PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008 Alueraportti, n Yrittäjät

2 1/ Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 2008 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/ SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/2008 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä 34 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja viisitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. n ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. Etelä- Pohjanmaalla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat paremmat tekijöissä liikevaihto, investointien arvo, viennin arvo, tuotantokustannukset, yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus ja tuotekehityspanostukset. Muissa tekijöissä suhdannenäkymät ovat hieman heikommat, kuin koko maassa keskimäärin. lla toimivat pkyritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kehittämisen esteet. lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä nyt syksyä 2007 selkeämmin kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Kilpailutilanteeseen liittyen erityisesti kireä kilpailutilanne koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Kilpailutilanne koetaan jopa suuremmaksi kehittämisen esteeksi lla, kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. lla pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota hieman yli neljäsosa niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Myös kysynnän riittämättömyys/epävakaus on esteenä, niille alueen pk-yrityksille, joilla on tarve työllistää. Kolmanneksi suurimmaksi esteeksi nousee työn sivukulut. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 22 prosentilla n pkyrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 33 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. ssa joka kolmas ja lla 28 prosenttia pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rakennusinvestointeihin, koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (29 %). rahoitusyhtiöstä rahoitusta aikoo hakea 15 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. n pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman harvemmin kehittämisen este lla sijaitseville pk-yrityksille. Etelä- Pohjanmaalla pidetään koko maahan verrattuna useammin taakkana sitä, että kehittäminen vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja sekä sitä, että kehittäminen häiritsee muuta toimintaa. Hallinnollinen taakka. ssa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on raskas taakka 28 prosentille vastanneista. ssa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. lla muut vuosi ilmoitukset ovat raskas taakka noin viidesosalle vastanneista. lla koetaan useammin myös valvontailmoitus kuukausittain ja verotuksen vuosi-ilmoitus raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Noin viidesosa koko maan pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Etelä- Pohjanmaalla toimiville pk-yrityksille työn verotus on raskas taakka 28 prosentille.

5 4 1/2008 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2002 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 200 syksyyn asti n ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 1/ Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/ Aineiston rakenne - n= % ALUE 283 Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) 0 28 Alle 5 henkilöä henkilöä 7 24 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 2007 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä henkilöä henkilöä 18 Alle 0,20 milj. euroa ,20-0,49 milj. euroa ,50-1,49 milj. euroa ,50+ milj. euroa Ei vastausta 11 4 Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta 20 7 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 Ei 19 1 Kyllä, vie itse suoraan 2 22 Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muut 17

7 1/2008 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 1/ Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin toimi Etelä- Pohjanmaalla. lla on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti selvästi vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 1 % 14 % 15 % 19 % 20 % Palvelut (H, I, K, O) 33 % 43 % Muut 14 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/ n maakunnassa työskenteli vuonna 2007 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 2007 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa,9 % ja lla,1 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lla korkeammalla tasolla kuin syksyllä 2007 (saldoluku tuolloin +18 %). ssa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 2007 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/0\= 2/0\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Etelä- Pohjanmaalla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä 34 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja viisitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 2007 tilanteeseen verrattuna ovat koko maassa ja lla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 KOKO MAA 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/ Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) n ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. lla toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat paremmat tekijöissä liikevaihto, investointien arvo, viennin arvo, tuotantokustannukset, yrityksen kannattavuus ja vakavaraisuus. Muissa tekijöissä suhdannenäkymät ovat hieman heikommat, kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat lla jonkin verran nousseet syksyn 2007 kyselystä. n suhdannenäkymät ovat liikevaihdon ja kannattavuuden osalta niin ikään nousussa syksyn 2007 tilanteeseen verrattuna SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 Liikevaihto, KOKO MAA Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 Liikevaihto, 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Yrityksen kannattavuus, 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2000. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/ Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Etelä- Pohjanmaa % % Johtaminen 5 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 4 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Ei kehittämistarvetta 5 n ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. n pk-yrityksissä koetaan olevan, koko maan keskiarvon tavoin, eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Tuotantoon, materiaalitoimintoon, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun sekä markkinointiin ja myyntiin liittyvät kehittämistarpeet ovat hieman nousseet syksyn 2007 tilanteeseen verrattuna. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat pysyneet samoina kuin syksyllä PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/ Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Etelä- Pohjanmaa % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 byrokratia 1, 4,5 työlainsäädäntö 0,8 0,4 työehtosopimukset 0,5 0,0 muu sääntely 1,1 0,9 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 0,4 palkkataso 3, 3, työn sivukulut 4, 7, muut tuotantokustannukset 2,8 4,5 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 13,0 20,5 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 0,4 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0, 0,0 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,0 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,0 kysynnän riittämättömyys 1,7 4,5 RAHOITUS 8 7 rahoituksen saatavuus 2,3 1,8 rahoituksen hinta 1,5 2,7 vakuuksien puute 3, 2,2 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 12,1 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1, 1,8 toimitilat 1,7 2,2 koneet ja laitteet 0,8 0,9 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 2,7 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 8 EI OSAA SANOA 7 2 lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä nyt syksyä 2007 selkeämmin kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Kilpailutilanteeseen liittyen erityisesti kireä kilpailutilanne koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Kilpailutilanne koetaan jopa suuremmaksi kehittämisen esteeksi lla, kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla Etelä- Pohjanmaan pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen hinta on pahimpana 40 prosentilla, vakuuksien puute noin joka kolmannella ja saatavuus joka neljännellä. Etelä- Pohjanmaalla toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. ssa kaikki pkyritykset pitävät rahoitusta hieman suurempana esteenä verrattuna syksyn 2007 tilanteeseen ja kasvuhakuiset 5 samantasoisena esteenä. lla kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta nyt hieman pienempänä kehittämisen esteenä ja kaikki pk-yritykset samantasoisena syksyn 2007 tilanteeseen verrattuna. 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 7 8 VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE KOKO MAA (n=3858/290) Rahoituksen saatavuus (n=224/15) Rahoituksen hinta Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/ lla pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota hieman yli neljäsosa niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä. Myös kysynnän riittämättömyys/epävakaus on esteenä, niille alueen pk-yrityksille, joilla on tarve työllistää. Kolmanneksi suurimmaksi esteeksi nousee työn sivukulut. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 22 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää.. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus 1 21 Palkkataso 8 9 KOKO MAA (n=3858/282) (n=224/174) Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus 1 2 Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/ Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Etelä- Pohjanmaalla yhtä tyytyväisiä, kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Etelä- Pohjanmaalla sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin sekä tonttien ja toimitilojen saatavuuteen. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen nyt myös alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lla selvästi noususuunnassa. n keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on noussut selvästi syksyn Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 200 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/ Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Etelä- Pohjanmaa % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 48 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 9 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 lla on hieman vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä, kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. lla sen sijaan toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ei ennakoi yksikään pk-yritys. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät nyt myynnin ja markkinoinnin lisäämistä kotimaassa sekä edelleen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on lla ja koko maassa saman verran eli yhteensä 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa ja alueella jonkin verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella ja koko maassa on noussut syksyn 2007 tilanteeseen verrattuna. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 KOKO MAA

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/ Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Etelä- Pohjanmaa % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 2 70 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 10 9 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 1 13 Ei osaa sanoa 12 8 n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka viidennessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella ovat verotus, yhtiötai sopimusjuridiikka ja jatkajan löytyminen. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen KOKO MAA (n=98) (n=48) Arvonmääritys 3 42 Verotus Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri 1/ n keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8, kun taas lla se on +13. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 2007 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä Etelä- Pohjanmaan, että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien ja myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella hieman paremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä lla, että koko maassa keskimäärin.

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/ n alueen yrityksistä 33 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. ssa joka kolmas ja lla 28 prosenttia pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rakennusinvestointeja, koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeja sekä rahoituksen hankkimista käyttöpääomaksi.n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (81 %) tai Finnverasta (29 %). Rahoitusyhtiöstä rahoitusta aikoo hakea 15 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen0 Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen KOKO MAA (n=1122) (n=2) %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta KOKO MAA (n=1122) Rahoitusyhtiöstä (n=2) Vakuutusyhtiöiltä 2 4 Muualta %

24 1/ Joka kolmas koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ja 28 prosenttia Etelä- Pohjanmaan yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka neljäs koko maan osalta omistajiksi ja alueella viidesosa sekä hallitustyöskentelyyn lla 31 prosenttia. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan 28 prosenttia koko maan pk-yrityksistä ja 29 prosenttia n pk-yrityksistä, omistajaksi joka viides koko maan ja n pk-yrityksistä, sekä hallitustyöskentelyyn koko maassa ja alueella noin joka neljäs OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=195 Kyllä Ei vastausta Ei RAHOITTAJIKSI OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=195 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 1/ Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi koko maassa ja 29 prosenttia ja alueella 2 prosenttia, omistajaksi n ja pk-yrityksistä 14 prosenttia ja hallitustyöskentelyyn koko maan ja alueen pk-yrityksistä joka viides. ssa kolme kymmenestä pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksensä rahoittajiksi, noin joka kuudes omistajaksi ja hallitustyöskentelyyn noin joka viides sekä koko maassa, että alueella OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=195 Kyllä Ei vastausta Ei RAHOITTAJIKSI OMISTAJIKSI HALLITUSTYÖSKENTELYYN % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, KOKO MAA n=328, n=195 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/ n pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on hieman harvemmin kehittämisen este Etelä- Pohjanmaalla sijaitseville pk-yrityksille. lla pidetään koko maahan verrattuna useammin taakkana mm. sitä, että kehittäminen vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja sekä sitä, että kehittäminen häiritsee muuta toimintaa. n ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan 31 prosentilla maan ja 22 prosentilla alueen yrityksistä. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET

29 1/ KEHITTÄMINEN HÄIRITSEE YRITYKSEN PÄIVITTÄISTÄ TOIMINTAA Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon EI HALUTA ULKOPUOLISIA ASIANTUNTIJOITA YRITYKSEEN EI OLE SAATAVILLA PÄTEVIÄ ASIANTUNTIJOITA RAHOITUKSEN HAKEMISEN VAIKEUS EI OLE JULKISTA RAHOITUSTA SAATAVILLA JOKIN MUU ESTE

30 13 Hallinnollinen taakka 1/ ssa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on raskas taakka 28 prosentille vastanneista. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 14 prosenttia ja lla sijaitsevista yrityksistä 17 prosenttia. Neljä kymmenestä alueen ja Suomen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita taakkana laisinkaan Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka TYÖOIKEUS/MUU TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY VEROTUS YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ HENKILÖTIETOLAINSÄÄDÄNTÖ JULKISET HANKINNAT % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 1/ KULUTTAJANSUOJA KIRJANPITOLAKI TILINTARKASTUSLAKI YHTIÖ-JA KAUPPAREK.LAINSÄÄD TULLIASIAT TILASTOKESK.ANNETTAVAT TIEDOT MUU % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 1/ ssa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. lla muut vuosi ilmoitukset ovat raskas taakka 17 prosentille vastanneista. lla koetaan useammin myös valvontailmoitus kuukausittain ja verotuksen ja muun vuosiilmoitus raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä ja työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 1/

34 33 1/2008 Noin viidesosa koko maan pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Etelä- Pohjanmaalla toimiville pk-yrityksille työn verotus on raskas taakka 28 prosentille. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka, alueen pk-yrityksille se on raskas taakka 25 prosentille. 1 prosenttia koko maan ja alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka TYÖN VEROTUS ARVONLISÄVEROTUS VALMISTEVEROTUS TULLI- JA ULKOMAANKAUPPA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS ELINKEINOVEROTUS % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, 9101 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 0100 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 5100 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 19118, Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f n Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 0100 Seinäjoki p. (0) , f. (0) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 7100 Kokkola p. (0) , f. (0) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 9200 Rovaniemi p. (01) , f. (01) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (01) , f. (01) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 4 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 20 B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 5100 Vaasa p. (0) , f. (0) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20, Turku p. (02) , f. (02)

37 n Yrittäjät n Yrittäjät Alvar Aallon katu 3, 0100 Seinäjoki Puhelin (0) Faksi (0) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Seinäjoki Kauppatori 1-3, 0100 Seinäjoki Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi