RUSKEASANNAN MAANKÄYTTÖSELVITYS

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0022 / RUSKEASANNAN MAANKÄYTTÖSELVITYS

2 2 Sisällysluettelo: Johdanto...3 Perustiedot...3 Maakuntakaava...3 Yleiskaava...3 Asemakaava...3 Maanomistus...4 Luonnonympäristö...4 Rakennettu ympäristö...4 Maaperä...4 Pohjavesi...4 Mahdollisesti pilaantuneet maat...4 Marja-radan yleissuunnitelma...5 Lentoaseman suunnitelmat...5 Tuusulan Maantiekylän alueen maankäyttö...5 Ruskeasannan hautausmaa...5 Liikennemelu...6 Maankäyttösuunnitelma...6 Aseman lähiympäristö...6 Päätiet ja -kadut...6 Joukkoliikenne...6 Kevyt liikenne...7 Hautausmaa...7 Lentokenttä...7 Jätehuollon varaus...7 Asumisen määrä aseman vaikutuspiirissä...7 Liitekuvat: 1. Alueen sijainti ja Marja-radan linjaus 2. Valtuuston hyväksymä yleiskaava Ilmakuva 4. Maaperäkartta 5. Maanomistus 6. Mahdollisesti pilaantuneet maat 7. Lentoaseman maankäyttösuunnitelma 8. Liikennemelu 9. Ruskeasannan maankäyttöluonnos 10. Päätieverkko 11. Kevyen liikenteen verkko 12. Uusien rakentamisalueiden suositeltavat toiminnat 13. Ruskeasannan maankäyttöluonnos ja lentoaseman maankäyttösuunnitelma Kansi: havainnekuva Ruskeasannan asemanseudusta, arkkitehtitoimisto B&M Oy

3 3 Johdanto Ruskeasannan maankäyttöselvitys koskee Tuusulantien ja lentokentän välistä aluetta. Siinä osoitetaan Marja-Radan Ruskeasannan aseman ympäristön maankäyttö ja sen rajautuminen lentoasema-alueeseen sekä selvitetään ympäristön asutuksen yhteydet asemalle. Selvityksen on koonnut yleiskaavasuunnittelija Markku Immonen. Sisältöön ovat kommentein vaikuttaneet Uudenmaan tiepiiristä maankäyttövastaava Elisa Sanasvuori, Vantaan kaupungilta johtava ympäristötarkastaja Leena Maidell-Munster, ympäristötarkastaja Maarit Rantataro, ympäristösuunnittelija Jaakko Vähämäki, liikenneinsinööri Leena Viilo, suunnitteluinsinööri Jarmo Pajunen, maisema-arkkitehti Anne Mäkynen ja yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela. Ilmailulaitokselta suunnittelussa on yhdyshenkilönä ollut Arno Juntunen ja ratkaisuista on käyty neuvotteluja Matti Koskivaaran johdolla. Yleiskaavatoimikunta hyväksyi ja kaupunkisuunnittelulautakunta Ruskeasannan maankäyttöselvityksen yleiskaavan tarkistuksen pohjaksi. Perustiedot Maakuntakaava Nykyisin alueella ovat voimassa seutukaavat, joiden mukaan Tuusulanväylän länsipuoli lentokentän liikennealueeseen asti on retkeily- ja ulkoilualuetta, jossa on pohjois-etelä-suuntainen ohjeellinen ulkoilureitti. Tuusulanväylän itäpuoli on taajamatoimintojen aluetta, josta Tuusulanväylän ja Tuusulantien väli on työpaikka-aluetta. Maakuntakaavaehdotuksessa seutukaavan retkeily- ja ulkoilualuevaraus on muutettu taajamatoimintojen alueeksi joka ulottuu lentokentän rajaan asti. Ehdotuksessa Tuusulanväylä on merkitty moottoriväylänä ja Marja-rata liikennetunnelina radan yleissuunnitelman mukaan. Yleiskaava Tuusulanväylän itäpuolella on voimassa vuoden 1992 yleiskaava, joka Tuusulanväylän ja Tuusulantien väliseltä osaltaan on vahvistettu. Valtuuston 1992 hyväksymässä yleiskaavassa oli Tuusulanväylän ja lentokentän väliin osoitettu toimistovaltaista työpaikka-aluetta, suojaviheraluetta ja hautausmaa-aluetta. Ympäristöministeriö jätti Tuusulanväylän ja lentokentän välisen alueen vahvistamatta, joten tälle alueelle jäi voimaan vuoden 1983 valtuuston hyväksymä yleiskaava jossa alue on osittain virkistys, osittain maa-, metsätalous- ja ulkoilualuetta. Asemakaava Tuusulantien itäpuoliset alueet ja Rintatien alue Tuusulantien länsipuolella on asemakaavoitettu pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Myös lentoaseman alueella on voimassa asemakaava. Tuusulantien ja lentoaseman välisellä alueella ei ole asemakaavaa.

4 4 Maanomistus Suuri osa Tuusulanväylän molemmin puolin olevista alueista on Ilmailulaitoksen, Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymien omistuksessa. Luonnonympäristö Alue on suurelta osin metsäistä. Eteläosan hiekkamaat ja pohjoisosan suot ovat mäntyvaltaisia. Pohjoisosan kallioinen mäki on harvennettua sekametsää. Kasvillisuudeltaan arvokkaita luontokohteita on pienialaisina Tuusulantien ja Ruskeasannantien risteyksen tuntumassa. Myös alueen joutomailla kasvaa joitakin sellaisia kulttuurisidonnaisia kasveja joilla tiedetään muualla Etelä-Suomen kaupungeissa esiintyvän harvinaisia tai uhanalaisia hyönteislajeja. Tällainen Ruskeasannan kasvilaji on esim. neidonkieli, jota käyttävät ravintokasvinaan (mm. Kotkan vanhassa öljysatamassa) uhanalaiset pikkuperhoslajit neidonkielikoisa ja neidonkielikoi. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tulisi joutomaiden kasvillisuus ja eläimistö selvittää tarkemmin sekä tutkia mahdollisuudet joidenkin kasviesiintymien säilyttämiseen tai siirtämisen. Rakennettu ympäristö Tuusulantien itäpuoli on pientaloasutusta. Tuusulanväylän länsipuolella on kuusi asuinrakennusta, asfalttiasema, noin 4 ha:n kokoinen hautausmaa sekä ilmailulaitoksen lentoliikennettä palvelevia laitteita. Maaperä Suunnitellun aseman kohdalla ja siitä pohjoiseen on kallio-moreenimäki. Mäen ja kiitoradan välissä on turvetta (Fårkaskin suo). Alueen eteläosassa on hiekkamaita täyttömaita ja osin kallioita. Hiekkaa on otettu ja pohjavesi on näkyvissä muutamana lampena. Koivukylänväylän eteläpuolella on osittain savea ja silttiä. Pohjavesi Pääosa Tuusulanväylän länsipuolen alueista kiitoradoille asti kuuluu Ruskeasannan pohjavesialueeseen, joka on lentoaseman vedenhankinnan kannalta tärkeä. Pohjavesialue on otettu huomioon Marja-radan yleissuunnitelmassa. Pohjavesialue asettaa vaatimuksia ja rajoituksia alueelle sijoittuville toiminnoille. Pohjaveden laadun lisäksi on turvattava sen antoisuus jättämällä riittävästi luonnontilaista imeytyskenttää. Mahdollisesti pilaantuneet maat Ruskeasannan alueella olleesta toiminnasta on saattanut aiheutua maaperän likaantumista. Alueella on toiminut mm. asfalttiasemia, romuliikkeitä ja motocrossrata. Hautausmaan itäpuolella sijainnut

5 5 tynnyripesula on pilannut pohjavettä ja tutkimukset ovat käynnissä. Lisäksi alueella on ollut pitkään maanläjitystä eikä läjitetyn maan puhtaudesta ole varmuutta. Marja-radan yleissuunnitelma Marja-rata on Ruskeasannan aseman kohdalla 35 m syvällä kalliotunnelissa. Asema on tärkeä liityntäliikenteen vaihtoterminaali. Radan yleissuunnitelmassa on varattu lähtölaiturit kuudelle bussille ja liityntäpysäköintitilaa 200 autolle Tuusulantien varresta ja 600 autolle kallioluolaan Tuusulanväylän länsipuolelle. Asemalle on suunniteltu kolme sisäänkäyntiä, joihin pääsee sujuvasti myös Tuusulanväylän liittymän bussipysäkeiltä. Radan yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu asemanseudun maankäyttöluonnos. Siinä on ehdotettu aseman ympäristöön toimitilarakentamista ja mahdollista suurten yleisötapahtumien rakennusta. Moottoritien liittymän ramppijärjestelyjä ehdotetaan myös muutettavaksi, jotta Tuusulanväylän ja Tuusulantien väliin saadaan käyttökelpoista tilaa toimitilarakentamiselle ja liityntäjärjestelyille. Marja-radan liikennöinti- ja kannattavuusselvityksen mukaan Ruskeasannan asemaa tulisi vuorokaudessa käyttämään noin 6000 henkeä. Matkoista yli puolet on vaihtomatkoja: junan ja bussin välillä vaihtoja on 2200 ja junan ja henkilöauton välillä Lentoaseman suunnitelmat Ilmailulaitos on laatinut suunnitelman Helsinki-Vantaan lentoaseman pitkän aikavälin kehittämisestä. Ruskeasannan puoleinen osa on suunnitelmassa varattu rahti- ja teknisille toiminnoille. Rahtialueen käyttö määräytyy pitkälti lentokoneiden kulku- ja seisontatilojen mitoituksesta. Ahtain alue on Ruskeasannan hautausmaan etelä- ja lounaispuolella, jossa on nykyinen rahtialue ja sen ensisijainen laajentumisalue. Pohjoisessa suunnitellut rahtiliikenteen varastot sijoittuvat yli 500 metrin päähän Ruskeasannan asemasta, joten aseman lähialue on käytettävissä toimistovaltaiseen työpaikkarakentamiseen. Lähellä Koivukylänväylän liittymää olevat tutka-asema ja Pohjavedenottamo tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lentokentälle tulee 110 kv:n voimalinja pohjoisesta. Muuntoasema siirtyy todennäköisesti pohjoisemmas rahtialueen laajetessa. Tuusulan Maantiekylän alueen maankäyttö Tuusulan kunnan elinkeinopoliittisen aiesopimuksen mukaan uusi teollinen taajama toteutetaan Maantiekylän alueelle, ns. Kehä IV:n vaikutusalueelle. Näiden alueiden yhdistämiseen syöttöliikennereitein Ruskeasannan asemalle on syytä varautua. Ruskeasannan hautausmaa Ruskeasannan nykyisen hautausmaan pinta-ala on vajaat neljä hehtaaria. Hautausmaan ja Ruskeasannantien eteläpuolella on seurakuntayhtymän omistamaa maata, joka eteläisintä kallioaluetta lukuunottamatta on maaperältään arkkuhautaukseen sopivaa ja jonka seurakunnat haluavat siihen tarkoitukseen myös varata.

6 6 Liikennemelu Alueella lentomelua on pääosin yli 55 db. Tuusulanväylän 55 db:n melualue ulottuu metrin etäisyydelle tiestä maastoesteistä riippuen. Melun vuoksi alueelle ei voi osoittaa asumista. Maankäyttösuunnitelma Aseman lähiympäristö Aseman vaikutuspiirissä olevat rakentamattomat alueet Tuusulanväylän molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueiksi. Aseman läheisyyden vuoksi alueelle sopivat toimistovaltaiset yritykset. Asemaan liittyen voi Tuusulanväylän länsipuolella olla myös tiloja suurille yleisötapahtumille. Lähipalveluille luonteva paikka on asemalla Tuusulantien varressa, jossa ne palvelevat sekä asukkaita että työntekijöitä. Toimitilarakentamiseen käytettävät alueet ovat kilometrin säteellä asemasta. Niitä on yhteensä 56 ha. Toimistovaltaisena toteutettuna niille voi sijoittua kem2 rakentamista ja työpaikkaa toteutuksen tehokkuudesta riippuen. Tutka-asema rajoittaa rakentamisen korkeutta alueella. Tutka on korkeudessa + 79 mmpy, eikä sen yli voi rakentaa. Liityntäpysäköinnille tulee varata alueita asemalta. Pääosa pysäköinnistä sijoittunee Tuusulanväylän länsipuolelle. Maasto-olot antavat hyvän mahdollisuuden rakentaa pysäköintitilat kallioluoliin. Liityntäpysäköinnin sijainti, toteutustapa ja suhde muuhun maankäyttöön ratkaistaan asemakaavalla. Päätiet ja -kadut Alue liittyy Tuusulanväylän moottoritiehen kolmen eri liittymän kautta. Keskeisin on Koivukylänväylän liittymä. Tuusulantien lisäksi on varattu pääkatuyhteys Tuusulanväylän länsipuolelle. Se yhdistyy etelässä Tullimiehentien kautta Junkersintiehen. Pohjoisessa on varauduttu sen jatkamiseen Tuusulan puolelle Kehä IV:lle. Koivukylänväylän liittymää on varauduttu muuttamaan Marja-radan yleissuunnittelun yhteydessä esitetyllä tavalla. Liittymän muuttaminen vaatii vielä jatkosuunnittelua Vantaan kaupungin ja tiehallinnon yhteistyönä. Joukkoliikenne Ruskeasannan asemalle Tuusulantien varteen on osoitettu bussiterminaali asemalla poikkeavia ja sinne syöttäviä busseja varten. Marja-rataa koskevissa suunnitelmissa on varauduttu sekä Vantaalta että kehyskunnista tuleviin linjoihin. Ruskeasannantie saattaa olla läpiajettavana tarpeen mm. hautausmaan joukkoliikenteen hoitamiseksi.

7 7 Kevyt liikenne Tuusulantien itäpuolisilta pientaloalueilta on joko nykyisiä tai asemakaavan mahdollistamia reittejä pitkin hyvät yhteydet suunnitellulle asemalle. Tuusulanväylän eri puolilla olevien alueiden yhdistämiseksi toisiinsa tarvitaan nykyisten yhteyksien lisäksi aseman kohdalle ylikulkusilta. Hautausmaa Nykyisen hautausmaan lisäksi on hautausmaaksi osoitettu seurakuntayhtymien omistamaa aluetta Ruskeasannantien eteläpuolelta. Lentokenttä Lentokentän alue on rajattu siten, että ilmailulaitoksen suunnitelmat rahtialueesta voivat toteutua. Pohjois-eteläsuuntainen pääkatu on osoitettu lentokenttäalueen reunaan ja se palvelee sekä kentän että aseman lähialueen maankäyttöä. Tien sijainnista on neuvoteltu ilmailulaitoksen kanssa. Lentokenttään on osoitettu osa seurakuntayhtymien maasta, jotta nykyistä rahtialuetta voidaan tulevaisuudessa laajentaa konekannan uusiutuessa ja kasvaessa. Jätehuollon varaus Ruskeasannan hautausmaan pohjoispuolelta on osoitettu varaus YTV:n Sortti-kierrätysasemalle. Alue liittyy uuteen pääkatuun. Asemalla kerätään lähinnä kotitalouksien pieniä jäte-eriä niille varattuihin kontteihin. Asema voidaan toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumista. Alue on yli 2 ha. Jäteaseman yhteydessä tulee toteuttaa suojaviheralueella riittävä kasvullinen suojavyöhyke hautausmaan ja Tuusulanväylän suuntaan. Asumisen määrä aseman vaikutuspiirissä Asolassa ja Ruskeasannassa kilometrin säteellä asemasta asuu nykyään 2935 asukasta. Tämän alueen asemakaavojen tonttitehokkuudet ovat Rakennusoikeudesta on toteutunut noin 65 %. Tyhjien ja vajaiden tonttien vähittäin rakentuessa voidaan olettaa alueen asukasmäärän kasvavan hengellä, kun samalla otetaan huomioon asumisväljyyden kasvu. Aseman käytön kannalta olisi toivottavaa lisätä asumisen määrää aseman lähialueella. Rakentamattomat ja vajaat tontit ovat kuitenkin siellä täällä välitontteina, eikä aseman lähistöllä ole sellaisia rakentamattomia alue- tai korttelikokonaisuuksia, joilla asemakaavan tehokkuuden nostaminen olisi mahdollista. Tuusulanväylän länsipuolella on kuusi asuinrakennusta, joissa asuu kymmenkunta henkeä. Nämä alueet on osoitettu lentokenttä- ja työpaikka-alueiksi, koska liikennemelun vuoksi alueelle ei voi lisätä asumista, eikä yksittäisten pientalotonttien varaaminen työpaikka-alueen lomaan ole tarkoituksenmukaista.

8 Kuva 1 Alueen sijainti ja Marja-radan linjaus Kuva 2 Valtuuston hyväksymä yleiskaava 1992, josta osa jäi vahvistamatta

9 Kuva 4 (oikea) Maaperäkartta Kuva 3 (vasen) Ilmakuva

10 Rajatuilla alueilla on epäiltävissä maaperän pilaantuneen. Vaakaviivoitetulla alueella on ollut sekalaista toimintaa, harmailla alueilla toiminta tunnetaan yksilöidymmin (mm. asfalttiasema, romuliike, tynnyripesula, moottorirata). Kuva 6 (vasen) Mahdollisesti pilaantuneet maat 1 Ilmailulaitos 2 Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät 3 Vantaan seurakuntayhtymä 4 Kp. Lindström 5 Kp. Tillander Kaupungin maanomistus on tummennettuna. Kuva 5 (oikea) Maanomistus

11 Kuva 7 (vasen) Lentoaseman maankäyttösuunnitelma Kuva 8 (oikea) Liikennemelu

12 Kuva 9 Ruskeasannan maankäyttöluonnos 1: Merkintöjä: AP Pientalovaltainen alue TP Työpaikka-alue VL Lähivirkistysalue EV Suojaviheralue EJ Jätehuollon alue EH Hautausmaa-alue LM Yleisen tien alue LL Lentoliikenteen alue LJ Joukkoliikenneterminaali

13 Kuva 10 (vasen) Päätieverkko Tuusulantien itäpuolella on osoitettu nykyiset ja asemakaavojen mukaiset yhteydet ja länsipuolella yhteystarpeet. Ehjä viiva on kevyen liikenteen väylä ja katkoviiva tonttikatu. Aseman sisäänkäynnit on merkitty neliöillä. Suurin neliö on myös bussiterminaali ja mahdollinen palvelukeskus. Ympyrä on kilometrin päässä asemasta. Kuva 11 Kevyen liikenteen verkko

14 Kuva 12 Kuva 13 Uusien rakentamisalueiden suositeltavat toiminnat Ruskeasannan maankäyttöluonnos ja lentoaseman maankäyttösuunnitelma