Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 985/2008 vp Ammattikoululaisten oppilashuollon ja erityistuen riittävyys Eduskunnan puhemiehelle On erinomainen asia, että ammatillisia koulutuspaikkoja on lisätty vuonna paikalla ja tullaan budjetin mukaan lisäämään vuodelle 2009 yhteensä paikan verran. Kun koulutuspaikkoja lisätään kahdessa osassa suhteellisen runsaasti ja sekä erityistuen että oppilashuollon osuus on ennestään osin riittämätön, herää huoli erityisopetuksen tukipalveluista ja koko ammatillisen opetuksen oppilashuollon riittävyydestä herää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus huolehtii ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisääntyessä siitä, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saavat riittävästi tarvitsemaansa tukea omaan opiskeluunsa ja miten oppilashuollon palvelut riittävät ammatillisessa koulutuksessa? Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 985/2008 vp: Miten hallitus huolehtii ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisääntyessä siitä, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saavat riittävästi tarvitsemaansa tukea omaan opiskeluunsa ja miten oppilashuollon palvelut riittävät ammatillisessa koulutuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata yhä useamman nuoren pääsy ammatilliseen koulutukseen ja jotta voidaan parantaa myös aikuisten mahdollisuuksia päästä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tästä syystä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja on lisätty yhteensä noin 6 400:lla vuosien 2008 ja 2009 alusta lukien. Opiskelijamäärän lisääminen vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen valmistavia koulutuksia, joilla merkittävä rooli nuorten ja maahanmuuttajien ohjaamisessa ammatilliseen koulutukseen, keskeyttämisen vähentämisessä ja koulutuksen läpäisyn parantamisessa. Opiskelijahuoltopalvelut ovat tärkeä osa niitä toimia, joilla huolehditaan opiskelun sujumisesta ja menestyksellisestä loppuunsaattamisesta. Opiskelijahuoltopalveluihin kaikessa ammatillisessa koulutuksessa kuuluu kaikkien opiskelijoiden hyvän oppimisen ja sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Opiskeluterveydenhuolto on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Siitä säädetään kansanterveyslaissa. Kansanterveyslain (626/2007, 14, 6 mom.) mukaan kunnan kuuluu ylläpitää alueellaan koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhoito mukaan lukien, järjestäminen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon palveluissa on erilaisia käytäntöjä ja eroja palvelujen saatavuudessa alueittain ja kunnittain. Opiskelijahuollon tilanteen ja toimintamallien selvittämiseksi opetushallitus on yhdessä Stakes:n kanssa tekemässä selvitystä opiskelijahuollon tilasta. Lisäksi opetusministeriö on tilannut Koulutuksen arviointineuvostolta arvioinnin opiskelijahuollon tilasta ammatillisessa koulutuksessa. Nämä selvitykset antavat riittävän vahvan tietopohjan opiskelijahuollon kehittämiselle. Opetusministeri ja peruspalveluministeri ovat lisäksi asettaneet joulukuussa työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset tarvittavista toimista oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Työryhmän tehtävänä on mm. tehdä esitykset siitä, miten turvataan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen saatavuus, kuinka edesautetaan yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oikeuksien toteutumista ja miten tuetaan oppilaitoksen mahdollisuuksia järjestää oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaan ja opiskelijan edun mukaisesti. Opiskelijahuollon järjestäminen on otettu huomioon myös uudistettavissa ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteis- 2

3 Ministerin vastaus KK 985/2008 vp Sari Palm /kd sa, jotka otetaan käyttöön vuosien aikana. Niissä on täsmennetty määräyksiä siitä, miten koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä opiskelutervydenhuollon palvelujen järjestämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa. Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulee huomioida opiskelijoilta saamansa palaute ao. palveluiden kehittämisessä. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteissa Opetushallitus määrää myös, miten koulutuksen järjestäjät huomioivat erityisopetuksen tarpeen ja miten erityisopetusta toteutetaan opiskelijakohtaisesti. Erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien jo koulutukseen pääsyn turvaaminen on ollut erityisen haasteellista tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen paikkoja ei ole ollut riittävästi kaikille. Koulutuksen järjestäjän kokonaisopiskelijamäärän lisääminen tulee parantamaan myös erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevien nuorten kouluttatumismahdollisuuksia. Lisäksi opetusministeriö käynnisti syksyllä 2007 hankkeen, jonka tavoitteiden mukaisesti valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksi muita ammatillisia erityisopetuksen järjestäjiä lukien. Erityisopetuksen määrällinen kasvu ja erilaisen tuki- ja palvelutarpeen lisääntyminen asettavat toiminnallisia ja talouteen kohdistuvia uusia haasteita. Tavoitteena hankkeessa oli muodostaa riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä koulutuksen järjestämisorganisaatioita erityisopetuksen laadun ja saatavuuden sekä pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseksi. Näin voidaan myös vahvistaa ammatillisten erityisoppilaitosten roolia ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävissä. Vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyn edistämiseksi neljälle koulutuksen järjestäjälle myönnettiin opiskelijapaikkoja jaettaessa rajattu erityistehtävä erityisopetuksen järjestämiseen. Järjestäjät sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kun erityisopetus on koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa erityisenä tehtävänä, erityisopiskelijoista maksetaan korotettua yksikköhintaa tarvittavien tukipalvelujen järjestämiseksi. Edellä mainituilla järjestelyillä on voitu tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten pääsyä koulutukseen, erityisopetuksen alueellista saatavuutta ja erityisopetuksen kehittämistä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä muilla koulutuksen järjestäjillä. Tavallisen oppilaitoksen resurssit kovin runsaaseen erityiseen tukeen opetuksessa tai opiskelijahuollossa ovat rajalliset ja siksi onkin tärkeää, että ammatillisten erityisoppilaitosten roolia on voitu vahvistaa. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 985/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur ämnar regeringen sörja för att studerande i behov av särskilt stöd får det stöd de behöver för sina egna studier då antalet elevplatser inom yrkesutbildningen ökar och hur kommer elevvårdstjänsterna inom yrkesutbildningen att räcka till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En ökning av antalet studerande inom yrkesutbildningen är nödvändig för att säkerställa att allt flera ungdomar får tillgång till yrkesutbildning och för att förbättra också vuxnas möjligheter att få en examensinriktad utbildning. Därför har antalet studieplatser inom den grundläggande yrkesutbildningen ökats med sammanlagt cirka platser från början av åren 2008 och Ökningen av antalet studerande stärker också de förberedande utbildningarna för yrkesutbildning, vilka spelar en betydelsefull roll när det gäller att styra in ungdomar och invandrare på yrkesutbildning, att minska avhoppen och att öka andelen slutförda studier. Studerandevårdstjänsterna utgör en viktig del av de åtgärder med vilka man sörjer för att studierna framskrider och slutförs framgångsrikt. Till studerandevårdens uppgifter inom all yrkesutbildning hör att för alla studerande främja och upprätthålla en god inlärning och den sociala, psykiska och fysiska hälsan. Studerandehälsovården utgör en viktig del av denna helhet. Bestämmelser om studerandehälsovården finns i folkhälsolagen. Enligt folkhälsolagen (626/2007, 14 6 mom.) åligger det kommunen att för studerande vid läroanstalter i kommunen, oberoende av de studerandes hemort, tillhandahålla studerandehälsovård, till vilken hänförs främjande av en trygg och sund studiemiljö, främjande av de studerandes hälsa och studieförmåga samt ordnande av hälso- och sjukvårdstjänster, inklusive mentalvårdstjänster och mun- och tandvård, för de studerande. I fråga om studerandehälsovårdens tjänster förekommer det varierande praxis och skillnader i tillgången till tjänster mellan olika områden och kommuner. För att kartlägga situationen och verksamhetsmodellerna inom studerandevården håller utbildningsstyrelsen tillsammans med Stakes på att göra en utredning om studerandevårdens tillstånd. Dessutom har undervisningsministeriet beställt en utvärdering av tillståndet för studerandevården inom yrkesutbildningen av Rådet för utbildningsutvärdering. Dessa utredningar ger ett tillräckligt starkt kunskapsunderlag för att utveckla studerandevården. Undervisningsministern och omsorgsministern tillsatte dessutom i december en arbetsgrupp som har till uppgift att lägga fram förslag om nödvändiga åtgärder för att förbättra tillgången till elev- och studerandevårdstjänster. Till arbetsgruppens uppgifter hör bland annat att lägga fram förslag om hur tillgången till elev- och studerandevårdstjänster ska tryggas, hur förverkligandet av den enskilda elevens eller studerandens rättigheter ska främjas och på vilket sätt läroanstalternas möjligheter att ordna elev- och studerandevården i enlighet med elevens eller den studerandes bästa ska stödjas. 4

5 Ministerns svar KK 985/2008 vp Sari Palm /kd Ordnandet av studerandevården har också beaktats i de reviderade läroplansgrunder för yrkesinriktade grundexamina som tas i bruk under åren I läroplansgrunderna har man specificerat bestämmelserna om hur utbildningsanordnarna ska samarbeta med företrädare för socialoch hälsovården när studerandehälsovården ordnas. När tjänsterna i fråga utvecklas ska utbildningsanordnarna därtill beakta den respons de får av de studerande. I de riksomfattande läroplansgrunderna anger Utbildningsstyrelsen också hur utbildningsanordnarna ska beakta behovet av specialundervisning och hur specialundervisningen ska genomföras för en enskild studerande. I en situation då studieplatserna inom yrkesutbildningen inte har räckt till för alla har det varit en svår utmaning att trygga tillgången till utbildning för personer i behov av särskilt stöd och specialundervisning. I och med att utbildningsanordnarna ökar det totala antalet studerande förbättras möjligheterna att få utbildning också för dem som behöver särskilt stöd och specialundervisning. Ytterligare inledde undervisningsministeriet hösten 2007 ett projekt i enlighet med vilket statens specialyrkesläroanstalter övergår till att bli en del av de övriga anordnarna av yrkesinriktad specialundervisning från Den kvantitativa ökningen av specialundervisningen och de ökande behoven av olika former av stöd och tjänster ställer nya krav på verksamheten och ekonomin. Syftet med projektet var att skapa tillräckligt starka och funktionsdugliga organisationer för ordnande av utbildning för att trygga specialundervisningens kvalitet och tillgången till specialundervisning samt en långsiktig finansiering. Så här kan man också stärka specialyrkesläroanstalternas roll i de utvecklings-, ledningsoch stöduppgifter som hänför sig till den yrkesinriktade specialundervisningen. För att främja tillgången till utbildning för de gravast handikappade tilldelades fyra utbildningsanordnare en särskild avgränsad uppgift i ordnandet av specialundervisning i samband med att studieplatserna fördelades. Dessa utbildningsanordnare finns i Nyland, Norra Savolax, Norra Österbotten och Lappland. När specialundervisning ingår som en särskild uppgift i utbildningsanordnarens tillstånd att ordna utbildning, betalas ett förhöjt enhetspris för ordnande av behövliga stödtjänster. Med ovan nämnda arrangemang har man kunnat stödja tillgången till utbildning för ungdomar i behov av särskilt stöd, den regionala tillgången till specialundervisning och utvecklingen av specialundervisningen vid specialyrkesläroanstalterna. En vanlig läroanstalts resurser för ett mera omfattande särskilt stöd i undervisningen eller inom studerandevården är begränsade, och därför är det viltigt att specialläroanstalternas roll har kunnat stärkas. Helsingfors den 12 januari 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5