Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Transkriptio

1 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden (jäljempänä EU-laitos) talousveden valvonnasta ja laadusta perustuu talousvesiasetuksen (461/2000) edellyttämään viranomaisvalvontaan. Talousvesiasetusta muutettiin syksyllä 2015 ja uusi asetus (1352/2015) tuli voimaan Uudella talousvesiasetuksella on nyt saatettu kansallisesti voimaan Euroopan unionin neuvoston direktiivi 98/83/EY ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta eli juomavesidirektiivi ja annettu Neuvoston direktiivi 2013/51/EURATOM, joka koskee vaatimuksia väestön terveyden suojelemiseksi ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Vuonna 2015, kuten edellisenäkin vuonna, Suomessa oli 154 suurta, juomavesidirektiivin raportointikriteerit täyttävää EU-laitosta, jotka toimittivat talousvettä noin 4,4 miljoonalle käyttäjälle. Käyttäjien määrä oli pysytellyt samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna ja vastasi noin 80 % väestöstä. Talousvedestä 43 % valmistettiin pohjavedestä, 38 % pintavedestä ja loput allasimeytyksen, sadetuksen tai rantaimeytyksen avulla tuotetusta tekopohjavedestä. Pohjaveden osuus oli noussut kaksi prosenttiyksikköä edellisen vuoden tilanteesta ja pintaveden osuus vastaavasti vähentynyt. Viiden EU-laitoksen talousvedestä yli puolet toimitettiin elintarviketeollisuuden käyttöön. 154 suurta EU-laitosta, joilla oli 4,4 miljoonaa talousveden käyttäjää Talousveden tuotantoon käytetystä raakavedestä - 43 % pohjavettä - 38 % pintavettä - 19 % tekopohjavettä Talousveden laadun valvonta Talousveden laatua tutkittiin yhteensä yli valvontatutkimuksen avulla, mikä on hiukan enemmän kuin vuonna 2014, jolloin tutkimusten määrä oli ollut Eniten tutkittiin yksittäisten torjunta-aineiden esiintymistä talousvedessä. Näitä tutkimuksia tehtiin lähes , mikä on tutkimusta enemmän kuin vuonna Talousvesiraportointiin on valittu neljätoista yksittäistä torjunta-ainetta, joiden kaikki tulokset raportoitiin. Nämä aineet ovat sellaisia, joita voidaan joskus tavata talousvedessä. Muiden yksittäisten torjunta-aineiden osalta raportoitiin ainoastaan havaitut pitoisuudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Neulaniementie 4, Kuopio, PL/PB/P.O. Box 95, FI Kuopio, Finland puh/tel

2 2/6 Jokaista jatkuvaan valvontaan kuuluvaa muuttujaa tutkittiin tutkimuksen avulla. Yhteensä yli valvontatutkimusta, joista tutkimuksella selvitettiin laatuvaatimusten täyttymistä tutkimuksella selvitettiin laatusuositusten täyttymistä Vaikka viranomaisvalvonta oli suurelta osin talousvesiasetuksen (461/2000, alkaen asetus 1352/2015) vaatimusten mukaista, se ei toteutuneiden näytemäärien perusteella ollut kaikkien EU-laitosten osalta riittävää. Joko yksittäisen tai useamman muuttujan näytteenottoon liittyviä puutteita oli yhteensä 27 EU-laitoksen viranomaisvalvonnassa (Kuva 1), mikä on seitsemän laitosta enemmän kuin vuonna Laitokselta lähtevän veden nitriitin viranomaisvalvontaan liittyneitä puutteita oli eniten (N=15 EU-laitosta) ja ne myös olivat pääasiallinen syy näytteenoton puutteiden kasvuun edellisvuoden tilanteeseen nähden. Nitriittipitoisuus on määritettävä käyttäjän hanasta otetun näytteen lisäksi myös laitokselta lähtevästä vedestä, jossa nitriitin enimmäispitoisuudeksi on asetettu 0,10 mg/l. Kuva 1. Näytepuutteellisten EU-laitosten määrä.

3 3/6 Talousveden laatu Talousveden laatu oli erittäin hyvällä tasolla, sillä 99,99 % valvontatutkimustuloksista täytti talousveden laadulle asetetut vaatimukset. Laatuvaatimukseen nähden poikkeavia tuloksia todettiin ainoastaan Escherichia coli -bakteerin (1/5019 tutkimusta), enterokokkien (3/827 tutkimusta), fluoridin (1/653 tutkimusta), nitriitin (laitokselta lähtevä vesi) (1/751 tutkimusta) ja vinyylikloridin (1/71 tutkimusta) tutkimuksissa. Jokaisen edellä mainitun muuttujan kohdalla kyse oli yksittäisen EU-laitoksen toimittaman veden laadusta. LAATUVAATIMUS Laatuvaatimuksen täyttyminen (%) Suurin tulos Kuinka monen EU-laitoksen talousvedessä oli laadun puute Escherichia coli 99,98 1 pmy/100 ml 1 Enterokokit 99,6 100 pmy/100 ml 1 Fluoridi 99,8 2,0 mg/l 1 Nitriitti, lähtevä vesi 99,9 0,28 mg/l 1 Vinyylikloridi 98,6 0,52 μg/l 1 Escherichia coli bakteerin löydös, 1 pmy/100 ml, liittyi vesitornin saastumiseen ja johti vesitornin ja verkoston klooridesinfiointiin. Enterokokkeja havaittiin kolmesti yhden EUlaitoksen talousvedessä. Pitoisuus oli suurimmillaan 100 pmy/100 ml. Tilanteen hoitaminen edellytti talousveden klooridesinfiointia. Veden käyttäjiä kehotettiin keittämään talousvesi ennen sen käyttöä. Fluoridin laatuvaatimuksen täyttämätön tutkimustulos, 2,0 mg/l, aiheutui liian vähäisestä laimennusveden määrästä ja tilanne korjattiin lisäämällä laimennusveden määrää. Laitokselta lähtevän veden nitriittipitoisuus ylitti kerran enimmäispitoisuuden arvon. Tilanne ei johtanut toimenpiteisiin. Vinyylikloridia oli tutkittu yhteensä 71 talousvesinäytteestä. Suurin vinyylikloridipitoisuus oli 0,52 µg/l. Tässä tapauksessa vinyylikloridihavainto jäi ainoaksi ja sen arvioitiin johtuneen analytiikassa tapahtuneesta virheestä. Tapahtuma johti kuitenkin talousveden puhdistuksen tehostamiseen. Vinyylikloridin arviointiin sovellettiin laskennallisen pitoisuuden raja-arvoa 0,50 µg/l. Talousvesiasetuksen (461/2000) mukaan vedessä todetun aineen raja-arvona käytetään havaitsemisrajaa. Laskennallisten muuttujien arviointia on selkeytetty vuonna 2016 Valviran verkkosivuilla julkaistussa talousvesiasetuksen (1352/2015) soveltamisohjeessa Ohjeessa on todettu, että jos laskennallinen muuttuja mitataan vedestä, enimmäispitoisuutena pidetään WHO:n terveysperusteista raja-arvoa, jotka ovat akryyliamidille 0,50 μg/l, epikloorihydriinille 0,40 μg/l ja vinyylikloridille 0,30 μg/l.

4 4/6 EU-laitoksilla ei ollut tarvetta määrittää akryyliamidin ja epikloorihydriinin laskennallisia pitoisuuksia, koska laitoksilla ei ollut käytetty polyakryyliamideja eikä veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ollut myöskään käytetty epoksihartseja. Laitokset olivat voineet jättää pois myös vinyylikloridin laskennallisen määrityksen, koska talousvedessä ei ollut todettu tri- eikä tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä tiedetty liukenevan vinyylikloridia. Vain yksi laitos raportoi laskeneensa akryyliamidin pitoisuuden, joka oli enimmillään 0,0125 µg/l. Akryyliamidi ja epikloorihydriini olivat molemmat määritetty kolmesta talousvesinäytteestä. Akryyliamidia ei vedestä havaittu ja epikloorihydriinin suurin pitoisuus oli 0,05 μg/l, joka jäi alle WHO:n raja-arvon. Talousvedessä ei havaittu enimmäisarvoihin nähden poikkeavia torjunta-aineiden pitoisuuksia. Uraani, joka oli lisätty talousvesiasetukseen ja valvottavien muuttujien luetteloon vuonna 2014, oli määritetty 69 EU-laitoksen talousvedestä. Kaikki talousvedessä todetut pitoisuudet täyttivät uraanille asetetun enimmäispitoisuusrajan. Uraanipitoisuus oli enimmillään 19 µg/l. Yhdellä EU-laitoksella oli aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa yksittäiselle torjunta-aineelle, 2,6-diklooribentsoamidille (BAM). Kesäkuun 2015 loppuun saakka myönnetyn poikkeuksen enimmäispitoisuus oli 0,15 µg/l. Talousvesiasetuksen mukaan kyseisen torjunta-aineen suurin sallittu pitoisuus talousvedessä on 0,10 µg/l. Vuonna 2015 kaikki laitoksen talousvedestä tutkitut 2,6-diklooribentsoamidipitoisuudet täyttivät asetuksessa määritellyn enimmäispitoisuuden. Vuonna 2015 talousveden laadun tavoitetason saavutti 99,61 % valvontatutkimustuloksista. Tavoitetaso jäi saavuttamatta seuraavilla muuttujilla: koliformiset bakteerit, ph, pesäkkeiden lukumäärä, haju, maku, sameus, väri, alumiini, hapettuvuus, mangaani ja rauta. Yleisimmät talousveden laadun häiriöt liittyivät liian suureen rautapitoisuuteen (21 EU-laitoksen talousvedessä) ja pesäkeluvun epätavallisiin muutoksiin (10 EU-laitoksen talousvedessä). Viitteellinen kokonaisannos oli tutkittu neljän EU-laitoksen talousvedestä pitoisuuden ollessa enimmillään 0,05 msv/vuosi. Talousvesiasetuksen mukaan nitraatti- ja nitriittipitoisuuksia on tarkasteltava alla esitetyn kaavan mukaisesti. Kyseinen kaava on sisällytetty talousvesiasetuksen (461/2000) liitteen I taulukon 2 huomautukseen 4 (huomautus 5 asetuksessa 1352/2015). Vuoden 2015 laskelmien perusteella yksikään summatulos ei ylittänyt lukuarvoa yksi (N=564). Laskelmat oli tehty lähes kaikkien EU-laitosten talousvedestä. Nitraattipitoisuus/50 + nitriittipitoisuus/3 1

5 5/6 LAATUSUOSITUS Tavoitetason täyttyminen (%) Suurin tulos Kuinka monen EU-laitoksen talousvedessä oli laadun häiriö Koliformiset bakteerit 99,4 8 pmy/100 ml 6 ph 99,9 6,0 / 9,3 4 Pesäkkeiden lukumäärä 97,5-10 Haju 99,7-5 Maku 99,98-1 Sameus 99,7-5 Väri 99,5-6 Alumiini 99,8 300 μg/l 2 Hapettuvuus 99,8 6,4 mg/l 1 Mangaani 99,8 470 μg/l 6 Rauta 98, μg/l 21 Talousveden laadusta tiedottaminen Talousvesiasetuksen (461/2000) 16 :n (21 asetuksessa 1352/2015) mukaan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että talousveden toimittaja tiedottaa riittävästi toimittamansa talousveden laadusta. Lähes kaikki EU-laitokset hyödyntävät tiedottamisessaan talousveden toimittajan tai kunnan verkkosivuja. Myös sosiaalista mediaa, kuten Facebookia, on ryhdytty käyttämään talousvesiasioista tiedottamiseen. Tämän lisäksi tietoa jaetaan edelleen paikallislehtien ja -radion välityksellä sekä talousveden toimittajan asiakaslehdessä ja talousveden käyttäjille suunnatuissa tiedotteissa. Myös puhelinta, sähköpostia ja tekstiviestejä hyödynnetään. Tiedon sisältö ja tiedottamisen tiheys vaihtelevat. Tiedottaminen voi koskea koko edellisen vuoden talousveden laadun tuloksia tai osavuosituloksia veden käyttäjän kannalta keskeisimmistä veden laadun muuttujista. Myös häiriötilanteista tiedottaminen sekä verkostossa toteutettavista korjaus- ja huoltotoimenpiteistä tiedottaminen kuuluu olennaisena osana tiedotustoimintaan. Juomavesidirektiivin edellyttämä raportointi Tässä yhteenvedossa esitettyjen tietojen keruu toteutettiin talousvesiasetuksen (1352/2015) 21 :n mukaisesti vuoden 2016 aikana. Kunnan terveydensuojeluviranomainen lähetti tiedot aluehallintovirastoon, josta ne tarkistusten jälkeen lähetettiin edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL vastaa siitä, että yhteenveto suurten laitosten talousveden valvontaa ja laatua koskevista tiedoista raportoidaan Euroopan komissiolle ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY 13 artiklan mukaisesti. THL toimittaa komissiolle seuraavan

6 6/6 kansallisen yhteenvedon vuosien tilanteesta helmikuun 2018 loppuun mennessä. Talousveden laatua ja valvontaa koskevat säädökset, ohjeistus sekä kansalliset yhteenvedot talousveden valvonnasta ja laadusta ovat saatavilla Valviran Talousvesiverkkosivulla Euroopan komissio jakaa talousveden laatua ja valvontaa koskevaa tietoa omilla verkkosivuillaan. Tiedot pohjautuvat jäsenmaiden toimittamiin raportteihin Yksityiskohtaiset tulokset talousveden valvonnasta ja laadusta on esitetty alla luetelluissa liitteissä Liitteet Liite 1. Yhteenveto EU:lle raportoivista vedenjakelualueista (ns. EU-laitos) vuonna Liite 2. Yhteenveto talousveden laadusta: laatuvaatimukset. Liite 3. Yhteenveto talousveden laadusta: laatusuositukset. Liite 4. Talousveden yksittäiset torjunta-aineet. Liite 5. Yhteenveto laatuvaatimuksen tai laatusuosituksen täyttämättömistä valvontatutkimustuloksista. Liite 6. Poikkeusta koskevat tiedot. Liite 7. Viranomaisvalvontaan liittyneet näytteenoton puutteet. Liite 8. EU-laitokset, joiden viranomaisvalvontaan liittynyt näytteenotto ei kaikilta osin vastannut STM:n asetuksen 461/2000 ( alkaen asetus 1352/2015) vaatimuksia. Liite 9. Yhteenveto talousveden laadusta Manner-Suomessa: laatuvaatimukset. Liite 10. Yhteenveto talousveden laadusta Manner-Suomessa: laatusuositukset.