IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IIN KUNTA IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Rakennemallit ja niiden vertailu P

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu I SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHDAT ALUEIDEN LÄHTÖARVOT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen muodostaminen VE 0 NYKYTILANNE VE 1 JOENVARSI VE 2 TIENVARSI VE 3 KESKITETTY KUSTANNUSTEN VERTAILU Rakennemallivaihtoehtojen toteuttamiskustannukset RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSET... 9

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 1 IIN KUNTA KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVAN LAAJENNUS 1 LÄHTÖKOHDAT Rakennemallien pohjana on Iin kunnan laatima maapoliittisen ohjelman v kasvusuuntien tarkastelu, kuva alla. Laajennusalueiksi on valittu ohjelmassa pääasiassa eniten soveltuvuuspisteitä saaneita kasvusuunta-alueita.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 2 Iin maapoliittisen ohjelman v kasvusuuntien soveltuvuustaulukko. Maapoliittisessa ohjelmassa arvioidaan koko taajaman vuosittaiseksi omakotitonttitarpeeksi tonttia/vuosi. Tässä laskelmassa on käytetty kaava-alueen osalle arvoa 20 tonttia/vuosi. 2 ALUEIDEN LÄHTÖARVOT KOKO ASUNTOALUE - 1/3 tontteja - 1/3 puistoa - 1/3 muuta aluetta OMAKOTITONTIT - Pinta-ala á 1500 m 2-3 henkeä/tontti Aika 20 vuotta -> 20 tonttia /v = 400 tonttia (1200 henk) = 60 ha -> koko alue 180 ha RIVITALOTONTIT - Pinta-ala 1 ha - 13 henkeä/tontti Aika 20 vuotta -> 1 tontti /2,4v = 8,3 tonttia (110 henk) = 8,3 ha -> koko alue 25 ha 3 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 3.1 Rakennemallivaihtoehtojen muodostaminen Yht 1310 henk 205 ha Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisessa on ollut lähtökohtana keskustaajaman nykyinen maankäyttö sekä Iin keskustaajaman laajennusalueen (Asemakylän) sekä Ojakylän osayleiskaavojen mukainen yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko. Edellä mainittujen osayleiskaavojen mukaiset uudet alueet ja ohitustiejärjestelyt on otettu huomioon osana olemassa olevaa tilannetta. Kartoilla on esitetty vihreällä värillä em. osayleiskaavojen mukainen uusi maankäyttö. Rakennemalleissa väkiluvun lisäys 20 vuodessa kaava-alueella on 1310 asukasta. Rakennemallien kasvusuunnat painottuvat Iijoen etelänpuoleiselle osalle.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu VE 0 NYKYTILANNE Vaihtoehdossa kuvataan keskustaajaman nykytilanteen ja Asemakylän sekä Ojakylän osayleiskaavojen mukaista yhdyskuntarakennetta, kaavojen mukaiset asukasmäärät suluissa. Asemakylän osayleiskaavan mukainen rakentaminen on osoitettu ohitustien läheisyyteen taajaman kaakkoisosalle. Keskustan painopiste on jonkin verran nykyisen taajaman painopisteen kaakkoispuolella johtuen osayleiskaavan mukaisten uusien alueiden sijoittumisesta ohitustien läheisyyteen. Vaihtoehto vahvistaa keskustan asemaa ja on yhdyskuntateknisen huollon kannalta edullinen. Teollisuusalueiden saavutettavuus ja laajentamisen mahdollisuudet ovat hyvät. Valtatie 4 liikenne kulkee ohitustietä pitkin.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu VE 1 JOENVARSI Taajaman kasvualueiksi tiiviinä toteutettavina alueina (musta rasteri) on osoitettu Valassaari-Tangonsaaren itäosa, Alaranta, Porkanperä, Meriläisenperä ja Liedeksen pohjoispuolinen alue. Väljästi toteutettavina täydennysalueina (sininen rasteri) on osoitettu alueita Karhunsaareen, Illinsaareen, Hokkosenharjuun, Pernun alueelle ja Ojakylään. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Valassaaren-tangonsaaren itäosan aluetta lukuun ottamatta tiiviit kasvualueet sijoittuvat 3 km etäisyysvyöhykkeen sisälle. Väljästi toteutettavat täydennysalueet liittyvät oleviin kyläalueisiin ja Ojakylää lukuun ottamatta sijaitsevat 3 km etäisyysvyöhykkeen sisällä. Maisemallisesti parhaita alueita ovat Illinsaaren ja Pernun kasvualueet. Ojakylän alue sijoittuu pohjavesialueelle. Ojakylän alue sijoittuu suurelta osin kunnan omistamalle maalle. Yhdyskuntateknisen huollon kustannusten kannalta.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu VE 2 TIENVARSI Taajaman kasvualueiksi tiiviinä toteutettavina alueina on osoitettu Alaranta, Porkanperä-Hyvärinen, Liedeksen alue ja Ojakylä. Väljästi toteutettavana täydennysalueena on osoitettu yksi laajahko alue Karhunsaareen. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Kasvualueet ovat Ojakylää lukuun ottamatta 3 km etäisyysvyöhykkeen sisällä. Ojakylän alue sijoittuu pohjavesialueelle. Ojakylän alue sijoittuu suurelta osin kunnan omistamalle maalle. Tämä vaihtoehto hajauttaa eniten taajamarakennetta. Yhdyskuntateknisen huollon kustannusten kannalta.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu VE 3 KESKITETTY Tiiviinä toteutettavia alueita on osoitettu Alarantaan, Porkanperä-Hyvärisen alueelle sekä Liedeksen alueelle. Väljästi toteutettavana on osoitettu alueita Illinsaareen ja Pernun alueelle. Tässä vaihtoehdossa kasvualueet sijoittuvat muita vaihtoehtoja tiiviimmin palvelukeskustan läheisyyteen. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Kaikki kasvualueet ovat 3 km etäisyysvyöhykkeen sisällä. Tämä vaihtoehto hajauttaa vähiten taajamarakennetta. Maisemallisesti parhaita alueita ovat Illinsaari ja Pernu. Vaihtoehdossa ei osoiteta alueita pohjavesialueille. Yhdyskuntateknisen huollon kustannusten kannalta.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 7 4 KUSTANNUSTEN VERTAILU 4.1 Rakennemallivaihtoehtojen toteuttamiskustannukset Rakennemallivaihtoehtojen yhdyskuntataloudelliset kustannukset on laskettu AVE-aluevertailuohjelmalla. Ohjelma laskee kokonaiskustannukset, jotka koostuvat pääomitetuista rakentamis- ja käyttökustannuksista. Ohjelma erittelee kokonaiskustannuksista lisäksi kunnan maksettavaksi tulevat kustannukset sekä alueiden käyttöönoton kynnyskustannukset. Tässä rakennemallivertailussa on keskitytty kunnan osalle tuleviin rakentamis- ja käyttökustannuksiin. Rakentamiskustannuksiin lasketaan: maanhankintakustannukset asuinrakennusten rakentamiskustannukset verkostojen kytkentäkustannukset sisäisten verkostojen rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset sisältävät kaikki alueen rakentamisesta ja sen muuhun yhdyskuntatekniseen verkkoon liittämisestä aiheutuvat kustannukset. Rakentamiskustannukset muodostuvat suurelta osin asuinrakennusten rakentamiskustannuksista, niiden osuus on n. 65 % kokonaiskustannuksista. Verkostojen rakentamiskustannukset ovat n. 15 % kokonaiskustannuksista. Kynnyskustannukset syntyvät alueen liittämisestä ulkopuoliseen kuntatekniseen verkostoon, joka sisältää kadut, vesihuollon (käyttövesi, viemäriverkko, pumppaamot) sekä sähköverkon. Kynnyskustannukset on laskettu sisältyviksi kunnan rakentamiskustannuksiin. Käyttökustannukset muodostuvat asuinrakennusten käyttökustannuksista verkostojen käyttökustannuksista liikennekustannuksista ja palveluiden käyttökustannuksista Käyttökustannukset muodostuvat suurelta osin asuinrakennuksista. Käyttökustannusten osuus on n. 20 % kokonaiskustannuksista, niistä verkostojen käyttökustannusten osuus on noin 5 % luokkaa. Verkostojen käyttökustannukset muodostuvat kuntateknisen verkon kustannuksista.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 8 Kunnan käyttökustannukset muodostuvat katurakentamisen, vesihuollon, sähköverkon sekä puistojen huollosta ja kunnossapidosta aiheutuvista kustannuksista. Liikennekustannukset muodostuvat työmatkoista, koulumatkoista ja asiointimatkoista. Liikennekustannusten laskennassa huomioidaan polttoaine- ja muut ajoneuvokustannukset. Aikakustannuksia ei laskennoissa ole huomioitu. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten rakennemallien toteuttamiskustannukset. AVE-LASKENNAN TAULUKKO KOKONAISKUSTANNUKSET rakentamis- käyttö- kokonais- kynnys- kustannukset kustannukset kustannukset kustannukset M M M M VE VE VE VE AVE-LASKENNAN TAULUKKO KUNNAN KUSTANNUKSET rakentamis- kustannukset käyttö- kustannukset kokonaiskustannukset kynnyskustannukset M M M M VE VE VE VE

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 9 5 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSET VE 0 NYKYTILANNE VE 1 JOENVARSI VE 2 TIENVARSI VE 3 KESKITETTY Taajamarakenne Ei hajauta taajamarakennetta. Keskustan painopiste on jonkin verran nykyisen taajaman painopisteen kaakkoispuolella. Hajauttaa jonkin verran taajamarakennetta. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Hajauttaa eniten taajamarakennetta. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Hajauttaa vähiten taajamarakennetta. Taajaman painopiste on palvelukeskustassa. Keskustaajaman kehittäminen Keskustaajama ei kehity. Edistää VE 3:n kanssa tasavertaisesti keskustaajaman kehittämistä. Edistää vähiten keskustaajaman kehittämistä. Edistää VE 1:n kanssa tasavertaisesti keskustaajaman kehittämistä. Keskustapalveluiden saavutettavuus Hyvä palveluiden saavutettavuus Pisimmät etäisyydet palveluihin. Palveluiden saavutettavuus kohtalainen. Paras palveluiden saavutettavuus. Yhteydet Ouluun Kohtalaiset yhteydet Ouluun. Huonoimmat yhteydet Ouluun. Parhaat yhteydet Ouluun. Kohtalaiset yhteydet Ouluun. Maisema ja taajamakuva Nykytilanne säilyy. Ei ertyisiä maisemallisia piirteitä. Vaikutuksia nelostien maisemaan. Ei ertyisiä maisemallisia piirteitä. Luonnonympäristö, vesistöt, pohjavedet Ei asuinrakentamista pohjavesialueilla. Ei merkittäviä luonnonympäristöarvoja. Ei merkittäviä luonnonympäristöarvoja. Ojakylän alue sijoittuu pohjavesialueelle. Ei merkittäviä luonnonympäristöarvoja. Maankäyttö, tilusrakenne, maanomistus Nykytilanne säilyy Meriläisenperällä ja Porkanperällä sirpaleinen maanomistus 98 ha. Meriläisenperällä ja Porkanperällä sirpaleinen maanomistus 78 ha. Meriläisenperällä ja Porkanperällä sirpaleinen maanomistus 125 ha. Autoliikenteen verkon toimivuus ja liikenteellinen saavutettavuus Ohikulkutie, nykyinen valtatie ja alempi verkko palvelevat hyvin paikallisia liikennetarpeita. Ohikulkutie, nykyinen valtatie palvelevat hyvin paikallisia liikennetarpeita. Vaatii maankäytön laajentuessa jonkin verran alemman verkon kehittämistä ja parantamista. Ohikulkutie, nykyinen valtatie palvelevat hyvin paikallisia liikennetarpeita. Vaatii maankäytön laajentuessa jonkin verran alemman verkon kehittämistä ja parantamista. Ohikulkutie, nykyinen valtatie palvelevat hyvin paikallisia liikennetarpeita. Vaatii maankäytön laajentuessa jonkin verran alemman verkon kehittämistä ja parantamista. Alarannan läntisin kasvualue tukeutuu pääosin autoliikenteen varaan. Praavantien varren kasvualue tukeutuu pääosin autoliikenteen varaan. Jalankulku ja pyöräily Ei uutta asutusta kävely- eikä pyöräilyetäisyydelle keskustan palveluista. Noin 100 uutta asukasta kävelyetäisyydellä (0-1,5 km) keskustan palveluista. Noin 100 uutta asukasta kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Noin 100 uutta asukasta kävelyetäisyydellä keskustan palveluista Noin 1100 uutta asukasta pyöräilyetäisyydellä (0-3 km) keskustan pal- Noin 1200 uutta asukasta pyöräilyetäisyydellä keskustan palveluista. Kaikki 1310 uutta asukasta pyöräilyetäisyydellä keskustan palveluista.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 10 veluista. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus hyvä Iin keskustaajaman laajennusalueiden osayleiskaavan (v. 2012) maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla. Uudet asuinalueet edellyttävät kevyen liikenteen verkon täydentämistä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia alemmalla väyläverkolla. Uudet asuinalueet edellyttävät kevyen liikenteen verkon täydentämistä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia alemmalla väyläverkolla. Uudet asuinalueet edellyttävät kevyen liikenteen verkon täydentämistä ja liikenneturvallisuutta parantavia toimia alemmalla väyläverkolla. Joukkoliikenne keskuksen ja Oulun välisellä linja-autoliikenteellä on edellytykset säilyä ja kehittyä Iin keskustaajaman laajennusalueiden osayleiskaavan (2012) maankäyttöja liikenneratkaisujen myötä. keskuksen ja Oulun välisellä linja-autoliikenteellä on edellytykset säilyä ja kehittyä. Uusista asukkaista noin 790 (60 %) 0-2 km jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä nykyisen valtatien pysäkeistä. keskuksen ja Oulun välisellä linja-autoliikenteellä on edellytykset säilyä ja kehittyä. Uusista asukkaista noin 1170 (89%) 0-2 km jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä nykyisen valtatien pysäkeistä. keskuksen ja Oulun välisellä linja-autoliikenteellä on edellytykset säilyä ja kehittyä. uusista asukkaista noin 1000 (77%) 0-2 km jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä nykyisen valtatien pysäkeistä. Keskustaajaman laajennusalueiden osayleiskaavassa on osoitettu varaus lähijunaliikenteen asemalle Asemakylällä radan itäpuolella. Laajennusalueet sijoittuvat kauas radasta ja mahdollisesta lähijunaliikenteen asemasta Laajennusalueet sijoittuvat kauas radasta ja mahdollisesta lähijunaliikenteen asemasta Laajennusalueet sijoittuvat kauas radasta ja mahdollisesta lähijunaliikenteen asemasta Yhdyskuntatekniset kokonaiskustannukset ks. kohta M 234 M 227 M Sosiaaliset vaikutukset Nykyiset sosiaaliset verkostot säilyvät. Oleviin alueisiin liittyvät uudet alueet laajentavat sosiaalisia verkostoja laajentuneilla alueilla. Uudet erilliset alueet muodostavat omat sosiaaliset verkostonsa. Oleviin alueisiin liittyvät uudet alueet laajentavat sosiaalisia verkostoja laajentuneilla alueilla. Uudet erilliset alueet muodostavat omat sosiaaliset verkostonsa. Oleviin alueisiin liittyvät uudet alueet laajentavat sosiaalisia verkostoja laajentuneilla alueilla. Uudet erilliset alueet muodostavat omat sosiaaliset verkostonsa. Vaikutukset kouluverkkoon Asemakylän yleiskaavan toteutumisen myötä oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia Asemakylän ja Ojakylän kouluihin. Vaikutukset koulupalveluihin jakaantuvat tasaisimmin taajaman alueelle. Eniten oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia Alarannan kouluun. Saman verran vaikutuksia keskustan kouluihin. Vaikuttaa sekä keskittämällä, että jakamalla koulupalveluja taajaman alueelle. Eniten oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia keskustan kouluihin. Jonkin verran oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia Ojakylän kouluun. Jonkin verran oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia Alarannan kouluun. Vaikuttaa keskittämällä eniten taajaman koulupalveluja. Eniten oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia keskustan kouluihin. Jonkin verran oppilasmäärää lisääviä vaikutuksia Alarannan kouluun.

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu 11