PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 08 Alueraportti, n Yrittäjät

2 1/08 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 08 perustuu noin 3800 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/08 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/08 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pkyrityksistä nyt 30 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia sekä koko maassa että lla. lla toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat kaikkien osatekijöiden kohdalla. lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella kuitenkin pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kehittämisen esteet. lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota neljä kymmenestä niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys sekä työn sivukulut, joita noin 15 prosenttia näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 37 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 32 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. 27 prosenttia lla toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan yrityksistä rahoitusta aikoo ottaa joka kolmas. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pkyritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (73 %) tai Finnverasta (30 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 2 prosenttia rahoitusta hakevista alueen pk-yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika on samantasoinen hieman suurempi este lla sijaitseville pk-yrityksille. n pk-yrityksille eri tekijät ovat keskimäärin harvemmin kehittämisen este kuin muualla maassa keskimäärin. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosaa koko maan ja alueen pk-yrityksistä. Hallinnollinen taakka. Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on raskas taakka neljäsosalle vastaajista. Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Alueen ja koko maan kokemukset eri taakkojen suuruudesta ovat melko samansuuntaisia. Noin viidesosa koko maan ja 22 prosenttia alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan ja alueen osalta viidesosalle taakka raskas taakka. Myös elinkeinoverotus on raskas taakka noin kymmenesosalle maan ja alueen pk-yrityksistä. 1 prosenttia koko maan ja alueen pkyrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana.

5 4 1/08 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 250 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 02 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 08. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 0 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 %

6 AINEISTO 1/08 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/08 - Aineiston rakenne - n= % ALUE PIRKANMAA Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) Kauppa (TOL: G) Palvelut (TOL:H, I, K, O) Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 07 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI henkilöä henkilöä henkilöä 45 8 Alle 0, milj. euroa , - 0,49 milj. euroa ,50-1,49 milj. euroa ,50+ milj. euroa 35 Ei vastausta 30 5 Voimakkaasti kasvuhakuinen 5 11 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta 9 12 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 9 2 Ei Kyllä, vie itse suoraan Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muut 31 5

7 1/08 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 1/08 7 Suomessa oli yritystä vuonna 0. 1 Näistä yrityksistä noin toimi lla. lla on kaupan ja palvelualojen yrityksiä suhteellisesti aavistuksen vähemmän ja teollisuuden yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 10 % 12 % 14 % 14 % 19 % 18 % Palvelut (H, I, K, O) 43 % 43 % Muut 14 % 12 % 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 02) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/08 8 n maakunnassa työskenteli vuonna 07 noin työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 07 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa,9 % ja lla,1 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % lla toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat lla hieman korkeammalla tasolla kuin syksyllä 07 (saldoluku tuolloin +15 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 07 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=100) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=100) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/00\= 2/00\= 1/01\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 2/01\= 1/02\= 2/02\= 1/03\= 2/03\= 1/04\= 2/04\= 1/05\= 2/05\= 1/0\= 2/0\= 1/07\= 2/07\= 1/08\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana lla ja koko maassa oman yrityksen kannalta. lla toimivista pk-yrityksistä nyt 30 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja yksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 07 tilanteeseen verrattuna ovat lla ja koko maassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/08 10 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. lla toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä heikommat kaikkien osatekijöiden kohdalla. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat lla jonkin verran laskeneet syksyn 07 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat sekä liikevaihdon että kannattavuuden kohdalla lievässä nousussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/9 2/9 1/97 2/97 1/98 Liikevaihto, 2/98 1/99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 Yrityksen kannattavuus, 1/03 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 4 Kysymysmuoto muuttui 1/00. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/08 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 19 Markkinointi ja myynti Vienti ja kansainvälistyminen 4 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 5 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 10 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 3 Ei kehittämistarvetta 1 Koko maan ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. n pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen sekä tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät kehittämistarpeet ovat vähentyneet lla toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Markkinointiin ja myyntiin sekä yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan liittyvät tarpeet ovat sen sijaan lisääntyneet hieman edelliseen selvitykseen verrattuna. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/08 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 4 byrokratia 1, 1, työlainsäädäntö 0,8 0,4 työehtosopimukset 0,5 1,1 muu sääntely 1,1 0,7 KUSTANNUSTASO verotus 1,8 1, palkkataso 3, 2,7 työn sivukulut 4, 4,5 muut tuotantokustannukset 2,8 3,1 KILPAILUTILANNE 19 1 kireä kilpailutilanne 13,0 10,8 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 1,1 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 0, 0,4 markkinoita vääristävät tuet 0,5 0,2 harmaa talous, konkurssit jne. 0,7 1,1 kysynnän riittämättömyys 1,7 1,3 RAHOITUS 8 7 rahoituksen saatavuus 2,3 1,8 rahoituksen hinta 1,5 1,8 vakuuksien puute 3, 3,4 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7 14,2 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1, 0,7 toimitilat 1,7 1,3 koneet ja laitteet 0,8 0,9 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 4,3 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 11 EI OSAA SANOA 7 17 lla pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin pienemmäksi kehittämisen esteeksi lla kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 7 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana lähes puolella (48 %) ja rahoituksen saatavuus sekä hinta on pahimpana neljänneksellä. lla toimivat pk-yritykset kokevat nyt rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kasvuhakuiset 5 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt samantasoisena kehittämisen esteenä verrattuna syksyn 07 tilanteeseen ja kaikki pk-yritykset hieman suurempana kehittämisen esteenä. n alueella rahoituksen merkitys kehittämisen esteenä on heikentynyt viime syksystä sekä kaikkien että kasvuhakuisten pk-yritysten keskuudessa. 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 7 8 (n=3858/290) (n=445/31) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus 2 31 Rahoituksen hinta 2 Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % /00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/08 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota neljä kymmenestä niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja kysynnän riittämättömyys sekä työn sivukulut, joita noin 15 prosenttia näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. Nämä kolme tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 37 prosentilla n pk-yrityksistä ja 25 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää.. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus 1 21 Palkkataso 8 8 (n=3858/282) (n=445/28) Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski 9 8 Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 4 5 Työvoiman saatavuus Verotus 1 2 Yhtiön toimitilat 4 3 Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/08 1 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan lla tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä lla sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. lla pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä liikenneyhteyksiin ja kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkana. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lla selvästi noususuunnassa. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon myös nousussa verrattuna syksyn 07 selvitykseen. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 0 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/08 18 Taulukko : Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 42 Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 13 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 2 lla on edelleen suhteellisesti hiukan vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan ja kaksi prosenttia n pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on lla 53 prosenttia ja koko maassa 59 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut sekä koko maassa että alueella; lla voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on kasvanut neljän prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on noussut syksyn 07 tilanteeseen verrattuna. Myös koko maassa kasvuhakuisten osuus on noussut.. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/00 2/00 1/01 2/01 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/0 2/0 1/07 2/07 1/08

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/08 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 2 59 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 1 Ei osaa sanoa n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella ovat jatkajan löytyminen ja arvon määritys. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen (n=98) (n=133) Arvonmääritys 3 42 Verotus 31 3 Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 10 Yrittäjyysilmapiiri 1/08 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8, kun taas lla se on +. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat syksyyn 07 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella samantasoiseksi kuin koko maassa keskimäärin. Hieman paremmiksi koko maassa arvioidaan markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä lla että koko maassa keskimäärin. 10.YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti (n=3858) (n=445) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 8 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/08 21 n alueen yrityksistä 32 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 3 prosenttia. 27 prosenttia lla toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Koko maan yrityksistä rahoitusta aikoo ottaa joka kolmas. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle alueella pidetään rahoituksen ottamista käyttöpääomaksi sekä koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pkyritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (73 %) tai Finnverasta (30 %). Rahoitusyhtiöistä rahoitusta aikoo hakea 2 prosenttia rahoitusta hakevista alueen pk-yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin (n=1122) (n=117) Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin 7 9 Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) 19 Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Kansainvälistymiseen Yrityksen kehittämishankkeisiin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Muuhun tarkoitukseen %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta (n=1122) (n=117) Rahoitusyhtiöstä 23 2 Vakuutusyhtiöiltä 3 4 Muualta %

24 1/08 23 Joka kolmas koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi ja n alueella joka neljäs, joka neljäs koko maassa ottaisi omistajaksi ja alueella joka viides. Joka kolmas koko maan pk-yrityksistä ja 2 prosenttia alueen yrityksistä ottaisi hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan vajaa neljäsosa alueen ja 28 prosenttia koko maan pkyrityksistä, omistajaksi joka viides koko maan ja joka kuudes alueen pk-yrityksistä ja joka viides lla hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=337 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=337 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

26 1/08 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella joka neljäs ja koko maassa vajaa kolmasosa, omistajaksi n pk-yrityksistä 12 prosenttia ja koko maassa 1 prosenttia ja hallitustyöskentelyyn sekä alueen että koko maan pk-yrityksistä noin joka viides. lla 27 prosenttia pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, joka kymmenes omistajaksi ja alueen pk-yrityksistä 14 prosenttia sekä koko maan pk-yrityksistä joka viides hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=337 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=328, n=337 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/08 27 Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. n pk-yrityksille eri tekijät ovat keskimäärin harvemmin kehittämisen este kuin muulle maalle keskimäärin. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melkopaljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

29 1/08 28 Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melkopaljon Erittäin paljon Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

30 13 Hallinnollinen taakka 1/08 29 Koko maassa lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. lla verotus on raskas taakka neljääsosalle vastaajista. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pkyrityksistä 14 prosenttia ja lla sijaitsevista yrityksistä 17 prosenttia. Yli neljä kymmenestä koko Suomen ja alueen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

31 1/08 30 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

32 1/08 31 Koko maassa sekä alueella työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pk-yrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Alueen ja koko maan kokemukset eri taakkojen suuruudesta ovat melko samansuuntaisia. Valvontailmoitus kuukausittain, työaika ja poissaolot sekä työkomennukset ulkomaille ja ulkomailta tulevat työntekijät koetaan hieman useammin taakaksi alueella kuin koko maassa. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei kuitenkaan pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä eikä työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 1/08 32

34 1/08 33 Noin viidesosa koko maan ja 22 prosenttia alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan ja alueen osalta viidesosalle raskas taakka. Myös elinkeinoverotus on raskas taakka noin kymmenesosalle maan ja alueen pkyrityksistä. 1 prosenttia koko maan ja alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 10 % % 30 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi Pori Valtakatu, Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151, 9101 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 0100 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 100 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 5100 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 19118, Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 0100 Seinäjoki p. (0) , f. (0) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, Mikkeli p. (015) , f. (015) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 005 Helsinki p. (09) , f. (09) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna p. (03) , f. (03) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 2 A, Kajaani p. (08) , f. (08) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 7100 Kokkola p. (0) , f. (0) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, Kouvola p. (05) , f. (05) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 1, 90 Rovaniemi p. (01) 4 000, f. (01) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, Kemi p. (01) , f. (01) n Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (03) , f. (03) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, Joensuu p , f. (013) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 4 A 2. krs., Oulu p. (08) , f. (08) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, Lahti p. (03) , f. (03) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu, 5100 Vaasa p. (0) , f. (0) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, Pori p. (02) , f. (02) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 40, Kuopio p. (017) , f. (017) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää p. (09) , f. (09) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 100 Turku p. (02) , f. (02)

37 n Yrittäjät n Yrittäjät Kehräsaari B-rappu, PL 7, 331 Tampere Puhelin (03) Faksi (03) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 7 A PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) toimisto@yrittajat.fi Tampere Hämeenkatu 9, PL 559, Tampere Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010, Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, Kuopio Faksi