Kainuu Syksy Kainuun Yrittäjät

Transkriptio

1 n Yrittäjät

2 2/27 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Syksyn 27 perustuu noin 38 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä syksyn 27 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymykset koskevat pk-yritysten sähköistä asiointia, markkinointia ja myyntiä. Helsingissä..27 Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2/27 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten sähköinen asiointi Pk-yritysten myynti ja markkinointi Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 2/27 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä 4 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien paranevan lähimmän vuoden aikana ja kolme prosenttia heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna ssa yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat paremmat kuin keväällä 27. Koko maan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. n osalta suhdannenäkymät seuraavan vuoden kuluttua ovat myös positiiviset, paitsi tekijässä tuonnin arvo. Suhdannenäkymät ovat alueen yritysten keskuudessa koko maata jonkin verran heikommat lähes kaikkien osatekijöiden osalta. ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, mutta henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi, kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat ssa samoissa lukemissa kuin keväällä 27. Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät ja kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pkyritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijät koetaan alueella harvemmin kehittämisen esteiksi, kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 4 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä kaikille vastaajille. n pk-yrityksillä, joilla on tarve työllistää, työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja työn sivukulut. 25 prosenteilla n pk-yrityksistä ja 27 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. n pk-yrityksistä 27 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana, ja koko maan yrityksistä 32 prosenttia. Koko maassa joka neljäs ja ssa toimivista pk-yrityksistä 22 prosenttia aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (92 %) tai Finnverasta (26 %). Koko maan pk-yrityksistä kahdella kolmesta ja n pk-yrityksistä puolella on tällä hetkellä omat www-sivut. Noin puolet n alueen pk-yrityksistä ja noin kolmannes koko maan, joilla on omat www-sivut, ilmoittaa sivuillaan olevan yksityiskohtaista tietoa tuotteista ja palveluista. Hintatietoja ilmoittaa sivuillaan olevan puolet n pkyrityksistä ja koko maassa noin kolmannes pk-yrityksistä. Joka kolmas n ja noin neljä kymmenestä koko maan pk-yrityksestä tarjoaa mahdollisuuden tehdä tilauksia sähköpostin välityksellä. Viidellä prosentilla koko maan ja kuudella prosentilla n pkyrityksistä on verkkokauppa. 44 prosenttia koko maan yrityksistä ja 43 prosenttia n yrityksistä sanoo tuotteidensa ja/tai palveluidensa olevan sellaisia, ettei niitä ole käytännössä mahdollista ostaa internetin välityksellä. n pk-yrityksissä 86 prosentin kohdalla ja koko maan tasolla 72 prosentin kohdalla, markkinointi ja myynti ovat pääsääntöisesti yrittäjän tai toimitusjohtajan vastuulla. Omaa markkinointi- ja myyntihenkilöstöä on n pk-yrityksistä 12 prosentilla. Myyntitoiminnan keskeisimpinä haasteina pidetään henkilökohtaista myyntiä ja laadusta huolehtimista. Selvästi Yli 6 prosenttia vastaajista piti näitä kahta myyntitoiminnan haasteina.

5 JOHDANTO 2/27 4 Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta elo-, syys- ja lokakuussa 27. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 22 sekä Fonecta ProFinder yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3823 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä Osa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola, yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja ja markkinatutkija Jarno Rautio, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %

6 AINEISTO 2/27 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 2/27 - Aineiston rakenne - n= % ALUE KAINUU 59 2 % Teollisuus (TOL: D) 17 % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 5 8 % Kauppa (TOL: G) 2 34 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) % Alle 5 henkilöä % 5-9 henkilöä 12 2 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 26 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI - 19 henkilöä 1 2 % 2-49 henkilöä 7 12 % 5+ henkilöä 4 7 % Alle,2 milj. euroa %,2 -,49 milj. euroa %,5-1,49 milj. euroa 17 % 1,5+ milj. euroa % Ei vastausta % Voimakkaasti kasvuhakuinen 7 12 % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 2 34 % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta 9 15 % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana % Ei 5 85 % Kyllä, vie itse suoraan 6 % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 5 8 % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja 3 5 % Muut 1 2 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme Päijät-Häme 6. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 16. Pohjois-Pohjanmaa Lappi

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 2/27 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 3 toimi ssa. ssa on rakennusalan ja kaupan alan yrityksiä suhteellisesti hieman vähemmän ja teollisuuden sekä palvelualan yrityksiä suhteellisesti saman verran kuin koko maassa keskimäärin YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) Muut % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 22) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.

9 2 Yritykset ja työllisyys 2/27 8 ssa toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 24 noin 148 työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 26 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 7,7 % ja ssa 17,1 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa samalla tasolla kuin keväällä 27 (saldoluku tuolloinkin +14 %) Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 27 henkilökunnan määrän saldoluku oli +18 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1993=) ja pkyritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=) /96 1/97 2/97 1/98 2/98 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 2/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä nyt 4 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kolme prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/94 lähtien. Kevään 27 tilanteeseen verrattuna on suhdannenäkymä ssa noussut, kun taas koko maassa on havaittavissa hienoista laskua yleisessä suhdannenäkymässä YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA 5 4 Saldoluku (%) 3 2-2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 2/27 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannuksetkannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan osalta pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. n osalta kaikkien muiden tekijöiden, lukuun ottamatta tekijää tuonnin arvo, ovat myös suhdannenäkymät positiivisia. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat lähes kaikkien osatekijöiden kohdalla, verrattaessa koko maan tuloksiin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 2/94 lähtien. Liikevaihdon suhteen suhdannenäkymät ovat ssa edelleen nousussa, sen sijaan yrityksen kannattavuuden suhteen suhdannenäkymät ovat laskussa. Koko maan suhdannenäkymät ovat liikevaihdon osalta kevään 27 tasolla ja kannattavuuden kohdalla lievässä laskussa. 3.2 SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 6 5 Saldoluku (%) /94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 Liikevaihto, Liikevaihto, 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 Yrityksen kannattavuus, Yrityksen kannattavuus, 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 1/6 2/6 1/7 2/7

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 2/27 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 4 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 3 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 6 7 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 9 15 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 2 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 8 n ja koko maan pk-yritysten kehittämistarpeet ovat samansuuntaiset liittyen markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen, joka on ykkössijalla sekä koko maan tuloksissa että myös ssa. ssa yhdessä markkinoinnin ja myynnin kanssa tulee vahvasti esille kehittämistarve myös yhteistyön/verkottumisen ja alihankinnan alueilla. Verrattaessa n tuloksia koko maahan, koetaan ssa selvästi koko maata vähemmän tarvetta henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen. Kehittämistarpeista on kevääseen 27 verrattaessa lisääntynyt tarve yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaa. Markkinointiin ja myyntiin liittyvät tarpeet ovat sen sijaan vähentyneet viime kevääseen verrattaessa PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET 5 4 % 3 2 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 2/27 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 6 15 byrokratia 2 2 työlainsäädäntö 1 12 työehtosopimukset 1 muu sääntely 2 2 KUSTANNUSTASO verotus 4 5 palkkataso 3 4 työn sivukulut 7 9 muut tuotantokustannukset 3 4 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 14 8 markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 1 2 markkinoita vääristävät tuet 1 4 harmaa talous, konkurssit jne. 1 kysynnän riittämättömyys 3 2 RAHOITUS 7 4 rahoituksen saatavuus 2 rahoituksen hinta 1 vakuuksien puute 3 4 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 3 1 toimitilat 3 2 koneet ja laitteet 1 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 5 4 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE 8 5 MUUT TEKIJÄT 3 3 EI OSAA SANOA 3 2 ssa pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet ovat edelleen resurssitekijät. Toiseksi on noussut kustannustasoon liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan ssa hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpina esteinä 4 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä on vakuuksien puute pahimpana esteenä kaikilla vastaajilla. ssa toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este, kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa sekä kaikki että kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt pienempänä kehittämisen esteenä verrattuna kevään 27 tilanteeseen. n alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on selvästi vähentynyt viime keväästä sekä kaikkien että kasvuhakuisten pk-yritysten keskuudessa. 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 2/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - n=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este Kaikki vastaajat RAHOITUS 4 7 (n=3823/261) (n=59/3) Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este Rahoituksen saatavuus 27 Rahoituksen hinta 21 Vakuuksien puute %

15 2/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan % 5 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 2/27 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja työn sivukulut, joita noin neljäsosa niistä pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Kolmanneksi suurimmaksi työllistämisen esteeksi kokivat n alueen pk-yritykset irtisanomiseen liittyvät riskit. Työvoiman saatavuus ja työn sivukulut koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. Sen sijaan kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus, joka koettiin koko maan tasolla toiseksi suurimmaksi työllistämisen esteeksi, ei ollut n pk-yrityksistä kovin suuri työllistämisen este. Koko maan yrityksistä 27 prosentilla ja n alueen pk-yrityksistä 25 prosentilla ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää (n=3788/2829) (n=58/44) %

17 7 Elinkeinoilmasto 2/27 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan ssa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä ssa sijaitsevat yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä sekä toimitilojen ja tonttien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen ja yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. n pk-yritykset ovat lähes kaikkien tekijöiden kohdalla muuta maata tyytymättömämpiä elinkeinoilmastoon, tosin kokonaistyytyväisyys on hieman noussut kevääseen 27 verrattaessa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lähes samassa tasossa, kuin keväällä 27. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 26 lähtien. ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus -31 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat Indeksi (n=3823) (n=59)

18 2/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi 2-2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 2/27 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 8 8 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 3 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 ssa on nyt saman verran voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä, kuin koko maassa keskimäärin. Yksikään n pk-yrityksistä ei ennakoi toiminnan loppuvan seuraavan vuoden aikana, kun koko maan tasolla prosentti pk-yrityksistä ennakoi toiminnan loppuvan. Tärkeimpänä kasvukeinoinaan alueen pk-yritykset pitävät yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa 48 prosenttia ja ssa hieman vähemmän, 38 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa hiukan, kun taas ssa se on noussut kolme prosenttiyksikköä, verrattaessa kevääseen 27. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien pk-yritysten määrä, sen sijaan, on laskenut verrattaessa kevääseen PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 2/27 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 9 19 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 14 Ei osaa sanoa 11 9 n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Suurin haaste sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella on jatkajan löytyminen. Muut haasteet tulevat tasaväkisenä perässä, kuten verotus, rahoitus ja yhtiö- tai sopimusjuridiikka. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - n=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys (n=945) Verotus (n=17) Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 Yrittäjyysilmapiiri 2/27 2 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on negatiivinen -1, kun taas ssa se on 3. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat kevääseen 27 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien ja myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella hieman paremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä ssa että koko maassa keskimäärin.. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä 2 Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 9 13 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla (n=3823) (n=59) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) -1 3 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 2/27 21 n alueen yrityksistä 27 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun koko maassa näin oli tehnyt 32 prosenttia. Koko maassa joka neljäs ja ssa toimivista pk-yrityksistä 22 prosenttia aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Useimmiten rahoitusta hankintaan käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pkyritykset aikovat hankkia rahoitusta useimmiten pankista (92 %) tai Finnverasta (26 %). 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin 5 Kansainvälistymiseen Viennin rahoitukseen/ 3 vientiriskien kattamiseen 1 Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta 1 n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta (n=28) (n=16) %

23 2/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta Pääomasijoittajilta 9 (n=28) (n=16) Vakuutusyhtiöltä 4 Muualta 8 13 Ei vastausta %

24 2/27 23 ssa joka neljäs pk-yrittäjistä ja koko maassa joka kolmas, osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä, olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi. Omistajiksi koko maassa ottaisi yksityisiä pääomasijoittajia noin joka neljäs ja ssa 22 prosenttia. ssa joka neljäs ottaisi yksityisiä henkilöpääomasijoittajia hallitustyöskentelyyn ja koko maassa 36 prosenttia. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan noin neljäs alueen ja joka kolmas koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi ssa ainoastaan noin 12 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku on 21 prosenttia. Hallitustyöskentelyyn koko maassa ottaisi yksityisiä pääomasijoittajia joka neljäs, kun ssa ainoastaan 13 prosenttia pk-yrityksistä OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=36 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi Omistajaksi Hallitustyöskentelyyn %

25 2/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=36 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi Omistajaksi Hallitustyöskentelyyn %

26 2/27 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella ja koko maassa noin kolmas, omistajaksi n pk-yrityksistä 14 prosenttia ja koko maan kohdalla 18 prosenttia ja hallitustyöskentelyyn koko maassa noin joka viides ja ssa 17 prosenttia pk-yrityksistä. ssa joka kolmas pk-yritys olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksensä rahoittajiksi, kun koko maassa tähän olisi valmis 41 prosenttia yrityksistä. Omistajiksi ssa olisi valmis ottamaan 13 prosenttia pk-yrityksistä ja hallitustyöskentelyyn 15 prosenttia. Koko maan tasolla omistajiksi olisi valmis ottamaan noin joka viides ja hallitustyöskentelyyn joka neljäs OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=36 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi Omistajaksi Hallitustyöskentelyyn %

27 2/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=36 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi Omistajaksi Hallitustyöskentelyyn %

28 12 Pk-yritysten sähköinen asiointi 2/27 27 Koko maan pk-yrityksistä kahdella kolmesta on tällä hetkellä omat www-sivut ja 13 prosentilla sivut ovat suunnitelmissa. ssa omat sivut on 5 prosentilla pk-yrityksistä ja 16 prosenttia suunnittelee sivujen perustamista. Noin puolet n alueen pk-yrityksistä ja noin kolmannes koko maan, joilla on omat www-sivut, ilmoittaa sivuillaan olevan yksityiskohtaista tietoa tuotteista ja palveluista. ssa 44 prosentilla ja koko maassa 45 prosentilla pk-yrityksistä on sivuillaan lyhyt tai yleinen kuvaus palveluistaan. Muun tiedon lisäksi hintatietoja sanoo www-sivuillaan olevan noin kolmannes koko maan ja puolet n pk-yrityksistä. Joka kolmas n ja neljä kymmenestä pk-yrityksestä koko maassa, tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tehdä tilauksia sähköpostin välityksellä. Koko maassa viidellä prosentilla on verkkokauppa ja ssa kuudella prosentilla. Noin joka kymmenellä koko maan ja n pk-yrityksistä on www-sivuillaan tilauslomake. Koko maan ja n kohdalla tuotteet/palvelut ovat noin neljällä kymmenestä yrityksestä sellaisia, ettei internet ole sopiva kanava niiden hankkimiseen. 14. OTTAAKO YRITYS VASTAAN SÄHKÖISIÄ TILAUKSIA/OSTOKSIA n=kaikki vastaajat Yrityksellä on verkkokauppa 5 6 Yrityksen www-sivuilla on tilauslomake 11 Asiakkaiden on mahdollista tilata sähköpostin välityksellä Yrityksen tuotteita ei ole mahdollista tilata/ostaa internetin välityksellä, vaikka periaatteessa tämä olisi toteutettavissa (n=3823) (n=59) Yrityksen tuotteet/palvelut ovat sellaisia, ettei niitä ole käytännössä mahdollista tilata/ostaa internetin välityksellä Ei vastausta %

29 13 Pk-yritysten myynti ja markkinointi 2/27 28 ssa valtaosan, 86 prosentin, kohdalla yrityksen markkinointi ja myynti ovat pääasiallisesti yrittäjän tai toimitusjohtajan vastuulla. Koko maan tasolla näin on 72 prosentilla pk-yrityksistä. Omaa myyntihenkilöstöä on n pk-yrityksistä 12 prosentilla. Kaksi kolmesta koko maan ja n alueen pk-yrityksistä pitää laadusta huolehtimista yrityksensä tärkeimpänä markkinoinnin osana. ssa ensisijaiseksi tekijäksi nousee henkilökohtainen myyntityö, jonka 72 prosenttia pk-yrityksistä mainitsee yrityksen markkinoinnin tärkeimmäksi osaksi. Myös mainonta nousee vahvasti esille n yritysten keskuudessa, sillä 44 prosenttia n pk-yrityksistä mainitsee, että mainonta on yrityksen markkinoinnin tärkein osa, kun koko maassa vastaava luku on 34 prosenttia. Laadusta huolehtiminen Henkilökohtainen myynti Suhdetoiminta yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin Yrityksen www-sivut Mainonta Ideoiden tuotteistaminen/ uusien tuotteiden kehittäminen Messuille osallistuminen Tavaroiden/palveluiden erilaistaminen Aktiivinen hinnoittelu Markkinatutkimukset 3 1 Ei vastausta 15. YRITYKSEN MARKKINOINNIN TÄRKEIMMÄT OSAT n=kaikki vastaajat % 54 (n=3823) (n=59)

30 2/27 29 Keskeisimpänä yrityksen myyntitoiminnan haasteena pidetään koko maassa uusasiakashankintaa. ssakin hieman alle puolet pk-yrityksistä pitää uusasiakashankintaa myyntitoiminnan keskeisenä haasteena. ssa ensisijaiseksi haasteeksi nousee asiakastarpeiden tunnistaminen ja nykyisten asiakassuhteiden kehittäminen/lisämyynti nykyisille asiakkaille, jotka reilusti yli puolet pk-yrityksistä mainitsee yrityksen myyntitoiminnan keskeisiksi haasteiksi. 16. YRITYKSEN MYYNTITOIMINNAN KESKEISET HAASTEET n=kaikki vastaajat Uusien asiakkaiden hankkiminen Nykyisten asiakassuhteiden kehittäminen/ lisämyynti nykyisille asiakkaille Asiakastarpeiden tunnistaminen Hintakilpailuun vastaaminen Yhteistyökumppanien löytäminen Osaavan myyntihenkilöstön saatavuus (n=3823) (n=59) Kilpailijoiden tunteminen Jakelukanavan kehittäminen 6 11 Ei vastausta %

31 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, 1 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 8 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 87 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, 28 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu PL 8151, 961 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 6 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 331 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 2 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 65 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1514 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu, 53 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 5 Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, 9 Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg , Russia Puhelin Faksi

32 Mannerheimintie 76 A PL 999, 1 Helsinki Puhelin (9) , faksi (9) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu, 53 Lappeenranta p. (5) 6 2, f. (5) Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 6 Seinäjoki p. (6) 42 5, f. (6) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, 5 Mikkeli p. (15) , f. (15) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 52 Helsinki p. (9) , f. (9) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 13 Hämeenlinna p. (3) , f. (3) n Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 87 Kajaani p. (8) , f. (8) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 67 Kokkola p. (6) , f. (6) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 45 Kouvola p. (5) , f. (5) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 962 Rovaniemi p. (16) 42 6, f. (16) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 94 Kemi p. (16) , f. (16) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3321 Tampere p. (3) , f. (3) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 8 Joensuu p. (13) , f. (13) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., 9 Oulu p. (8) , f. (8) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 2 B 4, 151 Lahti p. (3) , f. (3) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 2 Espoo p. (9) , f. (9) Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 65 Vaasa p. (6) 356 8, f. (6) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, 281 Pori p. (2) , f. (2) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 4, 71 Kuopio p. (17) 368 5, f. (17) Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää p. (9) , f. (9) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 2, 2 Turku p. (2) 275 7, f. (2)

33 n Yrittäjät Kauppakatu 26 A, 87 Kajaani Puhelin (8) Faksi (8) Mannerheimintie 76 A PL 999, 1 Helsinki Puhelin (9) Faksi (9) toimisto@yrittajat.fi Kajaani Kauppakatu 1, 87 Kajaani Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Internet: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi