Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme?"

Aapo Niilo Pakarinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Uhkaako vesistöjen likaantuminen terveytemme? Ilkka Miettinen Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 1

2 Järvi- ja jokivedet Moninainen käyttö Talousvesien raakavedet (myös tekopohjavesilaitoksilla) - Uimavedet - Käyttö pesuvetenä esim. kesämökeillä, löylyvetenä saunoissa - Käyttö kasteluun - Kalastus Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 2

3 Vesien saastelähteitä Ihmistoiminta Asutuksen jätevedet Teollisuuden jätevedet Maatalouden päästöt Liikenteen päästöt Onnettomuudet Kemikaalipäästöt Luonto Järvien ekologinen tila Lähde:

Liikenteen päästöt Onnettomuudet Kemikaalipäästöt

4 Saasteiden kulkeutuminen Normaali vesien kiertokulku Lumien sulaminen Sateet Erityistilanteet Tulvat Huuhtoutumat Pinta- ja pohjavesien likaantuminen Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Pintavesien oma orgaaninen aine (humus) Korkeat orgaanisen aineen pitoisuudet Suomen järvi- ja jokivesissä: mg TOC/l Esteettinen haitta, ei terveysuhka Ei normaalisti pohjavedessä Mutta: Talousveden klooridesinfiointi vesilaitoksella mutageenisten / karsinogeenisten orgaanisten yhdisteiden muodostuminen kloorin reagoidessa org.aineen kanssa

5-47 mg TOC/l Esteettinen haitta, ei terveysuhka Ei normaalisti pohjavedessä Mutta:

6 Radioaktiivisuus vesissä Liukeneminen maaperästä ja kalliosta pohjaveteen Keinotekoisia radioaktiivisia yhdisteitä vähän Suomen vesistöissä (Cs-137, Tshernobyl-laskeumaa) Suurimmat riskit porakaivoissa (radon) 10% yli 1000 Bq/l (suositeltu yläraja-arvo)* Toimenpideraja vesilaitoksilla: 100 Bq/l (Tritium) Japani (Fukushima): hetkellinen huippu yhdellä pintavesilaitoksella 1000 Bq/l (jodi) Uraani (U): raja-arvoa ei ole määritelty Suomessa, WHO (30µg/l) Kemiallinen toksisuus (munuaistoksisuus), U:n säteily ei ole terveysriski * STUKin raportti A256,

vesilaitoksilla: 100 Bq/l (Tritium) Japani (Fukushima): hetkellinen huippu 20.3.

7 Jätevesien puhdistus Tavoitteena happea kuluttavan biologisen aineksen, kiintoaineen, fosforin ja typen pitoisuuksien alentaminen Ei poistovaatimuksia jätevesien kemikaaleille tai mikrobeille Lietteen raskasmetalleille (Cu, Cd, Hg, Ni, Pb ja Zn) olemassa raja-arvot käyttörajoitukset maatalouskäytössä Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 7

kemikaaleille tai mikrobeille Lietteen raskasmetalleille (Cu, Cd, Hg, Ni, Pb ja Zn)

8 Jätevesien puhdistustarve ja - teho Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot (VN 888/2006) 500 kpl, 83% väestöstä Keskimääräinen puhdistusteho 95% fosforille (80%) ja 56% (ympäristölupa/70%) typelle Yhdyskuntien jätevedet: 15% typpi- ja 5% fosforikuormasta Haja-asutuksen jätevedet (Hajajätevesiasetus 209/2011) Päästörajat: 80-90% org.aines, 70-90% kok.fosfori ja 30-40% kokonaistyppi* Päästöt: mgp/l, mgn/l, mgbod/l** Vuotuiset päästöt vesistöihin: 415 t P/vuosi (8.9%), 2500 t N/vuosi (3.6%) *Perusvaatimukset ** MASU-projektin loppuraportti: Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 8

aines, 70-90% kok.fosfori ja 30-40% kokonaistyppi* Päästöt: 0.1-15 mgp/l, 16-200 mgn/l, 2-124 mgbod/l** Vuotuiset päästöt vesistöihin: 415 t P/vuosi (8.

9 Levät ja niiden toksiinit vedessä Sinileviä voi esiintyä kaikissa pintavesissä Ongelma: levien massakasvustot leväkukinnot Jätevesien ja pintavalumien ravinnekuormitus ja sopivat olosuhteet (lämpötila) Maksa- ja neurotoksiset leväkasvustot Toksiineja alhaiset pitoisuudet talousvesissä terveysvaara vähäinen Suomessa (?). Havaittavat levämassat vesistöissä pintavesiä ei pidä käyttää sellaisenaan juomavetenä, pesu- eikä löylyvetenä Sinilevät kytketty uimareiden iho(ärsytys)-oireisiin (hyvin sinileväpitoinen vesi); oireiden syy epäselvä, koska sinileväpitoisessa vedessä runsaasti myös muita mikrobeja

10 Jätevesien kemikaalit Useat kemikaalit (mm. lääkeaineet) läpäisevät jäteveden käsittelyn Osa hajoaa/muuntuu jätevedenkäsittelyn aikana Osa sitoutuu lietteeseen Suomalaisista vesistöihin laskettavista jätevesistä löydetty mm. lääkeaineita ( enimmillään 4 µg/l) Niina Vuonne, Occurrence of pharmaceuticals in Finnish sewage treatment plants, surface waters and their elimination in drinking water treatment processes.tty:n väitöskirja 666/ Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 10

Suomalaisista vesistöihin laskettavista jätevesistä löydetty mm.

11 Lääkeaineet vesistöissä Päästölähteet: yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet, maatalous ja teollisuus Suomalaiset tutkimukset: pitoisuudet jokivesissä enimmillään 100 ng/l tasolla juomavesissä 5-8 ng/l (kipulääkejäämät) Ei välitöntä terveyshaittaa ihmisille Vaikutukset vesistöjen pieneliöstöön Vaikutuksia mm. kalojen käyttäytymiseen (Science 339/2013)

ng/l tasolla juomavesissä 5-8 ng/l (kipulääkejäämät) Ei välitöntä terveyshaittaa

12 Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit Eräät teollisesti valmistetut ja luonnon kemikaalit saattavat häiritä hormonijärjestelmien toimintaa ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Globaaliongelma erityisesti siellä missä pintavesiä käytetään tehokkaasti (Keski- ja Etelä-Eurooppa) Pitoisuudet vähäisiä Suomessa ei terveyshaittaa, mutta riski ja todettuja vaikutuksia vesieliöstölle

Globaaliongelma erityisesti siellä missä pintavesiä käytetään tehokkaasti (Keski- ja

13 Taudinaiheuttajamikrobit vesistöissä Kampylobakteerit Salmonellat Legionellat Cryptosporium sp. Giardia sp. Norovirukset Rotavirukset Tuntematon ; 26 Salmonella; Giardia; Adenov.; Astrov.; Enterov.; Rotavirus; 2 Kemiallinen ; 3 Vesiepidemioiden aiheuttajat Kampylob.; 15 Norovirus; 32 Norovirus Kampylob. Kemiallinen Rotavirus Tuntematon Giardia Adenov. Astrov. Enterov. Salmonella

; 11 1 21 Rotavirus; 2 Kemiallinen ; 3 Vesiepidemioiden aiheuttajat 1998-2011 Kampylob.

14 Jätevedet ja mikrobit Tutkimustulokset Mikrobien pitoisuudet alenevat jäteveden käsittelyssä (yhdyskuntien puhdist.+ pienpuhdistamot) Osa mikrobeista (erityisesti virukset) läpäisevät jätevedenkäsittelyn Jätevesijärjestelmien läpi menevät mikrobit leviävät luontoon Uhka raakavesilähteille / virkistyskäyttölle/ kasteluvedelle Välitön vaikutus vedenkuluttajien terveyteen Käsittelemättömiä pintavesiä EI pidä mennä juomaan

+ pienpuhdistamot) Osa mikrobeista (erityisesti virukset) läpäisevät jätevedenkäsittelyn

15 Tutkimus: jätevesien vaikutus vesistöihin Aquatic contaminants pathways, health risks and management (CONPAT)-projekti Kohteet: Kokemäenvesistö + Virttaankankaan tekopohjavesilaitos Tavoitteet Kemikaalien ja mikrobien päästölähteet vesistöön Haja-asutus vs. taajamat Kemikaalit» lääkeaineet + makeutusaineet Mikrobit» taudinaiheuttaja- + indikaattorimikrobit Saasteiden kulkeutuminen vesistössä ja tekopohjavedessä Saasteiden kohtalo vesistöissä Vesiprojektit / Ilkka Miettinen 15

16 CONPAT-projekti Kemikaalien ja mikrobien riskinarviointi Terveysvaikutukset Vesivälitteisten sairauksien ja niiden torjunnan kustannukset Valtion Taloudellinen Tutkimulaitos (VATT) Koettu terveysriski vs. todellinen terveysriski Riskinarviointi vs ihmisten oma käsitys uhkista Media-analyysit Projektin tulokset valmistuvat vuonna Vesiprojektit / Ilkka Miettinen 16

17 YHTEENVETO Vesistöihin joutuu jätevesien kemikaaleja Kemikaalien pitoisuudet pieniä ei terveyshaitta? Taudinaiheuttaja-mikrobeja joutuu suuria määriä vesistöihin välitön terveysuhka Erityishuoli: pohjavesien likaantuminen vedenkäsittely mm. desinfiointi

Taudinaiheuttaja-mikrobeja joutuu suuria määriä vesistöihin välitön

18 Lisätietoja Tietoa vesihuollosta: Tietoa vedestä: Kemikaalit jätevesissä: Pienjäteveden puhdistamot: Vesterbacka P ja Vaaramaa K Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto. STUK-A256, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä