Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, raportti

Transkriptio

1 Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, raportti Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

2 Esityksen sisältö Suoteeman taustat, diat 3-22 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet suoteemaa koskien, diat Suunnitteluprosessin lähtökohdat / turvetuotanto, diat Suunnitteluprosessin vaiheet 1-9 / turvetuotanto, diat Luonnonarvosuot, arkeologia ja suunnitteluprosessin lopputulema, diat Turvetuotanto, ratkaisuehdotus ja vaikutusten arviointi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten, diat

3 Suoteeman taustat Diat

4 Satakunnan suot (GTK tutkimusselostus 9/2013, T. Suomi) Suoyhdistymätyyppien aluejaossa Satakunnan suot kuuluvat kilpikeitaiden alueeseen Kilpikeidas on yksi eteläiseen Suomeen painottuvista keidassoiden alatyypeistä suurmuodoiltaan kuperia tyypillistä paksu heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturvekerros suon pienmuodot, mätäspintaiset kermit sekä kuljut ja allikot, kiertävät kehämäisesti suon ylintä kohtaa Satakunnan koillisosa kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeitaisiin soiden osuus maapinta-alasta on suurempi koillisosan kilpikeitaiden alueella, missä topografia on vaihtelevampaa ja savikoiden osuus pienempi kuin topografialtaan tasaisemmalla Etelä-Suomen kilpikeitaiden alueella

5 Satakunnan suot ja metsäkasvillisuusvyöhykkeet (YM 26/2015) Eteläboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke / Lounaismaa (2a) ja Pohjanmaan rannikko (2c) Suurmuodoiltaan vaihtelevia, laajoja ja allikkoisia kilpikeidassysteemejä, lähimpänä rannikkoa myös laakio- ja kilpikeitaiden välimuotoja Keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke / Pohjanmaa (3a) Lohkon eteläosaa hallitsevat Satakunnan- Pohjanmaan kilpikeitaat

6 Alli-hanke, kevään 2014 tausta-aineistoa: Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

7 Suomenselän vedenjakajavyöhyke ulottuu pohjoisen Satakunnan alueelle Karttaote: Alanen, Aulikki & Aapala, Kaisu (toim.): Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Ympäristöministeriön raportteja

8 Riekkosuot Heikkinen, J (2015). Riekkokannalle tärkeimmät suot paikannettu. Suomen riistakeskus. Metsästäjä-lehti 6/2015 Metsästäjä-lehti 6/

9 Luonnon ydinalueet ja ekologisista yhteyksistä Satakunnassa - Kartalla oleva vapaa tai rakennettu rantaviiva on määritelty siten, että asutusta tai loma-asutusta sisältävän tilastoruudun (250 x 250 m) keskipisteestä on laskettu 200 metrin etäisyys, jonka sisällä oleva rantaviiva on tulkittu rakennetuksi. Ekologisten yhteyksien merkintä perustuu Turun tiepiirin vuonna 2008 tekemään hirvieläinselvitykseen. Soiden käyttöä koskeva aineisto on Suomen ympäristökeskuksen analysoimaa ja tuottamaa aineistoa. Valuma-alueiden rajat, taajama- ja kyläalueet sekä metsäalueet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen aineistoihin. Metsäalueet ovat peräisin Corine CLC2012- aineistosta ja asutun alueen rajaukset YKRaineistosta. Muut kartalla näkyvät aineistot ovat peräisin maanmittauslaitokselta. Kartalla näkyvät valkoiset alueet ovat alueita, joilla ei ole mitään kartalla kuvattua maankäyttöä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi teollisuusalueet ja soranottoalueet. FINIBA ja IBA-alueet, Birdlife Suomi, MAALI-alueet, Porin lintutieteellinen yhdistys ry & Rauman seudun lintuharrastajat Satakuntaliitto /vri 9

10 GTK:n suoaineisto GTK:n tutkimat suot (> 20 ha ) tutkittu suoala Satakunnassa n ha (vähennetty Kiikoisten kunnan alue) Turvevarojen tilinpito: _tilinpito/index.html

11 Satakunnan tutkitut suot ja niiden turvevarat (GTK 2013, T. Suomi) Tutkittujen soiden keskimaatuneisuus 4,9 (H1-10 asteikolla) Rämeet yleisin suotyyppi ja rahkaturve vallitseva turvelaji kaikissa kunnissa Heikosti maatuneen pintarahkaturpeen osuus on Satakunnan koillisosassa pienempi kuin Etelä- Suomen kilpikeitaiden alueella

12 Satakunnan soiden teknisesti käyttökelpoiset turvevarat Useimmilla Satakunnan soilla on paksu heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturvekerros luontevin hyödyntämistapa kasvu- tai ympäristöturpeena Parhaat kasvuturvesuot ovat Satakunnan eteläosan ja rannikkokuntien alueilla Energiaturpeen osuus on suurin koillisosassa Satakunnan ja Eteläpohjanmaan kilpikeitaiden alueella

13 Satakunnan maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti (KHO ) arvokkaita suoluontokokonaisuuksia yhteensä noin ha; (Natura verkoston alueet sekä em. verkoston ulkopuoliset S- ja SL - alueet) turvetuotantoalueita osoitettu noin ha (EO3 ja EO4) se4 Euran Kirvessuon turvetuotannon selvitysalue

14 Satakunnan maakuntakaava ja turvetuotanto Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut turvetuotantoalueet (EO3 ja EO4) ja niiden ulkopuolelle sijoittuvat turvetuotantoalueet (12 kpl), joilla on ympäristölupa. Karviassa sijaitsevalla Jouppilankeitaan alueella on käynnissä ympäristövaikutusten arviointiprosessi. Karttaa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että turvetuotantoa harjoitetaan myös pienillä, alle 10 ha:n soilla, joille ei ennen vuonna 2014 voimaan astunutta ympäristönsuojelulain muutosta (527/2014) tarvinnut hakea ympäristölupaa. Uusille, alle 10 ha:n turvetuotantoalueille tulee hakea ympäristölupa. Merkittävä osa Satakunnan turvetuotantoalueista sijoittuu Karvianjoen vesistöalueelle (36 )

15 Satakunnan maakuntakaava ja suoteema Luonnonsuojelualueiksi (S ja SL) on osoitettu: valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat luontoarvoja omaavat alueet suunnittelussa otettiin huomioon vuonna 2008 valmistunut Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi (SYKE 8/2008), jossa todettiin mm. soiden luontotyyppien voimakkaasti uhanalaistuneet eteläisessä Suomessa. Uhanalaisiksi luontotyypeiksi todettiin mm. luonnontilaiset, ojittamattomat suot (letot), kosteikot, lähteet, purot ja suvannot, vanhat ja varttuneet metsät sekä merenrannikon fladat ja lintuluodot alueiden rajaus- ja kaavamerkintä perustuvat Natura 2000 verkostoon sekä Satakunnan ja viher- ja virkistysverkkoselvityksen teemaraporttimenettelyyn Turvetuotantoalueiksi (EO3 ja EO4) on osoitettu ympäristöluvan saaneet tai toiminnassa olleet alueet sellaiset ympäristölupaprosessissa olleet alueet, joiden ympäristövaikutukset oli kattavasti selvitetty aluevarausten määrittely perustui käytettävissä olleisiin ympäristölupiin ja selvityksiin turvevaroista ja luontoarvoista sekä Turvetuotanto Satakunnassa teemaraporttimenettelyyn aluevaraus on useinsuurempi kuin tuotannossa oleva alue, koska rajauksessa on otettu huomioon pintavalutuskentät, mahd. luvan mukaiset suojavyöhykkeet yms sekä joiltakin osin tuotannon mahdolliset laajenemissuunnat Selvitysalue (se4), Euran Kirvessuon turvetuotannon selvitysalue aluevarausta ei voitu ratkaista maakuntakaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2008 ympäristölupaa koskevassa päätöksessä edellytettiin tehtäväksi lisäselvityksiä turvetuotannon vaikutuksista Natura-arvoin Satakunnan maakuntakaava ja teemaraportit:

16 Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys hanke vuosina (EAKR) Kerättiin tietopaketti Satakunnan soista, soiden erilaisista käyttötavoista ja tarpeista olemassa olevaa tietoa soiden luonnon tilasta ja eri käyttömuodoista maakunnallisilta että valtakunnallisilta toimijoilta ja sidosryhmiltä Kartoitettiin yhteensä 46 suokohdetta kesien 2011 ja 2012 aikana eri puolilla Satakuntaa. kohteina olivat pääsääntöisesti sellaiset suot, joiden ojittamattoman pinta-alan suuruus on yli 20 hehtaaria. kohteita löytyi erityisesti pohjoisesta Satakunnasta Merikarvian ja Siikaisten alueelta. Valitut suot luokiteltiin suo- ja turvemaastrategiassa esitetyn luontoarvoluokittelun mukaisesti uhanalaiset luontotyypit huomioiden

17 Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys Eheät suokokonaisuudet ovat maakunnassa poikkeuksellisia Ojitettujen soiden ennallistamisesta hyviä tuloksia Soista merkittävää elinkeinotoimintaa turvetuotanto (energiaturve, ympäristö- ja kasvuturve) maakunnassa myös uusia suoturvetta hyödyntäviä yrityksiä rahkasammalen keräys ja kasvatus tulevaisuudessa? Vieno, Marja ja Kiiski, Juha (2014). Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys

18 Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys

19 Vastaajille tutut suot Satakunnassa (nettikysely 2012) Eniten mainintoja saivat Honkajoella, Kokemäellä ja Huittisissa sijaitsevat suoalueet. yksittäisistä soista mainittiin useimmin Pomarkun Isoneva (39 mainintaa), Huittisten Isosuo (32), Kokemäen ja Huittisten alueella sijaitseva Ronkansuo (19), Honkajoen Huidankeidas (19) sekä Eurajoen Lastensuo (19). Suurin osa vastaajista hyödynsi soita monipuolisessa virkistystoiminnassa, kuten marjastuksessa, sienestyksessä, metsästyksessä, retkeilyssä, liikunnan harrastamisessa ja lintujen tarkkailussa. Myös tutkimus sekä metsä- ja peltotyöt mainittiin. Asiat, jotka tekevät suoalueesta erityisen, ovat vastaajien mukaan mm. alueen hyvä saavutettavuus ja läheisyys, maisemat, lapsuuden muistot, hyvät ulkoilumahdollisuudet, alueen eläimistön, linnuston ja kasviston ainutlaatuisuus sekä hiljaisuus ja rauhoittumisen mahdollisuus

20 Suoteeman valmistelun taustalla vaikuttavat mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT ) Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet (2015) VN:n periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Ympäristönsuojelulaki- ja asetus v (YSL 13, YSA 44 ) Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi (2015)

21 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), VN 2000 Useita joko suoraan tai välillisesti turpeenottoon ja käyttöön liittyviä tavoitteita, joista keskeisimmät koskevat energiahuoltoa ja luonnonvaroja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon valmisteltaessa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita turvetuotantoa koskien Yleistavoitteiden mukaan Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otettaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia Erityistavoitteiden mukaan Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset

22 Muita tavoitteita, jotka voivat koskea myös turvetuotannon suunnittelua, ovat mm.: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. (yleistavoite) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. (erityistavoite) Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. (erityistavoite) Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. (erityistavoite) Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. (yleistavoite)

23 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet suoteemaa koskien diat Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet Diat

24 2) Alueiden käytön ekologinen kestävyys, raportin sivu

25 2) Alueiden käytön ekologinen kestävyys, raportin sivu 32 viihtyisä, turvallinen ja terveellinen elinympäristö otetaan huomioon ekologisesti ja myös virkistys- ja matkailukäytön kannalta merkittävät, yhtenäiset luonnonalueet sekä melutasoltaan muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet hyvät ja yhtenäiset peltoalueet taajamien lähivyöhykkeillä maa-alojen säilyminen biologisesti tuottavana kiinnitetään huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen luontoon, erityisesti vesistöihin, kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen materiaalien ja energian kulutuksen vähentämiseen yhdyskunnissa lajien säilyminen ja liikkuminen turvataan ekologisen viherverkosto sekä luonnon monimuotoisuus

26 4) Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö, raportin sivu

27 4) Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö, raportin sivu 37 turvataan luonnonvarojen saatavuus pohja- ja pintavesien säilyminen käyttökelpoisena ja puhtaana, edistetään samalla vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä kasvu-, ympäristö- ja energiaturpeen tuotannon jatkuminen turpeen energiakäytöllä on kotimaisena huoltovarmuuden ylläpitäjänä tärkeä rooli Satakunnan energiapolitiikassa hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena biopolttoaineiden, erityisesti puun kanssa

28 . 4) Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö, raportin sivu 37 Varattaessa alueita turvetuotantoon Satakunnassa sovitetaan yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja vaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain otetaan huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset otetaan huomioon riistatalousnäkökulma edistetään matkailu- ja virkistyskäyttöedellytysten säilymistä

29 7) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, raportin sivu

30 7) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, raportin sivu 44 Satakunnassa turvataan kattava ja laadukas matkailu- ja virkistysalueiden sekä viherkäytävien muodostama verkosto

31 Suunnitteluprosessin lähtökohdat / turvetuotanto Diat

32 Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa Turvetuotannon käyttöön soveltuvat turvealueet vain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia soita ja suopeltoja Soita muuttavan käytön ulkopuolelle jätettävät suot Vesien suojeluun liittyviä valumaaluekohtaisia määräyksiä uusien turvetuotantoalueiden käyttöönoton ajoituksesta ja mitoituksesta Jälkikäyttö

33 Laadintaprosessin aikaisesta vuorovaikutuksesta Vaihemaakuntakaavan aloitus-, valmistelu- ja tavoitevaiheen neuvottelujen ja palaverien lisäksi erillispalavereita Tavoite ja suunnitteluprosessi: Ahlström , MTK & Metsäkeskus , Biolan , Vapo & Kekkilä Oy , SLL Satakunnan piiri, PLY ja RSL ; UPM Turvetuotantoalueiden valintaprosessi / menetelmä: palaveri Vapo ja ja SLL/Satakunta , Ahlström , Köyliön Vanhakartano SATAYTR Satakunnan vaihemaakuntakaavan yhteistyöryhmä ,

34 Soiden luonnontilaisuuden määrittely valtioneuvoston periaatepäätös tarkoitettu maakuntakaavoituksen apuvälineeksi ja täsmentää valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettua soiden luonnontilaisuuden muutosta asteikolla kuvataan suon vesitalouden ja kasvillisuuden muuttuneisuutta. asteikossa vaihtelu on jaettu asteikko on jaettu kuuteen luokkaan (0-5). Tästä johtuen luokkien välillä esiintyy väistämättä rajatapauksia. maakuntakaavoituksessa tärkeimpiä ratkaistavia rajakohtia ovat luokkarajat 1-2 ja 2-3 luokittelun tulokset tulee liittää kaavan selvitysaineistoon

35 Satakunnan soiden ojitustilanne Seuduilla, joilla ojitettujen soiden osuus suoalasta on suuri yli 75 % - tulisi luonnontilaisuusluokan 2 suot jättää soita muuttavan käytön ulkopuolelle (YM 2015, s. 44) YM 2015, s

36 Turvetuotannon suunnittelua koskevan valintaprosessin lähtökohdat (Sat vmk2) 1/5 Lähtökohtana luonnontilaisuusluokka 0-2 /GTK turvetilinpitoaineisto seuduilla, joilla ojitettujen soiden osuus suoalasta on suuri yli 75 % - tulisi luonnontilaisuusluokan 2 suot jättää soita muuttavan käytön ulkopuolelle. Tätä alhaisemman ojitusasteen seuduilla luonnontilaisuusluokan 2 suon käyttö määräytyy ensisijaisesti suolla olevien erityisten luonnonarvojen perusteella (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 44) Satakunnassa luokkien 2 suot vaiheittain etenevässä tarkastelussa mukana Luonnontilaiset suot tuotannon ulkopuolelle / VAT GTK/turvetilinpito: luonnontilaisuusluokan 3 ja 4 suot Maakuntakaavoituksessa ei voida osoittaa luonnontilaisuusluokan 3 soita turpeenottoalueiksi (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 45) valtakunnallisesti arvokkaat suot / soidensuojelutyöryhmä 2015 (YM raportti 26/2015)

37 Valintaprosessin lähtökohdat 2/5 Tuotantokelpoinen suoala vähintään 50 ha Satakunnan maakuntakaavan EO3 ja EO4 ulkopuoliset uudet suot myös alle 50 ha pinta-alan omaavat suot, jos kyseessä on tuotantokelpoisten suoalueiden keskittymä Tarkastelussa otetaan huomioon myös olemassa olevan tuotantoalueen laajentamismahdollisuudet sellaiset ympäristöluvan omaavat pinta-alaltaan noin 50 ha:n suot, joita ei ole osoitettu maakuntakaavassa turvetuottajien hallussa olevat suoalueet ja kuntien ehdottamat suot analysoidaan maakuntakaavanäkökulmasta otetaan huomioon vireillä olevat ympäristölupaprosessit ja analysoidaan maakuntakaavanäkökulmasta Maakuntakaava / vaihemaakuntakaava 2 ei estä turvetuotantoa turvetuotantoalueiksi osoitettujen alueiden ulkopuolella, jos muut edellytykset täyttyvät (mm. ympäristönsuojelulaki 527/2014, maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132) 37

38 Valintaprosessin lähtökohdat 3/5 Pohjavesialueiden ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä olevat suoalueet tuotannon ulkopuolelle turvetuotantoalueita ei tule sijoittaa tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Pohjavesialueen läheisyydessä olevan turvemaan osoittaminen ottoalueeksi on mahdollista vain, jos on varmistuttu siitä, että tuotanto voidaan järjestää pohjaveden laatua heikentämättä tai vaarantamatta pohjaveden määrällistä tilaa (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 45) otettava huomioon myös ekohydrologia, jolla tarkoitetaan suolle tulevan veden määrän ja laadun ajallista ja paikallista vaihtelua. Mikäli ekohydrologiset vaikutukset kohdistuvat kielteisesti luonnonarvojensa takia säilytettäväksi tarkoitetulle suolle, ei aluetta tule osoittaa turvetuotantoon (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 45). Merkittävät haitalliset vaikutukset Natura-alueiden suojeluperusteisiin estetään, vaikutukset muihin luonnonsuojelualueisiin minimoidaan luonnonsuojelulaki 65, Natura 2000-alueita koskeva tarveharkinta (selvitys ehdotusvaiheessa)

39 Valintaprosessin lähtökohdat 4/5 Minimoidaan vaikutukset lähiasutukseen suojaetäisyyksillä (vakituinen/loma-asutus) maakuntakaavoituksessa sovellettavana ehdottomana alarajana voidaan pitää turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2015) mukaista vähintään 500 metrin etäisyyttä asutuksen ja tuotantoalueen välillä (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 45) Otetaan huomioon soiden virkistys- ja ulkoilukäyttöön, luontaistalouteen sekä maisemallisiin arvoihin liittyvät tarpeet suoluonnon arvokohteiden lisäksi otettava huomioon suot, joihin liittyy maakunnallista merkitystä niiden virkistys- ja maisema-arvojen tai luontaistalouden näkökulmasta (YM, Suomen ympäristö 7/2015, s. 46)

40 Valintaprosessin lähtökohdat 5/5 Turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset turvetuotannon alapuolisella vesistöllä voi olla monia sellaisia arvoja, joiden säilymiseen turvetuotannon aloittamisella voi olla huomattava vaikutus. Nämä arvot on tunnistettava ja turvetuotannon todennäköiset vaikutukset niihin on arvioitava, turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset Satakunnassa, vaihe 1 (Pöyry 2015) vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavien uusien turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arviointi, vaihe 2 (ehdotusvaihe) Etäisyysvyöhyketarkastelua seuraavassa yksityiskohtaisemmassa suoaluetarkastelussa (vaihe 5) kiinnitetään huomio aluekohtaisiin luonnontilan kartoituksiin, vesistövaikutuksiin jne

41

42 Turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset Satakunnassa, vaihe I (Pöyry 2015) Johdanto Satakunnan vesistöalueet Virtaamat Happamat sulfaattimaat Vesistön tila sekä kalasto Turvetuotannon kuormitus Turvetuotannon vesistövaikutukset Vesistövaikutusten yhteenveto Selvityksessä käytetty aineisto

43

44

45 Vesistövaikutusten yhteenveto (2. jakovaihe) Lapijoen vesistöalue vesistöjen tilaan vaikuttaa erityisesti maa- ja metsätalous alueella on myös turvetuotantoa, mutta turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on pieni uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa tulisi pyrkiä minimoimaan ravinnekuormitus Eurajoen vesistöalue maatalouden merkitys vesistökuormittajana on suuri. Alueella on myös turvetuotantoa, jonka kuormittava vaikutus on hieman suurempaa kuin suurimmalla osalla muista Satakunnan maakunnan vesistöalueista uutta turvetuotantoa suunniteltaessa alueella tulisi ottaa huomioon happamat sulfaattimaat, jotka voivat aiheuttaa vesistöongelmia Selkämeren rannikkoalueen välialueet ( ja ) vesistöjen suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Myös turvetuotannon osuus kuormituksesta on kohtalaista 45

46 Vesistövaikutusten yhteenveto Kokemäenjoen vesistöalue turvetuotannon osuus vesistöjen kuormituksesta on pientä. Alueen suurin kuormittava tekijä alueella on maa- ja metsätalous uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon alapuolisten vesistöjen ekologinen tila. Vaikka turvetuotannon osuus kuormituksesta nykyisellään on pientä, mahdollisesti lisääntyvä turvetuotanto lisäisi kuormitusta vesistöissä ja voisi vaikeuttaa hyvän ekologisen tilan saavuttamista alueella on paikoin paljon happamia sulfaattimaita, jotka tulisi myös ottaa huomioon suunniteltaessa uusia turvetuotantoalueita Kokemäen yläosan alueella tulisi ottaa huomioon herkät alueet (Puurijärvi- Isosuon Natura-alue) sekä herkkä vuollejokisimpukka Jämijärven valuma-alueella esiintyy muikkua ja rapua, jotka voivat olla herkkiä turvetuotannosta peräisin olevalle kuormitukselle

47 Vesistövaikutusten yhteenveto Karvianjoen vesistöalue vesistöjen tilaa heikentää erityisesti maa- ja metsätalous, mutta alueella on myös paljon turvetuotantoa, joka kuormittaa vesistöjä turvetuotanto kuormittaa vesistöjä erityisesti Honkajoen, Otamonjoen ja Suomijoen valuma-alueilla suunniteltaessa uusia turvetuotantoalueita Karvianjoen vesistöalueella tulee ottaa huomioon vesistöissä esiintyvät herkät lajit, kuten taimen ja jokihelmisimpukka Karvianjoen vesistöalueella sijaitsee myös Natura alueita, jotka tulisi ottaa huomion uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa

48 Suositus: uusien turvetuotantoalueiden sijoittaminen uusi turvetuotanto tulisi ohjata alueille, jotka ovat jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita niin, että turvetuotannosta olisi mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, kalataloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle turvetuotantoalueita ei tulisi sijoittaa suojelualueiden välittömään läheisyyteen eikä alueille, joilla toiminnasta voi aiheutua merkittävää happamuuskuormitusta

49 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016) arvio energia-, kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon tarvittavien soiden määrästä Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä kysely turpeen käyttäjille ja tuottajille kyselyssä esille turpeen käyttö Satakunnassa ja myös viennin osuus (ylimaakunnallinen, ulkomaat) energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen määrät eriteltynä arvio nykyisten tuotantoalueiden poistumasta maakuntakaavan tavoitevuoteen mennessä (tuottajat) selvityksen laati Pyhäjärvi-instituutti selvitys ladattavissa:

50 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016) Energiaturpeella tarkoitetaan polttoaineena käytettävää jyrsin- ja palaturvetta. Energiaturpeeksi soveltuu pitkälle maatunut ja siten runsaasti energiaa sisältävä turve, jota on soiden keski- ja alakerroksissa. Turpeen käyttö energian tuotannossa on Suomessa tunnetuin ja määrältään ylivoimaisesti suurin turpeen käyttömuoto. Kasvualustakäyttö on kansainvälisesti tunnetuin turpeen käyttömuoto, sillä lähes puolet maailmassa vuotuisesti tuotetusta turpeesta käytetään kasvualustoissa (Iivonen 2008). Suomi on yksi tärkeimpiä kasvuturpeen tuottaja- ja vientimaita maailmassa Ruotsin, Baltian maiden, Irlannin ja Kanadan ohella. Euroopassa 80 % puutarhaviljelijöiden kasvualustoista on turvepohjaisia. Turve pidättää rakenteensa ansiosta hyvin vettä mutta säilyttää silti ilmavuutensa. Ympäristöturpeella tarkoitetaan pakkaamatonta kuivike- ja imeytysturvetta sekä turvehumusta. Ympäristöturve on tarkoitettu käytettäväksi maanparannuksessa, eläinten kuivittamiseen, kompostoinnin tukiaineena ja nesteiden imeytyksessä. Ympäristöturpeiden käytön avulla voidaan vähentää maaperään, pohja- ja pintaveteen valuvien ja ilmaan haihtuvien haitta-aineiden määrää monilla eri tavoilla

51 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016)

52 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016) Turvetuotantoalueiden pintaalat (%) eri vesistöalueilla kyselyyn saatujen vastausten perusteella

53 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016) Vuonna 2035 noin viidesosa nykyisestä tuotantoalasta olisi edelleen tuotannossa Yli puolet vuoteen 2035 mennessä poistuvista tuotantoalueista sijaitsee Karvianjoen vesistöalueella ja noin viidesosa sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella

54 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa (2016) Käyttäjiltä saatujen kyselyvastausten perusteella noin % Satakunnassa käytetystä turpeesta tuotetaan Satakunnassa Satakunnassa käytetty turve peräisin mm. Varsinais-Suomesta, Länsi-Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta energiaturpeesta noin %, kasvuturpeesta noin 73 % ja ympäristöturpeesta noin 53 % tuotetaan Satakunnassa Tuottajilta saatujen kyselyvastausten perusteella noin % Satakunnasta tuotetusta turpeesta toimitetaan Satakuntaan, noin 35 % kotimaahan Satakunnan ulkopuolelle ja noin 2 % ulkomaille energiaturpeesta noin 64 %, kasvuturpeesta noin 78 % ja ympäristöturpeesta noin 42 % toimitetaan Satakuntaan Satakunnan ulkopuolelle toimitetaan Satakunnassa tuotetusta energiaturpeesta 36 %, kasvuturpeesta 12 % ja ympäristöturpeesta 50 % energiaturvetta ei viedä ulkomaille, mutta kasvuturpeesta noin 10 % ja ympäristöturpeesta noin 8 % viedään ulkomaille

55 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa Tuotannossa olevia turvetuotantoalueita on Satakunnassa eri lähteiden mukaan ha ja turvetta tuotetaan keskimäärin noin 2,1-2,7 milj. m³ vuodessa Turvetta käytetään noin 1,6 2,3 milj. m³ vuodessa Satakunnassa poistuu ympäristölupiin perustuvan aineiston perusteella vuoteen 2035 mennessä noin 80 % nykyisestä turvetuotantoalasta. Ympäristölupien mukaan vuoteen 2035 mennessä poistuvasta 5000 ha:n tuotantoalasta on teoriassa noin 3600 ha energiaturvetuotannossa ja loput 1400 ha kasvu- ja ympäristöturvetuotannossa

56 Turvetuotannon tarveselvitys Satakunnassa Kokonaisuutena voidaan todeta, että Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia turvetuotantoalueita Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu käytöstä vuoteen 2035 mennessä. Yksiselitteistä pinta-ala- tai kuutiomäärätietoa turvetuotantoon tarvittavien suoalueiden osalta on selvityksen perusteella vaikea antaa. Nykyisen turvetuotannon tason säilyttäminen edellyttää noin ha uusia tuotantoalueita vuoteen 2035 mennessä. Valtakunnallinen energiaturpeen vähentämistarve huomioon ottaen tuotannosta poistuvia alueita korvaamaan tarvitaan uutta tuotantoalaa noin 3800 ha. Toisaalta kasvu-ja ympäristöturpeen käytön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, mikä omalta osaltaan saattaa lisätä uusien tuotantoalueiden tarvetta. Rahkasammalen uudet tuotantomuodot kehittynevät tulevaisuudessa ja voivat omalta osaltaan vähentää uusien turvetuotantoalueiden avaamistarvetta. Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut aluevaraukset mahdollistavat joidenkin alueiden osalta nykytuotannon laajentamisen karkeasti arvioiden noin 1000 hehtaarilla ja kaavassa osoitetut aluevaraukset edesauttavat olemassa olevien turvetuotantoalueiden laajentamismahdollisuuksia

57 Soidensuojelun täydentämisen tavoitteet (YM 2015: Soidensuojelutyöryhmän mietintö) Soidensuojelutyöryhmän mietinnössä esitetään eri toteutuskeinoin suojeltavaksi sellaisia alueita, joiden luonnonarvot ovat valtakunnallisesti merkittäviä Keskeinen tavoite on eri kasvillisuusvyöhykkeille ominaisten, erityyppisten soiden turvaaminen edustavana ja toimivana verkostona Tavoitteena on valittujen arvokkaiden soiden sisältämien luonnonarvojen sekä vesi- ja ravinnetalouden säilyminen ja tarvittaessa elvyttäminen ennallistamalla Soiden suojelutavoitteita on määritelty kasvillisuusvyöhykkeittäin eri tietoja hyväksikäyttäen Eteläboreaalisella vyöhykkeellä lisäsuojelua kaipaavat erityisesti metsäkeitaat, viettokeitaat, eteläiset aapasuot, piensuot, suo-metsämosaiikit, ravinteiset suotyypit, riekon levinneisyysalueen eteläisimmät suoverkostot sekä rannikon ja saariston nuoret suot ja erityisesti soiden kehityssarjat Lounaismaan ja Pohjanmaan rannikon lohkolla Keskiboreaalisella vyöhykkeellä etenkin välipinta-aapasuot sekä vaara- ja reunamuodostumien lähteiset ja ravinteiset suot ovat puutteellisesti suojeltuja

58 Valtakunnallisesti arvokkaat suot Satakunnassa (YM 2015: Soidensuojelutyöryhmän mietintö) Soiden lukumäärä 48 kpl ja pinta-ala 5005 ha, joista valtion 194 ha (3 kpl) (osia seuraavista soista: Plakkarinlammi- Lätäkkölammit, Majaneva- Palokangas, Isosuo)

59

60 Satakunnan maakuntakaavan EO3 ja EO4-varausten ulkopuolelle myönnetyt ympäristöluvat (toukokuu 2016) Lupa myönnetty Anttilansuo, Eura, ympäristölupa

61 Suunnitteluprosessin vaiheet 1-9 / turvetuotanto Diat

62 Lähtöaineisto (kartta 1): GTK:n Satakunnassa tutkimat suot ( > 20 ha) Suoalueita 696 kpl Valintaprosessi etenee vaiheittain vaiheet

63 Vaihe 1 Kartta 2: GTK:n Satakunnassa tutkimat suot (> 20 ha), luonnontilaisuusluokat 0-2 Suoalueita 533 kpl

64 Satakunnan maakuntakaavan ja GTK:n turvetilinpitoaineiston vertailu, vaihe 2 Valitaan 50 ha suoalueet, joiden luonnontilaisuusluokat ovat välillä 0-2 pienemmät vain erityisistä syistä (esim. tuotantokelpoisten suoalueiden keskittymä) erillistarkastelu nykyisten, maakuntakaavassa osoitettujen tuotantoalueiden (EO3 ja EO 4) laajenemismahdollisuuksista Rajataan aineistosta pois suoalueet, jotka ovat kokonaan tai lähes kokonaan Satakunnan maakuntakaavassa osoitetuilla SL, S, MY, V, pv alueilla sekä valtakunnallisesti arvokkaat suoalueet Karsitaan tässä vaiheessa pois myös ne suot, jotka on maakuntakaavassa osoitettu EO3 ja EO alueiksi

65 Kartta 3: GTK:n suoaineisto (luokat 0-2), jossa on otettu huomioon Satakunnan maakuntakaavan aluevaraukset (SL, S, MY, V, pv sekä EO3ja EO4) ja valtakunnallisesti arvokkaat suoalueet (YM 2015) 238 kpl suota

66 Teknistaloudellinen analyysi - soveltuvuus tuotantoon GTK:n aineiston mukaan, vaihe 3 Kartta 4: Turvetuotantoon soveltuvat suot teknistaloudellisen analyysin perusteella (GTK:n aineisto) Kartassa 2 esitetystä aineistosta rajattu pois GTK:n aineistossa turvetuotantoon soveltumattomaksi todetut suot (Ilola 2010; Satakunnan turve-tuotantoon soveltuvat suot GTK:n aineistoissa) 181 suota ; näistä 125 luokiteltu soveltuvaksi ja 56 suon osalta ei tietoa soveltuvuudesta

67 Etäisyysvyöhykkeiden muodostaminen ja reunaehtotarkastelu (luokat 0-2), vaihe 4: Etäisyysvyöhykkeet maankäyttöluokittain (ks. valintaprosessin vaiheet 1-3) vakituinen ja loma-asutus (YKR, asutut asunnot v ) 500 m Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet (SL, S) 200 m Natura 2000-alueet (toteutus mk:ssa SL,S) 200 m Natura 2000-alueet (toteutus MAL, mk:ssa ge) 200 m virkistysalueet 500 m melutasoltaan hiljaiset alueet m pohjavesialueet 500 m meren rannikko ja muut vesistöt 500 m

68 Esimerkki etäisyysvyöhykkeitä koskevasta karttatarkastelusta maankäyttöluokittain

69 Vaiheet 1-4

70 Kartta 5: Turvetuotantoon soveltuvat suot sen jälkeen, kun on otettu huomioon etäisyysvyöhykkeet 72 suota teknistaloudellisesti mielekäs lähtöaineisto, jossa on otettu huomioon myös etäisyysvyöhykkeet muodostaa yksityiskohtaisen jatkotarkasteluaineiston

71 Kartta 6: Kartallinen esitys vakituisen ja loma-asutuksen suojaetäisyyksistä suhteessa potentiaalisiin turvetuotantokelpoisiin soihin (> 500 m)

72 Soveltuvuusanalyysi sanallinen kuvaus/tarkastelu, vaihe 5 Vaiheiden 1-4 tuloksena tuotetun aineiston osalta käydään suokohtaisesti läpi (lähtötilanne 72 suota) Tiedossa olevat luontoarvot SYKE:n laikkuaineisto ( ), Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksen aikana luontokartoitetut suot (Loppuraportti 2014) Satakunnan luonnonsuojeluselvitys ja muu luontotieto (mm. IBA, FINIBA, MAALI, uhanalaiset ja rauhoitetut lajit, mm. sääkset v. 2012) Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden (EO3 ja EO4) ulkopuoliset ympäristöluvan omaavat suot vireillä olevat ympäristölupaprosessit ym, kuntien ehdottamat alueet ja erilaisista selvityksistä esille nousseet kohteet

73 Vaiheiden 1-4 jälkeinen soveltuvuustarkastelu suokohtaisesti, vaihe 5 Suokohtaisen soveltuvuustarkastelun suot (esimerkkiote valmistelusta, kevät 2016) vaiheiden 1-4 jälkeiset 72 suota; yli 50 ha 5472 ha, alle 50 ha 810 ha

74 Vaiheen 5 soveltuvuustarkastelussa otettu huomioon myös Satakunnan soiden moninaiskäyttöselvityksen aineistot /Satakunnassa luontokartoitetut suot

75 Kartta 7: Vaiheissa 1-4 analysoidun aineiston (72 suota) suhde Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen aineistoihin

76 Kartta 8: Vaiheissa 1-4 analysoidun aineiston (72 suota) suhde IBA, FINIBA ja MAALI-aineistoihin

77 Kartta 9. Vaiheissa 1-4 analysoidun aineiston (72 suota) suhde yksityismaiden luonnonsuojelualueisiin (SYKE 2014)

78 Potentiaalisia turvetuotantoalueita analysoitu suhteessa luontoarvoihin

79 Vaihe 6 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, suokohtainen analysointi (keskustelu Sat vmk2 ytr, tuottajat) Peilaus turvetuotannon tarveselvityksen tuloksiin, pohdinta Toteuttamiskelpoisuuden arviointia mitä yhtenäisempi alue sitä parempi alue turvetuotannon näkökulmasta kivennäismaan runsas osuus heikentää alueen arvoa tiestö metsäautotieverkosto, tieverkosto, tieverkosto hyvä (huolto/ylläpito) pintavalutuskenttien rakentamismahdollisuudet kulkuyhteyksien laatu Pienturvetuotantoalueet läheisyys, suoalueen koko yms Turvetuottajien hallussa olevat alueet Suokohtaiset kuvaukset hyödyntäen GTK:n turveraportteja

80 Peilaus turvetuotannon tarveselvityksen tuloksiin (vaihe 6) Tarveselvitykseen perustuen käyty GTK:n aineistoa läpi synergianäkökulman lähtökohdista; ts. potentiaalisia pienialaisia soita aiemmin ehdolle nousseiden alueiden lähettyviltä (vaiheet 1-5) Lisäykset ( ): Tahlasneva (15791) Kankaanpää Pillikistönsuo s (485) Kokemäki Rekikeidas (515) Pori Muuraisneva (517) Pori Lutaneva (108) Pori, Ulvila Kakolamminsuo (5179) Rauma Isosuo (31566) Ulvila

81 Potentiaaliset turvetuotantoalueet ja ympäristöluvat (tilanne ) Ympäristöluvan omaavat suot 10 kpl Anttilankeidas (Eura), Eurassuo (Eura), Ketistönkeidas (Honkajoki), Kodesjoenkeidas (Honkajoki) Paholamminkeidas (Honkajoki), Kuuskeidas (Honkajoki), Rupakistonneva (Honkajoki), Isokeidas (Siikainen), Kiimaneva-Isokeidas-Tieneva (Pomarkku), Saarineva (Pomarkku) ympäristölupa 2, mutta ei ehdolla vaihemaakuntakaavaan Härkäneva, pv & Nat (Karvia), Tampionkeidas, taajaman läheisyys (Kankaanpää) Ympäristölupa- tai YVA-prosessissa olevat suot 2 kpl Jouppilansuo (Karvia), Omassuo (Eura) ympäristölupaprosessi käynnistymässä 1 kpl Haukisuo (Ulvila)

82 Kartta 11. Potentiaaliset turvetuotantoon soveltuvat alueet suhteessa Suomen luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeen 2016 aineistoon

83 Vaihe 7 Valmisteluvaiheen aineiston nähtävilläolon myötä esille nousseet alueet Käydään läpi vaiheiden 1-6 mukaisella tavalla

84 Vaihe 8: Luontoselvitykset Luontoarvot pyritty ottamaan huomioon suunnitteluprosessin alusta alkaen etäisyysvyöhyke- ja soveltuvuustarkastelu Soidensuojelutyöryhmän ehdotusaineisto koskien soidensuojelun täydentämistä (SSTE) MRL 9 : kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat Mahdollisten luontoselvitysten perusteella tehtävät tarkistukset / poistot luokkaan 2 kuuluvien soiden osalta (ei koske ympäristöluvan omaavia kolmea suota) ehdotusvaihe kaksivaiheinen, maastotarkistukset luokan 2 osalta kesällä 2016 ennen ehdotusvaihetta

85 Nykyiset turvetuotantoalueet (isot ja pienet), erillistarkastelut, vaihe 9 Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden laajentumismahdollisuudet valintaprosessin aikana esille nousseet alueet ei tiedossa olevia laajennustarpeita Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen EO3 ja EO4 alueiden osalta

86 Vaihe 10: Vaikutusten arviointi, Satakunnan vmk:ssa 2 osoitettavat turvetuotantoalueet Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ( /204)) Nykytilaa koskeva vesistövaikutusten arviointi tehty (vaihe 1) Ehdotusvaihe ja mahdolliset tarkistukset kuulemisen ja selvitysten perusteella Vesistövaikutusten arviointi (vaihe 2) ja mahdolliset tarkistukset ehdotettuihin alueisiin valmisteltaessa vaihemaakuntakaavan ehdotusta eli valmisteluvaiheen jälkeen erillisselvitys, konsultti vesistövaikutukset arvio suhteessa valuma-alueella olevaan turvetuotantoon ja alueen herkkyyteen, Natura 2000-vesistöt Natura-arviointi / ns. tarveharkinta huomioon vesistövaikutusten arviointi (vaihe 2) konsultti mahdolliset luontoselvitykset (luonnontilaisuusluokka 2)

87 Luonnonarvosuot, arkeologia ja lopputulema Diat

88 Luonnonarvosuot Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi vapaaehtoisuuden periaate valtion suot varaustarpeen selvitys -> ei osoiteta vmk2 Satakunnan maakuntakaavassa selvitysalueena osoitettu Kirvessuo on nimetty valtakunnallisesti arvokkaaksi suoksi ratkaisu alueen maankäyttöä osoittavasta aluevarauksesta ei muutosta kuntien mailla olevat luonnoltaan arvokkaat suot mahdolliset neuvottelut kuntien kanssa -> pienialaisia, ei osoiteta

89 Soidensuojelutyöryhmä / valtion suot Valtioneuvoston päätökset ja Plakkarinlammi-Lätäkkölammit (Karvia, osittain myös Pirkanmaan puolella), lakisääteinen luonnonsuojelualue Isosuo, Säkylä, lakisääteinen luonnonsuojelualue Majaneva-Palokangas (Karvia), Metsähallituksen päätöskohde ns. liiketalouden tase, ei tulla perustamaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia soidensuojelualueita Valtion omistamat alueet muodostavat osan edellä mainittujen soiden alasta, osa alueista on yksityisten omistuksessa osa alueista on osoitettu Satakunnan maakuntakaavassa MY ja EAH-alueina Valtakunnallisesti arvokkaiksi todettuja soita ei osoiteta erikseen Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Tarkastelu koko teeman osalta seuraavan kokonaismaakuntakaavan yhteydessä; vaihemaakuntakaavassa 2 ei osoiteta myöskään valtion omistamia kolmea aluetta Valtakunnallisesti arvokkaat suot on otettu huomioon potentiaalisia turvetuotantoalueita suunniteltaessa siten, että kyseiset alueet on rajattu pois heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa Luonnoltaan valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut suot esitetään kaavaselostuksen liitekartassa

90 Suot ja arkeologinen kulttuuriperintö Suot ovat arkeologisesti mielenkiintoisia alueita voi piillä arkeologisesti ainutkertaista aineistoa suolöytöjen ja soiden tutkiminen on kasvava ja kansainvälisesti arvostettu arkeologian alue arkeologisia selvityksiä on tarpeen laatia mahdollisen turvetuotantohankkeen konkretisoituessa MRL 9 ( /204) Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksiin maininta arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarpeesta EO-merkinnän yhteyteen tai koko maakuntakaavaaluetta koskeva suunnittelumääräys Alatalo, J. & Sato-Ettala, A. (2014). Satakunnan maisemaselvitys. Selvitys Satakunnan maisemamaakuntajaon ja maisemaseutujen tarkistamiseksi Satakuntaliitto A:

91 Turvetuotanto, ratkaisuehdotus ja vaikutusten arviointi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten Diat

92 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, valmisteluvaihe Potentiaaliset turvetuotantoon soveltuvat alueet

93

94 Kymmenellä vaihemaakuntakaavassa 2 esitettävällä turvetuotantoalueella on vähintään osalla aluetta voimassaoleva ympäristölupa ( ): Anttilankeidas, 5062 (Eura), Eurassuo, 5171 (Eura), Ketistönkeidas, (Honkajoki), Kodesjoenkeidas, (Honkajoki) Paholamminkeidas (Honkajoki), Kuuskeidas, (Honkajoki), Rupakistonneva, (Honkajoki), Isokeidas, (Siikainen), Kiimaneva-Isokeidas-Tieneva, 5241, 5242 (Pomarkku), Saarineva, 5221 (Pomarkku). Luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva: Anttilansuo (Eura), Ketistönkeidas (Honkajoki) ja Rupakistonneva (Honkajoki). Saarineva, 5221 (Pomarkku) ja Paholamminkeidas, (Honkajoki) sijaitsevat kokonaan tai osittain Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetuilla tuulivoimaloiden alueilla (tv1). Turvetuotannossa oleva Paholamminkeidas, (Honkajoki) on otettu huomioon myös Honkajoen kunnan Paholammin tuulivoimaosayleiskaavassa Karviassa sijaitsevan Jouppilankeitaan (21144) alueella on käynnissä ympäristövaikutusten arviointiprosessi

95

96 Merkinnällä EO5 osoitetaan tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Merkinnällä EO5 osoitetut alueet täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa. Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyllä. Yli 150 hehtaarin turvetuotantoalaa koskevilta hankkeilta edellytetään YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavia turvetuotantoalueita EO5 on 49 kappaletta ja niiden yhteispinta-ala on noin 3700 ha (noin 56 milj suo-m 3 ). GTK:n turvevarojen tilinpitoaineiston mukaan kaavassa esitettävistä EO5 turvetuotantoalueista 42 sijoittuu luonnontilaisuusluokkiin 0, 1 ja 2 (luokkaan 0 sijoittuu 26 suota, luokkaan 1 sijoittuu 14 suota ja luokkaan 2 sijoittuu 9 suota)

97

98 Merkinnällä EO6 osoitettujen alueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv1). Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettavia turvetuotantoalueita EO6 on kaksi kappaletta ja niiden yhteispinta-ala on noin 150 ha (noin 1,5 milj suo-m 3 ). GTK:n turvevarojen tilinpitoaineiston mukaan kaavassa esitettävistä EO6 turvetuotantoalueista Sievarinsuo, (Harjavalta) sijoittuu luonnontilaisuusluokkaan 0 ja Latoneva, (Merikarvia) luonnontilaisuusluokkaan

99 Aluevarausten määrittely perustuu käytettävissä olleisiin ympäristölupiin ja selvityksiin turvevaroista ja luontoarvoista sekä turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessia koskevaan selvitystyöhön Selvitystyötä varten on laadittu erillisselvitykset turvetuotantoalueiden nykytilan vesistövaikutuksista (2015) ja turvetuotannon tarpeesta (2016). Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot (mukaan lukien mahdolliset synergiaedut pienialaisten suokeskittymien osalta) ja luonnontilaisuusluokkiin 0-2 kuuluvat suot GTK:n turvevarojen tilinpitoaineistoon perustuen. Tutkittuja soita on 238 kpl. Pinta-alaltaan ha ja luonnontilaisuusluokkaan 0-2 kuuluvia soita jää tarkemmin selvittämättä noin 295 kpl (pois lukien em. tarkastelussa synergiaetuja omaavat suot tai suot, joilla on ympäristölupa), koska ne eivät ole kooltaan maakunnallisesti merkittäviä. Selvityksiä: Pöyry Finland Oy: Turvetuotannon nykytilan vesistövaikutukset, vaihe 1. 16X286434, Satakuntaliitto. Mikkilä, Elisa & Kirkkala, Teija: Turvetuotannon tarve Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä, Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 taustaselvitys. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B nro 31. Eura Savola, Anne: Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2. Teemakohtainen valmisteluaineisto Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2. Suokohtainen aineisto

100 Soidensuojelutyöryhmän ehdotusaineisto koskien soidensuojelun täydentämistä (SSTE) on otettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 huomioon siten, että SSTE-alueille ei osoiteta luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Soidensuojelutyöryhmän esitykseen sisältyneet valtakunnallisesti arvokkaat suot on esitetty kaavaselostuksen liitekartassa x. Alanen, Aulikki & Aapala, Kaisu (toim.): Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Ympäristöministeriön raportteja 26/2015. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden ulkopuolelle on jatkossakin mahdollista hakea ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle (mm. ympäristönsuojelulaki 527/2014, maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132). Soveltuvuus turvetuotantoon tutkitaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä

101

102 Merkinnällä se5 osoitetaan Eurassa sijaitseva Omassuon alue (GTK:n turvevarojen tilinpitoaineistossa nimenä Omasuo), jonka varaamista turvetuotantoalueeksi ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa. Ympäristölupahakemuksen käsittely Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on kesken (syyskuu ). Varsinais-Suomen ELY-keskus on ympäristölupaa koskevassa lausunnossaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle todennut, että Omassuon alueella on suovenhokas-nimiminen perhoslaji, joka on Suomen kansainvälinen vastuulaji, erityisesti suojeltava laji sekä uhanalaisarvioinnissa arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN). Lajin vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erityisen suuri. Uusi suovenhokkaan havainto yhdessä muun uhanalaislajiston kanssa nostaa nyt alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelusuoksi. Suoympäristön laatua ja luonnontilaisuutta kuvaava runsas uhanalaisperhoslajisto. (Varsinais-Suomen ELY-keskus. Euran Omassuolta löytynyt erityisesti suojeltava perhoslaji suovenhokas,satakunta. Tiedote ) Perusteena selvitysmerkinnän käytölle on, että Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheessa ei ole ollut käytettävissä sellaisia selvityksiä, joiden perusteella alueen osoittaminen tai osoittamatta jättäminen olisi voitu ratkaista

103 TURVETUOTANTO - koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys) Turvetuotannon alueita suunniteltaessa on otettava huomioon valuma-alueen tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus sekä alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnittelemien ja toimenpideohjelmien tavoitteet. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi turvetuotantoalueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset liikenteeseen, luonnon- ja kulttuuriympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoihin sekä vältettävä näille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Turpeenottoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turpeenottoalue on rajattava riittävän etäälle läheisestä vakituisesta ja lomaasutuksesta niin, että vältytään turpeenoton haitallisilta, ihmisiin kohdistuvilta melu- ja pölyvaikutuksilta

104 Turvetuotannon merkittävimmiksi arvioidut vaikutukset (MRA 10, ++, +, 0, -, --) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ++ Energiaturpeesta saadaan kotimaista lähienergiaa, joka lisää energiatuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. ++ Turvetuotantoalueiden osoittamisella pyritään ohjaamaan turvetuotantoa soille, joilla on jo ottoa ja/tai joiden luonnontilaisuus on muutenkin kärsinyt. -- Rajoittaa lähiympäristön muuta maankäyttöä

105 Turvetuotannon merkittävimmiksi arvioidut vaikutukset (MRA 10, ++, +, 0, -, --) Luontoon ja maisemaan ++ Turvetuotantoalueiden osoittamisella pyritään ohjaamaan turvetuotantoa soille, joilla on jo ottoa ja/tai joiden luonnontilaisuus on muutenkin kärsinyt. ++ Turvetuotantoalueiksi on osoitettu ojitettuja tai muuten luonnontilaisuudeltaan merkittävästi muuttuneita suoalueita. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet on suunnittelussa rajattu ulkopuolelle. Vaikutukset luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin suoalueisiin eivät ole merkittäviä. Lisäksi tavoitteena on selvittää luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden luonnonarvot maastossa ennen ehdotusvaiheen kuulemista, jos ko. soilta ei ole käytettävissä riittävää luontotietoa. ++ Käytössä olevien tuotantoalueiden tehokas hyödyntäminen vähentää paineita sijoittaa uuttaa tuotantoa koskemattomille alueille. ++ Onnistunut jälkikäyttö peltona, lampena tai kosteikkona voi parantaa alueen maisemakuvaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta (esim. kosteikot lintujen elinympäristönä). ++ Soidensuojelutyöryhmän ehdotusaineisto koskien soidensuojelun täydentämistä (SSTE) on otettu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 huomioon siten, että SSTE-alueille ei osoiteta luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. -- Turvetuotanto aiheuttaa alapuolisissa vesistöissä ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä kuivatus- että tuotantovaiheessa. Turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on kuitenkin pieni, mutta paikallisesti turvetuotanto voi olla merkittävä vesistöjen kuormittaja. Turvetuotantoa Satakunnassa harjoitetaan erityisesti Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen yläjuoksulla sekä Ala-Satakunnassa etenkin Pyhäjärven ja Kokemäenjoen välisellä alueella. Nykytilanteen vesistövaikutuksista on arvioitu erillisselvityksessä ja ehdotusvaiheessa arvioidaan vielä uusien, vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia valuma-alueittain. Vesistövaikutuksia. voidaan pienentää ajoittamalla tuotantoa eriaikaisesti eri alueille sekä vesiensuojelutoimenpiteillä. -- Luonnontilaltaan muuttuneiden suoalueiden luonnontila muuttuu entisestäänkin, kasvillisuus häviää ja eläinten elinympäristö pirstoutuu ja vuosituhansien aikana muodostuneet turvekerrostumat tuhoutuvat lopullisesti

106

107