Luonnonvarat vesivarat työpaja

Transkriptio

1 Luonnonvarat vesivarat työpaja Veden laadusta ja tehokkaasta käytöstä kaupunkiympäristössä Vanhempi yliopistonlehtori Petri Peltonen

2 JUOMAVESI JA SÄÄSTÄVÄ VEDENKÄYTTÖ P. Peltonen 1 (23)

3 Veden saantia kaupungeissa säätelevät asiat Ref.EEA - Urbaaniväestön juomaveden (freshwater) tarve kasvaa Euroopassa - Keskeisenä kysymyksenä on, kuinka puhtaan juomaveden saatavuus turvataan? - Vesijohtoverkosta saavat vettä kotitalouksien lisäksi laajalti hotellit, sairaalat, virastot, koulut, teollisuus jne. - Vedentoimituksen varmistaminen ei ole yksinkertaista - Veden varastointi, putkistot, veden kuljetukset, ilmastonmuutos, ennakoimattomat tulvat, lämpöaallot, erilaiset muut pilaavat vaikutukset (kuljetukset), elinkeinorakenne (turismi mm.) ja vedensaannin alueellinen niukkuus aiheuttavat sen, että kaupunkitaajamien puhtaan veden saanti voi vaikeutua P. Peltonen 2 (23)

4 Veden hyödyntämisindeksit osoittavat hajontaa Euroopassa. Suomessa vesi on itsestään selvä hyödyke? entä Espanjassa? Lähde. EEA Report R1/12 P. Peltonen 3 (23)

5 Veden hinta alentaa veden kulutusta Lähde EEA - Kaupunkien on Euroopassa käytettävä vettä entistä tehokkaammin: - On laskettava veden kulutusta - Kehitettävä uusia vedenkeruutekniikoita - Kaupunkien vedenkäytön on entistä paremmin otettava huomioon paikallisen ympäristön olosuhteet - Kotitaloudet käyttää % yleisen vesiverkon toimittamasta vedestä - Hinnoittelu alentaa käyttöä P. Peltonen 4 (23)

6 Vesihävikit on ehkäistävä uudella teknologialla Ref. EEA Vesiverkon (putkistot) kunnossapitoa tulisi parantaa uudella teknologialla myös Euroopassa Esim. Kroatiassa liki 40 % kokonaisvesitoimituksesta menetetään vedenkuljetusverkoston huonon kunnon vuoksi Kehitetty sensoritekniikka, joka äänen perusteella paikallistaa vesivuodon Laitteistot, jotka käyttävät radiosignaaleja detektoimaan hukkavesivirtauksen esiintymistä Vesiverkostojen uusimiseen tarvitaan usein kuitenkin merkittäviä infrastruktuurin investointeja P. Peltonen 5 (23)

7 Keinot vähentää kotitalouksien veden käyttöä - Tietoisuuden lisääminen. Nykyiset pesu- ja tiskikoneet mm. ovat kehittyneitä ja kuluttavat vähemmän vettä - Henkilökohtaiseen hygieniaan vedestä kuluu 60 %. Uusien suihkumallien vesivirran määrää on madallettu vesivirran ilmastuksella - Kestävästä veden kulutuksesta Euroopassa on säädetty EU:n Vesipuitedirektiivi - Esim. Englannissa ja Walesissa kotitaloudet, joiden veden käyttöseurannassa on kulutusta mittaavat laitteet, käyttävät vettä 13 % vähemmän kuin ilman näitä varustetut kodit P. Peltonen 6(23)

8 Vuotava vesisuihku voi olla huolenaiheena esim. rannalla. Kenelle kuuluu korjausvastuu Liikuntavirasto / vai Rakennusvirasto? Vartti no 38, 0912 P. Peltonen 7(23)

9 HARMAAN VEDEN GREY WATER - KIERTO

10 Harmaa vesi halutaan tehokkaampaan uusiokäyttöön Lähde EEA Harmaavesi tarkoittaa suihku-, kylpy-, astia-, pyykinpesu- ja sadevettä - Euroopassa sade- ja vähemmän pilaantunut, puhdistettu jätevesikin voitaisiin haluttaisiin palauttaa tehokkaammin kaupungin vedenkäyttöön - Harmaalle vedelle esitettyjä uusiokäyttötapoja: - Voitaisiin käsitellä paikanpäällä kotitaloudessa ja ohjata esim. pöntön huuhteluun - Harmaan veden puhdistusjärjestelmät vielä huonosti tunnettuja - Katoilta ja ajotieltä valuva sadevesi voitaisiin kerätä talteen vastaanottosäiliöihin ja käyttää esim. autonpesuun ja puutarhaan - Vesivarastoksi koottu sadevesi voi tarjota esim. virkistyskäyttöä kaupunkiasukkaille kuumien kesien lämpöaaltojen aikana P. Peltonen 8(23)

11 Vettä ei käytetä tehokkaasti uudelleen Lähde EEA - Vain 20 % siitä julkisen vesiverkon vedestä Euroopassa, jonka eri sektorit vastaanotettavat, tulee tällä hetkellä tehokkaasti kulutetuksi - 80 % tulee palautetuksi ympäristöön pääasiallisesti käsiteltynä jätevetenä - Kaupunkien katupinnat ohjaavat suuren osan sadevedestä (hulevedestä) suoraan viemäriverkostoon, jossa se sekoittuu jäteveteen - Tämä vähentää sadeveden mahdollista suotautumista maanpinnan läpi osaksi pohjavesivarastoa - Sade + jätevesi kulkee läpi vedenpuhdistamon ja puhdistettu vesi palautetaan kauas kaupungista kuormittamaan vesistöjä (joet, meret mm.) P. Peltonen 9(23)

12 HULEVEDET JA KUIVATUSVEDET

13 Huleveden määritelmä Ref. TTKK DI-työ Laura Inha, Hulevesien hallinta rakennetuilla alueilla, 2010 P.Peltonen 10(23)

14 Osia Kööpenhaminan keskustasta joutui intensiivisten sateiden vuoksi tulvaveden varaan heinäkuussa 2011 Lähde: EEA 2012 P. Peltonen 11(23)

15 Kaupunkitulvalle tyypillisiä asioita Lähde EEA - Vettä voi tulla esim. 135 mm/2h, mikä vastaa paikoittaista tulvariskiä kaupungissa - Urbaani katuverkko ei läpäise, eikä viemäröintijärjestelmä vedä tulvavettä, jolloin tulva muodostuu - Saattaa aiheuttaa esim. viikkojen kontaminaation juomaveteen - Yli ¾ Euroopan kaupunkiasukkaista (viite EEA) elää urbaanilähiöissä ja luottaa kaupunkien veden olevan puhdasta - Kaupunkitulva on riski puhtaanveden saannille P. Peltonen 12(23)

16 Hulevettä syntyy myös lumen sulaessa Lähde Nora Sillanpää diat

17 Hulevesien haitta-aineet Ref. Nora Sillanpää diat

18 Haitta-aineiden liukeneminen hulevesiin Ref. N. Sillanpää diat

19 Hulevesien välittömät ja pitkäaikaiset vaikutukset ympäristössä Ref. N. Sillanpää

20 Lumen raskasmetallipitoisuus talvella kadunvarressa on koholla sulamisvedet ohjattava puhdistukseen Ref. N. Sillanpää

21 Esimerkki kaupunkialueesta, joka on suunniteltu huleveden hyödyntämiseksi maisemoiduin kuivatus-/luonnon viivytysaltain Ref. Kuva TTKK DI-työ Laura Inha, 2010 P. Peltonen 13(23)

22 LAHDENSEUTU KESTÄVISTÄ VESITOIMENPITEISTÄ

23 Yhteenvetonäkökohtia ja kysymyksiä Lahden seudun alueellisista vesikysymyksistä työpajaa varten talousveden määrä oli 9 milj. kuutiometriä - Lahdessa + Hollolassa asutus ja teollisuus sijaitsevat ja toimivat kokonaan tai osin käyttövesivarojen eli pohjaveden päällä mitkä ovat ympäristöriskit? - Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamot käsittelivät v n. 14 milj. kuutiometriä jätevesiä - Puhdistetut jätevedet (puhdistusaste on noin 95%) johdetaan Porvoonjokeen kuormittuuko joki liikaa? - Uutena asiana; onko maalämpöputkien asennus pohjavesiystävällistä? - Riittääkö asukkaiden vesitieto esim. valvomaan oman kaivoveden tai kotitalouden vesikysymyksiä entä uuden vesiteknologian rooli kotitalouksissa? - Riittääkö asukastieto ratkomaan alueen muita vesipulmia? P.Peltonen 14(23)