PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 08 Alueraportti, Pohjois-Savo Savon Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Syksyn 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat yksityisen sektorin myyntiä kunnille. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Toisaalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO Pohjois-Savon ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten myynti kunnille Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois-Savossa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Pohjois-Savossa toimivista pk-yrityksistä nyt 19 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 16 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen heikommalla tasolla kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Kevään 08 tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois-Savossa sekä koko maassa suhdannenäkymät laskeneet. Koko maan ja Pohjois-Savon pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Pohjois-Savossa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat kaikkien osatekijöiden kohdalla. Investointien arvon nousua ennakoi sama määrä vastaajia kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savossa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat sekä Pohjois-Savossa että koko maassa matalammalla tasolla kuin keväällä 08. Kehittämisen esteet. Pohjois-Savossa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä nyt myös yleinen suhdanne/maailmantilanne. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pkyritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi Pohjois-Savossa kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. Pohjois-Savon pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 35 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys sekä työn sivukulut. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 44 prosentilla Pohjois-Savon pk-yrityksistä ja 32 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. Pohjois-Savon pk-yrityksistä 27 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 31 prosenttia. Alueella ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä noin joka viides aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi, koneiden ja laitteiden korvausinventointeihin sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Pohjois- Savon pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (84 %) tai Finnverasta (19%). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 16 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Pk-yritysten myynti kunnille. Suurin osa koko maan (45%) pk-yrityksistä ilmoittaa, että liikevaihdosta ei muodostu yhtään myynnistä kunnille. Sen sijaan alueella on keskimäärin enemmän sellaisia pk-yrityksiä, joiden liikevaihdosta muodostuu osa kunnille (yhteensä 68 prosenttia). Suurin osa sekä koko maan että alueen pk-yrityksistä arvioi, että myynnissä kunnille ei tapahdu muutosta seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikkia arvioituja kunnille suuntautuvan myynnin esteitä pidetään alueella harvemmin myynnin esteinä kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan pk-yrityksistä 15 prosenttia pitää erittäin suurena kunnille suuntautuvan myynnin esteenä hankintalain säädöksiä. Hankintalain säädöksiä pidetään hieman harvemmin alueella erittäin suurena myynnin esteenä kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien hankintaosaamisen taso nähdään alueella koko maahan verrattuna keskimääräistä useammin erittäin suureksi myynnin esteeksi. Lisäksi yli kymmenesosa sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä pitää erittäin suurena myynnin esteenä virkamiesten suhtautumista. Sen sijaan alueella vajaa kolmasosa ja koko maassa hieman yli neljäsosa pk-yrityksistä ei pidä yksityisten tuottajien puuttumista lainkaan esteenä.

5 4 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3861 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä Pohjois-Savon osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta heinä-elokuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 06 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 2/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE POHJOIS-SAVO Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä henkilöä henkilöä 19 6 Alle 0, milj. euroa , - 0,49 milj. euroa ,50-1,49 milj. euroa ,50+ milj. euroa Ei vastausta 12 4 Voimakkaasti kasvuhakuinen 25 8 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 5 2 Ei Kyllä, vie itse suoraan Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muut 26 9

7 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 Pohjois-Savon ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 9800 toimi Pohjois- Savossa. Pohjois-Savossa on palvelualojen ja rakennusalan yrityksiä suhteellisesti aavistuksen vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) KOKO MAA Pohjois-Savo Palvelut (H, I, K, O) Muut Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. % 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 Pohjois-Savon maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja Pohjois-Savossa 9,8 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % KOKO MAA Pohjois-Savo Pohjois-Savossa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella edelleen pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat Pohjois-Savossa matalammalla tasolla kuin keväällä 08 (saldoluku tuolloin + %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät myös heikommat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 08 henkilökunnan määrän saldoluku oli +24 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu Pohjois-Savon työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1993=100) /97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= Odotettu henkilöstön muutos, KOKO MAA Odotettu henkilöstön muutos, Pohjois-Savo Työllisten määrän muutos, KOKO MAA Työllisten määrän muutos, Pohjois-Savo 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % KOKO MAA Pohjois-Savo Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Pohjois- Savossa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. Pohjois-Savossa toimivista pkyrityksistä nyt 19 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 16 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen heikommalla tasolla kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/95 lähtien. Kevään 08 tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois- Savossa sekä koko maassa suhdannenäkymät laskeneet. Koko maassa laskua on tapahtunut Pohjois-Savoa enemmän YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA 60 Saldoluku (%) /95\= 1/96\= 2/96\= 1/97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= Koko maa 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= Pohjois-Savo 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\=

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus KOKO MAA Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Pohjois-Savo Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja Pohjois-Savon pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Pohjois-Savossa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat kaikkien osatekijöiden kohdalla. Investointien arvon nousua ennakoi sama määrä vastaajia kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 2/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat sekä Pohjois-Savossa että koko maassa laskeneet kevään 08 kyselyyn verrattuna SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 60 Saldoluku (%) /95\= 1/96\= 2/96\= 1/97\= 2/97\= 1/98\= Liikevaihto, KOKO MAA Yrityksen kannattavuus, KOKO MAA 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= Liikevaihto, Pohjois-Savo Yrityksen kannattavuus, Pohjois-Savo 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\= 4 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. KOKO MAA Pohjois-Savo % % Johtaminen 5 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 3 5 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 6 4 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 6 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 2 Ei kehittämistarvetta Koko maan ja Pohjois-Savon alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. Pohjois-Savon pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä tuotantoon liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet hieman Pohjois-Savossa toimivien pk-yritysten keskuudessa kevään 08 tilanteeseen verrattuna. Yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät tarpeet ovat sen sijaan hieman lisääntyneet PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\= Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. KOKO MAA Pohjois-Savo % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 9 byrokratia 1,5 3,0 työlainsäädäntö 0,8 3,5 työehtosopimukset 0,5 0,5 muu sääntely 1,2 1,5 KUSTANNUSTASO verotus 2,3 0,0 palkkataso 2,7 4,0 työn sivukulut 4,7 4,0 muut tuotantokustannukset 3,8 3,0 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 10,3 12,1 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,2 1,0 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,6 0,0 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,0 harmaa talous, konkurssit jne. 0,5 0,0 kysynnän riittämättömyys 1,2 0,0 RAHOITUS 6 6 rahoituksen saatavuus 1,7 0,5 rahoituksen hinta 1,2 1,5 vakuuksien puute 2,8 3,5 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 14,9 15,1 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,0 0,5 toimitilat 1,4 0,5 koneet ja laitteet 0,8 0,5 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,2 3,0 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 8 6 EI OSAA SANOA Pohjois-Savossa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä nyt myös yleinen suhdanne/maailmantilanne. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi Pohjois-Savossa kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla Pohjois- Savon pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä 64 prosentilla ja rahoituksen hinta noin joka neljännellä ja rahoituksen saatavuus noin joka kymmenennellä. Pohjois-Savossa toimivat pk-yritykset kokevat edelleen rahoituksen olevan samantasoinen kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa sekä kasvuhakuiset 5 että kaikki pk-yritykset pitävät rahoitusta hieman pienempänä kehittämisen esteenä, kuin keväällä 08. Pohjois-Savon alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on hieman matalammalla tasolla viime kevääseen verrattuna kaikkien pk-yritysten keskuudessa. Sen sijaan alueen 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 13 kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta suurempana kehittämisen esteenä kuin keväällä PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE 6 6 KOKO MAA (n=3861/227) Pohjois-Savo (n=199/11) Rahoituksen saatavuus 9 30 Rahoituksen hinta 27 Vakuuksien puute %

15 % PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan- 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\= KOKO MAA, kaikki pk-yritykset Pohjois-Savo, kaikki pk-yritykset KOKO MAA, kasvuhakuiset pk-yritykset * Pohjois-Savo, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 Pohjois-Savon pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 35 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys sekä työn sivukulut. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 44 prosentilla Pohjois-Savon pk-yrityksistä ja 32 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 9 7 KOKO MAA (n=3707/2531) Työn sivukulut 9 15 Pohjois-Savo (n=194/109) Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus 32 Verotus Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan Pohjois-Savossa nyt hieman tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä Pohjois- Savossa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä, toimitilojen ja tonttien saatavuuteen sekä liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä nyt myös alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuuteen. Pohjois-Savossa pk-yritykset ovat selvimmin koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä viihtyisyyteen asuinympäristönä, sijaintikunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön, julkisiin yrityspalveluihin sekä toimitilojen ja tonttien saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Pohjois- Savossa samalla tasolla kuin keväällä 08. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on, sen sijaan, hieman heikompi kuin keväällä 08. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 06 lähtien. 7.1 ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan KOKO MAA (n=3861) Pohjois-Savo (n=199) Indeksi

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= KOKO MAA Pohjois-Savo 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\=

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. KOKO MAA Pohjois-Savo % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 9 7 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 3 3 Pohjois-Savossa on nyt suhteellisesti hieman vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi kolme prosenttia koko maan ja alueen pk-yrityksistä. Tärkeimpinä kasvukeinoinaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Pohjois-Savossa yhteensä 39 prosenttia ja koko maassa 44 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa sekä alueella. Myös kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella sekä koko maassa on laskenut kevään 08 tilanteeseen verrattuna PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= Koko maa Pohjois-Savo 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= 2/08\=

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. KOKO MAA Pohjois-Savo % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa Pohjois-Savon alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka neljännessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille Pohjois-Savon alueella ovat jatkajan löytyminen ja arvonmääritys. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN-TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yrityksen, jossa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys Verotus KOKO MAA (n=1053) Pohjois-Savo (n=49) Rahoitus Yhtiö- tai sopimus-juridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +5, kun taas Pohjois-Savossa se on +12. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan negatiivisiksi sekä Pohjois-Savossa että koko maassa. Julkisten rahoittajien ja myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan edelleen Pohjois-Savon alueella paremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä Pohjois-Savossa että koko maassa keskimäärin. 10. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen KOKO MAA (n=3861) Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden\redistämiseksi valtakunnallisella tasolla Pohjois-Savo (n=199) Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden\redistämiseksi alueellisella/paikallisella\rtasolla KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 5 12 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 Pohjois-Savon pk-yrityksistä 27 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 31 prosenttia. Koko maan pk-yrityksistä 51 prosentilla on lainaa rahoituslaitoksilta, kun alueella vastaava lukema on 46. Koko maan osalta noin puolella (49%) niistä, joilla on lainaa rahoituslaitoksilta, ei ole yksityistä omaisuutta lainan vakuutena. Pohjois-Savossa vastaava lukema on 51 prosenttia. Sekä koko maan että alueen osalta useimmiten lainojen vakuutena on yrittäjän / yrittäjien asunto-omaisuutta, jota on vakuutena hieman yli neljäsosalla koko maan ja viidesosalla alueen pk-yrityksistä. 11. ONKO YRITYKSEN LAINOJEN VAKUUTENA YKSITYISTÄ OMAISUUTTA TÄLLÄ HETKELLÄ n=yrityksellä lainaa rahoituslaitoksilta Yrittäjän/yrittäjien asuntoomaisuutta 27 Muuta yksityistä omaisuutta Koko maa (n=1831) Pohjois-Savo (n=87) Sekä asunto- että muuta yksityistä omaisuutta Ei ole yksityistä omaisuutta vakuutena %

23 22 Alueella ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä noin joka viides aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään alueella rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi, koneiden ja laitteiden korvausinventointeihin sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. Pohjois- Savon pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (84 %) tai Finnverasta (19%). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 16 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Koko maan yrityksistä hieman vajaa kolmasosa (31%) on tehnyt ympäristövaikutteisia investointeja viimeisen kolmen vuoden aikana päästöjen, raaka-aineiden tai energian käytön vähentämiseksi. Pohjois-Savon pk-yrityksistä hieman yli neljäsosa (28%) pkyrityksistä on tehnyt ympäristövaikutteisia investointeja. 12. TÄRKEIN KÄYTTÖTARKOITUS ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Ympäristövaikutteisiin investointeihin päästöjen, raaka-aineiden tai energian käytön vähentämiseksi 0 Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma tai kausirahoitus) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen0 Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen KOKO MAA (n=800) Pohjois-Savo (n=37) %

24 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta 79 Pankista 84 Finnverasta Rahoitusyhtiöstä KOKO MAA (n=800) Pohjois-Savo (n=37) Vakuutusyhtiöiltä Pääomasijoittajilta Muualta %

25 12 Pk-yritysten myynti kunnille 24 Suurin osa koko maan (45%) pk-yrityksistä ilmoittaa, että liikevaihdosta ei muodostu yhtään myynnistä kunnille. Sen sijaan alueella on keskimäärin enemmän sellaisia pkyrityksiä, joiden liikevaihdosta muodostuu osa kunnille. Lisäksi koko maan ja alueen pkyrityksistä noin neljä kymmenestä ilmoittaa, että liikevaihdosta muodostuu alle 10 prosenttia myynnistä kunnille. 14. KUINKA SUURI OSUUS YRITYKSEN LIIKEVAIHDOSTA MUODOSTUU MYYNNISTÄ KUNNILLE n=kaikki vastaajat Ei yhtään Alle 10 prosenttia Koko maa (n=3633) Pohjois-Savo (n=191) prosenttia prosenttia vähintään 50 prosenttia %

26 25 Suurin osa sekä koko maan että alueen pk-yrityksistä arvioi, että myynnissä kunnille ei tapahdu muutosta seuraavan viiden vuoden aikana. Yhteensä prosenttia koko maan ja 18 prosenttia alueen pk-yrityksistä arvioi myynnin kunnille lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Sen sijaan yhteensä 7 prosenttia alueen ja 8 prosenttia koko maan pkyrityksistä arvioi myynnin vähenevän. Koko maan pk-yrityksistä 4 prosenttia arvioi myynnin kunnille loppuvan kokonaan seuraavan viiden vuoden aikana. Alueella myynnin loppumista ennakoi 3 prosenttia. 15. ARVIO MYYNNIN KEHITTYMISESTÄ KUNNILLE SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat Loppuu kokonaan Vähenee prosenttia Vähenee -49 prosenttia Koko maa (n=3539) Vähenee prosenttia Vähenee alle 10 prosenttia 2 Pohjois-Savo (n=187) Ei muutosta Kasvaa alle 10 prosenttia Kasvaa prosenttia 6 7 Kasvaa -49 prosenttia Kasvaa prosenttia Kasvaa vähintään 100 prosenttia %

27 26 Kaikkia arvioituja kunnille suuntautuvan myynnin esteitä pidetään alueella harvemmin myynnin esteinä kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan pk-yrityksistä 15 prosenttia pitää erittäin suurena kunnille suuntautuvan myynnin esteenä hankintalain säädöksiä. Hankintalain säädöksiä pidetään hieman harvemmin alueella erittäin suurena myynnin esteenä kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien hankintaosaamisen taso nähdään alueella koko maahan verrattuna keskimääräistä useammin erittäin suureksi myynnin esteeksi. Lisäksi yli kymmenesosa sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä pitää erittäin suurena myynnin esteenä virkamiesten suhtautumista. Sen sijaan alueella vajaa kolmasosa ja koko maassa hieman yli neljäsosa pk-yrityksistä ei pidä yksityisten tuottajien puuttumista lainkaan esteenä. Yksityisten tarjoajien osaaminen ei ole esteenä 23 prosentille koko maan ja 28 prosentille alueen pk-yrityksistä. Noin neljäsosa sekä koko maan että alueen pk-yrityksistä ei pidä myöskään poliittista ilmapiiriä myynnin esteenä lainkaan. 16. KUNTIIN SUUNTAUTUVAN MYYNNIN ESTEET (1/2) Asteikko: 0=ei lainkaan este, 1=erittäin pieni este 5=erittäin suuri este 0 (ei lainkaan este) 1 (erittäin pieni este) (erittäin suuri este) POLIITTINEN ILMAPIIRI Koko maa Pohjois-Savo KUNTIEN HANKINTAOSAAMISEN TASO Koko maa Pohjois-Savo VIRKAMIESTEN SUHTAUTUMINEN Koko maa Pohjois-Savo % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % %

28 KUNTIIN SUUNTAUTUVAN MYYNNIN ESTEET (2/2) Asteikko: 0=ei lainkaan este, 1=erittäin pieni este 5=erittäin suuri este 0 (ei lainkaan este) 1 (erittäin pieni este) (erittäin suuri este) HANKINTALAIN SÄÄDÖKSET Koko maa Pohjois-Savo YKSITYISTEN TUOTTAJIEN PUUTTUMINEN Koko maa Pohjois-Savo YKSITYISTEN TARJOAJIEN OSAAMINEN Koko maa Pohjois-Savo % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % %

29 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin edustusto Finnish-Russian Innovation Center Business Center Apollo, office 500 Dobrolyubova Prospect 8 St. Petersburg Russia Puhelin Faksi

30 Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) , f. (06) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 960 Rovaniemi p. (016) , f. (016) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (016) , f. (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, Vaasa p. (06) , f. (06) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

31 Savon Yrittäjät Savon Yrittäjät Haapaniemenkatu 40, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Kuopio Haapaniemenkatu 40, PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi