PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, Varsinais-Suomen Yrittäjät

2 1/08 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/08 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO Varsinais-Suomen ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/08 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Varsinais-Suomessa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Varsinais- Suomessa toimivista pk-yrityksistä nyt 38 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat Varsinais-Suomessa suhdannenäkymät pysyneet samana. ssa toimivien pkyritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat jonkin verran laskeneet. Koko maan ja Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Varsinais-Suomessa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat viennin arvon, tuonnin arvon ja tuotantokustannusten osalta. Vakavaraisuuden nousua ennakoi sama määrä vastaajia kuin koko maassa keskimäärin. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat Varsinais-Suomessa laskeneet syksyn 07 kyselystä. Kehittämisen esteet. Varsinais-Suomessa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen ja nyt aiempaa selvemmin myös kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Kustannustaso, kilpailutilanne ja rahoitus koetaan suuremmaksi kehittämisen esteeksi Varsinais-Suomessa kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. Varsinais-Suomen pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota joka yli kolmasosa niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Kysynnän riittämättömyyttä pitää suurimpana esteenä yli viidennes vastaajista ja irtisanomiseen liittyvää riskiä 15 prosenttia vastanneista. 19 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. Varsinais-Suomen alueen yrityksistä 40 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 35 prosenttia. Joka kolmas Varsinais-Suomessa ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena pidetään useimmiten rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi ja rakennusinvestointeihin. Varsinais-Suomen pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (85 %) tai Finnverasta (29 %). Rahoitusyhtiöiltä rahoitusta aikoo hakea 18 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Varsinais-Suomen pk-yritysten kehittämistä vajaa viidenneksellä vastaajista estää erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Varsinais-Suomessa eri tekijät estävät työelämän kehittämistä keskimäärin koko maata useammin. n ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan noin kolmasosalla pk-yrityksistä. Hallinnollinen taakka. ssa lainsäädännöllisen taakan osalta yhteensä 22 prosenttia pitää verotusta raskaana taakkana. Varsinais-Suomessa verotus on hieman harvemmin raskas taakka kuin koko maassa Kymmenesosa vastaajista sekä koko maan että Varsinais-Suomen osalta pitää muuta vuosi ilmoitusta raskaana hallinnollisena taakkana. Eri työnantajana toimimisesta aiheutuvat taakat koetaan melko samansuuntaisiksi niin alueella kuin koko Suomen pk-yritysten keskuudessa. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä tai työkomennuksia ulkomaille. Vajaa neljäsosa sekä koko maan että Varsinais-Suomen osalta pitää työn verotusta sekä arvonlisäverotusta raskaana taakkana. Varsinais- Suomessa työn verotus koetaan hieman useammin raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Yli puolet (57 %) koko maan sekä Varsinais-Suomen pk-yrityksistä (55 %) ei pidä tulli- ja ulkomaankauppaa lainkaan taakkana.

5 JOHDANTO 1/08 4 Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Varsinais-Suomen osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 0 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 1/08 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE VARSINAIS-SUOMI % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 2 8 % Kauppa (TOL: G) 4 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) % Alle 5 henkilöä 8 27 % 5-9 henkilöä % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä % - 49 henkilöä 4 14 % 50+ henkilöä % Alle 0, milj. euroa % 0, - 0,49 milj. euroa 52 1 % 0,50-1,49 milj. euroa 8 27 % 1,50+ milj. euroa % Ei vastausta 1 0 % Voimakkaasti kasvuhakuinen % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 % Ei % Kyllä, vie itse suoraan % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja % Muut 8 3 %

7 1/08 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 Varsinais-Suomen ja koko maan yritykset 1/08 7 Suomessa oli yritystä vuonna 0. 1 Näistä yrityksistä noin toimi Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on kaupan ja palvelualojen yrityksiä suhteellisesti aavistuksen vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 11 % 14 % 1 % 19 % 18 % Palvelut (H, I, K, O) 43 % 41 % Muut 14 % 13 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/08 8 Varsinais-Suomen maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin 2200 työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa,9 % ja Varsinais-Suomessa,2 % Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Varsinais-Suomessa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Varsinais-Suomessa korkeammalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +17 %). ssa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Varsinais-Suomen työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/0\= 2/0\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Varsinais- Suomessa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Varsinais-Suomessa toimivista pkyrityksistä nyt 38 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat Varsinais- Suomessa suhdannenäkymät pysyneet samana. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 KOKO MAA 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/08 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) n ja Varsinais-Suomen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Varsinais-Suomessa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä korkeammat liikevaihdon, viennin arvon, tuonnin arvon ja tuotantokustannusten osalta. Vakavaraisuuden nousua ennakoi sama määrä vastaajia kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat Varsinais-Suomessa laskeneet syksyn 07 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat liikevaihdon ja kannattavuuden osalta hieman nousseet syksystä SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 Liikevaihto, KOKO MAA Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 Liikevaihto, 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Yrityksen kannattavuus, 4 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/08 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Varsinais- Suomi % % Johtaminen 5 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 19 Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 5 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 4 Ei kehittämistarvetta 2 n ja Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Varsinais-Suomen pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Markkinointiin ja myyntiin liittyvät kehittämistarpeet ovat hieman vähentyneet Varsinais- Suomessa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 kyselyyn verrattuna. Sen sijaan tuotantoon ja materiaalitoimintoihin sekä hieman myös yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät tarpeet ovat hieman lisääntyneet syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. 4. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/08 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Varsinais- Suomi % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 4 byrokratia 1, 1,4 työlainsäädäntö 0,8 0,7 työehtosopimukset 0,5 1,1 muu sääntely 1,1 1,1 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 2,1 palkkataso 3, 4,9 työn sivukulut 4,,3 muut tuotantokustannukset 2,8 4,2 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 13,0 1,5 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 1,8 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0, 1,4 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,4 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,7 kysynnän riittämättömyys 1,7 1,4 RAHOITUS 8 9 rahoituksen saatavuus 2,3 3,5 rahoituksen hinta 1,5 1,4 vakuuksien puute 3, 3,9 RESURSSITEKIJÄT 29 2 ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 19 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1, 1,1 toimitilat 1,7 1,4 koneet ja laitteet 0,8 1,8 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 2,1 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 8 EI OSAA SANOA 7 2 Varsinais-Suomessa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen ja nyt aiempaa selvemmin myös kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Kustannustaso, kilpailutilanne ja rahoitus koetaan suuremmaksi kehittämisen esteeksi Varsinais- Suomessa kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 9 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana 40 prosentilla, rahoituksen hinta 1 prosentilla ja rahoituksen saatavuus 40 prosentilla. Varsinais-Suomessa toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan hieman suurempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. ssa kasvuhakuiset 5 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt yhtä suurena kehittämisen esteenä kuin sykysllä 07. Alueella sekä kaikki pk-yritykset että kasvuhakuiset pitävät rahoitusta suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 07 tilanteeseen. 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 8 9 KOKO MAA (n=3858/290) (n=284/25) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta 1 Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/08 15 Varsinais-Suomen pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota joka yli kolmasosa niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Kysynnän riittämättömyyttä pitää suurimpana esteenä yli viidennes vastaajista ja irtisanomiseen liittyvää riskiä 15 prosenttia vastanneista. Työvoiman saatavuus sekä kysynnän riittämättömyys koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 19 prosentilla Varsinais-Suomen pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää.. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus KOKO MAA (n=3858/282) (n=284/228) Palkkataso 4 8 Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 9 15 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 4 4 Työvoiman saatavuus Verotus 1 1 Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/08 1 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Varsinais- Suomessa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Varsinais- Suomessa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Varsinais-Suomessa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä hieman tyytyväisempiä yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Varsinais-Suomessa nousussa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on korkeampi kuin syksyllä 07. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 0 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/08 18 Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Varsinais- Suomi % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 47 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 10 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 Varsinais-Suomessa on nyt saman tasoisesti voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. Varsinais-Suomessa näitä yrityksiä ei ole lainkaan. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Varsinais-Suomessa yhteensä 0 prosenttia ja koko maassa yhteensä 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kasvanut koko maassa samoin kuin Varsinais-Suomen alueella. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on hieman noussut syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on noussut myös koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/08 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Varsinais- Suomi % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 2 5 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 1 Ei osaa sanoa Varsinais-Suomen alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille Varsinais-Suomen alueella ovat arvon määritys ja rahoitus. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen KOKO MAA (n=98) (n=87) Arvonmääritys Verotus Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri 1/08 n keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8 sekä koko maassa että Varsinais-Suomessa. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa. Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Varsinais-Suomen alueella heikommaksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa keskimäärin. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 1 17 Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti KOKO MAA (n=3858) (n=284) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 8 8 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/08 21 Varsinais-Suomen alueen yrityksistä 40 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. Joka kolmas Varsinais-Suomessa ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään useimmiten rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi ja rakennusinvestointeihin. Varsinais-Suomen pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (85 %) tai Finnverasta (29 %). Rahoitusyhtiöiltä rahoitusta aikoo hakea 18 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin KOKO MAA (n=1122) (n=93) Rakennusinvestointeihin 1 13 Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 9 11 Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen 1 1 Kansainvälistymiseen 1 0 Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin 5 11 Muuhun tarkoitukseen %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta KOKO MAA (n=1122) (n=93) Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöiltä 2 4 Muualta %

24 1/ prosenttia Varsinais-Suomen ja 30 prosenttia koko maan osakeyhtiömuotoisista pkyrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka neljäs omistajiksi ja yli kolmannes hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan noin neljäsosa alueen ja koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi joka viides ja joka neljäs hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=25 Kyllä Ei vastausta Ei RAHOITTAJIKSI OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n n=25 Kyllä Ei vastausta Ei RAHOITTAJIKSI OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 1/08 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella ja koko maassa 29 prosenttia, omistajaksi joka 1 prosenttia ja myös hallitustyöskentelyyn sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä viidennes. Varsinais-Suomessa ja myös koko maassa hieman yli kolme kymmenestä pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, joka seitsemäs omistajaksi ja hallitustyöskentelyyn alueen pk-yrityksistä ja koko maasta viidennes OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=25 Kyllä Ei vastausta Ei RAHOITTAJIKSI OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=25 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/08 27 Varsinais-Suomen pk-yritysten kehittämistä vajaa viidenneksellä vastaajista estää erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Alueen osalta aika nähdään erittäin paljon häiritsevänä tekijänä 17 prosentissa pk-yrityksistä. n osalta viidesosaa vastaajista ei pidä esteenä sitä, että heillä ei olisi tietoa kehitystoiminnan rahoittajista. Varsinais- Suomessa eri tekijät estävät työelämän kehittämistä keskimäärin koko maata useammin. n ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan noin kolmasosalla pk-yrityksistä. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon EI OLE AIKAA KEHITTÄMISEEN VAATII LIIKAA OMIA TALOUDELLISIA RESURSSEJA EI OLE OMAA OSAAMISTA KEHITTÄMISASIOISSA EI OLE TIETOA ASIANTUNTIJOISTA, JOTKA VOISIVAT TUKEA KEHITTÄMISTÄ EI OLE TIETOA KEHITYSTOIMINNAN RAHOITTAJISTA % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 1/08 28 KEHITTÄMINEN HÄIRITSEE YRITYKSEN PÄIVITTÄISTÄ TOIMINTAA Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon EI HALUTA ULKOPUOLISIA ASIANTUNTIJOITA YRITYKSEEN EI OLE SAATAVILLA PÄTEVIÄ ASIANTUNTIJOITA RAHOITUKSEN HAKEMISEN VAIKEUS EI OLE JULKISTA RAHOITUSTA SAATAVILLA JOKIN MUU ESTE % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

30 13 Hallinnollinen taakka 1/08 29 ssa lainsäädännöllisen taakan osalta yhteensä 22 prosenttia pitää verotusta raskaana taakkana. Varsinais-Suomessa verotus on hieman harvemmin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. 41 prosenttia koko maan pk-yrityksistä ei koe tulliasioita lainkaan taakkana, Varsinais-Suomessa tulliasiat eivät ole lainkaan taakka 43 prosentille pk-yrityksistä Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka TYÖOIKEUS/MUU TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY VEROTUS YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ HENKILÖTIETOLAINSÄÄDÄNTÖ JULKISET HANKINNAT % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 1/08 30 KULUTTAJANSUOJA KIRJANPITOLAKI TILINTARKASTUSLAKI YHTIÖ-JA KAUPPAREK.LAINSÄÄD TULLIASIAT TILASTOKESK.ANNETTAVAT TIEDOT MUU % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 1/08 31 Kymmenesosa vastaajista sekä koko maan että Varsinais-Suomen osalta pitää muuta vuosi ilmoitusta raskaana hallinnollisena taakkana. Eri työnantajana toimimisesta aiheutuvat taakat koetaan melko samansuuntaisiksi niin alueella kuin koko Suomen pkyritysten keskuudessa. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä tai työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 1/08 32

34 1/08 33 Vajaa neljäsosa sekä koko maan että Varsinais-Suomen osalta pitää työn verotusta sekä arvonlisäverotusta raskaana taakkana. Varsinais-Suomessa työn verotus koetaan hieman useammin raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Yli puolet (57 %) koko maan sekä Varsinais-Suomen pk-yrityksistä (55 %) ei pidä tulli- ja ulkomaankauppaa lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka TYÖN VEROTUS ARVONLISÄVEROTUS VALMISTEVEROTUS TULLI- JA ULKOMAANKAUPPA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS ELINKEINOVEROTUS % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, 9101 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 0100 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 5100 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 19118, Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 0100 Seinäjoki p. (0) , f. (0) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 7100 Kokkola p. (0) , f. (0) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 90 Rovaniemi p. (01) 4 000, f. (01) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (01) , f. (01) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 4 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 5100 Vaasa p. (0) , f. (0) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

37 Varsinais-Suomen Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjät Brahenkatu, 100 Turku Puhelin (02) Faksi (02) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi