PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, n Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus... 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä nyt 38 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 1i prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat samantasoiset kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat koko maata parempia tekijöissä investointien arvo, viennin arvo, tuotantokustannukset ja tuotekehityspanostukset. lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kehittämisen esteet. lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat muut tekijät ja resurssitekijöihin liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Resurssitekijät koetaan hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. n pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on työvoiman saatavuus, jota noin neljä kymmenestä niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Myös työn kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus nousee esteeksi, vaikka onkin pienempi este alueen pkyrityksille kuin työvoiman saatavuus. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 2 prosentilla n ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 21 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. 15 prosenttia lla ja kolmasosa koko maassa toimivista pkyrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (71 %) tai Finnverasta (35 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 12 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman pienempi este lla sijaitseville pk-yrityksille. lla sijaitsevia yrityksiä häiritsee keskimäärin vähemmän eri tekijät verrattuna koko maan pkyrityksiin. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan 31 prosentilla maan ja 51 prosentilla alueen yrityksistä. Hallinnollinen taakka. Koko maassa ja alueella lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. Keski-Suomessa verotus on hieman harvemmin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Neljä kymmenestä koko Suomen ja alueen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana. Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Lähes kaikki työnantajana toimimisesta aiheutuvat hallinnolliset taakat ovat useammin taakka lla toimiville pkyrityksille. Viidesosa koko maan ja kolmasosa alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan ja aleen osalta viidesosalle raskas taakka. 61 prosenttia koko maan ja prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana.

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 06 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE KESKI-POHJANMAA 173 Teollisuus (TOL: D) 1 32 PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) 51 0 Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä 3-9 henkilöä henkilöä 1 8 Alle 0, milj. euroa , - 0,9 milj. euroa ,50-1,9 milj. euroa ,50+ milj. euroa Ei vastausta Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 82 8 Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta 8 5 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 Ei Kyllä, vie itse suoraan Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja 26 Muut 19 11

7 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 300 toimi Keski- Pohjanmaalla. lla on teollisuuden alojen yrityksiä suhteellisesti jonkin verran enemmän ja palvelualan yrityksiä selvästi sekä rakennusalan yrityksiä hieman vähemmän suhteellisesti kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 13 % 1 % 12 % 19 % 19 % Palvelut (H, I, K, O) 36 % 3 % Muut 1 % % 0 % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 n maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja lla 7,6 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lla hieman korkeammalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +19 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/0\= 2/0\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Keski- Pohjanmaalla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä nyt 38 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 1 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat samantasoiset kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat Keski- Pohjanmaalla ja koko maassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat koko maata parempia tekijöissä investointien arvo, viennin arvo, tuotantokustannukset ja tuotekehityspanostukset. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat lla nousseet syksyn 07 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat liikevaihdon ja kannattavuuden osalta myös lievässä nousussa verrattuna syksyn 07 tilanteeseen SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 Liikevaihto, 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Yrityksen kannattavuus, Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko : Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. Keski- Pohjanmaa % % Johtaminen 5 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti 35 1 Vienti ja kansainvälistyminen 7 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 7 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 3 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 1 11 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 3 Ei kehittämistarvetta 6 8 Koko maan ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeista nousee esille markkinointi ja myynti sekä henkilöstön kehittäminen ja koulutus. lla on muuta maata enemmän kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä, viennissä ja kansainvälistymisessä, rahoituksessa sekä ympäristösäädösten huomioinnissa. Vähemmän kehittämistarvetta muuhun maahan verrattuna on johtamisessa, henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa, tuotannossa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa Markkinointiin ja myyntiin sekä yhteistyöhön/verkottumiseen liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet n alueen pk-yrityksissä, kun taas tuotantoon ja materiaalitoimintoihin liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet syksystä 07.. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. Keski- Pohjanmaa % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 2 byrokratia 1,6 1,7 työlainsäädäntö 0,8 0,0 työehtosopimukset 0,5 0,0 muu sääntely 1,1 0,0 KUSTANNUSTASO 13 9 verotus 1,8 0,8 palkkataso 3,6 0,8 työn sivukulut,6 5,8 muut tuotantokustannukset 2,8 1,7 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 13,0 6,6 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 3,3 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,6 0,0 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,8 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,0 kysynnän riittämättömyys 1,7 0,0 RAHOITUS 8 5 rahoituksen saatavuus 2,3 0,8 rahoituksen hinta 1,5 0,8 vakuuksien puute 3,6 3,3 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus,7 1,9 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,6 0,8 toimitilat 1,7 0,8 koneet ja laitteet 0,8 0,0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet,9 10,7 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 EI OSAA SANOA 7 12 lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat muut tekijät ja resurssitekijöihin liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Resurssitekijät koetaan hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 5 prosentilla Keski- Pohjanmaan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä 67 prosentilla, rahoituksen hinta ja rahoituksen saatavuus 17 prosentilla alueen pkyrityksellä. lla toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kaikki pkyritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt suurempana kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 07 tilanteeseen ja kasvuhakuiset 5 samantasoisena esteenä. Keski- Pohjanmaan alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on pysynyt samassa viime syksystä sekä kaikkien että kasvuhakuisten pk-yritysten keskuudessa. 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT (n=3858/290) Rahoitus 5 8 (n=121/6) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta 17 Vakuuksien puute %

15 1 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on työvoiman saatavuus, jota noin neljä kymmenestä niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Myös työn kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus nousee esteeksi, vaikka onkin pienempi este alueen pk-yrityksille kuin työvoiman saatavuus. Nämä kaksi tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 2 prosentilla n ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ 25 2 Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 3 8 Työn sivukulut (n=3858/2826) (n=121/69) Irtisanomiseen liittyvä riski 9 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 1 Työvoiman saatavuus 35 Verotus 1 0 Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Keski- Pohjanmaalla tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Keski- Pohjanmaalla sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, julkisiin yrityspalveluihin ja yhteistyöhön sekä yritysten että yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. lla pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä tonttien ja toimitilojen saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lla nousussa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on myös nousussa syksyyn 07 verrattuna. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 06 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. Keski- Pohjanmaa % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 13 8 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 6 6 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 7 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 lla on suhteellisesti hieman vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. Keski- Pohjanmaalla toiminnan loppumista ei ennakoi yksikään pk-yritys Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät myynnin ja markkinoinnin lisäämistä sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa 59 prosenttia ja lla 5 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa ja alueella hiukan. Kasvuhakuisten osuus yhteensä on noussut hiukan koko maassa sekä lla. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. Keski- Pohjanmaa % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 10 2 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 12 8 n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka kymmenennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella ovat rahoitus ja jatkajan löytyminen. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen 5 Arvonmääritys 2 (n=986) (n=15) Verotus 36 Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8, kun taas lla se on +1. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä Keski- Pohjanmaan että koko maan osalta. Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan Keski- Pohjanmaan alueella hieman paremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä lla, että koko maassa keskimäärin. 10.YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti (n=3858) (n=121) Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti -1-7 KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista :stä tekijästä) 8 1 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 n alueen yrityksistä 21 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. 15 prosenttia lla ja kolmasosa koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (71 %) tai Finnverasta (35 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 12 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin 6 12 (n=1122) (n=17) Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 6 9 Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) 35 Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin 0 5 Muuhun tarkoitukseen %

23 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta (n=1122) (n=17) Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöiltä 6 Muualta %

24 23 Noin joka kolmas koko maan ja joka neljäs n osakeyhtiömuotoisista pkyrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka neljäs omistajiksi koko maassa ja lla joka viides. Hallitustyöskentelyyn olisi halukas ottamaan mukaan yksityisiä pääomasijoittajia koko maassa 26 prosenttia ja lla noin joka kolmas pk-yrittäjä. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan 26 prosenttia alueen pk-yrityksistä, omistajaksi ja hallitustyöskentelyyn noin joka neljäs OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=80 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=80 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella joka viides ja koko maassa lähes joka kolmas, omistajaksi n ja koko maan pk-yrityksistä noin joka kuudes ja hallitustyöskentelyyn sekä alueen että koko maan pkyrityksistä noin joka viides. lla prosenttia pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksensä rahoittajiksi, kun taas koko maassa ottaisi joka kolmas. Omistajaksi koko maassa ja alueella ottaisi noin joka kuudes pk-yritys sekä koko maasta prosenttia ja n pk-yrityksistä 16 prosenttia hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=80 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=80 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 27 Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman pienempi este lla sijaitseville pk-yrityksille. lla sijaitsevia yrityksiä häiritsee keskimäärin vähemmän eri tekijät verrattuna koko maan pk-yrityksiin. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan 31 prosentilla maan ja 51 prosentilla alueen yrityksistä. 1. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melkopaljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 28 Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melkopaljon Erittäin paljon Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

30 13 Hallinnollinen taakka 29 Koko maassa ja alueella lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. Keski-Suomessa verotus on hieman harvemmin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 1 prosenttia ja Keski-Suomessa sijaitsevista yrityksistä 15 prosenttia. Neljä kymmenestä koko Suomen ja alueen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 30 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 31 Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Muut vuosi ilmoitukset ovat hieman useammin raskas taakka lla toimiville pk-yrityksille. Lähes kaikki työnantajana toimimisesta aiheutuvat hallinnolliset taakat ovat useammin taakka Keski- Pohjanmaalla toimiville pk-yrityksille. Suuri osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä eikä työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 32

34 33 Viidesosa koko maan ja kolmasosa alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan ja aleen osalta viidesosalle raskas taakka. 61 prosenttia koko maan ja prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Työn verotus Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 10 % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 29, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu, 0100 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1510 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 1916, Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 0 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) 5000, f. (06) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p. (08) , f. (08) n Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu, 0100 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu, 5100 Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 960 Rovaniemi p. (016) 0600, f. (016) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 9100 Kemi p. (016) , f. (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 6 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, Vaasa p. (06) , f. (06) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 2 PL 5, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 0, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 000 Järvenpää p. (09) 27 5, f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

37 n Yrittäjät n Yrittäjät Ristirannankatu 1, Kokkola Puhelin (06) Faksi (06) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi