TYÖ JA MYÖ. Sisä-Savon työllisyysohjelma

Transkriptio

1 TYÖ JA MYÖ Sisä-Savon työllisyysohjelma

2 Julkaisija: Pohjois-Savon liitto Tilaukset ja jakelu: Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Partanen Kansi: Irma Toivanen Kannen kuvat: Kartta: Pohjois-Savon liitto Valokuvat: Toivalan Metalli Oy, Stora Enso, Ponsse Oyj, Marjaosaamiskeskus, Sonkajärven Eukonkanto Oy, Kunnonpaikka Painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy Painovuosi:

3 Sisä-Savon työllisyysohjelma Sisällysluettelo: JOHDANTO... 5 Yhteistyötahot...5 Seudun toimintaympäristö...6 Paikallisen työllisyysohjelman tausta ja tarkoitus...7 VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET TYÖLLISYYSYHTEISTYÖ OSAKSI ALUEKEHITTÄMISTÄ Työllisyysyhteistyön toimintamalli Työllisyysaktivaattori OSAAVAN TYÖVOIMAN SAAMISEN TURVAAMINEN Seudullinen ennakointi TET-järjestelmän kehittäminen Koulutuksen suuntaaminen ja kehittäminen seudun...12 ammatti- ja aikuisopistossa Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön tehostaminen työvoiman...14 saatavuuden turvaamiseksi ja kontaktien luomiseksi Hyvän palvelutason ja viihtyisän ympäristön tarjoaminen sekä markkinointi TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Osuuskuntayrittäjyyden kehittäminen Moniammatillisen yhteistyön lisääminen Selvitys metallialan työttömistä työnhakijoista Sosiaalisen työllistämisen yksiköiden toiminnan ja...17 yhteistyön lisääminen Nuorten työttömyyden vähentäminen YRITTÄJYYDEN LAADULLINEN TUKEMINEN Yrittäjien koulutushanke Harrastamisesta yritystoiminnaksi Hyvä työllistäjä palkinto Naisyrittäjien verkostoituminen KOOSTE TYÖLLISYYSOHJELMAN TOIMENPITEISTÄ...20 SISÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMAN TAUSTARAPORTTI Aluetalous...22 Väestö, ikärakenne ja muuttoliike...23 Elinkeinorakenne ja työpaikat...23 Uudet toimipaikat...24 Pendelöinti...26 Koulutusrakenne...27 Työllinen työvoima...28 Työvoiman poistuma...28 Työpaikkakehityksen ennusteet...29 Työttömyys...31 Nuoret työttömät...33 Sisä-Savon avoimet työpaikat ja työnhakijat...34 Työttömyyden rakenne ammattiryhmittäin

4 4

5 JOHDANTO Työllisyys on yksi alueiden menestymisen edellytyksistä, joka vaikuttaa yksilöiden, yritysten sekä julkisyhteisöjen tulotasoon ja sitä kautta koko alueen kehittymiseen. Niin positiivisen kuin myös negatiivisen työllisyyden vaikutukset ovat paikallisella, seututasolla selkeästi nähtävissä ja syntyvät ongelmat myös joudutaan ratkaisemaan siellä. Työllisyys on laaja kokonaisuus, johon vaikuttavat työvoimahallinnon lisäksi keskeisesti myös koulutus- ja elinkeinopolitiikka. Työllisyyspolitiikka on muutakin kuin työttömyyden hoitoa, se on jatkuva ja muuttuva prosessi, jolla pyritään vastaamaan alati muuttuviin työmarkkinoiden tarpeisiin. Työllisyyspolitiikalla ja työllisyyden hoidolla on suora vaikutus aluetalouteen ja näin ollen ne ovat keskeinen osa seudun aluekehittämistä. Haasteisiin vastaaminen ja työmarkkinoiden hyvä toiminta edellyttää yhteistä vastuunottoa ja tiivistä yhteistyötä eri hallinnon rajat ylittäen. Avainsana on kumppanuuteen perustuva yhteistyö. Ohjelmaperustainen työllisyysyhteistyö on Sisä-Savossa toteutettu SOMPA (Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia) hankkeen myötä ajalla Keskeisintä prosessissa on ollut luoda työllisyystoimijoiden verkosto. Sisä-Savossa on kokoontunut yhteisen pöydän ääreen kuntien viranhaltijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia, yrittäjiä sekä oppilaitoksien, työntekijäjärjestöjen ja työttömien edustajia. Suuri joukko alueen toimijoita on esittänyt kommentteja ja toimenpiteitä niin henkilökohtaisissa haastatteluissa kuin yhteisissä työskentelytilaisuuksissakin. Työllisyyttä on tarkasteltu laajasti työttömyyden, työvoiman saatavuuden, yrittäjyyden ja osaamisen näkökulmista. On olemassa keinoja, joilla voitaisiin merkittävästi lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta (esimerkiksi hallinnollisten esteiden keventäminen) ja edistää sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä. Samoin työlainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla voitaisiin edistää sopeutumiskykyä työssä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät kuitenkaan kuulu paikallisen toiminnan piiriin, vaan ne edellyttävät kansallisia päätöksiä. Seudullisen työllisyysyhteistyön tuloksena on löydetty yhteiset seutukunnalliset työllisyyspainotukset ja -mahdollisuudet. Työllisyysohjelma on linjaus niistä toimenpiteistä, joita Sisä-Savossa toteutetaan työllisyyden edistämiseksi. On syytä todeta myös, että vaikkakin valittuja toimenpiteitä voitaisiin luonnehtia pieniksi, toimijat itse ovat todenneet niiden olevan heille mahdollisia toteuttaa ja näin ollen heidän on ollut mahdollista niihin sitoutua. Yhteistyötahot Sisä-Savon työllisyysohjelma on laadittu Suonenjoen kaupungin, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntien alueelle. Karttula on osa Kuopion seutukuntaa ja kuuluu vahvasti Kuopion työssäkäyntialueeseen ja on näin ollen ollut mukana Kuopion seudun työllisyysstrategiatyössä. Sisä-Savon seutuyhtymän hallitus on asettanut asiantuntijaryhmän ja pyrkinyt kokoamaan sen seudullisesti kattavasti ja huomioiden heidän roolinsa ja vastuunsa seudullisessa työllisyydenhoidossa. Asiantuntijaryhmä on aloittanut strategiatyöskentelyn huhtikuussa Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Sisä-Savon seutuyhtymän toimitusjohtaja Pentti Heiskanen ja ryhmän sihteerinä Sompa-hankkeen seutukoordinaattori Teija Skyttä ( saakka Pasi Iivarinen). 5

6 Sisä-Savon asiantuntijaryhmä: Haukka Raija, kirjastovirkailija Heiskanen Pentti, toimitusjohtaja, Sisä-Savon seutuyhtymä Huuskonen Pentti, hitsaaja Kytölä Reijo, rehtori, Lintharjun koulu Leskinen Pekka, projektipäällikkö, Mannerheimin lastensuojeluliitto Pohjois-Savon piiri Markkanen Jouko, yrittäjä, Hobelwerk KMM Oy Pöyhönen Tarja, yrityspalvelupäällikkö, Sisä-Savon seutuyhtymä Rousku Kari, oppilaanohjaaja, Savon ammatti- ja aikuisopisto Ruotsalainen Eeva, rehtori, Rautalammin lukio Siikavirta Hannu, työvoimaneuvoja, Sisä-Savon työvoimatoimisto Skyttä Teija, SOMPA-seutukoordinaattori Sopanen Ari, elinkeinoasiamies, SSSY Varmo Kyösti, toimitusjohtaja, Vesannon Osuuskauppa Seudun toimintaympäristö Suonenjoen kaupungin ympärille levittäytyy laajalle sisäsavolainen maaseutu, jossa asuu noin 6 % Pohjois-Savon maakunnan asukkaista. Asukasmäärä vuonna 2004 oli Suonenjoella, Vesannolla, Rautalammilla ja Tervossa yhteensä Seudun haasteena on vähenevä ja vanheneva väestö, joka johtuu kuolleiden enemmyydestä ja negatiivisesta muuttoliikkeestä. Väestötrendiin tuli poikkeama positiivisen muuttoliikkeen vuoksi vuonna 2004, jolloin seudun väestömäärä hieman kasvoi. Eläkkeensaajien osuus väestöstä ylittää selvästi maakunnan keskiarvon, samoin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Väestöennusteen mukaan Sisä-Savon väestömäärä tulee laskemaan huomattavasti nopeammin kuin keskimäärin maakunnassa. Tilastokeskus arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana väestö vähenee seudulla noin 15 % prosentilla eli lähes 2000 asukkaalla: lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee eläkeläisten kasvaa. Merkittävin osa seudun negatiivisesta muuttoliikkeestä koostuu nuorista. Poismuuton syitä on useita, joista nuorten koulutustoiveet ovat merkittävin tekijä. Sisä-Savossa on vain yksi 2. asteen oppilaitos, joka tarjoaa rajoitetusti ammattiopintovaihtoehtoja. Opintoihin ei ole ollut riittävästi hakijoita. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot on suoritettava kotiseudun ulkopuolella. Koulutustaso on seudun kunnissa alhainen verrattuna maakunnan keskitasoon. Erot koulutustasossa ovat suuria myös iän ja sukupuolen mukaan: luonnollisesti koulutetuimpia ovat vuotiaat ja vähiten koulutetuimpia ovat eläkeläiset. Nuoremmissa ikäluokissa koulutustasoerot koituvat naisten hyväksi. Kuten koko maassakin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti, Sisä- Savossa kymmenen viime vuoden aikana maa-, riista-, metsä- ja kalatalouden työpaikoista on kadonnut lähes puolet. Seutukunta on kuitenkin edelleen vahvasti maatalousvaltainen. Seudun marjantuotannon satomäärät vastaavat yli 57 % Pohjois-Savon marjan tuotantomääristä ja koko maankin mittakaavassa laskettuna Sisä-Savo on vahvaa marjantuotantoaluetta. Toimialoittain eniten työpaikkoja on terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa, metsä- ja maataloudessa ja teollisuudessa. Alueella on erityisesti puuhun, metalliin ja elintarviketuotantoon liittyviä keskittymiä. Verrattuna koko maan kehitykseen on silmiinpistävää se, että koko maassa teollisten työpaikkojen määrä on ollut koko 2000-luvun laskussa, mutta Sisä-Savossa kasvussa. Yrittäjien osuus alueella työssäkäyvistä on maan korkeimpia. Yritysten määrä on myös hieman kasvanut vuosien 1999 ja 2003 välillä, nettokasvu on 4 yritystä. Toimialoittain vertailtuna suhteellisesti eniten yrityksiä on syntynyt rahoitus-, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluihin. Seudun työttömyysaste on maakunnan vastaavalla tasolla. Ammattiryhmittäin eniten työttömiä on talonrakennustyössä, tavaroiden myyntityössä ja majoitusliike- ja suurtaloustyössä. Nuorten työttömyys on laskenut viime vuosina myös muuttoliikkeen vuoksi ollen nyt noin 9 %. Ammattikouluttamattomien nuorten osuus työttömistä nuorista on kasvussa, joissakin Sisä-Savon kunnissa am- 6

7 mattikouluttamattomien nuorten osuus työttömistä nuorista on jopa yli 50 %. Pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä joka viides, mutta heidän määränsä on kääntynyt vuoden 2001 jälkeen laskuun. Yli kolmannes työttömistä on suorittanut vain perusasteen koulutuksen, mikä viittaa rakennetyöttömyyden olevan keskeinen ongelma. Sisä-Savossa on havaittavissa samanaikaisesti korkeahko työttömyysaste ja toisaalta työvoimapulaa esimerkiksi ammattitaitoisista metalliteollisuuden työntekijöistä. Työvoiman tarjonta ei vastaa kysyntää. Sisä-Savon väestö on ikääntyneempää kuin keskimäärin Pohjois-Savossa, näin ollen myös suurten ikäluokkien siirtyminen työmarkkinoilta eläkkeelle koskettaa seutua jo muutamaa vuotta aiemmin kuin maakuntaa keskimäärin. Lähivuosina sisäsavolaisilta työmarkkinoilta yli kolmannes työntekijöistä poistuu eläkkeelle. Seudun kehittymisen kannalta väestöpohjan uusiutuminen on tärkeää joskin vaikeaa. Alentunut syntyvyys, nuorten korkea koulutustaso ja seudun työmahdollisuudet voivat vaikeuttaa seudulle muuttoa. Työmarkkinoiden segregaatio on mahdollisuuksia rajaava ominaisuus, joka toimii negatiivisen vetovoimatekijän tavoin. Vaikka seudun elinkeinopolitiikkaa voidaankin luonnehtia onnistuneeksi, Sisä-Savon haasteina korostuvat edelleen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelujen saannin turvaaminen. Väestöpohjan säilyttämisen edellytys on riittävä määrä työmahdollisuuksia luvun kehitys näyttää siltä, että työssäkäyntialueen merkitys kasvaa koko ajan. Seudun sisäinen pendelöinti on runsasta ja työpaikkaliikenne myös Sisä-Savon ja Kuopion välillä on vilkasta. Näin ollen myös hyvät liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet seudun sisällä kuin myös maakunnan keskukseen nousevat keskeiseksi. Tämä mahdollistaa myös sen, että asuinpaikaksi voidaan valita Sisä-Savo, vaikka toinen puolisoista työskentelisikin seudun ulkopuolella. Seudulla asuva väestö on tärkein työvoimaresurssi, mutta erityisesti nuorten aikuisten muuttoliikkeen tasapainottaminen on keskeistä. Nuoren poismuutto on luonnollinen ja hyvä asia yksilön kannalta, mutta kotiseudun on pystyttävä tarjoamaan opiskelunsa päättäville paluumuuttomahdollisuus: harjoittelu-, päättötyö- ja työpaikkoja. Potentiaalisia paluumuuttajia ovat opiskelunsa päättämisvaiheessa olevat nuoret, mutta myös vanhemmat seudulta poismuuttaneet, jotka ovat kuitenkin kotoisin Sisä-Savosta. Tulevaisuudessa voidaan silti tarvita aktiivista työperustaista maahanmuuttopolitiikkaa. Luontevimman resurssin tähän tarjoaa vuosittainen korkeasti koulutetun marjanpoimijoiden ryhmä, joka vuosittain saapuu Sisä-Savoon lähinnä Venäjältä ja entisen itäblokin maista. Paikallisen työllisyysohjelman tausta ja tarkoitus Maakunnallista ja kansallista työllisyyspolitiikkaa säätelevät pitkälti EU:n työllisyysstrategia ja sopimukset. Nk. Lissabonin sopimuksessa vuodelta 2000 on määritelty kunnianhimoiset tavoitteet, joilla Unioni pyrkii saavuttamaan taloudellisesti kilpailukykyisen aseman globaaleilla maailmanmarkkinoilla. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikassa on pyrittävä täystyöllisyyteen, työn laadun ja tuottavuuden kohottamiseen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisääntymiseen. Näin ollen jäsenvaltioiden tulee kohdistaa aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville, edistää uusien ja parempien työpaikkojen luomista, helpottaa työntekijöiden ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin, laittaa täytäntöön elinikäisen oppimisen strategiat, lisätä työvoimaosuutta, lisätä sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla, edistää työmarkkinoilla erityisvaikeuksia kohtaavien ryhmien integroitumista ja uudistaa rahallisia kannustimia työnteon kannattavuuden lisäämiseksi. Suomen kansallisessa työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa on kirjattu Suomen työllisyyspolitiikka EU:n yhteisten strategisten linjausten mukaisesti. Vaikka kansallisen työllisyysohjelman tavoitteet onkin pitkälti asetettu EU:sta, on siinä kuitenkin annettu liikkumavaraa kehittää suomalaiseen yhteiskuntaan sopivia toimintatapoja ja menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteinä mainitaan mm. työmarkkinatuen kehittäminen aktivoivammaksi ja yksilöllisten työllistymisohjelmien laatiminen pitkäaikaistyöttömille. Koulutuspuolella on tavoitteena lisätä oppisopimuskoulutusta ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintaa ja parantaa ammatillisen koulutuksen ennakointia. 7

8 Yleisesti on kuitenkin todettu, että Unionin itselleen asettamia tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi ei voida saavuttaa, ellei alue- ja paikallistason osallistumista toimiin lisätä. Tarvitaan työmarkkinaosapuolten, yksityissektorin, oppilaitosten, vapaaehtoisjärjestöjen sekä kuntien ja alueviranomaisten aktiivista osallistumista paikallisen työllisyyspolitiikan ohjelmaperusteiseen toteuttamiseen. SOMPA Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia hanke on toteutettu maakunnassa seutukuntakohtaisesti, jolloin päätavoitteina on ollut luoda seudulliset työllisyystoimijoiden verkostot ja työllisyysohjelmat konkreettisine paikallisine toimenpiteineen työllisyyden kehittämiseksi. Sisä-Savossa työllisyysohjelman laadintaprosessia on toteutettu pitkäjänteisesti, tiedostaen itse prosessin tärkeys. Laadintaprosessin yhteydessä laadittu seudullinen työllisyysohjelma ei ole lopputulos, vaan pohjaa tuleville toimenpiteille. Seudun työllisyysohjelma on Sisä-Savon vastaus EU:n komission aloitteelle laatia paikallisia työllisyysohjelmia sekä vahvistaa Euroopan työllisyysstrategian paikallisulottuvuutta. Tärkeimpänä on pidetty mahdollisimman monen toimijatahon mukaan saamista ja sitoutumista työllisyysohjelmaan. Laadintaprosessin rungon muodostavat seudullisen asiantuntijaryhmän säännölliset kokoukset, lukuisat henkilökohtaiset haastattelut, tapaamiset ja yritysvierailut. Prosessissa on myös hyödynnetty SOMPA-hankkeen teettämää selvitystä yritysten työvoimatarpeista ja tilaamaa selvitystä työvoiman poistumasta seuduittain. Mainittavaa on myös järjestetyt seminaarit, joihin on osallistunut lähes sataprosenttisesti seudun elinkeinojen kehittämiseen osallistuvat henkilöt. Työllisyysohjelma täydentää Sisä-Savon kuntien strategioita ja Sisä-Savon Seutuyhtymän elinkeinopoliittisen seutustrategian päämääriä tukien osaltaan seudun vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamista. Ohjelma on myös linjassa EU:n työllisyysstrategian ja kansallisten työllisyyspoliittisten tavoitteiden kanssa. Antoisan prosessin tuloksena syntynyt Sisä-Savon työllisyysohjelma toimenpiteineen on tarjolla paikallisen työllisyyspolitiikan konkreettiseksi työkaluksi. VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET Visio on kuvaus tavoitetilasta, johon pyritään. Kun työllisyysohjelman linjaukset ja toimenpiteet on jalkautettu todellisiksi käytännön toimenpiteiksi seudulla, voi tavoitetila olla lähempänä todellisuutta. Sisä-Savo on mahdollisuuksiinsa uskovien, yritteliäiden ja yhteistyökykyisten ihmisten seutu. Vetovoimaisessa asuin- ja elinympäristössä on osaavaa työvoimaa, yrittäjyyttä, joka nojautuu sekä seudun nykyisiin että nouseviin vahvuuksiin sekä kaikilla mahdollisuus ansaita toimeentulonsa omalla työllään. Työllisyysohjelma tukee seudun elinkeinopoliittista strategiaa yritystoiminnan voimistamisesta. Sisä-Savon työllisyyden kehityksessä avainasemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset puu-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa sekä vahva maatalous, maaseudun yrittäjyys ja lisääntyvä matkailu- ja palveluyrittäjyys. Seudullisen yhteistyön tuloksena on päädytty neljään keskeiseen tavoitteeseen, joihin pääseminen mahdollistaa vision toteutumisen. Keskeisimmät tavoitteet ovat: työllisyysyhteistyön vakiinnuttaminen osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työllistymisen edellytysten parantaminen yrittäjyyden laadullinen tukeminen 8

9 1. TYÖLLISYYSYHTEISTYÖ OSAKSI ALUEKEHITTÄMISTÄ Työllisyys on asiakokonaisuus, joka ylittävää hallinnon perinteiset toimivaltarajat ja eri ohjelmien sektorirajat. Koulutusorganisaatioiden rooli on mm. tuottaa seudulle työvoimaa ja osaajia, jotka vastaavat seudun elinkeinoelämän tarvetta. Elinkeinoja kehittävät tahot ja yritykset puolestaan vastaavat osaltaan mm. työpaikkojen riittävyydestä, työvoimahallinto pyrkii ratkomaan mm. työttömyysongelmaa, joka taas viime kädessä voi näyttäytyä kuntien sosiaalitoimen kuluina, alhaisina verotuloina jne. Työllisyyden kehittämiseksi on välttämätöntä tehdä yhteistyötä. Työllisyyden toimintaympäristön muutosten ennakointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen edellyttää, että ennakointitietoa on käytettävissä ja tieto käsitellään ja analysoidaan yhteisesti. SOMPA -hankkeen myötä käynnistyneessä yhteistyössä on tehty näkyväksi toimijoiden roolit työllisyysyhteistyössä ja tunnistettu toimijoiden, joskus vastakkaisetkin, intressit työllisyyskysymyksiin nähden. Yhteisen työllisyysohjelman laadintaprosessi on lähentänyt mukana olevien toimijoiden toimintasuhteita. Hyvin alkanut yhteistyö halutaan vakiinnuttaa ja yhteistyöverkostoa laajentaa kattamaan seudun toimijatahot, jotka ovat tekemisissä työllisyyskysymysten kanssa välillisesti tai välittömästi. 1.1 Työllisyysyhteistyön toimintamalli Tavoitteet: SOMPA-hankkeen myötä syntyneen työllisyysyhteistyön toiminnan jatkaminen ja verkoston laajentaminen seutukunnassa Työllisyyspolitiikka ja työllisyyden kehittämistoimet nivotaan osaksi seutu- ja elinkeinopoliittista toimintaa ja strategiaa Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja arviointi Tiedottamisen lisääminen eri toimijoiden välillä Rahoitusmahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen Kuvaus: Koska toimintamalli on seudulla uusi, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää yhteistyötä koordinoivaa tahoa. Koordinointi vastuutetaan työllisyysaktivaattorille, jonka muut tehtävät liittyvät työvoiman saatavuuden edistämiseen. Työllisyysaktivaattori hanke esitetään kohdassa

10 Kuva 1 Työllisyysyhteistyön rakenne valittujen painopisteiden mukaisesti linjaaminen, arviointi, seuranta Työllisyysyhteistyöryhmä koordinonti, tiedon kerääminen & jakaminen Työllisyysaktivaattori toimenpiteiden koordinointi & toteutus Osaava työvoima ryhmä Työttömyys ryhmä Yrittäjyys ryhmä Työllisyysyhteistyöryhmä, näkijät, toimii SSSY:n elinkeinojaoksen yhteydessä laajennettuna ryhmänä. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa ja sen tehtävänä on seurata työllisyysohjelman toteuttamista, arvioida sitä sekä linjata sitä uudelleen muuttuvien olosuhteiden mukaan. Ryhmässä on edustettuna seudun kunnanjohtajat, seutuyhtymän toimitusjohtaja, työvoimatoimiston johtaja, sosiaalijohtaja ja yrittäjien edustaja. Nykyistä asiantuntijaryhmän kokoonpanoa laajennetaan kutsumalla mukaan työskentelyyn konkreettisesti työllisyyden kanssa tekemisissä olevia tahoja, tekijöitä. Heidän tehtävänsä on toteuttaa ja aktivoida yhteistyössä ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumista. Työllisyyskysymys jaetaan 2-3 osakokonaisuuteen työllisyysohjelman painopisteiden mukaisesti ja ryhmät teemoittain kokoontuvat 4-6 kertaa vuodessa. Työllisyysaktivaattorin tehtävänä on koordinoida työllisyysyhteistyötä sekä kerätä ja jakaa ajankohtaista tietoa seudun toimijoiden päätöksenteon ja toimenpiteiden pohjaksi. Työllisyysyhteistyön konkreettisena työvälineenä on vuosittain toteuttava yrityskysely, jolla saadaan ajantasaista ja ennakointitietoa koskien seudun yritysten mm. työntekijä-, koulutus- ja toimitilatarpeita. Yrityskyselyn tuloksia käytetään pohjana toteutettaville toimenpiteille, joita muokataan käytännön toimenpiteiksi kolmessa teemaryhmässä koskien työvoiman saatavuutta, työllistymisen edellytysten parantamista sekä yrittäjyyden tukemista. Työllisyysaktivaattori vastaa myös maakunnallisen ennakointitiedon jakamisesta seudulla, jota saadaan esimerkiksi AMOK-hankkeen 1 kautta. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon seutuyhtymä Seudun luottamushenkilöt ja keskeiset viranhaltijat Aikataulu: SOMPA Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia Työllisyysstrategia sisällytettynä Sisä-Savon seutustrategiaan AMOK on Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ammatillisen osaamisen kehittämisen alueellinen verkostomalli, hankkeen yhtenä tarkoituksena on tuottaa ennakointitietoa mm. alueellisten kehittämisorganisaatioiden ja alueviranomaisten tarpeisiin. 10

11 1.2 Työllisyysaktivaattori Tavoitteet: seudullisen työllisyysyhteistyön koordinointi ennakointitiedon kokoaminen ja tiedottaminen seudullinen edunvalvonta työllisyysasioiden osalta työllisyysyhteistyöhön liittyvien kehittämistoimien ja hankkeiden innovointi työn kysynnän ja tarjonnan kohtauttamisen kehittäminen Kuvaus: Työllisyysyhteistyörakenteen ja prosessien ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi työllisyysaktivaattori pyrkii jalkauttamaan työllisyysohjelman toimenpiteitä käytännön toiminnaksi seudulla. Työllisyysaktivaattori toimii myös seutukunnan edunvalvojana työllisyysasioissa ja pyrkii edistämään avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä myös maakuntatason työllisyystoimijoiden kanssa. Työllisyysaktivaattori kehittää ja ylläpitää toimintamalleja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työnkuvaan kuuluvat niin ikään olemassa olevan työn etsiminen, kokoaminen yrityksistä sekä työntekijöiden etsiminen avoimiin työtehtäviin. Keskeiset toimijat: SSSY, Sisä-Savon kunnat, työhallinto Aikataulu: Seudullinen työllisyysaktivaattori hanke OSAAVAN TYÖVOIMAN SAAMISEN TURVAAMINEN Kun tarkastellaan työllisyyttä pitkällä aikavälillä, nousee keskeisimmäksi väestön ikärakenteen vinouma. Vuosikymmeniä valtakunnallisestikin jatkunut alhainen syntyvyys sekä seudun negatiivinen muuttoliike aiheuttavat sen, että lähivuosien aikana eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat. Vuosien aikana sisäsavolaisilta työmarkkinoilta poistuu yli kolmannes työntekijöistä eli yli 2000 henkilöä. Seudun työvoimatarpeen määrän ja ennakointitiedon kerääminen ja analysointi on tärkeää. Nuorten määrä on laskenut koko maassa, joten työmarkkinoille tulevasta uudesta työvoimasta käydään yhä kiristyvää kilpailua. Mahdollisuus saada työvoimaa on yksi yritysten alueelle sijoittumisen kriteeri ja osaavan työvoiman puute voi nousta seudun elinkeinojen kehittymisen esteeksi. Elinkeinojen kehittäminen on edelleen keskeistä, mutta sen lisäksi on nostettava keskusteluun ne toimet, joilla vaikutetaan alueellisesti työvoiman tarjontaan. Sisä-Savon koulutustarjonnan ja elinkeinojen kehittymisen yhteensovittaminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittäminen on keskeistä. Merkittävin osa seudun negatiivisesta muuttoliikkeestä koostuu nuorista. Poismuuton syitä on useita, joista nuorten koulutustoiveet on merkittävin tekijä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot on suoritettava kotiseudun ulkopuolella. Poismuutto on luonnollinen ja hyvä asia yksilön kannalta, mutta kotiseudun on pystyttävä tarjoamaan opiskelunsa päättäville paluumuuttomahdollisuus: harjoittelu-, päättötyö- ja työpaikkoja. Potentiaalisia paluumuuttajia ovat opiskelunsa päättämisvaiheessa olevat nuoret, mutta myös vanhemmat seudulta poismuuttaneet, jotka ovat kuitenkin kotoisin Sisä-Savosta. Muuttoliikkeen, erityisesti nuorten aikuisten muuttoliikkeen, tasapainottaminen on keskeistä. Jotta nuorten tieto kotiseudun elämisen mahdollisuuksista olisi ajantasainen, ovat tiiviit yhteydet myös seudun ulkopuolisiin oppilaitoksiin keskeisiä. Nuoria on tuettava uravalinnoissaan sekä työelämään siirtymisvaiheessa. Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. 11

12 2.1 Seudullinen ennakointi Tavoitteet: ajantasaisen tiedon kerääminen seudun työnantajilta koskien työvoima-, koulutus-, toimitila-, ym. tarpeita ennakointitiedon jakaminen ja hyväksikäyttäminen toteutettavien elinkeino- ja työllisyyspoliittisten toimenpiteiden pohjana Kuvaus: Osaava työvoima on keskeinen tuotannontekijä yrityksille ja sen saatavuuden turvaaminen on yrittäjien keskeisin tavoite seudullisessa työllisyyspolitiikassa. Työvoiman saatavuus nousee kiihtyvällä nopeudella työmarkkinoiden ongelmaksi suurten ikäluokkien eläköityessä vuosina Sisä-Savon työvoimatoimisto on toteuttanut yhdessä Toimivat työmarkkinat hankkeen kanssa yrityskyselyn keväällä Kyselyllä on saatu yrityskohtaista tietoa koskien työvoima-, koulutus-, toimitila-, investointi- ym. tarpeita. Seudun osaamisvajeet ja tulevan työvoimatarpeen määrä ja laatu tunnistetaan jatkossakin toteuttamalla vuosittain puhelimitse yrityskysely. Kysely kohdistetaan jokaiseen yritykseen ja/tai työnantajaan mukaan luettuna julkinen sektori ja maatalousyrittäjät. Saatu tieto tallennetaan tietokantaan, jonka sisältö on yritysten valtuutuksen mukaisesti sopimuspohjaisesti seudun toimijoiden käytettävissä. Kyselyn avulla ylläpidetään myös ajantasainen yritysrekisteri. Keskeiset toimijat: SSSY, työllisyysaktivaattori Aikataulu: jatkuva, vuosittain 2.2 TET-järjestelmän kehittäminen Tavoitteet: oppilaiden ja opettajien kotiseudun työmarkkinatietouden systemaattinen lisääminen Kuvaus: Yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä lisätään peruskoulutuksessa TET-järjestelmässä (Työ- Elämään Tutustuminen). Peruskoulut etsivät aktiivisesti seudulta yrityskumppaneita, joiden toimintaan oppilaat jo 8-luokalta alkaen voivat käydä tutustumassa ryhminä opettajan johdolla työpaikkavierailujen muodossa. Keskeiset toimijat: Seudun peruskoulujen opettajat ja oppilaat, Teknologiateollisuus ry., seudun yritykset Aikataulu: alkaen 10/2005, jatkuva 2.3 Koulutuksen suuntaaminen ja kehittäminen seudun ammatti- ja aikuisopistossa Tavoitteet: turvata 2. asteen koulutuksen pysyminen ja kehittyminen seudulla tuottaa osaajia, joita seudun elinkeinoelämä tarvitsee nuorten sujuva siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja työelämään kumppanuuden lisääminen alueen ammatillisten oppilaitosten, peruskoulujen, paikallisen palvelujärjestelmän sekä työelämän välillä vahvistaa ja kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön ammatillista osaamista ja yhteistyövalmiuksia 12

13 Kuvaus: Seudulla on yksi ammatillisen koulutuksen yksikkö: Savon ammatti- ja aikuisopiston Suonenjoen yksikkö. Yksikössä annettava koulutus on kehittynyt yhä enemmän aikuisten koulutustarpeiden tyydyttämiseen ja koulutusta kehitetään edelleen ikärakenteen mukaiseen tarpeeseen. Seudun 2. asteen koulutuksen pysyminen ja kehittyminen alueella turvataan antamalla seudun peruskouluissa, lukioissa, työvoimatoimistossa ja yrityksissä ajantasaista tietoa opiskelumahdollisuuksista seudulla sekä järjestämällä tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa koulutusta paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin työvoiman ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksen suunnittelun pohjana käytetään niin seudullista (yrityskysely) kuin maakunnallistakin ennakointitietoa. Oppilaanohjausta tehostetaan ja tiedotetaan nuorille avautuvista työpaikoista suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Myös nuorten työnhakuvalmiuksien kehittämisestä ja työelämän tuntemuksen lisäämisestä huolehditaan. Yksi tärkeimmistä pitkän aikavälin kehittämiskohteista on yrittäjyyskasvatus ja yrittämisen merkityksen korostaminen. Uusilla yhdistelmätutkinnoilla (elintarvike- ja kuljetusalat) pyritään moniosaajien kouluttamiseen, jotka vastaavat yritysten eriytyneisiin tarpeisiin. Osaava nuori työelämään on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella toteutettava koulutus-, kehittämis- ja tutkimushanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän ja paikallisen palvelujärjestelmän kanssa ammatillisten oppilaitosten pedagogista toimintakulttuuria ohjauksen näkökulmasta sekä luoda oppilaitoksiin ja alueelle pysyviä yhteistyö- ja toimintakäytäntöjä. Hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun yläluokkien oppilaanohjaajat ja opettajat, ammatillisen toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstö ja opiskelijat sekä yritysten henkilöstö. Keskeiset toimijat: Savon ammatti- ja aikuisopisto/suonenjoen toimipiste ja Kuopion Yliopisto (Minna Canth instituutti) Aikataulu: jatkuva/osaava nuori työelämään hanke ajalla Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen Tavoitteet: parantaa opiskelujen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden sijoittumista alueelle paluumuuton lisääminen Kuvaus: Toimenpiteitä erityisesti nuorten valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden muuttamiseksi alueelle tehostetaan. Perustetaan sähköinen päättötyöpörssi, jota kautta markkinoidaan opiskelijoille seudun yritysten tarjoamia päättötyö- ja harjoittelupaikkoja. Selvitetään myös päättötyömallin käyttöön oton mahdollisuutta, jossa kunnat tukisivat rahallisesti yritystä työllistäessään nuoren harjoittelijan tai päättötyötään tekevän. Käynnissä olevia hankkeita kannustetaan käyttämään mahdollisuutta työllistää nuoria harjoitteluun tai päättötöiden tekemiseen. Opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja työnantajien saattamiseksi yhteen, seudun oppilaitoksissa otetaan käyttöön myös perinteinen ilmoitustaulujärjestelmä, jonne yritykset ja työvoimatoimisto ilmoittavat avoimet harjoittelu- ja päättötyöpaikat suoraan joko puhelimitse tai verkkoyhteyden välityksellä. Työnantajien aktivointiin osallistuvat myös seudun paikalliset yrittäjäjärjestöt. Avoimia työpaikkoja ja mahdollisia opiskelijoiden päättötyöpaikkoja pyritään etsimään yhtä lailla niin perinteisesti naisten kuin miestenkin aloiksi mielletyiltä toimialoilta. Erityisesti vaikeasti täytettäviä työpaikkoja, ilmoitetaan avoimiksi yhtä aikaa (esimerkiksi kahdesti vuodessa) laajempilevikkisissä lehdissä siten, että avoimia työtehtäviä olisi samassa ilmoituksessa niin miehille kuin naisillekin. Yhteismarkkinointia hyödyntämällä voidaan saavuttaa parempi näkyvyys, jakaa kustannuksia ja samalla se toimii myös osana seudun imagomarkkinointia. Työpaikkojen yhteismarkkinoinnista vastaava työntekijä työskentelee seudullisena head-hunterina, joka yhteistyössä työvoimatoimiston yrityskyselyn kanssa kokoaa tietoa tarvittavasta työvoimasta keskittyen erityisesti ammattilaisiin, 13

14 joista seudulla on pula. Head-hunter sananmukaisesti metsästää yrityksiin tarvittavaa työvoimaa niin Pohjois-Savosta kuin muualtakin Suomesta. Päättötyö- ja harjoittelupaikoista tiedotetaan kohdennetusti maakuntakeskuksien oppilaitoksissa. Keskeiset toimijat: SSSY/työllisyysaktivaattori ja toimialakohtaiset hankkeet ja/tai elinkeinoasiamiehet, Savon ammatti- ja aikuisopisto/suonenjoen yksikkö Aikataulu: , jatkuva 2.5 Kansainvälisen yhteistyön tehostaminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja kontaktien luomiseksi Tavoitteet: ylläpitää ja kehittää valmiutta helpottaa toimialoittaista työvoimapulaa tarvittaessa ulkomaisella työvoimalla hallitun työperustaisen maahanmuuton lisääminen tarvittaessa Kuvaus: Työvoiman ikärakenteesta johtuen on arvioitu tulevaisuudessa tulevan pulaa esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstöstä. Työllisyyden edistämiseksi pyritään luomaan kansainvälisiä kontakteja ja verkostoidutaan kansainvälisesti erilaisiin hankkeisiin osallistumalla. Sisä-Savossa työskentelee kesäisin erittäin korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa (esim. terveydenhuoltohenkilöstöä) marjanpoimijoina, minkä voidaan nähdä antavan Sisä-Savolle etulyöntiaseman muihin alueisiin nähden. Mikäli seudulla on havaittavissa työvoimapulaa johon ei pystytä kotimaisella työvoimalla vastaamaan, ryhdytään seudulla työperustaiseen maahanmuuton edistämiseen luontevana kohderyhmänä erityisesti seudun ulkomaalaiset marjanpoimijat. Toteutetaan marjanpoimijoiden osaamisalueiden selvitys. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon työvoimatoimisto, SSSY Aikataulu: jatkuva 2.6 Hyvän palvelutason ja viihtyisän ympäristön tarjoaminen sekä markkinointi Tavoitteet: vahvistaa alueen positiivista imagoa paluumuuton lisääminen vakituisten ja kesäasukkaiden viihtyvyyden ja seudulle sitoutuneisuuden lisääminen Kuvaus: Seudun lukuisia tapahtumia, esimerkiksi Pestuumarkkinat ja Mansikkakarnevaalit, kehitetään yhä enemmän koko seudun markkinointitapahtumiksi, joissa tuodaan esiin seudun mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Rautalammin Pestuumarkkinoita kehitetään alkuperäisen hengen suuntaan, jolloin työllisyyskysymysten painoarvoa lisätään tapahtuman sisällössä. Suonenjoen mansikkakarnevaalit ry. kehittää tapahtumaa yhä enemmän yhteistyössä julkisten organisaatioiden, oppilaitosten ja paikallisten yhdistysten kanssa. Oppilaitosyhteistyöllä tavoitellaan mm. laajemmin tuotteistamaan mansikkaa. Paikallislehti haastattelee kuukausittain yhtä seudulle muuttanutta henkilöä tai perhettä ja julkaisee artikkelin seudun lehdessä. Näin paikallislehti osaltaan vaikuttaa positiivisen ilmapiirin vahvistamiseksi seudulla. 14

15 Kunnat ensisijaisesti vastaavat perusinfrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä tarjoamalla houkuttelevia tonttivaihtoehtoja ja parantamalla yleistä viihtyvyyttä. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n hallinnoiman Muuta maalle jatkohankkeen avulla kunnille luodaan muuttajainfopaketit, jolloin paluumuuton kynnystä madalletaan tiedottamalla ja tukemalla asumiseen, työllistymiseen, terveydenhoitoon, päivähoitoon ja koulutukseen liittyvissä järjestelyissä. Seudulla on yli 1000 vapaa-ajanasuntoa. Muuta maalle jatkohankkeen avulla luodaan myös palvelukansiot kesäasukkaille, jolla pyritään markkinoimaan ja lisäämään seudun palvelujen kysyntää. Keskeiset toimijat: Mansikkakarnevaalit ry., Pestuumarkkinoiden järjestelytoimikunta, Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry./muuta maalle jatkohanke, Sisä-Savon Sanomat Aikataulu: jatkuva/avoin 3. TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Työttömyysaste oli kesäkuussa 2005 Sisä-Savossa 12,5 % työttömien määrän ollessa 831 henkilöä. Yli 40 % työttömistä työnhakijoista on yli 50-vuotiaita (ja näistä puolet yli 55-vuotiaita), alle 25- vuotiaiden työttömyyden ollessa n. 9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lähes viidennes työnhakijoista, mutta heidän määränsä on laskenut vuodesta 2001 saakka. Seudun pitkäaikaistyöttömät ovat työelämässä ollessaan tehneet pääosin töitä käsillään. Suuren osan työnhakijoista on vaikea työllistyä suoraan tarjolla oleviin työkohteisiin, koska seudulla on puutetta ns. tavallisista töistä (matalaa osaamista vaativat työt). Toisaalta tekemätön työ ja usein myös myytävät palvelut ja hyödykkeet on tunnistettu, mutta asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta ei ole laajamittaisesti käynnistynyt. Nuorten työttömyysaste on jo pitkään ollut n. 8 % ja nuorisotyöttömyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Sisä-Savon työvoimatoimistosta luonnehditaan, että nuorten työttömyys on pääosin kitkatyöttömyyttä ts. lyhytaikaista työttömyyttä siten, että esimerkiksi nuori ei välittömästi koulutuksen päätyttyä pääse työhön. Nuorissa työttömissä ammattikouluttamattomien nuorten osuus on kasvussa: Rautalammilla ja Vesannolla ammattikouluttamattomien nuorten osuus työttömistä nuorista on yli puolet. Syrjäytymisen riski kasvaa nimenomaan nuorten kohdalla, jotka eivät jatka peruskoulutuksen jälkeen toisen asteen koulutuksessa. Tammikuussa 2005 työministeriön vahvistaman nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että kaikille 25-vuotiaille on tarjottava työ-, harjoittelu-, koulutus- tai työpajapaikka työttömyyden kestettyä kolme kuukautta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseksi tarvitaan eritoten kuntien ja myös yritysten aktiivisuutta. 3.1 Osuuskuntayrittäjyyden kehittäminen Tavoitteet: seudun osuuskuntien toiminnan kehittäminen (uusia osuuskuntayrittäjiä, palvelutarjonnan laajentaminen, osuuskuntien verkottuminen ja markkinoinnin kehittäminen) Kuvaus: Seudulla on 3 markkinointiosuuskuntaa (Vesannon Pehtoori, Suonenjoen Suoris sekä Rautalammin Artteli), 2 työosuuskuntaa (Vesannon Pehtoori ja Suonenjoen Osaava) sekä 3 hankintaosuuskuntaa. Osuuskuntayrittäjyys on maaseudulla varteenotettava toimeentulonlähde, mikäli kokopäiväistä yritystoimintaa ei saada kannattavaksi. Lisäksi osuuskuntayrittäjyys voi olla myös väylä yksityiseksi yrittäjäksi. Osuuskuntia kannustetaan kehittämään toimintaansa, ottamalla mukaan uusia yrittäjiä ja laajentamalla tarjottuja työpalveluja niin maaseudun vakituista kuin osa-aikaistakin asumista tukeviin töihin. Em. edellyttää myös työvoimatoimiston tiedottamaan aktiivisesti työosuuskuntien olemassaolosta, kannustamaan työnhakijoita osuuskuntatyöskentelyyn sekä tarvittaessa järjestämään osuuskuntakoulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena. Pohjois-Savon kylät ry. kartoittaa maakunnallisesti osuuskuntia ja niiden kehittämistarpeita ja toteuttaa tarvittaessa osuuskuntien kehittämishankkeen. 15

16 Pellervo-Seura on käynnistänyt kolmivuotisen pienten osuuskuntien liiketoiminnan kehittämiseen keskittyvän Verkottuvat pienosuuskunnat - Netco hankkeen. Kehityshanke tulee käytännössä tarkoittamaan mm. paikallisten ja valtakunnallisten yhteistyöverkostojen rakentamista ja vahvistamista, koulutusta ja yrityskohtaista konsultointia. Tehtävänä on myös osuuskuntien yrityskuvan kehittäminen ja aluetaloudellisen merkityksen esilletuominen sekä luoda edellytyksiä myös toisen asteen osuuskuntien perustamiselle siihen halukkailla toimialoilla. Järjestön yhteistyökumppaneita ovat Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry, Sataosaajat Osuuskunta ja Idekoop Osuuskunta. Netco-projekti jakaantuu neljään osahankkeeseen, joista yksi on Netco Itäinen, jossa pyritään kehittämään verkostomaisen toiminnan avulla palvelu- ja käsityöalojen osuuskuntia ja muita pienyrityksiä. Netcoon on Sisä-Savosta mukaan valittu Rautalammin Artteli. Keskeiset toimijat: Seudun työosuuskunnat, Pohjois-Savon kylät ry., Idekoop Osuuskunta (Verkottuvat pienosuuskunnat - Netco) Aikataulu: avoin / Netco ajalla Moniammatillisen yhteistyön lisääminen Tavoitteet: tehostaa työkyvyttömien työnhakijoiden ohjaamista kuntoutukseen tai eläkkeelle Kuvaus: Moniammatillinen yhteistyöryhmä tapaa pääsääntöisesti kymmenesti vuodessa ja sen tavoitteena on arvioida työttömien työnhakijoiden työedellytykset. Ryhmän asiantuntijat (Sisä-Savon työvoimatoimistosta, kuntien sosiaalitoimesta, KELA:sta ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä) kokoontuvat yhdessä asiakkaan kanssa arvioimaan työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä ja esteitä. Erityisesti vajaakuntoisten vanhempien pitkäaikaistyöttömien työkyky, terveydentila ja eläkeedellytykset selvitetään ja ohjataan asiakkaan tarpeen perusteella kuntoutukseen tai eläkkeelle. Mikä tahansa asiantuntijaryhmistä voi tuoda asiakkaansa ryhmän toimenpiteiden piiriin ja tätä mahdollisuutta tulisi tehokkaammin käyttää. Lisäksi ryhmän tapaamiset voidaan lisätä kuukausittaisiksi. Toiminnan merkitys on erityisesti organisaatioiden kannalta ennalta ehkäisevä: toimia voidaan kohdistaa enemmän työkykyisempiin työnhakijoihin. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon työvoimatoimisto, kuntien sosiaalitoimet, KELA, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Aikataulu: jatkuva 3.3 Selvitys metallialan työttömistä työnhakijoista Tavoitteet: selvittää Sisä-Savon työvoimatoimiston metallialan työttömien työnhakijoiden ammattitaito, ohjata tarvittaessa täydennyskoulutukseen helpottaa metallialan yritysten työntekijäpulaa Kuvaus: Sisä-Savon työvoimatoimisto selvittää metallialan työnhakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja ammattitaidon. Työllistymisen edistämiseksi tarvittaessa työnhakijat ohjataan täydennyskoulutukseen. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon työvoimatoimisto Aikataulu: syksy

17 3.4 Sosiaalisen työllistämisen yksiköiden toiminnan ja yhteistyön lisääminen Tavoitteet: erillisten työtoimintaa harjoittavien organisaatioiden yhteistyömuotojen kehittäminen (työn jakaminen tuotannollisessa työssä, markkinointi- ja koulutusyhteistyö) organisaatioiden tuottaman alihankintatyön lisääminen yksiköiden tarjoamien työelämä- ja työvalmennuspalvelujen laadun turvaaminen ammattitaitoisen henkilöstön kautta Kuvaus: Seudun sosiaalisen työllistämisen yksiköt tarjoavat mahdollisuuden saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin avoimille työmarkkinoille kiinnittymiseksi. Toiminta edellyttää henkilökunnalta vankkaa osaamista ja ammattitaitoisten ohjaajien rooli on keskeinen organisaatioiden kehittämisessä. Seudun sosiaalisen työllistämisen yksiköt harjoittavat tuotannollista työtoimintaa, jolle kysyntää on enemmän kuin ne pystyvät tarjoamaan. Yksiköiden valmistuotteiden myynti ja alihankintasopimusten kautta syntyvä liikevaihto on parhaimmillaan lähes puolet yksikön toimintamenoista. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi on kannattavaa tehdä yhteistyötä, esim. työvalmentajien työskentelemiseksi useammissa yksiköissä. Tuotannollisen työn lisäämiseksi on välttämätöntä tehostaa markkinointia ja mahdollisesti jakaa työtä yksiköiden välillä. Keskeiset toimijat: Vesannon työpaja, Rautalammin työkeskus, Rivertech, Vanhamäki (MLL:n Pohjois-Savon piirin toimintakeskus) Aikataulu: avoin 3.5 Nuorten työttömyyden vähentäminen Tavoitteet: nuorten työttömyyden vähentäminen erityisesti käytännönläheisen ja työelämälähtöisen koulutuksen järjestämisen kautta, jota tarjotaan lähellä asuinpaikkaa ja yhteistyössä mm. alueen yrittäjien kanssa yhteistyöverkoston luominen nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi Kuvaus: Kuntien nuorille suorittamat toimeentulotukimenot ovat kasvussa. On syntymässä nuorten työttömien joukko, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa ja ovat syrjäytymässä yhteiskunnasta. Rautalammin ja Vesannon työttömistä nuorista alle puolella on ammatillinen koulutus tai perusasteen jälkeinen koulutus ylipäänsä. Hankkeen tavoitteena on alle 25-vuotiaiden työttömien, erityisesti kouluttamattomien, nuorten saaminen aktiivitoimenpiteiden piiriin. Yrittäjiä kannustetaan tarjoamaan lyhyitäkin työtarjouksia työvoimatoimistoon ja nuoria tarttumaan näihin. Julkiselle sektorille työllistettäessä pyritään siihen, että työllistetyille järjestetään työsuhteen aikana tukitoimia urasuunnittelun, kouluttautumisen ja työnhaun edistämiseksi yhteistyössä työvoimatoimiston ja koulutusorganisaation kanssa. Periaatteena on, että julkinen sektori tukitoimien kautta valmistelee työntekijöitä kiinnittymiseen avoimille työmarkkinoille. Vesannolla, Tervossa ja Karttulassa toteutettava hanke pienentää myös kuntien sosiaalitoimen menoja. Keskeiset toimijat: seudun kunnat (Vesanto, Tervo, Karttula), yrittäjät, Savon ammatti- ja aikuisopisto Aikataulu: kaksivuotinen hanke, aloitus keväällä

18 4. YRITTÄJYYDEN LAADULLINEN TUKEMINEN Sisä-Savon seutuyhtymä vastaa seudullisesta elinkeinoasioiden kehittämisestä ja operatiivisesta toteuttamisesta jäsenkuntiensa johtamana. SSSY pyrkii omalla toiminnallaan turvaamaan olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä. Keskeisimmät toimialat ovat puu-, metalli-, ja elintarviketeollisuus sekä maatalous, joita kehitetään siten, että ne kannattavina, kilpailukykyisinä ja innovatiivisina pystyvät pitämään seudun toimintakykyisenä mahdollistaen tarvittavat palvelut. Elinkeinoasiamiestoiminnan lisäksi Sisä-Savon seutuyhtymä toteuttaa lukuisia osaamiskeskus-, teollisuus-, palvelu-, matkailu- sekä maaseutuohjelmahankkeita ja sillä on osuuksia myös maakunnallisiin hankkeisiin (esim. Kuopion yliopisto ja Metsäkeskus, Kuopion seudun Uusyrityskeskus sekä Savonia Ammattikorkeakoulu). Työllisyysohjelmatyössä tunnustetaan SSSY:n onnistunut elinkeinopolitiikka, mutta halutaan nostaa esiin elinkeinojen kehittämisen laadullinen ulottuvuus. Kehittämishankkeet ja yritystuet on kohdistettu pitkälti teollisuuteen ja maatalouteen. Tasapainoisen työpaikkarakenteen saavuttamiseksi työllisyysohjelmassa halutaan nostaa esiin, että SSSY:n tulee tukea naistyöpaikkojen luomista myös yksityiselle sektorille, kärkitoimialoja monipuolistaville toimialoille (esimerkiksi matkailuala, kulttuuriala sekä hoivapalveluala) siten, että työpaikkoihin voi sijoittua eri koulutustaustan omaavia henkilöitä. Tällä hetkellä uusista perustettavista yrityksistä suuri osa syntyy palvelualalle naisten perustamina. Hoiva- ja kotitalouspalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Yksityinen palvelutuotanto, joka täydentää kuntien palvelutuotantoa, ei kehity ilman systemaattista kehittämistyötä. Yrittäjyyttä ja itsensä työllistämisen houkuttelevuutta on pyrittävä lisäämään kohdentamalla starttirahoja ja suuntaamalla hankkeistamista, työvoimakoulutusta sekä yrittäjyyskoulutusta entistä tehokkaammin ja joustavammin elinkeinorakennetta monipuolistaville aloille, koska tasapainoinen työpaikkarakenne toimii pitkän aikavälin positiivisena vetovoimatekijänä. Edelleen seudun kehittäjäorganisaatioiden verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä. 4.1 Yrittäjien koulutushanke Tavoitteet: pien- ja mikroyrittäjien tukeminen kokonaisvaltaisesti yritysten kasvun, menestyksen ja yrittäjän henkisen ja fyysisen jaksamisen lisäämiseksi mahdollisuuksien kartoittaminen yrittäjien sijaistoiminnan kehittämiseksi yhdessä työvoimatoimiston kanssa toteuttaa paikallisesti kokonaisvaltaisen yritysjohdon koulutus sisältäen yleisen sparrauksen yritysten yhteistyön ja vertaisoppimisen lisääminen perimmäisenä tavoitteena yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja siten välillisesti uusien työpaikkojen syntyminen eli työvoiman kysynnän lisääntyminen Kuvaus: Seudun yrittäjistä valtaosa on pien- ja mikroyrittäjiä ja yrittäjien keski-ikä on korkea. Yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien palvelut on koottu seudulliseen yrityspalvelupisteeseen. Jo toimivien ja vasta aloittavien yrittäjien ja yritysten kouluttaminen on tärkeää uusien työpaikkojen luomiseksi ja jo olemassa olevien turvaamiseksi. Seudulla on noussut esiin tarve kattavan koulutusohjelman rakentamisesta yrittäjille, jotta strategisen ajattelun lisääminen ja juurruttaminen yrittäjiin olisi mahdollista. Keskeistä on myös koulutuksen järjestäminen Sisä-Savossa, lähellä yrittäjiä, koska kokemus on osoittanut, etteivät yrittäjät mielellään lähde seudun ulkopuolelle koulutukseen. Koulutusohjelman sisältö muodostuu strategisesta suunnittelusta, liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisestä ja ihmisten johtamisesta. Yrittäjien henkisen ja fyysisen jatkamisen edistämiseksi on tarpeen selvittää myös mahdollisuudet yrittäjien sijaistoiminnan kehittämiseksi. Sijaistoiminta puolestaan avaa väylän työttömällekin työntekijälle avoimille työmarkkinoille astumiseksi. Keskeiset toimijat: SSSY/YPP Aikataulu: avoin 18

19 4.2 Harrastamisesta yritystoiminnaksi Tavoitteet: työttömien työnhakijoiden piilevien kykyjen löytäminen ja kannustaminen yrittäjyyteen Kuvaus: Sisä-Savon työvoimatoimiston työnhakijoista monilla on erityisiä taitoja, esim. kädentaitoja, joita he eivät miellä ominaisuuksiksi tai kyvyiksi, joilla voisi hankkia elantonsa. Monet työnhakijoista omaavat erittäin korkeatasoisia kykyjä, esimerkiksi kotitaloustaidot, puu- tai käsityötaidot, sosiaaliset taidot. Työvoimatoimiston henkilökunta haastattelee säännöllisin väliajoin työnhakijoita ja pyrkii löytämään työnhakijoilta erityisiä kykyjä ja kannustamaan käyttämään niitä yrityksen perustamiseksi tai osuuskuntayrittäjyyteen ryhtymiseksi. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon työvoimatoimisto Aikataulu: jatkuva 4.3 Hyvä työllistäjä palkinto Tavoitteet: seudullinen palkitsemisjärjestelmä eli palkita symbolisesti ja huomioida seudulla ansioituneita työllistäjiä teemalla Hyvä työllistäjä Kuvaus: Seudun työllisyys lepää paikallisten pienten tai keskisuurten yritysten varassa. Se, että seudulla ei ole monikansallisia suuryrityksiä on yhä kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja suuryritysten joukkoirtisanomisien aikana nähtävissä vahvuutena. Seudulla halutaan edelleen kunnioittaa ja tukea yritysten halua ja kykyä ottaa vastuuta työllisyyden edistämisessä ja nostaa esille myönteisiä ja onnistuneita seudullisia esimerkkejä yrityksistä, jotka työllistävät ja menestyvät silti. Keskeiset toimijat: Sisä-Savon työvoimatoimisto, seudun yrittäjäjärjestöt Aikataulu: jatkuva 4.4 Naisyrittäjien verkostoituminen Tavoitteet: naisyrittäjyyden lisääminen ja verkostoituminen Kuvaus: Maatilojen emännät ovat useasti kausiluontoisesti työttöminä etenkin talviaikaan. Maatilatalouden ja -työpaikkojen yhä vähentyessä työttömiksi jäävillä emännillä on silti paljon tietoa ja taitoa esimerkiksi asumista tukevista töistä sekä yrittäjämäinen asenne usein sitä tiedostamattakaan. Maatila- tai maatilaliitännäisistä töistä vapautuvien emäntien kannustaminen yrittäjiksi on keskeistä, koska seudulla on tiedostettu ja yhä kasvava tarve erilaisille asumista tukeville palveluille kuten esimerkiksi siivous-, hoiva-, asiointi- ym. palveluille. Yrittäjänaiset ja yrittäjäksi aikovat naiset saadaan osalliseksi ja hyötymään maakunnallisesta Equal-hankkeesta (Reaktioketju) perustamalla paikallinen toimintaryhmä. Reaktioketju-hankkeen tavoitteina on mm. nuorten naisten yritystoiminnan edistäminen, naisyrittäjien ammattitaidon ja liiketoimintaosaamisen ajantasaistaminen ja kehittäminen sekä yritysten toiminnan jatkuvuuden takaaminen sukupolvenvaihdostilanteissa. Keskeiset toimijat: SSSY/YPP, Reaktioketju -hanke Aikataulu: jatkuva, Reaktioketju hanke ajalla

20 5. KOOSTE TYÖLLISYYSOHJELMAN TOIMENPITEISTÄ 1. Näkijät ja tekijät: työllisyysyhteistyön jatkuminen 2. Työllisyysaktivattori: yhteistyön koordinointi ja toimet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi 3. Yrityskysely yritysten rekrytointi-, ym. tarpeiden systemaattiseksi selvittämiseksi ja niihin vastaamiseksi 4. Peruskoulujen TET-järjestelmän kehittäminen 5. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (yhdistelmätutkinnot, kypsymis- ja suuntautumisvuosi) 6. Rekrytointikäytäntöjen kehittäminen (avoimien työpaikkojen yhteismarkkinointi, sähköinen päättötyöpörssi, seudullinen headhunter) 7. Kansainvälinen yhteistyö toimialoittaisen työvoimapulan helpottamiseksi, marjanpoimijoiden osaamisalueiden selvitys 8. Seudun tapahtumien kehittäminen koko seudun markkinointitapahtumiksi 9. Vakituisten ja kesäasukkaiden tiedottaminen (muuttaja infopaketit, palvelukansiot) 10. Sosiaalisen työllistämisen yksiköiden kehittäminen ja yhteistyön lisääminen 11. Moniammatillisen yhteistyön lisääminen 12. Selvitys työttömistä metallialan työnhakijoista ja ammattitaidon päivitys täsmäkoulutuksella 13. Osuuskuntatoiminnan kehittäminen 14. Yrittäjien koulutushanke yrittäjien osaamisen kohottamiseksi 15. Harrastustoiminnan kehittäminen yritystoiminnaksi 16. Naisyrittäjyydessä tukeminen ja naisyrittäjyyteen kannustaminen 17. Hyvä työllistäjä -palkinto 20