymysten vastauksista käy ilmi, että videoiden käytön ohjaus on ollut lähinnä teknistä ohjausta, esimerkiksi salasanoja ja osoitteita. Vastauksissa ei juuri tullut ilmi, että tukea olisi saatu videoiden käyttöön oppimisen näkökulmasta. Erot verrattuna normaaliopetukseen Verrattuna videotallenteiden avulla opiskelua normaaliin opiskeluun esille nousivat opiskelun joustavuus, vuorovaikutuksen puute, ongelmat keskittymisessä, heikompitasoinen oppiminen sekä ajan säästäminen. Opiskelun joustavuudella viitattiin lähinnä mahdollisuuteen katsoa video silloin kuin itselleen parhaiten sopii sekä mahdollisuus videon kelaamiseen ja vaikeiden aiheiden uudelleen läpikäymiseen. Suurimmaksi ongelmaksi nousi se, ettei opettajalta voinut kysyä neuvoa, mikäli jokin asia jäi epäselväksi. Lisäksi kotona opiskelu ja videoihin keskittyminen koettiin haastavaksi ja usein myös tylsäksi. Videoiden hyvänä piirteenä koettiin myös ajan säästäminen; helppojen kohtien yli voi kelata. Samoin videoiden koettiin toimivan hyvinä kertaamisen välineinä. Joustavaa 21 Ei eroja 17 Opettajalta ei voi kysyä neuvoa 14 Vaikeampi keskittyä 13 Oppiminen on vaikeampaa 6 Vie vähemmän aikaa 6 Hyvä väline kertaamiseen 3 Videoiden käyttö osana opiskelu oli vain harvoilla vaikuttanut heidän opiskelutapoihinsa (n=15, 14%). Muutos nähtiin lähinnä opiskelun joustavuuden kasvuna, mahdollisuutena kerrata hankalia asioita.

6 Opiskelu virtuaalitilassa Vastaajista 44 oli opiskellut virtuaalitilassa, heistä suurin osa oli opiskellut vain yhdellä virtuaalitilaa hyödyntävällä kurssilla (27). Suurin osa näistä opiskelijoista opiskeli Kuopion klassillisessa lukiossa (12) sekä Siilinjärven lukiossa (10). 16 vastaajaa oli opiskellut 2-3:lla virtuaalitilaa hyödyntävällä kurssilla, heistä suurin osa opiskeli Kuopion klassillisessa lukiossa (13) ja vain yksi 4-5 virtuaalitilaa hyödyntävällä kurssilla. Pääasiallisesti virtuaalitilaa oli käytetty biologian (15), matematiikan (13) ja maantiedon (10) opiskelussa. Tyypillisesti virtuaalitilaa hyödyntäen opiskeltiin vain osa kurssia (31), koko kurssin virtuaalitilassa oli opiskellut 11 opiskelijaa. Virtuaalitilaa käytettiin lähinnä kertaamiseen (25) sekä myös ryhmätöiden työstämiseen (8). Virtuaalitilaa käytettiin pääsääntöisesti kotoa (30) ja loput koululta (14). Virtuaalitila nähtiin sopivan melko hyvin osaksi verkkokurssia (3.8). Lisäksi opiskelijat olivat melko tyytyväisiä opettajien tapaan hyödyntää virtuaalitilan mahdollisuuksia (3.9). Pääasiallisesti virtuaalitilaan suhtauduttiin melko neutraalisti, asennoitumista mittaavat keskiarvot olivat pääsääntöisesti lähellä kolmea. Kuitenkaan virtuaalitila ei aktivoinut opiskelijoita virtuaalitilassa käytävään keskusteluun, keskiarvo oli vain 2.2. Myöskään virtuaalitilassa tapahtuvalla opiskelulla ei opiskelijoiden mielestä voida korvata perinteistä kontaktiopetusta (2.3). Tarkemmat tulokset löytyvät seuraavassa taulukossa. Väittämät Keskiarvo Virtuaalitila sopi mielestäni hyvin osaksi verkkokurssia 3.8 Opettaja osasi mielestäni hyvin hyödyntää virtuaalitilan mahdollisuuksia 3.9 Virtuaalitilan avulla opiskelu oli mielestäni hauskaa 3.2 Pitkästyin helposti opiskellessani virtuaalitilassa 2.8 Virtuaalitila innosti osallistumaan aktiivisesti oppitunnin tapahtumiin 2.8 Virtuaalitilan hyödyntäminen opiskelussa aktivoi omaa ajatteluani enemmän kuin perinteisellä tunnilla istuminen 2.9 Virtuaalitilan avulla opiskelu sopii minun tapaani opiskella 2.9 Osallistuin aktiivisesti virtuaalitilassa käytävään keskusteluun 2.2 Virtuaalitilassa tapahtuvalla opiskelulla voi mielestäni korvata perinteisen kontaktiopetuksen 2.3

7 Asennoitumista tarkasteltiin myös yllä luetelluista väittämistä rakennetun summamuuttujan avulla, väittämät seuraavassa taulukossa: Väittämät summamuuttujaan (Alfa.78) Opettaja osasi mielestäni hyvin hyödyntää virtuaalitilan mahdollisuuksia Virtuaalitilan avulla opiskelu oli mielestäni hauskaa Virtuaalitila innosti osallistumaan aktiivisesti oppitunnin tapahtumiin Virtuaalitilan avulla opiskelu sopii minun tapaani opiskella Virtuaalitilassa opiskelu oli aktivoivaa, en pitkästynyt. Asennoitumista mittaavan summamuuttujan keskiarvo on 3.2. Alla olevassa histogrammista voidaan nähdä, että vastaajat ovat jonkin verran jakautuneet asennoitumisen mukaan. Histogram 10 8 Frequency ,00 2,00 3,00 4,00 Mean =3,19 Std. Dev. =0,82 N =35 asenne_virtuaalitilaan Tuloksia voidaan tarkastella myös ryhmittelemällä vastaajia asennoitumisen mukaan, tosin näitä tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina vähäisen vastaajamäärän vuoksi. Alla olevasta taulukosta voidaan päätellä, että käyttäjien asennoituminen virtuaaliluokkaan vaihteli. Suurin osa vastaajista suhtautui virtuaaliluokkaan melko neutraalisti (17), seuraava ryhmä (12) suhtautui virtuaalitilassa opiskeluun hyvin positiivisesti ja vain pieni ryhmä (6) asennoitui virtuaalitilassa opiskeluun negatiivisesti.

8 Ryhmät Opiskelijoiden määrä Asenne virtuaalitilan käyttöön Ohjaus virtuaalitilan käyttöön koettiin riittävänä, pääsääntöisesti ohjauksesta vastasi opettaja. Ohjaus ja tuki Saitko tukea Oliko tuki riittävää Kyllä Ei 6 2 Verrattuna normaaliin opiskeluun opiskelu virtuaalitilassa koettiin joustavampana sekä itsenäisempänä. Kommentit olivat pääsääntöisesti positiivisia, joskin muutamat vastaajat kokivat virtuaalitilassa opiskelun tylsäksi ja normaalia opiskelua tehottomammaksi. Virtuaalitilan käyttö ei juuri ollut vaikuttanut opiskelijoiden opiskelutapoihin. Kokemuksia ja kehitysajatuksia Tässä kappaleessa käydään läpi opiskelijoiden näkemyksiä videotallenteiden ja virtuaaliluokan eduista ja haitoista sekä laitteiden käyttömahdollisuuksista. Vastauksissa tuli esille, että melko monet vastaajat eivät olleet lukeneet kysymyksiä tarkkaan, mistä johtuen videotallenteet ja virtuaalitila sekoittui monessa vastauksessa. Tästä johtuen raportissa käsitellään virtuaaliluokan ja videotallenteiden edut Virtuaaliluokan ja videotallenteiden suurimpana etuna nähtiin opiskelun joustavuuden lisääntyminen. Seuraavassa useimmin esille tuotuja etuja: Poissaolojen korvaaminen varsinkin videotallenteiden osalta useimmin mainittu etu oli mahdollisuus poissaolojen korvaamisen. Joustavuus eduksi koettiin myös mahdollisuus opiskeluun ajasta ja paikasta riippumatta. Toimiva väline kertaamiseen videot nähtiin myös hyvä välineenä kertaamiseen ja tenttiin valmistautumiseen.

9 Voi itse vaikuttaa tunnin etenemiseen videotallenteiden eduksi koettiin myös mahdollisuus vaikuttaa opiskelun etenemiseen. Vaikeita kohtia on mahdollista katsoa useampia kertoja ja helpompia osioita voi kelata. Laajentaa kurssivalikoimia välineiden etuina tuotiin esille myös laajempi kurssivalikoima. Videotallenteet sekä virtuaaliluokka mahdollistavat osallistumisen kursseilla, joita ei omassa koulussa välttämättä järjestetä. Tarjoaa hyvät mahdollisuudet itsenäiseen opiskeluun Näiden lisäksi välineet nähtiin piristävänä vaihteluna ja lisänä normaaliin opetukseen. Haittoina nähtiin muun muassa seuraavat ongelmat: Ei mahdollisuutta osallistua tämä tuli esille vahvasti videotallenteiden osalta, opiskelijoita haittasi se, ettei tunneille voinut osallistua saati kysyä neuvoja ongelmakohdissa. Tekniset ongelmat teknisinä ongelmina tuotiin esille kovat vaatimukset Internetyhteyden suhteen, lisäksi videotallenteiden osalta nousi esille heikkotasoinen ääni. Oppituntien taustameteli sotki opettajan äänen, jolloin oppitunnin seuraaminen oli vaikeaa. Sotkee normaalin tuntiopetuksen videotallenteiden osalta esille nousi videotallenteiden vaikutus normaaliin luokkaopetukseen. Ongelmaksi nähtiin se, että opiskelijat eivät välttämättä halua joutua videolle, mistä johtuen he ovat videoitavalla tunnilla hiljaa, eivätkä halua osallistua. Itsekuria opiskelu tallenteiden avulla nähtiin haastavampana, videotallenteiden seuraaminen vaatii itsekuria, eli kotona opiskellessa houkutus tehdä muita asioita on suurempi. Näiden lisäksi ongelmina tuotiin esille se, ettei esimerkiksi kieltenopetuksesta löydy tarpeeksi materiaalia. Toiveena oli, että tallenteita saataisiin yhä enemmän ja taltiointien käyttö helpottuisi. Opiskelijoiden esille tuomat ideat virtuaaliluokan ja videotallenteiden käytöstä tarjosivat mielenkiintoisia ajatuksia. Virtuaalitilan käytön yhteydessä tuotiin esille mahdollisuutta käyttää ohjelmistoa opiskelijoiden omaehtoisen yhteisöllisen työskentelyn välineenä: Oppilaat voisivat keskenään käyttää sitä keskinäiseen kanssakäymiseen ja opiskeluun ryhmissä sekä esim. ryhmäkertaamiseen ennen koeviikkoa Vastaavaan aiheeseen liittyviä kommentteja oli yli 20 kappaletta, joten aihetta kannattaa pohtia tarkemmin. Lisäksi välineillä nähtiin mahdollisuuksia tukiopetukseen, itsenäiseen etäopiskeluun sekä laajempiin opiskelumahdollisuuksiin. Näiden lisäksi muutamissa vastauksissa tuotiin esille virtuaalitilan ja videotallenteiden käytön laajentamista varsinkin kielten opiskeluun sekä myös erityisopetukseen.

10 Tiedottaminen Kyselyn lopuksi kartoitettiin opiskelijoiden käsityksiä toisten opiskelijoiden suhtautumisesta virtuaalitilaan ja videotallenteisiin sekä kuinka hyvin mahdollisuuksista tiedetään. Tuloksista tulee esille, että virtuaalitilaan ja videotallenteisiin suhtaudutaan vastaajien mukaan melko neutraalisti, keskiarvot ovat hieman positiivisen puolella (virtuaaliluokka 3.6 ja videotallenteet 3.5). Opiskelijoiden arviot siitä, kuinka hyvin virtuaalitilasta ja videotallenteista tiedetään, antoivat puolestaan hieman heikompia tuloksia, keskiarvot molemmissa olivat hieman alle kolmen (virtuaaliluokka 2.5 ja videotallenteet 2.9). Molempien välineiden kohdalla väittämään: Virtuaalitilan / videotallenteiden mahdollisuuksista tiedetään riittävästi opiskelijoiden keskuudessa tuli noin 40 Täysin eri mieltä vastausta. Näyttäisi siltä, että välineiden tarjoamista mahdollisuuksista pitää tarjota enemmän tietoa opiskelijoille.