Henkilö 7 Turvetuotanto; Merikarvia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilö 7 Turvetuotanto; Merikarvia"

Transkriptio

1 1. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä MRL:n 62 mukaan TURVETUOTANTO / annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet Lyhenne lausunnon tai mielipiteen aiheesta Henkilö 7 Turvetuotanto; Merikarvia Vaihemaakuntakaava 2:n ehdotuksssa mainitaan kolme potentiaalista turvetuotannon aluetta Räminkeidas, Latoneva ja Airoskeidas Merikarvian kunnan pohjoisosassa Karvianjoen vesistön valuma-alueella. Kyseiset alueet eivät mahdollista kaavan tavoitteisiin pääsemistä, sillä valumavedet mainituilta turvetuotantoalueilta laskisivat Lankoslahteen ja Kräsooranlahteen isojen laskuojien ja niiden jatkona mm. Kasalanjoen sekä Trolssinjoen kautta. Patojen murtumisesta, samoin kuin ylijuoksutuksesta aiheutuvat vesimassat vaarantavat Mankanevan Natura 2000 alueen ja lähistöllä olevien suojeltujen soiden selviytymismahdollisuuksia niiden vesitalouksien tuhouduttua. Merikarvian kaatopaikan sulkemiseen jälkeen todettu alueen jäkihoidon laiminlyönnistä aiheutuu vaarallisten aineiden kulkeutuminen laskuojia ja jokihaaroja pitkin Lankoslahdelle ja Kräsooranlahdelle. Se lisää vesistöjen kuormitusta samoin kuin suunnitellut turvetuotannon alueet lisäisivät Satakunnan vesistöissä on jo jatkuva maa- ja metsätalouden kiintoaine- ja humuskuormitus olemassa. Turvetuotannon ympäristöongelmat johtuvat kehittymättömistä nostomenetelmistä. -Nostaminen reunasta alkaen heti koko nostosyyydeltä kuivavarakosteana, haittojen minimointi. -Turvekentän pintavalutuskenttään pitäisi edellyttää n. 1 m korkuinen reunavalli. -Alueen jälkikäytön sisältyminen suunnitelmaan Henkilö 12 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että soiden luontoarvot inventoidaan ja arvioidaan huolellisesti, erityisesti onko soilla erityisiä merkittäviä luonnonarvoja. On hyvä huomioida, että mikäli varsinainen Natura-arviointi verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Merkitään tiedoksi. Turvetuotantoalueiden osoittamisessa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Lisäksi kaavassa esitettyjen ratkaisujen suunnittelussa ja suunnitteluun kytkeytyvässä vaikutusten arvioinnissa on pyritty siihen, että alueella sijaitsevat ja sinne suunnitellut toiminnot eivät vaaranna ekologista kestävyyttä. Kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 täydentää Satakunnan maakuntakaavaa (YM 2011, KHO 2013), jossa on 15. kesäkuuta 2017 Sivu 1/23

2 joudutaan jonkin suojelualueen osalta tekemään, arvioinnin lausuntoaika on 6 kuukautta. Kaavan suunnitteluperiaatteet noudattavat turvetuotannon kohdemerkintöjen osalta maankäyttö- ja rakennuslakia sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. osoitettu arvokkaita suoluontokokonaisuuksia yhteensä noin ha. Luku sisältää Natura 2000-verkoston alueet sekä em. verkoston ulkopuoliset S-ja SL alueet. Ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin Henkilö 58 Turvetuotanto; Jämijärvi Suurinta huolta kannan järven tilasta. Turvetuotanto koituu kohtaloksi koko järvelle eikä maisemaa hetken päästä entiseksi tunnista. Esim. Vääränniemen salmi on kohta läpipääsemätön ja vaatisi välitöntä ruoppausta. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Henkilö 85 Turvetuotanto; Honkajoki Potentiaalisiin turvetuotantoalueidiin tulisi lisätä Mustakeidas. Suoalueelle on mahdollista perustaa vähintään 100 ha:n suuruinen yhtenäinen turvetuotannon alue. Suon pohjoisosassa on jo turvetuotantoon valmisteltu alue. Suolta tehdyn selvityksen mukaan suolla ei ole kasvillisuuden eikä eläimistön suhteen ympäristölle merkittävää esiintymistä. Suon läheisyydessä ei ole suojelualueita, eikä asutusta, jolle turvetuotanto aiheuttaisi haittaa. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Mustakeitaan pohjoisosassa on voimassa oleva ympäristölupa (2013 ja HaO 2014). Ympäristöluvan omaavan alueen pinta-ala on noin 70 ha ja alue osoitetaan merkinnällä EO5 (turvetuotannossa oleva tai turpeenottoon soveltuva alue) Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella Mustakeitaan keski- ja eteläosat ovat edelleen ojittamattomia tai valtaosin ojittamattomia. Geologian tutkimuskeskuksen luonnontilaisuusluokituksessa Mustakeitaan alue on määritelty luonnontilaisuusluokkaan 2 ja Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksessä (2014) alue on todettu olevan keskisiltä osiltaan luonnontilaisen kaltaista. Näiltä osin Mustakeitaan keski- ja eteläosia ei ole edellä mainituin syin perusteltua osoittaa turvetuotantoon soveltuvana alueena Satakunnan vaihemaakuntakaavassa kesäkuuta 2017 Sivu 2/23

3 Henkilö 90 Turvetuotanto; Jämijärvi Jämijärven kohdalla on turvesuoksi merkitty alue, jota ympäröi maanomistajan vapaaehtoisesti suojelema metsäalue. Herää kysymys, miten turve kuljetetaan tältä suolta pois? Henkilö 121 Turvetuotanto; Ulvila, Kivijärvensuo ja Isosuo Kaavaluonnosta on muutettava siten, ettei nykyinen luontainen metsittyminen ja luonnon moninaiskäyttö vaarannu. -Maanomistaja jättänyt metsänhoidolliset toimenpiteet mahdollisimman pieneen vapaa-ehtoisesti. -Riistaeläinten metsästys ja marjastusmahdollisuudet poistuisivat. -Kivijärvensuon itäosa ja Isosuo ovat alueella ainoita, joissa vielä on teerien soidinpaikka. -Alue on rikkonainen ja isojen koneiden käytölle sopimaton. -Turvetuotannon aluoittaminen vaatisi tieverkoston rakentamista ja ympäristöön kohdistuisi kuormitusta. -Kivijärven suon vedet laskevat Ahmausjoen kautta Joutsijärveen. -Turvetuotanto lisäisi humuspitoisen maa-aineksen siirtymistä Joutsijärveen vaikuttaen nagatiivisesti sen ekosysteemiin. Jämijärven alueella sijaitsevan Koppionevan alueelta tehdään soiden luontoarvoja koskeva selvitys. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehty selvitys. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Vapo Oy Jotta maakunnan tulevaisuuden turpeen käyttötarve saadaan katetuksi ja kaava täyttää sille asetetut vaatimukset, on kaavavarausten pinta-alaa nostettava nyt esitetystä 3850 hehtaarista vähintään hehtaariin. Kaavoitettaviksi soiksi on valittava selkeitä ja laajoja suokokonaisuuksia, jonne mahdollista ylipäätään suunnitella turvetuotantoa. Alueille on sijoituttuva myös osittain ojittamattomia, vaalan rahkaturpeen alueita, joilla turvataan mm. ympäristö- ja kasvuturveraakaaineen saatavuus. Kaavan ulkopuolelle jääneitä suoalueita, joita esitetään huomioitavaksi potentiaalisina turvetuotannon alueina: Lattamerensuo (Köyliö), Lylyneva (Karvia), Porrassuo (Köyliö), Ruotanansuo (Köyliö) ja Sikasuo (Köyliö). Voimassa olevaan maakuntakaavaan liittyvät pinta-alatiedot niin kaavavarausten, ympäristölupa-alueiden kuin todellisen tämän hetkisen tuotantopinta-alan osalta tulee esittää selkeästi yhdessä taulukossa. Mikäli maakuntakaavan käyttämätön 1000 hehtaarin tuotantopotentiaali luetaan Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Esitykset uusista turvetuotantoalueista (Lattamerensuo, Porrassuo, Ruotanansuo ja Sikasuo Säkylässä sekä Lylyneva Karviassa) eivät täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 3/23

4 vähentävänä tekijänä uusien tuotantopinta-alojen kaavoittamisen osalta, on selvityksessä käytävä ilmi ko. alueiden tuotannon edellytykset. Kaavassa esitetyt n hehtaarin turvetuotannon varaukset eivät vastaa toimialan näkemystä uuden tuotantoalan tarpeesta vaan kaavavarauksia tulee kasvattaa huomattavasti. Uusien tuotantoalueiden kaavoitusta ei tule vähentää systemaattisesti Energia- ja ilmastostrategiaan (2013) perustuen. Turvetuotannon häviävän pienten kuormitusosuuksien vuoksi yhtä toimialaa koskeva suunnittelumääräys, johon ko. maankäytöllä voidaan vaikuttaa vain marginaalisesti on täysin perusteeton. Vesistövaikutukset tule olla selvitettynä jokaisen lupahankkeen yhteydessä eikä ympäristölupa mahdollista alapuolisen vesistön pilaantumista. Suunnittelumääräys tulee poistaa turhana. Esitys jättää turvetuotanto kohdentamatta sulfidiriskialueille on myös perusteeton, sillä sulfidiarvio ja mahdolliset toimenpiteet happamuuden ehkäisemiseksi vaaditaan käytännössä aina uusien ympäristölupien yhteydessä. Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve on perusteeton ja vaaditaan poistettavaksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön selvitys tehdään yleensä kivennäismaalla suunniteltujen rakennushankkeiden taustatyönä, eikä tämänkaltaista selvitysvaadetta voida asettaa maakuntakaavatasoiselle suunnitelmalle soiden maankäyttöä kaavoitettaessa Henkilö 123 Turvetuotanto; Ulvila Mielipiteessä 519 allekirjoittajaa. Me allekirjoittaneet vastustamme Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n luonnoksessa esitettyjä Ulvilan (entisen Kullaan) alueen Haukisuon, Isosuon ja Kivijärvensuon kaavamerkinnällä EO-5 olevien alueiden kaavoittamista turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. -Merkittävä uhka lähialueen luonnolle, sen asukkaille sekä vesistöille. -Turvetuotannon aloittaminen uhkaisi Sääksjärven alueen merkittävää elinkeinotoimintaa, pilaantuvan veden sekä pölyhaittojen takia. -Sääksjärvellä on lähes viisisataa vakinaista ja kesäasuntoa, joiden olemassaoloon ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin turpeenotto lähialueilta tulisi vaikuttamaan haitallisesti. Se alentaisi pahimmillaan sekä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia että kiinteistöjen arvoja. -Suoalueet kuuluvat laatuluokkaan 1 ja 2. Alueet ovat luonnontilaltaan korjattavissa. -Kaavaluonnoksessa on painotettu erilaisia tutkimus- ja Kaavaselostuksessa esitetty karkea arvio mahdollisuudesta laajentaa joidenkin Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden alaa 1000 hehtaarilla ei ole vaikuttanut vähentävänä tekijänä vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluun. Vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelumääräyksen vesistövaikutuksia koskevassa muotoilussa ja arkeologista kulttuuriperintöä koskevan selvitystarpeen huomioonottamisessa on sovellettu ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa julkaisun periaatteita Satakunnan oloihin soveltaen. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa mielipiteessä esitettyjen soiden osalta otetaan huomioon tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 4/23

5 selvitystoimenpiteitä haittavaikutusten estämiseksi. Käytännöt ovat osoittaneet, että ne eivät ole riittäviä estämään vesistöille, ympäristölle ja asutukselle aiheutuvaa lisäkuormitusta ja haittaa Henkilö 158 Turvetuotanto; Ulvila, Kivijärvensuo ja Isosuo Kaavaluonnosta on muutettava siten, ettei nykyinen luontainen metsittyminen ja luonnon moninaiskäyttö vaarannu. -Maanomistaja jättänyt metsänhoidolliset toimenpiteet mahdollisimman pieneen vapaa-ehtoisesti. -Riistaeläinten metsästys ja marjastusmahdollisuudet poistuisivat. -Kivijärvensuon itäosa ja Isosuo ovat alueella ainoita, joissa vielä on teerien soidinpaikka. -Alue on rikkonainen ja isojen koneiden käytölle sopimaton. -Turvetuotannon aluoittaminen vaatisi tieverkoston rakentamista ja ympäristöön kohdistuisi kuormitusta. -Kivijärven suon vedet laskevat Ahmausjoen kautta Joutsijärveen. -Turvetuotanto lisäisi humuspitoisen maa-aineksen siirtymistä Joutsijärveen vaikuttaen nagatiivisesti sen ekosysteemiin. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Henkilö 171 Turvetuotanto; Karvia Turvetuotantoalueiden sijoitus/suunnittelu todella pirstonaisia ja epämääräisia alueita tehokkaan ja taloudellisuuden kannalta. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet ja kaavan ratkaisut konkretisoituvat toimenpiteiksi yksityiskohtaisempien suunnitelmien ja hankkeiden kautta. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Satakunnan Vihreät ry Turvetuotanto; Karvia, Siikainen, Eura Suomen ja myös Satakunnan tulee mahdollisimman pian luopua turpeen käytöstä polttoaineena. Vaihekaavan jatkokäsittelyssä tulee lähteä siitä, että turvetta ei käytetä sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton vaikutuksia vesistöihin tarkastellaan valuma-alueittain ja suunnittelussa on otettu 15. kesäkuuta 2017 Sivu 5/23

6 polttoaineena enää vuoden 2025 jälkeen. Mielipiteen antaja pitää maakuntakaavan luonnosta maankäyttö- ja rakennuslain 28 vastaisena. Se ei kiinnitä huomiota turvetuotannon osalta alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen eikä luonnonarvojen vaalimiseen. Soiden moninaiskäyttöä koskevaa selvitystä on jatkettava vielä niin, että turvetuotantoalueista poistetaan kaikki sellaiset suot, joiden turpeenotto voi aiheuttaa vesistöjen pilaantumista. Yleistasoisella kaavamääräyksellä ei ongelmaa voida hoitaa. Erityisen herkille vesistöalueille, kuten Karvianjoen valumaalueelle, ei tulisi osoittaa enää lisää turvetuotantoa, koska valuma-alueella olevien Natura-alueiden vesiluontotyyppien ja mm. jokihelmisimpukan tila on jatkuvasti heikentynyt. Jos Karvianjoen valuma-alueelle kuitenkin osoitetaan turvetuotantoa, niin tulee tehdä kattava Natura-arviointi, jossa selvitetään eri hankkeiden ja toimenpiteiden yhteisvaikutukset Natura-alueiden luontotyyppeihin ja lajeihin riittävän seurantamallinnuksen avulla. Siikaisten Paulaluodonkeitaan ja Silmuskeitaan alueita ei tulisi osoittaa turvetuotantoalueiksi vaan ne tulisi ennallistaa. Euran Omassuo on osoitettu valmistelussa selvitysalueeksi, vaikka aineistossa käy ilmi, että uusimman tiedon perusteella suo kuuluu ehdottomasti suojeltaviin soihin. Alue ei missään tapauksessa sovellu turvetuotantoon, joten alue tulee merkitä maakuntakaavaan suojelualueeksi. Turvetuotantoon esitetyillä alueilla tulee tehdä riittävät ja oikeaaikaiset luontoselvitykset luontodirektiivin lajeista ja päättää soveltuvuudesta vasta sen jälkeen. Kaikki luonnontilaisuusluokan 2 ja 3 suot tulee jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Virkistyskäytön, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita soita ei tule osoittaa turvetuotantoon vaan toiminta tulee ohjata muualle. Kaavamääräyksissä pitää olla määräykset myös turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön edellytyksenä turpeenotolle. Jälkikäyttöä kosteikkona tulee edistää kaikkialla, ja erityisesti herkillä valuma-alueilla. huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja muiden ympäristönäkökohtien asettamat vaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten (MRL 28 ) mukainen alueiden käytön ekologisen kestävyyden vaatimus liittyy kiinteästi lähes kaikkiin vaihemaakuntakaavassa 2 käsiteltäviin teemoihin ja nousee esille mm. turvetuotantoa koskevan suunnittelun yhteydessä. Turvetuotantoalueiden osoittamisessa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Lisäksi kaavassa esitettyjen ratkaisujen suunnittelussa ja suunnitteluun kytkeytyvässä vaikutusten arvioinnissa on pyritty siihen, että alueella sijaitsevat ja sinne suunnitellut toiminnot eivät vaaranna ekologista kestävyyttä. Kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 täydentää Satakunnan maakuntakaavaa (YM 2011, KHO 2013), jossa on osoitettu arvokkaita suoluontokokonaisuuksia yhteensä noin ha. Luku sisältää Natura 2000-verkoston alueet sekä em. verkoston ulkopuoliset S-ja SL alueet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Valtakunnallisen soidensuojelutyöryhmän ehdotusaineisto koskien soidensuojelun täydentämistä (SSTE) on otettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 huomioon siten, että SSTE alueille ei osoiteta luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Soidensuojelutyöryhmän esitys valtakunnallisesti arvokkaiksi soiksi ei sisälly Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 2. Valtakunnallisesti arvokkaat suot on esitetty suunnittelun tausta-aineistona kaavaselostuksen osassa B. Turvetuotantoalueisiin (EO5 ja EO6) liittyvien suunnittelumääräyksien lisäksi turvetuotantoa koskee koko vaihemaakuntakaava-aluetta käsittävä suunnittelumääräys, jossa on todettu tarve ottaa turvetuotannon aluetta suunniteltaessa huomioon vesistövaikutukset ja vaikutukset mm. luonnonarvoihin sekä vältettävä näille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä laaditaan luontoarvojen kartoitus luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvilta soilta. Siikaisten Paulaluodonkeitaan ja Silmuskeitaan alueille ei kohdistu merkintöjä Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Selvitysalueena (se) valmisteluvaiheen aineistossa osoitettu Euran Omasuota ei osoiteta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa saatujen lisätietojen perusteella (mm. aluehallintoviraston kielteinen päätös, uhanalainen lajisto). Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö suunnitellaan tuotantoaluekohtaisesti Kankaanpään seudun luonnonystävät ry 15. kesäkuuta 2017 Sivu 6/23

7 Kaavakarttaan ei saa laittaa yhtään turpeenkaivuun aluevarausta harjujen lähellä oleville soille, koska niillä on vaikutusta pohjavesien tilaan. Selvitettäessä potentiaalisia turvetuotantoalueita suunnittelun lähtökohtana on ollut, että turvetuotantoa ei osoiteta pohjavesialueille ja että etäisyys pohjavesialueista on vähintään 500 metriä (ns. suunnittelun reunaehtotarkastelu). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Kankaanpään seudun luonnonystävät ry Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta Karvianjoen yläpäässä on lupaprosessissa kaksi isoa pohjaveden ottosuunnitelmaa. Nämä vähentävät puhtaan pohjaveden määrää kymmeniä prosentteja. Puhtaan pohjaveden poistuminen vesistöstä aiheuttaa veden laadun heikkenemistä koko alapuolisella vesistöalueella. Kuormittajien on vähennettävä päästöjään merkittävästi enemmän kuin nykysuunnitelmat vaativat, jotta VPD:n hyvän tilan tavoite voisi toteutua. Kaavaan ei saa merkitä yhtään uutta turpeenkaivuuvarausta Karvianjoen vesistöalueen yläpäähän ja muuallakin Karvianjoen vesistöalueella niitä on vähennettävä. Kaikki uhanalaiset lajit on huomioitava turpeenkaivuualueiden päästöjä tarkastaessa ja niiden elinolosuhteet turvattava. Yhdymme myös Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n lausuntoon. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvianjoen kalastusalue Kaavakarttaan ei saa laittaa yhtään turpeenkaivuun aluevarausta harjujen lähellä oleville soille, koska niillä on vaikutusta pohjavesien tilaan. Selvitettäessä potentiaalisia turvetuotantoalueita suunnittelun lähtökohtana on ollut, että turvetuotantoa ei osoiteta pohjavesialueille ja että etäisyys pohjavesialueista on vähintään 500 metriä (ns. suunnittelun reunaehtotarkastelu). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvianjoen kalastusalue Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta Karvianjoen yläpäässä on lupaprosessissa kaksi isoa pohjaveden ottosuunnitelmaa. Nämä vähentävät puhtaan pohjaveden määrää kymmeniä prosentteja. Puhtaan pohjaveden poistuminen vesistöstä aiheuttaa veden laadun heikkenemistä koko alapuolisella vesistöalueella. Kuormittajien on vähennettävä päästöjään merkittävästi enemmän kuin nykysuunnitelmat vaativat, jotta VPD:n hyvän tilan tavoite voisi toteutua. Kaavaan ei saa merkitä yhtään uutta turpeenkaivuuvarausta Karvianjoen vesistöalueen yläpäähän ja muuallakin Karvianjoen vesistöalueella niitä on vähennettävä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 7/23

8 Vesistötarkkailussa on tarkkailtava erityisesti pieniä vesistöalueita, joilla ei vielä ole turpeenkaivuualueita. esim. Kankaanpään Pikkujoen valuma-alue. Pikkujoessa esiintyy taimenta. Jos alueelle tulee turpeenkaivuualue, niin se heikentää veden laatua niin paljon, että taimenen elinolosuhteet romahtavat ja se voi jopa hävitä joesta. Myös VPD:n tavoite hyvästä tilasta jäisi saavuttamatta. Pienille vesistöalueille ei tule kaavassa osoittaa turpeenkaivuualueen varausta/varauksia. Kaikki uhanalaiset lajit on huomioitava turpeenkaivuualueiden päästöjä tarkastaessa ja niiden elinolosuhteet turvattava Turvetuotanto; Jämijärvi Jämijärvellä on merkitty turvetuotannolle alue, jonka keskellä on metsälailla suojeltu alue. Mitä kaavan suunnittelija on ajatellut? Onko merkintä vain nimelliseksi merkinnäksi tarkoitettu vai onko taustatyössä tapahtunut jotakin puutetta? Henkilö 208 Henkilö 222 Olisi jo vihdoin kaikkien tajuttava, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja sen käyttö lämpöenergian tuottamiseksi on lopetettava. Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista enää 4 miljoonaa hehtaaria (v.2011) on luonnontilassa ja ne on säilytettävä luonnon aarteena jälkipolville, kaikille eläville olennoille. Kaunis suoluonto, puhtaat kirkkaat vesistöt kaloineen sekä puhdas ilma kuuluvat myös tulevaisuuden lapsille. Päättäjillä ei ole oikeutta sitä heiltä riistää, lyhytnäkisen ajattelemattomuuden ja kauaskantoisen vastuuttomuuden seurauksena. Ei siis enää yhtäkään uutta turpeennostolupaa vielä luonnontilaisille suoalueille. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Jämijärven alueella sijaitsevan luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvan Koppionevan alueelta tehdään soiden luontoarvoja koskeva selvitys. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon tehty selvitys. alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia (MRL 28 ). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy Turvetuotanto; Karvia On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Kuitenkin osoitetut alueet pitäisivät olla suurempia kokonaisuuksia, pinta- alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja 15. kesäkuuta 2017 Sivu 8/23

9 alallisesti enemmän ja useamman toimijan jo hallinnassa olevia alueita. Meilläkin olisi mahdollisuus osallistua kaavaehdotuksen antamiseen, sillä meillä on asiaan soveltuvaa aluetta. käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 232 Turvetutanto; Satakunta On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Kuitenkin osoitetut alueet pitäisivät olla suurempia kokonaisuuksia, pintaalallisesti enemmän ja useamman toimijan jo hallinnassa olevia alueita.tämä asia pitää myös hoitaa yhdessä toimijoiden kanssa. alueidenkäyttötavoitteita ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 236 Turvetutanto; Satakunta Puutarhataloutta palveleva kasvualustateollisuus on Satakunnan kaava-alueella poikkeuksellisen tärkeä toimiala. Kaavaluonnoksessa asiaa on tarkasteltu kasvuturpeen uusiutumista ajatellen hyvin lyhyellä vain muutaman vuosikymmenen aikajänteellä. Kasvualustateollisuuden hyvälaatuisen raaka-aineen varanto ehtyy kaavan suunnittelukauden kuluessa ja sen jälkeen nopeasti. Se heikentää ko. teollisuuden ja siihen tukeutuvan puutarhatalouden toimintaedellytyksiä alueella. Maatumaton, elävänä korjattu rahkasammal voisi kokonaan korvata kasvuturpeen kasvualustojen raaka-aineena. Oikein toteutettu rahkasammaltuotanto on sekä vesistöjen että ilmakehän hiilipäästöjen kannalta olennaisesti ympäristöystävällisempää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa ei ole selvitetty pintarahkan kuorimisen kannalta potentiaalisia alueita, mutta kyseistä toimintaa on mahdollista harjoittaa mm. vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla turvetuotannon alueilla (EO5, EO6) mikäli muut edellytykset täyttyvät (mm.luvat). Mielipide merkitään tiedoksi. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 9/23

10 kuin nykyinen kasvuturvetuotanto. Maakuntakaavoituksessa tulisi nyt kartoittaa sellaiset suot, joilla aikanaan ojitettuja, karuja, metsätalouden ns. kitu- ja joutomaita voitaisiin palauttaa toimiviksi, rahkasammalta tuottaviksi suoekosysteemeiksi. Rahkasoita ennallistamalla voitaisiin kestävästi tuottaa hyvälaatuista raaka-ainetta puutarhatuotannon ja kasvualustateollisuuden tarpeisiin myös nyt laadittavan maakuntakaavan suunnittelukauden jälkeen A. Ahlström Kiinteistöt Oy Turvetuotanto; Ulvila, Eura, Pori Pidämme tärkeänä, että Haukisuo (Ulvilassa) tulee merkityksi vaihemaakuntakaavaan merkinnällä EO-5. Esitämme, että Omassuon (Eurassa) selvitysaluemerkintä vaihemaakuntakaavassa muutetaan merkinnäksi EO-5. Esitämme, että Oravasuo (Porin Noormarkussa) merkitään vaihemaakuntakaavaan merkinnällä EO-5. nykytilanne huomioon ottaen. Vaihetta 2 koskeva selvitys laaditaan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Vesistövaikutuksia koskevan selvityksen lisäksi (vaihe 2) ehdotusvaiheessa laaditaan erillinen luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvoja koskeva selvitys ja koko vaihemaakuntakaavan ratkaisuja koskeva Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavan mahdollisista vaikutuksista Natura 2000-verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin. Ehdotusvaiheen ratkaisuissa (mm. Haukisuo) otetaan huomioon ehdotusvaiheessa tehdyt lisäselvitykset ja niiden tulokset. Selvitysalueena (se) valmisteluvaiheen aineistossa osoitettu Euran Omasuota ei osoiteta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa saatujen lisätietojen perusteella. Alue ei täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Porin Noormarkussa sijaitsevaa Oravasuota koskeva esitys alueen osoittamisesta turvetuotantoalueeksi ei täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä turvetuotantoalueiden valintaprosessin suunnitteluperiaatteita. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku on kuvattu kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on ollut osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen maakunnallisesti merkittävien turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä A. Ahlström Kiinteistöt Oy Esitämme vaihemaakuntakaavassa esitettyjen turvetuotantoalueiden teknis-taloudellisen tuotantopotentiaalin selvitystä ja tuotantokelvottomien alueiden korvaamista uusilla prosessin kuluessa esitetyillä tuotantokelpoisilla alueilla. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 10/23

11 sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa Pori Energia Oy Turpeen osuus kaukolämmön, teollisuuden prosessienergian sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon polttoaineista on Satakunnan alueella merkittävä. Suomen tavoitteen on vähentää tuontipolttoaineiden ja erityisesti kivihiilen käyttöä. Satakunnan rannikon yhteistuotantovoimalaitoksilla kotimaiset turve- ja polttoaineet korvaavat hiilen käyttöä, jolloin polttoturpeen kysynnän voidaan odottaa kasvavan. Huoltovarmuuskeskus on muistuttanut turvetuotannon turvaamisen merkityksestä pitkän aikavälin suunnittelussa. Kaavaluonnoksessa on pystytty osoittamaan rajoitetusti uusia polttoturpeen tuotantoaloja. Uhkana on, että esitetyt aluevaraukset eivät riitä turvaamaan tulevaisuuden turpeen käyttötarvetta, koska vanhoja aluevarauksia poistuu käytöstä ja esitetyt alueet eivät kaikilta osin ole toteutettavissa turvetuotantoon. Kaavaehdotukseen tulisi löytää lisää turvetuotantoon varattavia alueita. Jo nyt kaavan valmistelussa toteutettua yhteistyötä eri tahojen, kuten turvetuottajien, kanssa on hyvä jatkaa Henkilö 248 Turvetuotanto; Karvia Turvetuotantoon merkatut alueet erittäin repaleisia. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Kaavan valmistelussa on tutkittu vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle rat kaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Henkilö 253 Turvetuotanto; Pohjois-Satakunta 15. kesäkuuta 2017 Sivu 11/23

12 Pohjois-Satakunnan turvetuotannon elinkeinotoiminnallisesti tärkeä rooli tulisi näkyä maakuntakaavassa. Turvetuotannon määrää tulee lisätä vaihemaakuntakaava 2:ssa seuraavin perusten: kaavan tavoitteena on turvata turvetuotanto Satakunnassa, kaava tulee laatia tämän tavoitteen mukaisesti myös Pohjois-Satakunnan osalta, turvetuotannon toimintaedellytykset tulee turvata myös jatkossa, turvetuotanto työllistää nuoria, Pohjois-Satakunnan kuntien esitys 4140 ha alueiden osoittamisesta turvetuotantoon ei pitäisi olla mahdotonta ottaen huomioon turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala, turvetuotantotoiminnan painopisteen siirtäminen eteläiseen Satakuntaan ei ole järkevää, asukkaiden vastustus voi olla merkittävä este, vesistövaikutukset ovat selvästi vähentyneet, mitoituksessa tulee huomioida myös turpeen tarve maakunnan ulkopuolella, energiapolitiikka, jolla rajoitettaisiin turvetuotantoa on valtiovallan tehtävä, ei maakuntakaavan tehtävä. Vaihemaakuntakaavaa tulee turvetuotannon osalta muuttaa siten, että kaavalla taataan Pohjois-Satakunnan turvetuotannon edellytykset vuoteen Tämä edellyttää 4140ha turvetuotantoalueiden osoittamista Pohjois- Satakunnan alueelle. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian (2012) mukaan pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena, erityisesti puun kanssa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Karvian Yrittäjät Turvetuotanto; Karvia Pohjois-Satakunnan alueelle osoitetut turvetuotantoalueet eivät ole lähimainkaan riittäviä tulevaisuudessa, jotta pystyttäisiin säilyttämään nykyisenkaltainen taso turvetuotannossa. On esitetty laskelmia, joiden mukaan turvetuotantoon merkittyjä alueita pitäisi olla noin kolminkertainen määrä kaavassa oleviin verrattuna, jotta tuotantokäytöstä poistuvien ja tuotantoon soveltumattomien turvesoiden määrä voitaisiin korvata. Kaavaan merkittyjen turvetuotannolle potentiaalisten alueiden kohdalla ei ole oltu yhteydessä maanomistajiin, jotta voitaisiin tietää, onko alueet mahdollisesti tulossa tuotantoon ja onko Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 12/23

13 mitä ylipäätään mahdollista ottaa tuotantoon mm. maastonmuotojen haasteiden vuoksi. Merkityt alueet ovat hajanaisia ja rikkonaisia, mikä on ongelmallista turvetuotannon suhteen. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden suunnitteluprosessin kulku on kuvattu kaavaselostuksessa ja erillisessä powerpoint-raportissa, joka on ollut osa nähtävillä ollutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa Saran Maa- ja Kotitalousseura Turvetuotanto; Karvia On hyvä asia, että paneudutaan myös tulevaisuuden paikallisen uusiutuvan energian tuotantoalueisiin. Alueet pitäisi olla suurempia kokonaisuuksia, pinta-alallisesti enemmän ja useamman toimijan jo mahdollisesti hallinnassa olevia alueita Turvetuotanto; Eura Maakuntakaavoituksessa pitäisi kartoittaa niitä alueita, joilla karuja, metsätalouden ns. kitu- ja joutomaita voitaisiin palauttaa toimiviksi, rahkasammalta tuottaviksi suoekosysteemeiksi. Tällä voidaan turvata kestävästi tulevaisuuden puutarhatuotannolle välttämättömän kasvualustateollisuuden raaka-ainepohja ja samalla palauttaa nykyisellään tuottamattomia suoalueita sekä taloudellisesti että ekologisesti tuottaviksi ekosysteemeiksi Euran kunta Geologian tutkimuskeskus Osoitetut suokohteet (E05 ja E06) ovat huolella valittuja ja sijoittuvat tasaisesti koko maakunnan alueelle. Suot kuuluvat luonnontilaluokkiin 0-2, mikä on sopusoinnussa kansallisen suostrategian kanssa. Kaavassa on huomioitu myös kasvu-ja Merkitään tiedoksi. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa ei ole selvitetty pintarahkan kuorimisen kannalta potentiaalisia alueita, mutta kyseistä toimintaa on mahdollista harjoittaa mm. vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla turvetuotannon alueilla (EO5, EO6) mikäli muut edellytykset täyttyvät (mm. luvat). Mielipide merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 15. kesäkuuta 2017 Sivu 13/23

14 ympäristöturpeen lisääntyvä tarve. 261 Harjavallan kaupunki Turvetuotanto; Harjavalta Teknisenä korjauksena esitetään, että turvetuotannon taulukosta puuttuu kerrannaisyksikkö, määräyksikön pitäisi olla miljoonaa kuutiometriä (ei kuutiometriä) Honkajoen kunta Turvetuotanto; Honkajoki Seutukaava 5:n sisältämiä huomattavia turpeentuotantoalueita on selvyyden vuoksi edelleen hyvä esittää kaava-asiakirjoissa ainakin: Mustakeidas ja Kurkikeidas- Kööpelinkeidas, jotka ovat toiminnassa. Turvetuotantoalueita tulee suunnitelmaan muutenkin vielä määrällisesti lisätä. Geologian tutkimuskeskuksen laatiman raportin mukaan Honkajoen turvevaranto on noin 4000 ha ja niissä noin 60 milj. suo-m3, josta turvetuotantoon soveltuu n. 600 ha ja niissä käyttökelpoista turvetta n 8 milj. suo-m3. Taulukkojen määräyksiköt tarkistetaan ja korjataan. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Turvetuotantoon soveltuvien soiden teknistaloudelliset lähtökohdat tuotantokelpoisuuden osalta perustuvat myös GTK:n aineistoon. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotannon tarveselvitys on yksi vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun tausta-aineisto ja selvitys tuo esiin tarpeen osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnassa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut maakunnallisesti merkittävät turvetuotantoalueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa ja edistävät omalta osaltaan mahdollisuuksien luomista sekä kasvu-, ympäristö- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian (2012) mukaan pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena, erityisesti puun kanssa. Turvetuotantoteeman osalta on myös otettava huomioon, että Satakunnan maakuntakaavassa / vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolisille alueille on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle. Soveltuvuus turvetuotannolle ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. verkostoon kuuluviin alueisiin ja niiden luonnonarvoihin sekä luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luontoarvojen kartoitus. Mustakeitaan pohjoisosassa on voimassa oleva ympäristölupa (2013 ja HaO 2014). Ympäristöluvan omaavan alueen pinta-ala on noin 70 ha ja alue on mahdollista osoittaa merkinnällä EO5 (turvetuotannossa oleva tai turpeenottoon soveltuva alue) Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella Mustakeitaan keski- ja eteläosat ovat edelleen ojittamattomia tai valtaosin ojittamattomia. Geologian tutkimuskeskuksen luonnontilaisuusluokituksessa Mustakeitaan alue on määritelty luonnontilaisuusluokkaan 2 ja Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksessä (2014) alue on todettu olevan keskisiltä osiltaan luonnontilaisen kaltaista. Näiltä osin Mustakeitaan keski- ja eteläosat eivät täytä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelussa käytettyjä 15. kesäkuuta 2017 Sivu 14/23

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 1.2.2018, yleisötilaisuus, Pori 14.10.2016 1 Satakunnan

Lisätiedot

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 14.2.2018, yleisötilaisuus, Eura 14.10.2016 1 Satakunnan

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

2, MH

2, MH Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRL:n 63 ja MRA:n 30 mukaisesti 27.4. - 5.6.2015. Mielipiteet ja niihin laaditut vastineet Palautteen antaja Tiivistelmä

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12. Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot 18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Maakuntavaltuustoseminaari 5.10.2012 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Energia ja luonnonvarat Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros 5.6.2012 Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Kuntakierros 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtio-neuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 VALMISTELUVAIHEEN AINEIS- TOSTA

LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 VALMISTELUVAIHEEN AINEIS- TOSTA Satakuntaliitto LAUSUNTO Maakuntahallitus 6.4.2017 PL 260 28101 Pori kirjaamo@satakunta.fi LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 VALMISTELUVAIHEEN AINEIS- TOSTA Yleistä Satakuntaliitossa meneillään

Lisätiedot

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, raportti

Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, raportti Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, raportti 1.12.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 14.10.2016 1 Esityksen sisältö Suoteeman

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. 11.7.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista VALITTAJA Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Helsinki PROSESSIOSOITE VAATIMUKSET

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki 30.6.2017 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Muutoksenhaku Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta Valituksenalainen päätös Valittaja Prosessiosoite Uudenmaan maakuntavaltuuston päätös 24.5.2017 (7 ) hyväksyä Uudenmaan

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Pienten turvetuotantoalueiden luvat

Pienten turvetuotantoalueiden luvat Pienten turvetuotantoalueiden luvat Selvitystyö Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta Kauppinen Elsi, VAR ELY Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivät 13.11.2017 Tausta, ympäristönsuojelulain uudistus Uusi

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta 342/ /2012 MHS

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta 342/ /2012 MHS Maakuntahallitus 20 10.03.2014 Maakuntahallitus 49 16.03.2015 Lausunto Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta 342/04.00.00/2012 MHS 10.03.2014 20 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Kanta-Hämeen 2.vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA SEUTUKUNTAKIERROS OLLI RISTANIEMI WWW.KESKISUOMI.FI/2.VMK MAAKUNTAKAAVA OSANA SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista Alueiden käyttö. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Ajankohtaista Alueiden käyttö. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Ajankohtaista Alueiden käyttö Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Satakunnan maakuntakaava - Saanut lainvoiman 13.3.2013 (KHO) - Ohjaa suunnittelua kuntien suuntaan, n 120 lausuntoa/2015 -

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Liite 16 1 HANKKEEN SOVELTUMINEN VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 1.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavissa taulukoissa on käyty läpi tätä hanketta koskevat

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. VASTASELITYS Kuninkaankatu 39 6.11.2012 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi PL 482 33101 Tampere Hämeentie 2 A 6, as. 2 13200 Hämeenlinna PL 46 30101 Forssa VAASAN HALLINTO-OIKEUS

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus 31.3.2015 (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy

Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos. Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus 31.3.2015 (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy Simo Maksniemen asemakaava ja asemakaavan muutos Korttelit 101 ja 111 (Teollisuusalue) Kaavaselostus 31.3.2015 (MRA 27 vaiheessa) Seitap Oy 2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot