Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta

Transkriptio

1 Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Aikatauluja Vanhan talousvesiasetuksen (461/2000) soveltamisohje Valviran verkossa uusi talousvesiasetus 1352/ annettiin TsL:n ja SäL:n nojalla, soveltamisohjetta uudistetaan par aikaa TsL uudistuu, 2016? - tukkulaitokselle hyväksyntämenettely Juomavesidirektiivin liitteet II ja III uudistuivat 10/ talousvesiasetuksen uudistus viimeistään lokakuussa

2 Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Osa I Talousvettä koskevia säädöksiä Osa II Talousvesiasetuksen säännöskohtaiset soveltamisohjeet Osa III Enimmäisarvojen perusteet Liite 1 STM:n asetus 461/2000 Liite 2 Juomavesidirektiivi Liite 3 Valvontatutkimusohjelmamalli (word dokumentti) tekstissä hyödynnetty VVY:n vanhaa opasta sähköisenä Valviran verkkosivuille sisältää linkkejä muihin julkaisuihin Osa I, Talousvettä koskevia säädöksiä Säädös Numero Lyhenne Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 401/2001 Pieni talousvesiasetus 1352/2015 Talousvesiasetus 1351/2006 Säteilylaki 592/1991 SäL Terveydensuojeluasetus 1280/1994 TsA Terveydensuojelulaki 763/1994 TsL Valmiuslaki 1552/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 152/2015 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja 1022/2006 haitallisista aineista Vesihuoltolaki 119/2001 VHL Vesilaki 587/2011 VL Ympäristönsuojelulaki 527/2014 YSL 2

3 Vedenjakelualue Yhtenäinen verkostoalue, jolla talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jolla veden toimituksesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos Talousveden laatua valvotaan ja raportoidaan vedenjakelualueittain. Vedenjakelualueella tarkoitetaan sellaista verkoston osaa, johon vettä otetaan ja pumpataan yhdestä tai useammasta vedenottamosta ja jossa talousvettä toimittavan laitoksen normaalin käytön aikana eri ottamoilta tulevat vedet voivat päästä sekoittumaan keskenään (talousveden laatu on jokseenkin tasaista). Määritelmän jälkimmäinen osa (ja josta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos) tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tukkulaitokselta vetensä ostavat kaikki asiakaslaitokset muodostavat kukin oman vedenjakelualueensa. Niitä ei voi yhdistää yhdeksi vedenjakelualueeksi, vaikka niiden vedenlaatu todennäköisesti onkin tasaista. Toimija tai toimintatyyppi Hyväksyntä, TsL 18 Säännöllinen tarkastaminen 1) Talousvettä toimittava X Vedenjakelualuekohtaisesti laitos (461/2000) 3 Talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelualue, 10 m 3 vettä/vrk tai vähintään 50 henkilölle (461/2000) Laitoksen hyväksymispäätöksessä määriteltävä vedenjakelualueet Valvontatutkimusohjelma, joka sisältää näytteenottosuunnitelman 2) Vedenjakelualuekohtaisesti Näytteenottosuunnitelma Käyttötarkkailu Talousveden laadun säännöllinen valvonta Vedenjakelualuekohtaisesti Tarkastus ja näytteenotto terveyshaittaa epäiltäessä X X Käyttötarkkailu X X, määräykset laitokselle X Tukkulaitos (talousvettä toimittavalle laitokselle vettä toimittava toiminnanharjoittaja, jolla ei ole omia loppukäyttäjiä) X 4) X Käyttötarkkailu 5) X 1) Tarkastustiheys on määritelty terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa: 2) Valvontatutkimusohjelmaan on sisällytettävä laitoksen käyttötarkkailusuunnitelma. 3) Kaikki talousvettä pakkaavat laitokset ovat asetuksen 461/2000 mukaisia talousvettä toimittavia laitoksia. 4) Valmistelussa oleva HE eduskunnalle TsL:n muuttamiseksi. 5) Talousvesiasetuksen liitteen II näytteenottokohdassa mainitut muuttujat voidaan tutkia tukkulaitokselta lähtevästä vedestä tai sen jakeluverkosta, jos vesi toimitetaan sellaisenaan talousvettä toimittavalta laitokselta loppukäyttäjälle. 3

4 Valvontatutkimusohjelma 8 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee laatia vähintään 10 m 3 vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten vedenjakelualuekohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa on otettu huomioon veden oton, käsittelyn ja jakelun ominaispiirteet. Ohjelma laaditaan yhteistyössä näiden laitosten ja niille vettä toimittavien laitosten kanssa. Valvontatutkimusohjelmaan voidaan sisällyttää useamman kuin yhden vedenjakelualueen säännöllinen valvonta, jos se on tarkoituksenmukaista. Valvontatutkimusohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvonnan toimet paikallisista olosuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteen I taulukoissa lueteltujen muuttujien seurannan sisällyttämistä valvontatutkimuksiin tai terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten muuttujien valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä. Paikallisia olosuhteita ovat vedenottamon haavoittuva sijainti, läheiset talousveden saastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät ja muut 13 :ssä tarkoitetut häiriötekijät. Määritykset ja tutkimustiheys 9 1 mom. Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja vedenjakelualueen tutkimustiheyden tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen. 4

5 Vähimmäistutkimustiheys, liite II, taulukko 2 Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä Näytteiden määrä vuodessa vähintään (m 3 /vrk) Jatkuva valvonta Jaksottainen seuranta kahden vuoden välein yli lisänäytettä alkavaa m 3 /vrk kohden lisänäyte alkavaa m 3 /vrk kohden yli lisänäytettä alkavaa m 3 /vrk kohden lisänäyte alkavaa m 3 /vrk kohden Jaksottaisen seurannan valvontatutkimus sisältää kaikki jatkuvan valvonnan muuttujat, mikä voidaan ottaa huomioon jatkuvan valvonnan näytteenottotiheydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jaksottaisen seurannan valvontatutkimus voidaan laskea myös jatkuvan valvonnan valvontatutkimukseksi. Ykköstä ei saa puolittaa! Vedenjakelualueelle toimitettavan tai tuotettavan veden määrä Yleensä edellisen kalenterivuoden keskimääräinen vuorokausivirtaama. Verkostosta maaperään vuotava ja verkostojen huuhteluihin käytettävä talousvesi (laskuttamaton vesi) ei päädy käyttäjille ja määrän voi vähentää. Kohtuullistaminen asukkaiden lukumäärän perusteella (1 henkilö = 200 l/vrk), jos suuri osa vedestä menee sellaiseen käyttöön, josta ei säädetä talousvesiasetuksella. (Prosessivedet, puutarhat, karjatilat ) Muuttujien lisääminen Raakaveden laatu, vedenkäsittelytapa, jakeluverkon ominaisuudet ja käyttötarkkailun taso Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset Riskinarvioinnin perusteella laaditut luettelot häiriötilanteista -> Mahdollisuus lisätä muuttujia ja tutkimustiheyttä 5

6 Tutkimustiheys Talousvettä toimittavien laitosten tutkimistiheydet, kun yksi laitos myy talousvettä muille laitoksille. Määritykset ja tutkimustiheys mom. Liitteen II taulukon 2 mukaista tutkimustiheyttä voidaan vähentää enintään puoleen niiden muuttujien osalta, joiden kahden edellisen peräkkäisen vuoden aikana otetuista näytteistä määritetyt tulokset eivät poikkea merkittävästi toisistaan ja ovat olennaisesti parempia kuin liitteen I mukaiset laatuvaatimukset tai laatusuositukset eikä ole sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista. Tutkimustiheyden vähentäminen ja sen perustelut on esitettävä valvontatutkimusohjelmassa. Mikrobiologisten muuttujien, lukuun ottamatta Clostridium perfringens -bakteeria, tutkimustiheyden tulee kuitenkin aina olla liitteen II mukainen. Radioaktiivisuuden määrittämistä tulee jatkaa liitteen II mukaisesti, jos talousvettä on ryhdytty käsittelemään siinä olevien radioaktiivisten aineiden määrän vähentämiseksi. Näytteiden määrän vähentäminen voi koskea joko vain yksittäistä muuttujaa tai useampia muuttujia. 6

7 Olennaisesti parempi tulos Olennaisesti parempi tulos kuin liitteen I mukainen raja-arvo -määritelmällä tarkoitetaan pitoisuutta, joka on pienempi kuin 50 % laatuvaatimuksesta ja jonka määritysraja on pienempi tai yhtä suuri kuin 30 % raja-arvopitoisuudesta. Kuva. Sinisellä nuolella on osoitettu pitoisuusalue, jolla mitatut tulokset (vihreä palkki) tai vähäinen todettu läsnäolo (harmaa palkki) tai toteamisrajaakin pienempi pitoisuus (valkoinen palkki) tulkitaan olennaisesti paremmaksi kuin muuttujan enimmäisarvo. Verkostossa muuttumattomat muuttujat LIITE II 1. Näytteenottokohta Seuraavat määritykset voidaan vaatimusten täyttymiskohdan sijasta tutkia talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä tai jakeluverkosta: Laatuvaatimukset antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2,-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani, radon, tritium, viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset Laatusuositukset Clostridium perfringens, alumiini, kloridi, natrium, radon, sulfaatti Jatkuvan valvonnan muuttujia 7

8 Verkostossa muuttumattomien muuttujien tutkimustiheys (Muutoin olisi jatkuvia 97 ja jaksottaisia 11) Radon, viitteellinen annos, tritium Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, koska STUK valvoo sitä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa Radonia ja viitteellistä annosta ei tarvitse tutkia, jos talousvesi on valmistettu kokonaan pintavedestä. Radon ja viitteellinen annos on tutkittava muuta kuin vain pintavettä raakavetenään käyttäviltä vedenjakelualueilta (esim. pohjavesi, tekopohjavesi, rantaimeytyminen), jos sitä ei ole tutkittu 2010-luvulla. Radon suositellaan tutkimaan lähtevästä vedestä otetusta näytteestä. Viitteellisen annoksen tutkimiseksi otettava näyte voidaan ottaa käyttäjän hanan sijasta muualtakin jakeluverkosta. Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l, jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Radonpitoisuuden laatusuositus on 300 Bq/l. Radon voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos radonin pitoisuus on vähemmän kuin 150 Bq/l. Viitteellisen annoksen laatuvaatimus on 0,10 msv/vuosi. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos se on vähemmän kuin 0,05 msv/vuosi eikä ole ilmeistä syytä viitteellisen annoksen nousemiseen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä STUK:lle, jos aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin laatuvaatimus tai laatusuositus. 8

9 Käyttötarkkailu 10 Valvontatutkimusohjelmaan on koottava tiedot talousvettä toimittavan laitoksen omasta käyttötarkkailusta. Käyttötarkkailuun tulee sisältyä riittävä, riskinarviointiin perustuva ja dokumentoitu laitoksen toimintaympäristön, raakaveden määrän ja laadun sekä laitteiston kunnon seuranta veden käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä talousveden saastumisen ja häiriötilanteista aiheutuvien terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi. WSP:n käyttöönotto! - WSP -riskienhallintatyökalu on ennen kaikkea talousvettä toimittavan laitoksen työkalu kokonaisvaltaiseen vaarojen tunnistamiseen, riskinarviointiin ja riskienhallintaan. - Riskienhallinnan tueksi laitokset saavat työkalusta: - toimenpideohjelman tarvittavien hallintakeinojen käyttöön ottamiseksi - käyttötarkkailussa huomioitavan seurantaohjelman käytössä olevien hallintakeinojen toimivuuden seuraamiseksi - priorisoidun listauksen olemassa olevista riskeistä häiriötilanteisiin varautumisen pohjaksi Juomavesidirektiiviin on lisätty mahdollisuus vähentää riskinarvioinnin perusteella muuttujia ja näytteenottotiheyttä. Toimeenpantava kansalliseen lainsäädäntöön viimeistään lokakuussa Talousveden saastuminen 11 Pintavesimuodostumasta otettu vesi on desinfioitava aina ennen kuin vettä käytetään talousvetenä... Talousvettä toimittavalla laitoksella tulee olla riittävä osaaminen ja valmius talousveden desinfiointiin kuuden tunnin kuluessa siitä, kun laitos saa käyttötarkkailun, talousveden säännöllisen valvonnan taikka muun seikan perusteella tiedoksi epäilyn raakaveden tai toimittamansa talousveden mikrobiologisesta saastumisesta. Laitoksen on ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle saastumisepäilystä ja desinfioinnin aloittamisesta. Valmius tarkoittaa desinfiointia kloorikemikaalilla, jolla saadaan desinfioitua myös verkosto. Päätöksen talousveden desinfioinnin aloittamisesta voi tehdä joko talousvettä toimittava laitos itse tai TsL:n 20 :n nojalla kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden desinfioitavaksi 9

10 Kloorattaessa: Koulutettu henkilökunta Tekninen valmius natriumhypokloriitin syöttämiseen: sopivat liitokset vedenottamolla, vesilaitoksella tai vesijohtoverkkoon Käyttökelpoista natriumhypokloriittia (liuos säilyy huonosti) Annostelulaitteisto Toimintaohje tarvittavista säädöistä ja annostelussa käytettävän liuoksen väkevyydestä Jäännöskloorin mittauslaite Laitteistojen kunnosta ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä koeajot Sähkönsaannin varmistaminen Talousveden klooraus -opas (VVY, 2014, nro 59) Vesijohtoveden klooripitoisuuden mittaaminen ja laskeminen: THL:n video YouTube:ssa Kloorilaskuri: THL:n maksutta ladattavissa oleva matkapuhelinsovellus klooriannoksen laskemiseksi Erityistilannesuunnitelma 12 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on talousveden laadun turvaamiseksi laadittava ja pidettävä ajan tasalla erityistilannesuunnitelma. Erityistilannesuunnitelma on osa terveydensuojelulain 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja kunnan valmius- ja varotoimenpiteitä. Erityistilannesuunnitelman laatimiseksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on oltava yhteistyössä muiden viranomaisten, talousvettä toimittavan laitoksen, sille vettä toimittavan laitoksen ja muiden asianomaisten laitosten kanssa. 10