PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, n Yrittäjät

2 1/08 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/08 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/08 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä 46 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 12 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat liikevaihdon, investointien arvon, viennin arvon, tuotantokustannusten, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten kohdalla. Tuonnin arvon ja yrityksen kannattavuuden kasvua ennakoi sama määrä vastaajia, kuin koko maassa keskimäärin. ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden myös paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa selvästi paremmalla tasolla kuin syksyllä 07. Kehittämisen esteet. ssa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät ja nyt myös yleinen suhdanne/maailmantilanne. Yritystoiminnan säätely, kustannustaso, resurssitekijät ja yleinen suhdanne/maailmantilanne koetaan alueella koko maata pahemmaksi kehittämisen esteiksi. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Resurssitekijät koetaan hieman suuremmaksi esteeksi ssa kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota noin 37 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja nyt myös kysynnän riittämättömyys/epävakaus, joita noin viidennes näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kaksi tekijää työn sivukulujen ohella koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 14 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 46 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Neljä kymmenestä ssa ja joka kolmas koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi, rakennusinvestointeihin sekä koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (89 %) tai rahoitusyhtiöistä (31 %). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea 26 prosenttia rahoitusta hakevista alueen pk-yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman pienempi kehittämisen este ssa sijaitseville pk-yrityksille. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä. Hallinnollinen taakka. Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. ssa verotus on raskas taakka hieman yli neljäsosalle vastaajista. Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka raskas taakka. Myös elinkeinoverotus on raskas taakka noin kymmenesosalle maan ja alueen pk-yrityksistä. 61 prosenttia koko maan ja 59 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana.

5 1/08 4 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 06 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 1/08 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE ETELÄ-SAVO 92 2 Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 7 8 Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä henkilöä henkilöä Alle 0, milj. euroa , - 0,49 milj. euroa 22 0,50-1,49 milj. euroa ,50+ milj. euroa Ei vastausta 0 0 Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta 6 7 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 Ei Kyllä, vie itse suoraan 22 Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muut 3 3

7 1/08 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 1/08 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 70 toimi Etelä- Savossa. ssa on kaupan ja palvelualojen yrityksiä suhteellisesti hieman vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 11 % 14 % 15 % 19 % 17 % Palvelut (H, I, K, O) 43 % 41 % Muut 14 % 16 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/08 8 n maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja ssa 8,7 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa selvästi paremmalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +23 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä 46 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 12 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat pysyneet samassa ja koko maassa ovat suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana puolestaan jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/08 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. ssa toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat liikevaihdon, investointien arvon, viennin arvon, tuotantokustannusten, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten kohdalla. Tuonnin arvon ja yrityksen kannattavuuden kasvua ennakoi sama määrä vastaajia kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat ssa nousseet verrattuna syksyn 07 kyselyyn. Koko maan suhdannenäkymät ovat sekä liikevaihdon että kannattavuuden kohdalla myös lievässä nousussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 Liikevaihto, 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 Yrityksen kannattavuus, 1/03 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 4 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/08 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 7 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 29 Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 6 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 4 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 14 8 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 4 Ei kehittämistarvetta 6 4 Koko maan ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat osaltaan samankaltaisia. n pk-yrityksissä koetaan olevan eniten kehittämistarvetta henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta alueen pk-yrityksillä on tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa sekä tietotekniikassa tuotekehityksessä ja laadussa. Koko Suomen osalta kaksi suurinta kehittämistarvetta ovat markkinointi ja myynti sekä henkilöstön kehittäminen ja koulutus. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä tuotantoon ja materiaalitoimintoihin liittyvät kehittämistarpeet ovat kasvaneet ssa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Sen sijaan markkinointiin ja myyntiin sekä yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/08 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 10 byrokratia 1,6 3,4 työlainsäädäntö 0,8 1,1 työehtosopimukset 0,5 5,7 muu sääntely 1,1 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 1,1 palkkataso 3,6 4,6 työn sivukulut 4,6 8,0 muut tuotantokustannukset 2,8 2,3 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 13,0 9,2 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 1,1 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,6 0,0 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,0 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,0 kysynnän riittämättömyys 1,7 0,0 RAHOITUS 8 7 rahoituksen saatavuus 2,3 4,6 rahoituksen hinta 1,5 2,3 vakuuksien puute 3,6 0,0 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 26,4 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,6 0,0 toimitilat 1,7 1,1 koneet ja laitteet 0,8 0,0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 2,3 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 8 EI OSAA SANOA 7 3 ssa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät ja nyt myös yleinen suhdanne/maailmantilanne. Yritystoiminnan säätely, kustannustaso, resurssitekijät ja yleinen suhdanne/maailmantilanne koetaan alueella koko maata pahemmaksi kehittämisen esteiksi. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Resurssitekijät koetaan hieman suuremmaksi kehittämisen esteeksi Etelä- Savossa kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Etelä- Savon pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen saatavuus on esteenä 67 prosentilla ja rahoituksen hinta kolmasosalla. ssa toimivat pk-yritykset kokevat edelleen rahoituksen olevan pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kasvuhakuiset 5 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt samantasoisena kehittämisen esteenä ja kaikki yritykset hieman suurempana kehittämisen esteenä kuin syksyllä 07. n alueella rahoituksen merkitys 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/08 13 kehittämisen esteenä on voimistunut viime syksystä kaikkien ja kasvuhakuisten pkyritysten keskuudessa. 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 7 8 (n=3858/290) (n=87/6) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus Rahoituksen hinta 33 Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/08 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 37 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja nyt myös kysynnän riittämättömyys/epävakaus, joita noin viidennes näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kaksi tekijää työn sivukulujen ohella koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 14 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 8 8 (n=3858/2826) (n=87/74) Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 9 11 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 4 5 Työvoiman saatavuus Verotus 1 0 Yhtiön toimitilat 4 5 Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/08 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan ssa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä ssa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja tonttien ja toimitilojen saatavuuteen. Tyytymättömimmällä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä koulutustarjontaan. ssa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä lähinnä tonttien ja toimitilojen saatavuuteen, viihtyisyyteen asuinympäristönä ja sijaintikunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön; lähes kaikkiin muihin osatekijöihin ollaan alueella keskimäärin koko maata tyytymättömämpiä. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on ssa kuitenkin lisääntynyt. Myös koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on parempi kuin syksyllä 07. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 06 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/08 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 7 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 ssa on nyt suhteellisesti enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä, mutta ssa ei yksikään. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on ssa yhteensä 69 prosenttia ja koko maassa 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa. Myös n alueella voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kasvanut 13 prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on myös noussut syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Myös koko maassa kasvuhakuisten osuus on noussut. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/08 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa 12 9 n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana 29 prosentilla pk-yrityksistä. Suurimmat haasteet sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella ovat arvon määritys ja verotus. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen (n=986) (n=25) Arvonmääritys Verotus Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri 1/08 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8, kun taas ssa se on +12. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Sekä julkisten rahoittajien että markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella hieman paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä ssa että koko maassa keskimäärin. 10.YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti (n=3858) (n=87) Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 8 12 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/08 21 n alueen yrityksistä 46 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Neljä kymmenestä ssa ja joka kolmas koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi, rakennusinvestointeihin sekä koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (89 %) tai rahoitusyhtiöistä (31 %). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea 26 prosenttia rahoitusta hakevista alueen pk-yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin 0 17 Rakennusinvestointeihin (n=1122) (n=35) Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 9 9 Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) 29 Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin 9 13 Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta Rahoitusyhtiöstä (n=1122) (n=35) Vakuutusyhtiöiltä 3 4 Muualta %

24 1/08 23 Joka kolmas koko maan ja lähes neljä kymmenestä alueen osakeyhtiömuotoisista pkyrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka neljäs omistajiksi ja alueella neljä kymmenestä sekä koko maassa joka kolmas hallitustyöskentelyyn ja alueella neljä kymmenestä. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan 35 prosenttia n ja 28 prosenttia koko maan pkyrityksistä, omistajaksi alueella ja koko maassa noin joka viides ja noin joka neljäs hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=72 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=72 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 1/08 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi n alueella neljä kymmenestä ja koko maassa 29 prosenttia, omistajaksi alueen ja koko maan pk-yrityksistä noin joka kuudes ja hallitustyöskentelyyn alueella 28 prosenttia ja koko maan pk-yrityksistä joka viides. ssa 46 prosenttia ja koko maassa kolmasosa pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, 13 prosenttia alueella ja koko maassa 16 prosenttia omistajaksi sekä alueella joka neljäs ja koko maan pk-yrityksistä joka viides hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=72 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=72 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/08 27 Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman pienempi kehittämisen este ssa sijaitseville pk-yrityksille. ssa sijaitseville pk-yrityksille eri tekijät ovat keskimäärin useammin kehittämisen esteitä kuin muulle maalle keskimäärin. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 1/08 28 Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

30 13 Hallinnollinen taakka 1/08 29 Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. ssa verotus on raskas taakka hieman yli neljäsosalle vastaajista. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 14 prosenttia ja ssa sijaitsevista yrityksistä 21 prosenttia. Kaikki lainsäädännöstä aiheutuvat taakat aiheuttavat keskimäärin enemmän taakkaa Etelä- Savossa sijaitseville pk-yrityksille koko maahan verrattuna. Yli neljä kymmenestä koko Suomen ja puolet alueen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 1/08 30 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 1/08 31 Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Muut vuosi-ilmoitukset ovat raskas taakka alueella 16 prosentille vastaajista. Alueen ja koko maan kokemukset eri taakkojen suuruudesta ovat melko samansuuntaisia. Matalapalkkatuki, työaika ja poissaolot, palkkatodistukset ja kelan hakemukset, työkomennukset ulkomaille ja ulkomailta tulevat työntekijät koetaan ssa hieman useammin taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei kuitenkaan pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä eikä työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 1/08 32

34 1/08 33 Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka raskas taakka. Arvonlisäverotus on hieman harvemmin raskas taakka ssa kuin koko maassa keskimäärin. Myös elinkeinoverotus on raskas taakka noin kymmenesosalle maan ja alueen pk-yrityksistä. 61 prosenttia koko maan ja 59 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg , Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) , f. (06) n Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 960 Rovaniemi p. (016) , f. (016) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (016) , f. (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, Vaasa p. (06) , f. (06) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

37 n Yrittäjät n Yrittäjät Patteristonkatu 2 C, Mikkeli Puhelin (015) Faksi (015) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi