PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, Hämeen Yrittäjät

2 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... AINEISTO en ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 TIIVISTELMÄ 3 Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana essä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pk-yrityksistä nyt 32 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 1 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Koko maan ja en pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. Kanta- Hämeessä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat lähes kaikkien osatekijöiden kohdalla koko maahan verrattuna. Tuotantokustannusten, vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanostusten arvioidaan kehittyvän alueella vuoden kuluessa. essä toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella kuitenkin pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat essä hieman paremmat kuin syksyllä 07. Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä. Kehittämisen esteet. essä pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Resurssitekijät koetaan myös suuremmaksi kehittämisen esteeksi essä kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 2 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, piti työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys, jota noin viidennes näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kaksi tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 27 prosentilla en pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. en alueen yrityksistä 39 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. Joka kolmas essä ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. en pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (8 %) tai Finnverasta ( %). Rahoitusyhtiöiltä rahoitusta aikoo hakea 32 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan ja pk-yritysten kehittämisen esteenä 13 prosentilla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. essä aika estää viidesosaa pk-yrityksistä kehittymästä. Kokonaisuudessaan erittäin paljon häiritseviä tekijöitä on essä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hallinnollinen taakka. Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. essä verotus on harvemmin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan ja alueen pk-yrityksistä 1 prosenttia. Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Verotuksen vuosi-ilmoitusta pidetään yhtä usein raskaana taakkana sekä alueella että koko Suomessa keskimäärin. Koko Suomen pk-yrityksistä 3 prosenttia ja alueen pk-yrityksistä 5 prosenttia ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä. Suurin osa sekä koko maan että en pk-yrityksistä ei myöskään koe taakkana työkomennuksia ulkomaille. Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta sekä arvonlisäverotusta raskaana taakkana. Nämä tekijät ovat hieman harvemmin raskas taakka en pkyrityksille. Verotukseen liittyvät taakat koetaan koko maan alueella useammin taakaksi kuin en alueella.

5 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä en osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 0 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + %

6 AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE KANTA-HÄME 28 5 % Teollisuus (TOL: D) % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 17 9 % Kauppa (TOL: G) 3 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) 75 2 % Alle 5 henkilöä 77 % 5-9 henkilöä 50 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä % - 9 henkilöä 13 % 50+ henkilöä % Alle 0, milj. euroa % 0, - 0,9 milj. euroa % 0,50-1,9 milj. euroa 59 2 % 1,50+ milj. euroa 109 % Ei vastausta 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen 35 1 % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 1 53 % Pyrkii säilyttämään asemansa 59 2 % Ei kasvutavoitetta 9 % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 0 0 % Ei 1 7 % Kyllä, vie itse suoraan 7 19 % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 18 % % % % Yrittäjä % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja % Muut 11 %

7 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 en ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli yritystä vuonna 0. Näistä yrityksistä noin 700 toimi Kanta- Hämeessä. essä on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti vähemmän ja teollisuuden, rakennusalan sekä kaupan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 11 % 1 % 17 % 19 % 19 % Palvelut (H, I, K, O) 0 % 3 % Muut 1 % 12 % 0 % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero.

9 2 Yritykset ja työllisyys 8 en maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 1. Työttömyysaste oli vuonna 0 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa,9 % ja essä, %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % essä toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat essä hieman paremmat kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +1 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu en työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 2. Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= 2/01\= 1/02\= 2/02\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 1/03\= 2/03\= 1/0\= 2/0\= 1/05\= 2/05\= 1/0\= 2/0\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) Työllisten määrän muutos, 1 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 2 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Kanta- Hämeessä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pkyrityksistä nyt 32 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja 1 prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat Kanta- Hämeessä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana jonkin verran laskeneet, samoin kuin koko maassa YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja en pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. essä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat lähes kaikkien osatekijöiden kohdalla. Tuotantokustannusten, vakavaraisuuden sekä tuotekehityspanostusten arvioidaan kehittyvän vuoden kuluessa keskimäärin paremmin kuin koko maan pk-yrityksillä. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 3 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat essä nousseet syksyn 07 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat myös liikevaihdon ja kannattavuuden osalta lievässä nousussa syksyyn 07 verrattuna SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 1/9 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/0 1/05 1/0 1/07 1/08 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko : Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 2 Markkinointi ja myynti 35 3 Vienti ja kansainvälistyminen 5 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 3 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 9 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 1 1 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 1 Ei kehittämistarvetta 5 Koko maan ja en alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. en pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. en pk-yrityksissä myös johtamiseen ja vientiin sekä kansainvälistymiseen liittyvät asiat nähdään hieman keskimääräistä tärkeämpinä kehittämiskohteina koko maahan verrattuna. Markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoon/materiaalitoimintoihin liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet essä toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tarpeet ovat myös lisääntyneet. Sen sijaan yhteistyöhön/verkottumiseen liittyvät tarpeet ovat hieman laskeneet.. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY byrokratia 1, 1,7 työlainsäädäntö 0,8 1,1 työehtosopimukset 0,5 0,0 muu sääntely 1,1 1,1 KUSTANNUSTASO 13 9 verotus 1,8 2,2 palkkataso 3, 2,8 työn sivukulut, 3,3 muut tuotantokustannukset 2,8 0, KILPAILUTILANNE 19 1 kireä kilpailutilanne 13,0 11,1 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 0, julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0, 1,1 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,0 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 0,0 kysynnän riittämättömyys 1,7 1,7 RAHOITUS 8 8 rahoituksen saatavuus 2,3 1,1 rahoituksen hinta 1,5 0, vakuuksien puute 3,,7 RESURSSITEKIJÄT 29 3 ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 21,7 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1, 1,1 toimitilat 1,7 2,2 koneet ja laitteet 0,8 0,0 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet,9,1 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 13 EI OSAA SANOA 7 essä pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin suuremmaksi kehittämisen esteeksi Kanta- Hämeessä kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 8 prosentilla Kanta- Hämeen pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä 80 prosentilla, rahoituksen saatavuus 13 prosentilla ja rahoituksen hinta 7 prosentilla. Kanta- Hämeessä toimivat pk-yritykset kokevat rahoituksen olevan samantasoinen kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. en alueella sekä kaikki pkyritykset että kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt pienempänä kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 07 tilanteeseen. Koko maan tasolla kaikkien yritysten keskuudessa rahoitus on nyt hieman suurempi este, ja kasvuhakuisten yritysten kohdalla tilanne on pysynyt samassa. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 8 8 VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus 13 (n=3858/290) (n=180/15) Rahoituksen hinta 7 Vakuuksien puute %

15 1 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 2 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys, jota noin viidennes näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kaksi tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 27 prosentilla en pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pkyrityksistä ei ole tarvetta työllistää.. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso 8 12 (n=3858/282) (n=8/1) Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 5 9 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 3 Työvoiman saatavuus 35 2 Verotus 1 2 Yhtiön toimitilat 2 Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan essä yhtä tyytyväisiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä essä sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Kanta- Hämeessä pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä toimitilojen ja tonttien saatavuuteen, liikenneyhteyksiin, julkisiin yrityspalveluihin ja kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkaan liittyen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on Kanta- Hämeessä noussut runsaasti syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on myös noussut syksystä 07. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 0 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 50 Pyrimme säilyttämään asemamme 27 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 11 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 0 essä on nyt yhtä paljon voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan yrityksistä. en pk-yrityksistä toiminnan loppumista ei ennakoi kukaan. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pkyritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, myynnin ja markkinoinnin lisäämistä kotimaassa sekä yhteistyön lisäämistä ja verkostoitumista muiden yritysten kanssa. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on essä yhteensä 3 prosenttia ja koko maassa 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut koko maassa samoin kuin essä. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella ja koko maassa on noussut syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/0 2/0 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 2 7 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 10 9 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 1 17 Ei osaa sanoa 12 7 en alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka neljännessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille en alueella ovat yhtiö- tai sopimusjuridiikka ja arvonmääritys. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys Verotus (n=98) (n=7) Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8 ja essä se on +10. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä essä että koko maassa. Julkisten rahoittajien ja myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan en alueella samantasoiseksi tai hieman paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä essä että koko maassa keskimäärin. 10. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat

22 11 Pk-yritysten rahoitus 21 en alueen yrityksistä 39 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. Joka kolmas essä ja koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena alueella rahoitukselle pidetään useimmiten rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennussekä korvausinvestointeihin, yrityksen kehittämishankkeisiin ja omistusjärjestelyihin/yrityskauppoihin. en pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (8 %) tai rahoitusyhtiöistä (32 %). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen (n=1122) (n=5) %

23 MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista 8 78 Finnverasta 29 (n=1122) (n=5) Rahoitusyhtiöstä 32 Vakuutusyhtiöiltä Muualta %

24 Kolmannes en ja koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi ja essä ja koko maassa 2 prosenttia omistajiksi. Hallitustyöskentelyyn koko maan ja en pk-yrityksistä ottaisi mukaan kolmasosa vastaajista. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan myös vajaa kolmannes alueen ja koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi alueella 1 prosenttia ja koko maassa joka viides ja sekä alueella että koko maassa noin joka neljäs hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=10 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei 5 OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=10 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella 2 prosenttia ja koko maassa 29 prosenttia, omistajaksi en pk-yrityksistä 1 prosenttia ja koko maan kohdalla 1 prosenttia ja hallitustyöskentelyyn alueella ja koko maassa joka viides. essä ja koko kolmasosa osakeyhtiömuotoisesta pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, alueella 13 prosenttia ja koko maassa 1 prosenttia omistajaksi sekä hallitustyöskentelyyn essä ja koko maassa viidesosa OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=10 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=10 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % % 0 % 0 % 80 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 27 Koko maan ja pk-yritysten kehittämisen esteenä 13 prosentilla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. essä aika estää viidesosaa pk-yrityksistä kehittymästä. essä sijaitsevien yritysten kehittämistä estää keskimäärin muuta maata enemmän erittäin paljon se, että kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa. Kokonaisuudessaan erittäin paljon häiritseviä tekijöitä on essä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla pkyrityksistä. Alueella neljä kymmenestä ei pidä sitä lainkaan esteenä, kuten ei myöskään julkisen rahoituksen puutetta. 1. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 28 Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

30 13 Hallinnollinen taakka 29 Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta yli viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. essä verotus on harvemmin raskas taakka kuin koko maassa keskimäärin. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan ja alueen pk-yrityksistä 1 prosenttia. Julkisia hankintoja ja ympäristölainsäädäntöä pidetään en pk-yritysten keskuudessa useammin taakkana kuin koko maan pk-yritysten keskuudessa keskimäärin. Koko Suomen ja Kanta- Hämeen osalta tulliasiat nähdään harvoin taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Verotuksen vuosi-ilmoitusta pidetään yhtä usein raskaana taakkana sekä alueella että koko Suomessa keskimäärin. Koko Suomen pk-yrityksistä 3 prosenttia ja alueen pk-yrityksistä 5 prosenttia ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä. Suurin osa sekä koko maan että en pk-yrityksistä ei myöskään koe taakkana työkomennuksia ulkomaille. Koko maan alueella koetaan useammin taakkaa eri tekijöiden suhteen kuin Kanta- Hämeen alueella Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Valvontailmoitus kuukausittain Verotuksen vuosi-ilmoitus Muut vuosi-ilmoitukset Matalapalkkatuki Työaika ja poissaolot Palkkatodistukset ja Kelan hakemukset Työkomennukset ulkomaille Ulkomailta tulevat työntekijät Muu % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100

33 32 Noin viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta sekä arvonlisäverotusta raskaana taakkana. Nämä tekijät ovat hieman harvemmin raskas taakka en pk-yrityksille. 1 prosenttia koko maan ja 2 prosenttia alueen pkyrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana. Kaikki verotukseen liittyvät taakat koetaan koko maan alueella useammin taakaksi kuin en alueella Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 10 % % % 0 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

34 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 29, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu, 0100 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, 9101 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 0100 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 301 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 5100 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1510 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, 500 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 19118, Russia Puhelin Faksi

35 Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 0 D, 500 Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 0100 Seinäjoki p. (0) 5000, f. (0) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) 151 8, f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) 12 2, f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 100 Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, Kajaani p. (08) 13 09, f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 7100 Kokkola p. (0) , f. (0) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu, 0100 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu, 5100 Kouvola p. (05) 535 3, f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 90 Rovaniemi p. (01) 000, f. (01) 0 Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 9100 Kemi p. (01) , f. (01) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu A 2. krs., Oulu p. (08) 1 77, f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 5100 Vaasa p. (0) , f. (0) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 2 PL 5, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 0, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 000 Järvenpää p. (09) 27 5, f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

36 Hämeen Yrittäjät Hämeen Yrittäjät Sibeliuksenkatu 11 A, 100 Hämeenlinna Puhelin (03) Faksi (03) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Lahti Laiturikatu 2, 1510 Lahti Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 0 PL 1127, Kuopio Faksi 0 0 3