PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, Etelä-n Yrittäjät Rannikko-n Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin... Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä 27 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. lla toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat koko maata parempia tekijöissä liikevaihto, viennin arvo, tuonnin arvo ja tuotantokustannukset. Muiden tekijöiden kohdalla, sen sijaan, suhdannenäkymät ovat koko maata heikommat. lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kehittämisen esteet. lla toimivien pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. n pk-yrityksillä työllistämisen suurin este on työvoiman saatavuus, jota lähes puolet niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Työvoiman saatavuuden merkitys työllistämisen esteenä on kasvanut runsaasti syksyn 07 selvitykseen verrattuna. Myös koko maan tasolla työvoiman saatavuus nähtiin suurimpana työllistämisen esteenä, sen sijaan palkkataso nähtiin koko maan tasolla hieman pienemmäksi työllistämisen esteeksi, kuin lla. 27 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pkyrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 35 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Joka neljäs lla ja joka kolmas koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rakennusinvestointeja ja koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeja. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (35 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 15 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman useammin kehittämisen este lla sijaitseville pk-yrityksille. lla pidetään koko maahan verrattuna useammin raskaana taakkana sitä, ettei ole saatavilla asiantuntijoita ja julkista rahoitusta. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan 31 prosentilla maan ja 27 prosentilla alueen yrityksistä. Hallinnollinen taakka. Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on useammin raskas taakka kuin koko maassa. lla ei yksikään tekijä ole suurempi taakka kuin koko maan osalta keskimäärin. Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Sen sijaan lla koetaan useammin valvontailmoitus kuukausittain ja verotuksen vuosi-ilmoitus raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Noin viidesosa koko maan alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka, alueen pkyrityksille se on raskas taakka 2 prosentille.

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. n raportissa luvut ovat vuoden 06 syksyyn asti Etelä-n ja n rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE POHJANMAA % Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 1 7 Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) 7 37 Alle 5 henkilöä henkilöä 5 21 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI - 19 henkilöä henkilöä henkilöä Alle 0, milj. euroa , - 0,9 milj. euroa ,50-1,9 milj. euroa ,50+ milj. euroa 115 Ei vastausta 22 8 Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 6 2 Ei Kyllä, vie itse suoraan Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja 88 3 Muut 6 18

7 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 90 toimi lla. lla on rakennusalan ja palvelualojen yrityksiä suhteellisesti vähemmän ja teollisuuden alan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) % 11 % 1 % 12 % 19 % 19 % Palvelut (H, I, K, O) 36 % 3 % Muut 1 % 22 % 0 % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 n maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja lla,2 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lla korkeammalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +2 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=0) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=0) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/0\= 2/0\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä 27 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat lla ja koko maassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. lla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat koko maata parempia tekijöissä liikevaihto, viennin arvo, tuonnin arvo ja tuotantokustannukset. Muiden tekijöiden kohdalla, sen sijaan, suhdannenäkymät ovat koko maata heikommat tai samantasoiset. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat sekä lla että koko maassa ovat nousseet syksyn 07 kyselyyn verrattuna SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 Liikevaihto, 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 Yrityksen kannattavuus, 1/03 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko : Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 2 Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 2 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 5 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 9 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 1 8 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 2 Ei kehittämistarvetta 6 7 Koko maan ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. n pk-yrityksissä koetaan olevan, koko maan tavoin, eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Markkinointiin ja myyntiin, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä tuotantoon liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet lla toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Yhteistyöhön/verkottumiseen liittyvät tarpeet ovat sen sijaan vähentyneet.. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET 50 0 % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 3 byrokratia 1,6 1,0 työlainsäädäntö 0,8 0,0 työehtosopimukset 0,5 0,0 muu sääntely 1,1 2,0 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 2,0 palkkataso 3,6,5 työn sivukulut,6 2,5 muut tuotantokustannukset 2,8 2,0 KILPAILUTILANNE 19 2 kireä kilpailutilanne 13,0 16,0 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 2,0 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,6 0,5 markkinoita vääristävät tuet 0,5 1,0 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 1,0 kysynnän riittämättömyys 1,7 1,5 RAHOITUS 8 6 rahoituksen saatavuus 2,3 1,5 rahoituksen hinta 1,5 2,0 vakuuksien puute 3,6 1,5 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 13,0 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,6 0,5 toimitilat 1,7 3,0 koneet ja laitteet 0,8 0,0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet,9 5,5 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 6 EI OSAA SANOA 7 8 lla toimivien pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen hinta on pahimpana esteenä kolmasosalla pk-yrityksistä, rahoituksen saatavuus ja vakuuksien puute joka neljännellä. lla toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. lla toimivat pk-yritykset pitävät rahoitusta samantasoisena esteenä kuin syksyllä 07. Sen sijaan kasvuhakuiset pkyritykset näkevät rahoituksen hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi. Koko maassa kaikki pk-yritykset pitävät rahoitusta hieman suurempana esteenä verrattuna syksyn 07 tilanteeseen ja kasvuhakuiset samantasoisena esteenä.

14 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 6 8 VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus (n=3858/290) (n=0/12) Rahoituksen hinta 33 Vakuuksien puute %

15 1 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurin este ovat työvoiman saatavuus, jota lähes puolet niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Työvoiman saatavuuden merkitys työllistämisen esteenä on kasvanut runsaasti syksyn 07 selvitykseen verrattuna. Myös koko maan tasolla työvoiman saatavuus nähtiin suurimpana työllistämisen esteenä, sen sijaan palkkataso nähtiin koko maan tasolla hieman pienemmäksi työllistämisen esteeksi, kuin lla. 27 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus 21 Palkkataso 8 12 (n=3858/2826) (n=0/137) Työn sivukulut 13 Irtisanomiseen liittyvä riski 9 7 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 5 Työvoiman saatavuus 35 7 Verotus 1 1 Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan lla tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä alueella ollaan asuinympäristön viihtyisyyteen. Tyytyväisyys asuinympäristöön on kuitenkin hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös yksityisiin yrityspalveluihin ollaan lla melko tyytyväisiä, vaikka koko maassa tyytyväisyys on korkeampi. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lla noususuunnassa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on parempi kuin syksyllä 07. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 06 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi 0 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 13 9 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 6 9 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 5 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 3 lla on nyt suhteellisesti hieman vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan ja kolme prosenttia n pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin sekä yhteistyön lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa 59 prosenttia ja lla 58 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa samoin kuin llakin. lla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella sekä koko maassa noussut syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 8 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana lähes joka neljännessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella ovat jatkajan löytyminen ja rahoitus. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys Verotus (n=986) (n=5) Rahoitus 36 1 Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 Yrittäjyysilmapiiri Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8 ja lla se on hieman parempi, +. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot omasta kokemuksesta yrittäjyysilmapiiristä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Koko maan ja alueen kohdalla kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on myös noussut kevääseen 07 verrattaessa. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä lla että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella hieman paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin, samoin markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien osalta. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä lla että koko maassa keskimäärin.. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 n alueen yrityksistä 35 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Joka neljäs lla ja joka kolmas koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rakennusinvestointeja ja koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeja. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (35 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 15 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen0 Kansainvälistymiseen 0 Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen (n=1122) (n=52) %

23 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta (n=1122) (n=52) Rahoitusyhtiöstä Vakuutusyhtiöiltä Muualta %

24 23 Joka kolmas koko maan ja joka viides n osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, noin joka viides alueella omistajiksi ja hieman yli neljäsosa hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan viidesosa alueen ja koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia, omistajaksi joka viides maan ja 16 prosenttia alueen pk-yrityksistä ja hallitustyöskentelyyn koko maassa joka neljäs ja lla joka viides OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=178 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

25 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=178 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

26 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella joka neljäs ja koko maassa 29 prosenttia, omistajaksi noin joka kuudes, hallitustyöskentelyyn lla ja koko alueella joka viides. lla neljäsosa ja koko maassa kolmasosa pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksensä rahoittajiksi, noin joka kymmenes alueella omistajaksi ja hallitustyöskentelyyn noin joka kuudes OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=178 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

27 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=178 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % % 0 % 60 % 80 % 0 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 27 Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman useammin kehittämisen este lla sijaitseville pk-yrityksille. lla pidetään koko maahan verrattuna useammin erittäin paljon kehittämistä estävänä tekijänä sitä, ettei ole saatavilla asiantuntijoita ja julkista rahoitusta. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan 31 prosentilla maan ja 27 prosentilla alueen yrityksistä. 1. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

29 28 Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

30 13 Hallinnollinen taakka 29 Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on useammin raskas taakka kuin koko maassa. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pkyrityksistä 1 prosenttia ja lla sijaitsevista yrityksistä prosenttia. lla ei yksikään tekijä ole suurempi taakka kuin koko maan osalta keskimäärin. Neljä kymmenestä alueen ja Suomen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita taakkana laisinkaan Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0

31 30 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

32 31 Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Sen sijaan lla koetaan useammin valvontailmoitus kuukausittain ja verotuksen vuosiilmoitus raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä ja työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 32

34 33 Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka, alueen pk-yrityksille se on raskas taakka 2 prosentille. 61 prosenttia koko maan ja 56 prosenttia alueen pkyrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana. Kokonaisuudessaan verotuksesta aiheutuvan taakan osalta kokemus eri taakoista on melko samansuuntainen alueella ja koko maassa Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % % % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 0 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 29, 001 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 800 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu, 00 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 870 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, 280 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu PL 8151, 961 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 600 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 331 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 0 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 650 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 15 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu, 530 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 500 Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, 900 Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg , Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 76 A PL 999, 001 Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 0 D, 530 Lappeenranta p , f Etelä-n Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 600 Seinäjoki p. (06) 5000, f. (06) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, 500 Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 130 Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 870 Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-n Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 670 Kokkola p. (06) , f. (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu, 00 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu, 50 Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 960 Rovaniemi p. (016) 0600, f. (016) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 90 Kemi p. (016) , f. (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 800 Joensuu p , f. (013) Pohjois-n Yrittäjät ry Uusikatu 6 A 2. krs., 900 Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B, 151 Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-n Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 650 Vaasa p. (06) , f. (06) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 2 PL 5, 281 Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 0, 701 Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 000 Järvenpää p. (09) 27 5, f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 0 Turku p. (02) , f. (02)

37 Etelä-n Yrittäjät Etelä-n Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, 600 Seinäjoki Puhelin (06) 5000 Faksi (06) Rannikko-n Yrittäjät Rannikko-n Yrittäjät Hietasaarenkatu 6, PL 289, 651 Vaasa Puhelin (06) Faksi (06) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, 001 Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Vaasa Pitkäkatu 55, 650 Vaasa Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 001 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi