PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 2008

Transkriptio

1 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Kevät 8 Alueraportti, Kymen Yrittäjät

2 1/8 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valta-kunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen ja koko maan välillä. Kevään 8 perustuu noin 38 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja -esteitä. Erityiskysymykset koskevat työelämän kehittämistä ja lainsäädännön hallinnollista taakkaa. Tällä hetkellä suhdanteisiin ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin kohdistuu suurta mielenkiintoa. Vaikka myllerrys onkin alkanut Yhdysvalloista, on odotettavissa, että vaikutukset näkyvät myös suomalaisten pk-yritysten näkemyksissä ennen pitkää. Suomen sisäisten asioiden kannalta on mielenkiintoista tarkastella mm. työvoimatarpeiden ja -pulan sekä yritysten omistajanvaihdosodotusten kehitystä väestön ikääntyessä. Helsingissä Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj

3 1/8 2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO n ja koko maan yritykset Yritykset ja työllisyys Pk-yritysten suhdannenäkymät Yleiset suhdannenäkymät Suhdannenäkymät osatekijöittäin Pk-yritysten kehittämistarpeet Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet Pk-yritysten työllistämisen esteet Elinkeinoilmasto Pk-yritysten kasvuhakuisuus Sukupolven- tai omistajanvaihdokset Yrittäjyysilmapiiri Pk-yritysten rahoitus Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet Hallinnollinen taakka Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot

4 3 1/8 TIIVISTELMÄ Suhdannenäkymät. Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä nyt 26 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kaksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat nyt heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat investointien arvon kohdalla. Myös tuotantokustannusten nousua ennakoi suurempi osuus n pk-yrittäjistä kuin koko maassa keskimäärin. ssa toimivat pkyritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa hieman korkeammalla tasolla kuin syksyllä 7. Kehittämisen esteet. ssa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi ssa kuin koko maassa keskimäärin. Työllistämisen esteet. n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus. Työvoiman saatavuutta pitää noin joka kolmas niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, työllistämisen suurimpana esteenä ja kysynnän riittämättömyyttä ja epävakautta noin joka neljäs. Nämä kaksi tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 25 prosentilla n ja koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Rahoitus. n alueen yrityksistä 31 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Joka neljäs ssa ja joka kolmas koko maassa toimivista pkyrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään rahoituksen ottamista koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (65 %) tai rahoitusyhtiöistä (3 %). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea 15prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. Työelämän kehittämisen esteet. Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika hieman suurempi kehittämisen este ssa sijaitseville pk-yrityksille. Koko maan ja alueen osalta eri tekijät ovat melko samansuuntaisia kehittämisen esteitä. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä. Hallinnollinen taakka. Koko maassa ja alueella lainsäädännöllisen taakan osalta noin viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 14 prosenttia ja ssa sijaitsevista pk-yrityksistä ainoastaan 4 prosenttia. Yli neljä kymmenestä koko Suomen ja yli puolet alueen pk-yrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana. Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Muut vuosi-ilmoitukset ovat raskas taakka ainoastaan 4 prosentille alueen pk-yrityksistä. Eri tekijät ovat useammin raskas taakka koko maan pk-yrityksille kuin ssa sijaitseville pk-yrityksille. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä eikä työkomennuksia ulkomaille. Noin viidesosa koko maan ja 15 prosenttia alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. 61 prosenttia koko maan ja 57 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana.

5 1/8 4 JOHDANTO Tässä pk-yritysten näkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pkyritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu mm. yrityksen kehittämiseen, kasvuun, työllistämiseen ja rahoittamiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2 sekä Fonecta ProFinder -yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukko on 3858 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internet- ja puhelinkyselyinä Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä n osalta. Tutkimuksen on tehnyt Innolink Research Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta tammi- ja helmikuussa 8. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Innolink Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Mikko Kesä, viestintäpäällikkö Etta Partanen ja tutkija Katri Ahtiainen sekä Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, muu Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 6 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %

6 AINEISTO 1/8 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 1/8 - Aineiston rakenne - n= % ALUE KYMENLAAKSO 91 2 Teollisuus (TOL: D) PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) Kauppa (TOL: G) 1 12 Palvelut (TOL:H, I, K, O) 5 57 Alle 5 henkilöä henkilöä HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 7 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI 1-19 henkilöä henkilöä henkilöä 8 9 Alle, milj. euroa 1 11, -,49 milj. euroa 22 24,5-1,49 milj. euroa ,5+ milj. euroa Ei vastausta 3 3 Voimakkaasti kasvuhakuinen 9 1 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään asemansa Ei kasvutavoitetta 1 11 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Ei Kyllä, vie itse suoraan Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta Yrittäjä 63 7 VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja Muut 5 6

7 1/8 6 PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO

8 Tutkimustulokset 1 n ja koko maan yritykset 1/8 7 Suomessa oli yritystä vuonna 6. 1 Näistä yrityksistä noin 71 toimi ssa. ssa on rakennusalojen yrityksiä suhteellisesti aavistuksen enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) 1 % 1 % 14 % 16 % 19 % 19 % Palvelut (H, I, K, O) 43 % 42 % Muut 14 % 12 % % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

9 2 Yritykset ja työllisyys 1/8 8 n maakunnassa työskenteli vuonna 7 noin 8 työntekijää 2. Työttömyysaste oli vuonna 7 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 6,9 % ja ssa 7, %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % ssa toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella jonkin verran pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat ssa hieman korkeammalla tasolla kuin syksyllä 7 (saldoluku tuolloin +18 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä syksyllä 7 henkilökunnan määrän saldoluku oli +19 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu n työllisten määrää (indeksi 1995=1) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS Työllisten määrä (indeksi 1995=1) /97\= 2/97\= 1/98\= 2/98\= 1/99\= 2/99\= 1/\= 2/\= 1/1\= 2/1\= 1/2\= Odotettu henkilöstön muutos, Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, Työllisten määrän muutos, 2/2\= 1/3\= 2/3\= 1/4\= 2/4\= 1/5\= 2/5\= 1/6\= 2/6\= 1/7\= 2/7\= 1/8\= Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. 3 Kysymysmuoto muuttui 1/. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

10 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 1/ Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana ssa ja koko maassa oman yrityksen kannalta. ssa toimivista pk-yrityksistä nyt 26 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kaksitoista prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat nyt heikommat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 1/95 lähtien. Syksyn 7 tilanteeseen verrattuna sekä n että koko maassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat jonkin verran laskeneet YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8

11 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin 1/8 1 Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannukset kannattavuus varaisuus Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku (%) Koko maan ja n pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. ssa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat investointien arvon kohdalla. Myös tuotantokustannusten nousua ennakoi suurempi osuus n pkyrittäjistä kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 4 kehitys jaksosta 1/95 lähtien. Sekä liikevaihdon että yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymät ovat ssa jonkin verran laskeneet syksyn 7 kyselystä. Koko maan suhdannenäkymät ovat sekä liikevaihdon että kannattavuuden kohdalla lievässä nousussa SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA Saldoluku (%) /95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 Liikevaihto, Yrityksen kannattavuus, 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8 4 Kysymysmuoto muuttui 1/. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana.

12 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 1/8 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 5 5 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 26 Markkinointi ja myynti 35 3 Vienti ja kansainvälistyminen 4 1 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 5 4 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 1 14 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 Ei kehittämistarvetta 6 8 Koko maan ja n alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat melko samankaltaisia. n pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. Tuotanto- ja materiaalitoimintoihin, yhteistyöhön/verkottumiseen ja alihankintaan sekä henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat lisääntyneet ssa toimivien pk-yritysten keskuudessa syksyn 7 tilanteeseen verrattuna. Markkinointiin ja myyntiin liittyvät tarpeet ovat sen sijaan vähentyneet. 4. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET % 3 1 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta

13 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 1/8 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 4 2 byrokratia 1,6,, työlainsäädäntö,8 1,2 työehtosopimukset,5, muu sääntely 1,1 1,2 KUSTANNUSTASO 13 9 verotus 1,8, palkkataso 3,6 3,5 työn sivukulut 4,6 4,7 muut tuotantokustannukset 2,8 1,2 KILPAILUTILANNE kireä kilpailutilanne 13, 17,4 markkinoiden liiallinen keskittyminen 1,9 3,5 julkisen sektorin elinkeinotoiminta,6 1,2 markkinoita vääristävät tuet,5, harmaa talous, konkurssit jne.,7, kysynnän riittämättömyys 1,7 2,3 RAHOITUS 8 6 rahoituksen saatavuus 2,3 3,5 rahoituksen hinta 1,5, vakuuksien puute 3,6 2,3 RESURSSITEKIJÄT ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18,7,9 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 1,6 1,2 toimitilat 1,7, koneet ja laitteet,8 2,3 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 4,9 2,3 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE MUUT TEKIJÄT 9 9 EI OSAA SANOA 7 8 ssa pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin hieman pienemmäksi kehittämisen esteeksi ssa kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla n pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä rahoituksen hinta on pahimpana esteenä 6 prosentilla ja vakuuksien puute neljällä kymmenestä. ssa toimivat pkyritykset kokevat rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Koko maassa kaikki pk-yritykset pitävät rahoittamista hieman suurempana kehittämisen esteenä kuin syksyn 7 selvityksessä ja kasvuhakuiset 5 pkyritykset samantasoisena. ssa kasvuhakuiset pk-yritykset pitävät nyt rahoitusta hieman suurempana kehittämisen esteenä kuin syksyllä 7. 5 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.

14 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitusn=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este KAIKKI VASTAAJAT Rahoitus 6 8 (n=3858/29) (n=86/5) VASTAAJAT, JOILLE RAHOITUS KEHITTÄMISEN PAHIN ESTE Rahoituksen saatavuus 31 Rahoituksen hinta 6 Vakuuksien puute %

15 1/ PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET -Rahoitus kokonaisuudessaan % / 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8, kaikki pk-yritykset, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan

16 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 1/8 15 n pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus. Työvoiman saatavuutta pitää noin joka kolmas niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, työllistämisen suurimpana esteenä ja kysynnän riittämättömyyttä ja epävakautta noin joka neljäs. Nämä kaksi tekijää koettiin suurimmiksi esteiksi myös koko maan tasolla. 25 prosentilla n ja koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus (n=3858/2826) (n=86/63) Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet 4 5 Työvoiman saatavuus Verotus 1 Yhtiön toimitilat Jokin muu %

17 7 Elinkeinoilmasto 1/8 16 Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan ssa tyytymättömämpiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä ssa sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen ja yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan. ssa pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä toimitilojen ja tonttien saatavuuteen, liikenneyhteyksiin ja julkisiin yrityspalveluihin. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on ssa selvästi noususuunnassa. Myös koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on paremmalla tasolla kuin syksyllä 7. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 6 lähtien ELINKEINOILMASTO n=kaikki vastaajat Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus - -9 Alihankkijoiden/ osatoimittajien saatavuus -3 4 Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus 2 12 (n=3858) Toimitilojen ja tonttien saatavuus (n=86) Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta Yhteistyömahd.yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö -4 1 Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan -8-3 ELINKEINOILMASTO Indeksi

18 1/ ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä Indeksi /99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8

19 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 1/8 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrimme säilyttämään asemamme Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 9 12 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 ssa on nyt suhteellisesti vähemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ennakoi prosentti koko maan pk-yrityksistä. n alueella toiminnan loppumista ei ennakoi yksikään. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on ssa nyt hieman enemmän kuin koko maassa; koko maassa kasvuhakuisia yrityksiä on yhteensä 59 prosenttia kun ssa niitä on 6 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kasvanut koko maassa sekä alueella. Alueella kasvua on ollut selkeämmin, noin seitsemän prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pkyritysten osuus alueella on noussut syksyn 7 tilanteeseen verrattuna. Myös koko maassa kasvuhakuisten osuus on noussut. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS -Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä % /99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 1/8

20 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 1/8 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 1 8 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 16 9 Ei osaa sanoa n alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana noin joka viidennessä pk-yrityksessä, kun taas koko maassa näin on noin neljänneksellä. Suurin haaste sukupolven- tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille n alueella on jatkajan löytyminen. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA -Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikanan=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen Arvonmääritys (n=986) (n=15) Verotus Rahoitus Yhtiö- tai sopimusjuridiikka %

21 1 Yrittäjyysilmapiiri 1/8 Koko maan ja alueen keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on positiivinen +8. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi ssa. Arviot omasta kokemuksesta ja kansalaisten suhtautumisesta ovat koko maassa positiivisemmat syksyyn 7 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä n että koko maan osalta. Sekä markkinaehtoisesti toimivien että julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan n alueella hieman paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä ssa että koko maassa keskimäärin. 1.YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisesti Julkisen vallan asenne ja toiminta yrittäjyyden edistämiseksi paikallisesti (n=3858) (n=445) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) 8 8 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen Indeksi

22 11 Pk-yritysten rahoitus 1/8 21 n alueen yrityksistä 31 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, kun taas koko maassa näin oli tehnyt 36 prosenttia. Joka neljäs ssa ja joka kolmas koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpänä käyttötarkoituksena rahoitukselle pidetään rahoituksen ottamista koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin. n pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (65 %) tai rahoitusyhtiöistä (3 %). Finnverasta rahoitusta aikoo hakea 15 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. TÄRKEIN KÄYTTÖKOHDE ULKOPUOLISELLE RAHOITUKSELLE - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin 12 1 Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Rakennusinvestointeihin 16 Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) 9 (n=1122) (n=) Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen 1 Kansainvälistymiseen 1 Yrityksen kehittämishankkeisiin 13 Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin 5 5 Muuhun tarkoitukseen %

23 1/ MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA -Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitustan=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista Finnverasta (n=1122) Rahoitusyhtiöstä 23 3 (n=) Vakuutusyhtiöiltä 4 5 Muualta %

24 1/8 23 Joka kolmas koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka neljäs omistajiksi ja joka kolmas hallitustyöskentelyyn. n osakeyhtiömuotoisista pkyrityksistä 24 prosenttia olisi halukas ottamaan heitä rahoittajiksi, 21 prosenttia omistajaksi ja 28 prosenttia hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan vajaa kolmasosa koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi joka viides ja joka neljäs hallitustyöskentelyyn. ssa noin neljännes osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi valmis ottamaan yksityisiä pääomasijoittajia rahoittajiksi, omistajiksi noin viidesosa ja noin kuudesosa hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=68 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei OMISTAJIKSI HALLITUS- TYÖSKENTELYYN % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

25 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=68 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

26 1/8 25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella 28 prosenttia ja koko maassa 29 prosenttia, omistajaksi n ja koko maan pkyrityksistä noin joka kuudes ja hallitustyöskentelyyn alueella ja maassa joka viides. ssa ja myös koko maassa kolmasosa pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, joka kymmenes omistajaksi alueella ja koko maassa kuudesosa ja joka viides hallitustyöskentelyyn OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=68 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

27 1/ OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=3286, n=68 RAHOITTAJIKSI Kyllä Ei vastausta Ei Koko maa OMISTAJIKSI Koko maa HALLITUS- TYÖSKENTELYYN Koko maa % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

28 12 Pk-yritysten työelämän kehittämisen esteet 1/8 27 Koko maan pk-yritysten kehittämisen esteenä yli kymmenesosalla on erittäin paljon se, että kehittämiselle ei ole aikaa. Aika hieman suurempi kehittämisen este ssa sijaitseville pk-yrityksille. Koko maan ja alueen osalta eri tekijät ovat melko samansuuntaisia kehittämisen esteitä. Koko maan ja alueen osalta haluttomuus saada ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen ei estä kehittämistä lainkaan kolmasosalla koko maan ja alueen pk-yrityksistä. 14. PK-YRITYSTEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN ESTEET Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melko paljon Erittäin paljon Ei ole aikaa kehittämiseen Vaatii liikaa omia taloudellisia resursseja Ei ole omaa osaamista kehittämisasioissa Ei ole tietoa asiantuntijatahoista, jotka voisivat tukea kehittämistä Ei ole tietoa kehittämistoiminnan rahoittajista % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

29 1/8 28 Ei lainkaan Erittäin vähän Melko vähän Melkopaljon Erittäin paljon Kehittäminen häiritsee yrityksen päivittäistä toimintaa Ei haluta ulkopuolisia asiantuntijoita yritykseen Ei ole saatavilla päteviä asiantuntijoita Rahoituksen hakemisen vaikeus Ei ole julkista rahoitusta saatavilla Jokin muu este % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

30 13 Hallinnollinen taakka 1/8 29 Koko maassa ja alueella lainsäädännöllisen taakan osalta viidesosa vastaajista pitää verotusta raskaana taakkana. Työoikeuden/muun työelämän säätelyn kokee raskaaksi taakaksi koko maan pk-yrityksistä 14 prosenttia ja ssa sijaitsevista pkyrityksistä ainoastaan 4 prosenttia. Lainsäädännöstä aiheutuvien taakkojen suuruus arvioidaan melko samansuuntaisiksi sekä alueella että koko maassa keskimäärin.; ssa eri tekijät koetaan kuitenkin harvemmi raskaaksi taakaksi kuin koko maassa keskimäärin. Yli neljä kymmenestä koko Suomen ja yli puolet alueen pkyrityksistä ei pidä tulliasioita lainkaan taakkana Lainsäädännöstä aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työoikeus ja muu työelämän sääntely Verotus Ympäristölainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö Henkilötietosäädökset Julkiset hankinnat % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

31 1/8 3 Kuluttajansuoja Kirjanpitolaki Tilintarkastuslaki Yhtiö- ja kaupparekisterilainsäädäntö Tulliasiat Tilastokeskukselle annettavat tiedot Muu % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

32 1/8 31 Koko maassa työnantajana toimimisesta aiheutuvan taakan osalta noin kymmenesosa pkyrityksistä pitää muita vuosi-ilmoituksia raskaana taakkana. Muut vuosi-ilmoitukset ovat raskas taakka ainoastaan 4 prosentille alueen pk-yrityksistä. Eri tekijät ovat useammin raskas taakka koko maan pk-yrityksille kuin ssa sijaitseville pk-yrityksille. Suurin osa alueen ja koko Suomen pk-yrityksistä ei pidä taakkana ulkomailta tulevia työntekijöitä eikä työkomennuksia ulkomaille Työnantajana toimimisesta aiheutuva hallinnollinen taakka

33 1/8 32

34 1/8 33 Noin viidesosa koko maan ja 15 prosenttia alueen pk-yrityksistä pitää työn verotusta raskaana taakkana. Arvonlisäverotus on koko maan osalta viidesosalle raskas taakka ja alueella hieman yli kymmenesosalle. Myös elinkeinoverotus on raskas taakka noin kymmenesosalle maan ja alueen pk-yrityksistä. 61 prosenttia koko maan ja 57 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei pidä valmisteverotusta lainkaan taakkana Verotuksesta aiheutuva hallinnollinen taakka Pieni taakka Kohtalainen taakka Raskas taakka Ei taakka Työn verotus Arvonlisäverotus Valmisteverotus Tulli- ja ulkomaankauppa Pääomatulojen verotus Elinkeinoverotus % 1 % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

35 Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde Internet: Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, 11 Helsinki Faksi Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Joensuu Torikatu 9 A, 81 Joensuu Faksi Jyväskylä Sepänkatu 4, 41 Jyväskylä Faksi Kajaani Kauppakatu 1, 871 Kajaani Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi Pori Valtakatu 6, 281 Pori Faksi Rovaniemi Maakuntakatu 1 PL 8151, 9611 Rovaniemi Faksi Seinäjoki Kauppatori 1 3, 61 Seinäjoki Faksi Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 3311 Tampere Faksi Turku Eerikinkatu 2, 1 Turku Faksi Vaasa Pitkäkatu 55, 651 Vaasa Faksi Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1514 Lahti Faksi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Mikkeli Linnankatu 5, 51 Mikkeli Faksi Oulu Asemakatu 37, 91 Oulu Faksi Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg , Russia Puhelin Faksi

36 Mannerheimintie 76 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) , faksi (9) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 4 D, 531 Lappeenranta p , f Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 61 Seinäjoki p. (6) 4 5, f. (6) Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, 51 Mikkeli p. (15) , f. (15) Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 5 Helsinki p. (9) , f. (9) Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 131 Hämeenlinna p. (3) , f. (3) Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 871 Kajaani p. (8) , f. (8) Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 671 Kokkola p. (6) , f. (6) Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, 41 Jyväskylä p , f Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 451 Kouvola p. (5) , f. (5) Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 96 Rovaniemi p. (16) 4 6, f. (16) Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 941 Kemi p. (16) , f. (16) Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 331 Tampere p. (3) , f. (3) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 81 Joensuu p , f. (13) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., 91 Oulu p. (8) , f. (8) Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu B 4, 1511 Lahti p. (3) , f. (3) Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, 215 Espoo p Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 651 Vaasa p. (6) 356 8, f. (6) Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, 2811 Pori p. (2) , f. (2) Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 4, 711 Kuopio p. (17) 368 5, f. (17) Uudenmaan Yrittäjät Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää p. (9) , f. (9) Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu, 1 Turku p. (2) , f. (2)

37 Kymen Yrittäjät Kymen Yrittäjät Käsityöläiskatu 4, 451 Kouvola Puhelin (5) Faksi (5) Suomen Yrittäjät Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A PL 999, 11 Helsinki Puhelin (9) Faksi (9) toimisto@yrittajat.fi Lappeenranta Snellmaninkatu 1, 531 Lappeenranta Faksi Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 11, 11 Helsinki Faksi Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi