PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, en Yrittäjät

2 1/08 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/08 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO en ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/08 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana essä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pk-yrityksistä nyt 41 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kaksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Koko maan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. en muut osatekijät, paitsi investointien arvo, ovat myös positiivisia. essä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten kohdalla. essä toimivat pkyritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Kehittämisen esteet. essä pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin suuremmaksi kehittämisen esteeksi essä kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 8 prosentilla en pkyrityksistä. Työllistämisen esteet. en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 33 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaus, jota joka kolmas näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. 18 prosentilla en pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. en alueen pk-yrityksistä 32 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Noin joka kolmas essä ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen hankkimista koneiden ja laitteiden laajennus- sekä korvausinvestointeihin, kehittämishankkeisiin ja käyttöpääomaksi. en pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (77 %) tai Finnverasta (23 %). Rahoitusyhtiöiltä rahoitusta aikoo hakea16 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan ja en pk-yritysten kehittämisen esteenä kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Kehittämisen esteet ovat essä hyvin samansuuntaiset kuin koko maassa keskimäärin. essä muuta maata suurempana kehittämisen esteenä on se, ettei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita. Hallinnollinen taakka. Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. essä verotus on hieman useammin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Mm. Henkilötietosäädöksiä, kuluttajansuojaa ja yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntöä en pk-yritysten keskuudessa raskaampana taakkana kuin koko maan yritysten osalta keskimäärin. Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Noin viidesosa koko maan ja seitsemäsosa alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka, kun taas Päijät- Hämeessä se on raskas taakka vain noin joka kymmenennelle.

5 1/08 4 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä en osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 06 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 1/08 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE PÄIJÄT-HÄME % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 12 9 % Kauppa (TOL: G) % Palvelut (TOL:H, I, K, O) % Alle 5 henkilöä % 5-9 henkilöä % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä % - 49 henkilöä % 50+ henkilöä % Alle 0, milj. euroa % 0, - 0,49 milj. euroa % 0,50-1,49 milj. euroa % 1,50+ milj. euroa % Ei vastausta 0 0 % Voimakkaasti kasvuhakuinen % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan % Pyrkii säilyttämään asemansa % Ei kasvutavoitetta % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 % Ei % Kyllä, vie itse suoraan % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja % Muut 2 2 %

7 1/08 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 en ja koko maan yritykset 1/08 7 Suomessa oli yritystä vuonna Näistä yrityksistä noin 9100 toimi Päijät- Hämeessä. essä on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti hiukan vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 13 % 14 % 17 % 19 % 18 % Palvelut (H, I, K, O) 43 % 42 % Muut 10 % 14 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/08 8 en maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja essä 6,6 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % essä toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat essä korkeammalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +11 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu en työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/06\= 2/06\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Päijät- Hämeessä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pkyrityksistä nyt 41 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kaksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat Päijät- Hämeessä toimivien ja kokomaan pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana heikentyneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/08 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. en muut osatekijät, paitsi investointien arvo, ovat myös positiivisia. essä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuotekehityspanostusten kohdalla. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat essä paremmat kuin syksyllä 07 kyselyssä, kun taas liikevaihdon näkymät ovat heikommat. Koko maan suhdannenäkymät ovat liikevaihdon ja kannattavuuden osalta korkeammalla tasolla syksyyn 07 verrattuna SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 4 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/08 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 4 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 22 Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 2 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 6 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 7 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Ei kehittämistarvetta 6 5 Koko maan ja en alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. en pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat kasvaneet essä toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. 4. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/08 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 6 byrokratia 1,6 0,9 työlainsäädäntö 0,8 0,0 työehtosopimukset 0,5 3,6 muu sääntely 1,1 0,9 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 1,8 palkkataso 3,6 2,7 työn sivukulut 4,6 2,7 muut tuotantokustannukset 2,8 3,6 KILPAILUTILANNE 19 kireä kilpailutilanne 13,0 12,7 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 3,6 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0,6 0,9 markkinoita vääristävät tuet 0,5 1,8 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,9 kysynnän riittämättömyys 1,7 0,0 RAHOITUS 8 8 rahoituksen saatavuus 2,3 0,9 rahoituksen hinta 1,5 0,0 vakuuksien puute 3,6 7,3 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 24,5 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,6 4,5 toimitilat 1,7 0,0 koneet ja laitteet 0,8 0,0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 5,5 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 6 EI OSAA SANOA 7 3 essä pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin suuremmaksi kehittämisen esteeksi Päijät- Hämeessä kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 8 prosentilla Päijät- Hämeen pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana lähes kaikilla ja rahoituksen saatavuus joka kymmenennellä. essä toimivat pk-yritykset kokevat nyt rahoituksen olevan samansuuruinen kehittämisen este kuin koko maan pkyritykset keskimäärin. Alueella sekä kaikki että kasvuhakuiset 5 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt hieman suurempana kehittämisen esteenä verrattuna kevään 07 tilanteeseen. Koko maassa kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta samantasoisena kehittämisen esteenä, kuin syksyllä Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 8 8 VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus (n=3858/290) (n=110/9) Rahoituksen hinta 0 Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/08 15 en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 33 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaus, jota joka kolmas näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. 18 prosentilla en pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 8 8 (n=3858/2826) (n=110/89) Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 9 7 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 4 3 Työvoiman saatavuus Verotus 1 1 Yhtiön toimitilat 1 4 Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/08 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan essä tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä essä sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön, yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. Selvimmin Päijät- Hämeen pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä viihtyisyyteen asuinympäristönä, liikenneyhteyksiin, kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkana ja yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on essä selvästi lisääntynyt. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on parempi kuin syksyllä 07. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 06 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/08 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 13 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 essä on nyt suhteellisesti enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. essä yrityksen toiminnan loppumista ei ennakoi kukaan. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pkyritykset pitävät yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa ja verkostoitumista, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on essä yhteensä 61 prosenttia ja koko maassa yhteensä 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa sekä en alueella. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on suurempi syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on noussut hiukan koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/08 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä Kyllä, 3-5 vuoden sisällä Ei osaa sanoa en alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka kolmannessa pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille en alueella ovat jatkajan löytyminen ja arvon määritys. Myös rahoitus koetaan alueella keskimääräistä suurempana ongelmana. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys Verotus (n=986) (n=34) Rahoitus Yhtiö- tai sopimus-juridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri 1/08 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8, ja essä se on +11. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä en että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan en alueella hieman heikommaksi kuin koko maassa keskimäärin, kun taas markkinaehtoisten rahoittajien asenne arvioidaan paremmaksi. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä essä että koko maassa keskimäärin. 10. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti (n=3858) (n=110) Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 8 11 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/08 21 en alueen pk-yrityksistä 32 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Noin joka kolmas essä ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen hankkimista koneiden ja laitteiden laajennussekä korvausinvestointeihin, kehittämishankkeisiin ja käyttöpääomaksi. en pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (77 %) tai Finnverasta (23 %). Rahoitusyhtiöiltä rahoitusta aikoo hakea16 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin (n=1122) (n=31) Rakennusinvestointeihin 7 16 Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 3 9 Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) 39 Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen0 Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta Rahoitusyhtiöstä (n=1122) (n=31) Vakuutusyhtiöiltä 0 4 Muualta %

24 1/08 23 Joka kolmas en ja koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, 29 prosenttia alueen ja joka neljäs koko maan pk-yrityksistä omistajiksi ja neljä kymmenestä alueen sekä joka kolmas koko maan pk-yrityksistä hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan noin neljäsosa alueen ja koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi koko maassa ja alueella joka viides sekä koko maassa noin joka neljäs hallitustyöskentelyyn ja essä joka viides OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=99 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=99 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 25 1/08 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella 26 prosenttia ja koko maassa joka 29 prosenttia, omistajaksi en pk-yrityksistä viidesosa ja koko maassa joka kuudes ja hallitustyöskentelyyn alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä joka viides. essä neljä kymmenestä ja koko maassa kolmasosa pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, omistajaksi koko maassa kuudesosa ja alueella viidesosa. Koko maan sekä alueen pk-yrityksistä ottaisi joka viides hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=99 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=99 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % % 40 % 60 % 80 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/08 27 Koko maan ja en pk-yritysten kehittämisen esteenä kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Kehittämisen esteet ovat Päijät- Hämeessä hyvin samansuuntaiset kuin koko maassa keskimäärin. essä muuta maata suurempana kehittämisen esteenä on mm. se, ettei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita. Koko maan osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla pk-yrityksistä ja alueella viidesosaa. Alueella vajaa neljäsosaa pk-yrityksistä ei estä lainkaan se, ettei ole julkista rahoitusta saatavilla. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 1/08 28

30 13 Hallinnollinen taakka 1/08 29 Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. essä verotus on hieman useammin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 14 prosenttia ja essä sijaitsevista yrityksistä 12 prosenttia. Mm. henkilötietosäädöksiä, kuluttajansuojaa, kirjanpitolakia ja yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntöä pidetään en pk-yritysten keskuudessa raskaampana taakkana kuin koko maan yritysten osalta keskimäärin. Neljä kymmenestä alueen ja koko Suomen yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100

31 1/08 30 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 31 1/08 Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Yleisesti ottaen useampi työnantajana toimimisen taakoista ei ole alueella taakka ollenkaan verrattuna koko Suomeen. Muutoin tilanne on samansuuntainen koko Suomen ja Päijät- Hämeen osalta. Koko Suomen ja en pk-yrityksistä 63 prosenttia ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä. Myöskään työkomennukset ulkomaille eivät ole suurimmalle osalle taakka lainkaan Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Valvontailmoitus kuukausittain Verotuksen vuosi-ilmoitus Muut vuosiilmoitukset Matalapalkkatuki Työaika ja poissaolot Palkkatod.,kelan hakemukset Työkomennukset ulkomaille Ulkomailta tulevat työntekijät Muu % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

33 1/08 32 Noin viidesosa koko maan ja seitsemäsosa alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle taakka, kun taas essä se on raskas taakka vain noin joka kymmenennelle. 61 prosenttia koko maan ja 69 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana. Alueella useampia tekijöitä ei koeta lainkaan taakkana verrattuna koko maahan Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

34 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg , Russia Puhelin Faksi

35 Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki p. (06) , f. (06) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola p. (06) , f. (06) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 960 Rovaniemi p. (016) , f. (016) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (016) , f. (016) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) en Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, Vaasa p. (06) , f. (06) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

36 en Yrittäjät en Yrittäjät Rautatienkatu B 4, Lahti Puhelin (03) Faksi (03) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Lahti Laiturikatu 2, Lahti Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi