A. Ahlström Kiinteistöt Oy Turvetuotanto; Ulvila 2 2-1

Transkriptio

1 2. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto oli MRL:n 65 ja MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä TURVETUOTANTO / lyhennelmät muistutuksista ja muistutuksiin laaditut vastinnet A. Ahlström Kiinteistöt Oy Turvetuotanto; Ulvila A Ahlström Kiinteistöt Oy on saanut Aluehallintoviraston ympäristöluvan turvetuotantoon Haukisuolle Ulvilassa. Lupa on 53,5 ha:n pinta-alalle (206/2017/2, Dnro ESAVI/800/2017). Haukisuo on ollut merkittynä EO5 merkinnällä Satakunnan vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen ja ehdotus 1 vaiheen ajan. Merkintä on osoittanut Haukisuon merkittäväksi turpeenottoon soveltuvaksi alueeksi, jonka edellytykset luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty. Satakuntaliiton maakuntahallitus on päätöksessään esittänyt Haukisuolle EO5 merkintää. Haukisuolle on ympäristöluvan hakemisen yhteydessä tehty perusteelliset luonto- ja ympäristöselvitykset. Tuotantosuunnitelmassa on esitetty vesiensuojelutoimenpiteet ja -rakenteet, jotka ovat sihtiputkineen, laskeutusaltaineen ja pintavalutuskenttineen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja mitoitukseltaan ylittävät selvästi vaatimukset. Aluehallintovirasto on todennut selvitykset riittäviksi, erityisiä luontoarvoja suolla ei ole ja vesiensuojelutoimenpiteet ovat hyvät. Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 on muutettu selvitysalueeksi (se5). Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. Kakkien näiden tehtyjen selvitysten, aluehallintoviraston myönteisen lupapäätöksen ja maakuntahallituksen ehdotusvaiheen 1 päätöksen jälkeen onkin Haukisuon merkintä nyt muutettu EO5:stä selvitysalueeksi se5. Tämä tuntuu muistutuksen jättäjän mielestä erikoiselta ja epäjohdonmukaiselta. Haukisuo on selvitetty paljon perusteellisemmin kuin moni muu alue, joille kaavassa nyt on osoitettu merkintä EO5. Muistuttaja esittää, että Haukisuolle palautetaan sillä aikaisemmissa vaihemaakuntakaavan vaiheissa ollut merkintä EO5 ja se rajataan Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti A. Ahlström Kiinteistöt Oy Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:n tavoitteena on edistää kotimaista energiantuotantoa ja lisätä maakunnan huoltovarmuutta. Tämä tuo työtä ja toimeentuloa maakunnan asukkaille ja varmistaa lämmitysenergian saannin myös Merkitään tiedoksi. 11. maaliskuuta 2019 Sivu 1/9

2 mahdollisissa kriisiolosuhteissa. Turve ja puu ovat merkittävässä asemassa maakunnan energiantuotannossa ja niiden tuotannon ja logistiikan edellytysten turvaaminen on tärkeää. Satakunnan maatalouden yksi vahvuus on siipikarjan kasvatus. Turve on parasta kuiviketta siipikarjalle, koska se pehmeänä ja antiseptisenä materiaalina ehkäisee lintujen jalkojen vahinkoja ja sairauksia ja sitoo erinomaisesti ravinteita, jotka myöhemmin kierrätetään kasvinviljelyyn. Satakunnassa on myös vahva kasvuturpeen jalostus- ja pakkausteollisuus. Se työllistää huomattavan paljon ihmisiä ja säteilee hyvinvointia laajasti kasvuturpeen tuotannossa ja kuljetuksissa. Kasvuturpeen käyttö lisääntyy voimakkaasti Suomessa ja myös vienti muihin maihin on selvästi kasvussa. Kasvuturpeella korvataan kasvihuoneviljelyssä kivivillaa, jolla on suuri hiilijalanjälki. Kasvuturpeella on erinomainen ravinteiden sitomiskyky, joten sen käyttö on kiertotalouden ja vesiensuojelun kannalta ensiarvoista Henkilö 1, 2 allekirj Muistutuksen mukaan on positiivista, että Räminkeitaan alue on poistettu turvetuotantoalueisiin tavoitelluista alueista Merikarvian kunnan alueelta. Turvetuotantoalueita tulee kuitenkin poistaa tuhansia hehtaareja enemmän, jotta koskematonta luontoa jäisi edes pieni pala ja että jo nyt sameiden vesistöjen tilaa ei enää huononnettaisi erityisesti Karvianjoen alajuoksulla ja sen läheisillä merenlahdilla. Valtaisat turvetuotanto-tavoitteet - yli 3200 ha käsittävät - eivät ole tasapainossa muiden vaihemaakuntakaava ehdotuksessa tavoiteltujen mm. vesistöjä, soidensuojelua, elinympäristöä, luonnonarvoja ja ihmisten elinoloja koskevien tavoitteiden kanssa. Vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 todetaan mm. Karviajoen valuma-alueen alaosissa ravinnekuormituksen olevan korkean ja rannikon läheisyydessä olevan maaperän olevan potentiaalista myrkyllistä sulfidisavipitoisia maata, jotka jo sinällään indikoivat, että alueen maaperää ei pidä enää laajalti muokata. Muistutuksessa esitetään useita perusteluja turvetuotantoalueiden vähentämistä koskevalle vaatimukselle. Suoluontoa todetaan tarvittavan mm. tulvariskin hallinnassa, pohjavesien muodostamisessa, hiilinieluna ja biodiversiteetin mahdollistajana soilla, jotka on jo lähes kokonaan ojitettu eteläisessä Suomessa, johon Satakuntakin kuuluu. Alueidenkäyttötavoitteita suunnitellessa on huomioitava, että esim. Satakunnan pohjoisosan vesistöt ja merenlahdet eivät Turvetuotannossa olevien tai turpeenottoon soveltuvien alueiden osoittaminen Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 on osoitettu potentiaalisia turvetuotantoalueita yhteensä noin 3200 ha. Kahdellatoista vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetuista turvetuotantoalueista on vähintään osalla aluetta voimassa oleva ympäristölupa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) mukaan alueiden käytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti turpeen ottoalueiden osoittamisella on pyritty luomaan mahdollisuudet sekä kasvu- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti turpeen energiankäytöllä on kotimaisena energianlähteenä ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä tärkeä rooli Satakunnan energiapolitiikassa. Pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena biopolttoaineiden, erityisesti puun kanssa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti varattaessa alueita turvetuotantoon on sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton vaikutuksia vesistöihin on tarkasteltu valuma-alueittain ja suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja muiden ympäristönäkökohtien kuten myös pohjavesialueiden vaalimiseen liittyvät vaatimukset ja sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Lisäksi kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Turvetuotantoalueiksi on osoitettu ojitettuja tai muuten luonnontilaisuudeltaan merkittävästi muuttuneita suoalueita. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet on suunnittelussa rajattu ulkopuolelle. Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua varten on tehty selvityksiä tarkkuudella kuin maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Turvetuotantoa koskeva vesistövaikutusten arviointi on jaettu vaihemaakuntakaavan suunnittelussa kahteen selvitysvaiheeseen siten, että ensimmäisessä vaiheessa (vaihe 1) on arvioitu olemassa olevan turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus 2. jakovaiheen 11. maaliskuuta 2019 Sivu 2/9

3 voi hyvin. Vesien tilan parantamiseksi tulisi noudattaa laadittuja vesienhoidon suunnitelmia. Kiinnitetään huomiota mm. Merikarvian Trolssinjokeen, vesien tilaan Lankoslahdella ja turvetuotannon mahdollisiin vaikutuksiin lahdelle. Muistutuksen mukaan, mikäli vesinäytteitä otettaisiin ja tutkimuksia suoritettaisiin Merikarvian Lankoslahden alueella säännöllisesti ja erityisesti runsassateisina ja lumien sulamisen aikoina, saataisiin todellinen kuva turvetuotannon haitallisista vaikutuksista Karvianjoen valuma-alueella ja jokisuistojen läheisillä matalilla merenlahdilla. Pohjanäytteet osoittaisivat, että turvetuotannon sekä maa- ja metsätalouden ravinteet ovat muodostaneet senttien korkuisia lisäkerroksia merenlahtien pohjaan alkuperäisten hiekkakerrostumien päälle. Myös turvetuotannon pöly- ja hiukkasvaikutukset on mainittu muistutuksessa. Vaikka Pohjois-Satakunnassa sijaitsee suurimmat suoalueet ja turvevarat, maakuntakaavalla ei pidä luoda mahdollisuuksia kasvattaa ympäristöhaittoja aiheuttavaa erityisen laajaa turvetuotantoa. Päinvastoin, koska alueelta tiedetään jo aiheutuneen vesistöhaittoja, tulee toimintoja suunnitella varovaisuusperiaatetta noudattaen ja sen ohella tavoitella vesistöjen tilan parantamista mm. Satakuntaan laadittujen moninaisten suunnitelmien mukaisesti, sillä maakunnan ekologinen kestävyys on jo nyt kyseenalaista. mukaisella tasolla. Toisessa vaiheessa (vaihe 2) vesistövaikutuksia on tarkasteltu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston perusteella. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 osoitetuista turvetuotantoalueista (EO5, EO6) ei kohdistu vesistövaikutuksia Merikarvian Lankoslahden ja Trollsinjoen suuntaan. Turvetuotantoalueita (EO 5, EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon mm. valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valumaalueiden kokonaiskuormitus. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi koko Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelualuetta koskien on asetettu erillinen suunnittelumääräys, joka koskee vaihemaakuntakaavan ns. valkoisia alueita. Kyseisessä suunnittelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota myös yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen. Turvetuotannon tarveselvityksen mukaan Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia tuotantoalueita noin ha Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu vuoteen 2035 mennessä. Esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvuissa ei ole huomioitu valtakunnallisia tavoitteita turpeen energiankäytön vähentymisestä tulevaisuudessa, uusien polttotekniikoiden käyttöönoton aiheuttamia vähennyksiä ja energiantuotantotapojen kehittymistä. Vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. Lisäksi osa kaavassa osoitetuista potentiaalisista turvetuotantoalueista ei päädy koskaan tuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Ehdotuksessa GTK:n ja SYKE:n julkaisujen perusteella todetaan, että pohjoisosassa Satakuntaa 78 % suoalueista on ojitettu. Se tarkoittaa, että ojittamattomat suoalueet nousevat arvoon arvaamattomaan, joten sen sijaan että soita kaavaillaan turvetuotantoon, ne tulisi suojella ja ennallistaa Henkilö 2 Muistutuksen liitteenä on päivätty mielipide, joka koskee Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnosta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusta koskevassa muistutuksessa uudistetaan jätetyssä mielipiteessä esitetyt asiat. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnosvaiheessa jätetyn turvetuotantoa koskevan mielipiteen mukaan kaikkien olisi jo vihdoin kaikkien tajuttava, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara ja sen käyttö lämpöenergian tuottamiseksi on lopetettava. Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista enää 4 miljoonaa hehtaaria (v.2011) on luonnontilassa ja ne on säilytettävä luonnon aarteena jälkipolville, kaikille eläville olennoille. Kaunis suoluonto, puhtaat kirkkaat vesistöt kaloineen sekä puhdas ilma kuuluvat myös tulevaisuuden lapsille. Päättäjillä ei ole oikeutta sitä heiltä riistää, lyhytnäköisen ajattelemattomuuden ja Muistuttaja on jättänyt mielipiteensä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnosvaiheessa ja muistuttajalle on tuolloin lähetty Satakuntaliiton vastine. Vastineessa mainitut lisäselvitykset on laadittu osana vaihemaakuntakaavan suunnittelua. Lisäselvitykset ja niiden tulokset on otettu huomioon Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheessa maaliskuuta 2019 Sivu 3/9

4 kauaskantoisen vastuuttomuuden seurauksena. Ei siis enää yhtäkään uutta turpeennostolupaa vielä luonnontilaisille suoalueille Henkilö 3, 2 allekirj Turvetuotanto; Eurajoki Muistuttajat vastustavat Satakunnan II vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusta siltä osin, kun Hulolan suoalueita (rekisterinumerot: , , ja ) on ehdotettu turvetuotantoalueiksi ja vaativat poistamaan kyseiset alueet kaavaehdotuksesta. Muistuttajat omistavat kyseiset Niinistönsuolla sijaitsevat alueet. Maanomistajien tarkoituksena on käyttää kyseisiä alueita vapaaehtoisen luonnonsuojelualueen muodostamiseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 osoitettu Niinistönsuota koskeva turvetuotantoaluevaraus (EO5, 5177) rajataan uudestaan siten, että muistuttajien omistamat alueet poistetaan kaavarajauksesta. Muistutuksen jättäjät ovat keskustelleet Varsinais- Suomen ELY-keskuksen edustajan kanssa mahdollisuudesta perustaa vapaaehtoinen suojelualue osalla omistamaansa suoaluetta. Muistuttajien mukaan alueilla ei ole niiden koko, sijainti ja maan laatu huomioon ottaen olennaista merkitystä turvetuotantoalueena. Sen sijaan niillä on huomattava merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ja niitä voidaan pitää arvokkaana elinympäristönä, joka tulisi jättää käsittelemättömäksi. Alueilla on lisäksi erityistä arvoa, joka liittyy Eurajoen paikalliseen historiaan ja kulttuuriin. Kyseisten alueiden suoluonto ja vesitalous ovat ennallistettavissa, mikä lisää alueiden luonnonsuojelullista arvoa ja erityislaatuisuutta. Alueet toimivat nyt muun muassa teerien soidinalueina sekä joutsenten ja kurkien levähdyspaikkana syys- ja kevätmuuton aikaan, ja alueiden kasvisto on osin harvinaista ja muutoksille herkkää. Alueiden käytössä tulee siten painottaa ekologisen kestävyyden ja luonnonarvojen näkökulmaa. Maisemallisesti aluekokonaisuus on luonnontilainen metsämaisema, joka tulisi säilyttää ennallaan ja yhtenäisenä. Kyseisten alueiden käytössä tulee siten huomioida erityisesti myös luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaalimisen tavoite. Alueiden kulttuurihistoriallinen arvo liittyy niiden käyttöön jäätienä Turajärveltä Vuojoen kartanon sahalle sekä niiden merkitykseen paikallisessa kansanperinteessä. Vanhan tarinan voikaan Niinistönsuohon on haudattu murhan tai muun rikoksen seurauksena surmansa saanut kulkukauppias. Alueisiin liittyy siten mahdollisesti myös hautarauhaan liittyviä näkökohtia, jotka puoltavat alueiden käyttöä turvetuotantoalueen sijasta luonnonsuojelualueena. Ottaen huomioon luonnonsuojelulaista sekä maankäyttö- ja rakennuslaista ilmenevät ympäristönsuojeluun liittyvät tavoitteet, jotka tulee huomioida alueiden käytössä, maanomistajien edellä kerrottuihin seikkoihin perustuva 11. maaliskuuta 2019 Sivu 4/9

5 käsitys on, että kyseisiä alueita tulisi käyttää turvetuotantoalueen sijasta luonnonsuojelualueena. Maanomistajat ovat pyytäneet asiaan liittyen vapaamuotoisen lausunnon Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastajalta Iiro Ikoselta. Tarvittaessa maanomistajat ja Ikonen antavat asiasta lisätietoja. Muistutukseen liittyy neljä liitettä (Liite l - Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikosen lausunto, Liite 2 - Karttaliite Ryssänkuljun suojelualue, Liite 3 - Karttaliite Hulolan suoalueet, Liite 4 - Karttaliite Hulolan suoalueitten rekisterinumerot) Kokemäen kaupunki Turvetuotanto; Ulvila Kokemäen kaupunki esittää ehdotusvaiheessa 2 Haukisuon selvitysaluemerkinnän ja Isosuon kaavamerkinnän EO-5 poistamista. Kaavaehdotuksessa esitetyt muutkaan turvetuotantoalueet eivät saa aiheuttaa ympäristön tai vesistöjen tilan heikkenemistä. Turvetuotanto näillä alueilla on erityinen uhka Sääksjärven vesistölle, jonka laatuluokitus on tyydyttävä. Lisäksi turvetuotanto on uhka kalastolle, marjanviljelylle sekä asutukselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Ympäristöministeriö on laatinut erillisen ohjeen Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa (Suomen ympäristö 7/2015), mikä on ollut Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelun pohjana. Ohjeessa on käsitelty mm. pintavesiin liittyvää vaikutusten arviointia. Harjunpään valuma-alueen latvoille Joutsijärven alueelle (35.143) ja Kullaan alueelle (35.142) on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 yksi turvetuotantoalue, Isosuo (EO5, 31566). Kyseinen Isosuo sijaitsee Joutsijärven ja Kullaan vesistöalueiden rajalla. Kivijärvensuo (95) on poistettu ehdotusvaiheessa 2. Maakuntakaavan suunnittelutasolla ei voida varmuudella tietää, mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, vaan tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu vaihemaakuntakaavassa osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Joutsijärven valuma-alueeseen (35.143) ovat vähäiset (luku 5.7.5, taulukot 5-11 ja 7-3). Luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) on poistettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen vaikuttaa vähentävästi vesistöalueiden rajalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden aiheuttamaan arvioituun potentiaaliseen kuormitukseen niin Joutsijärvelle kuin Sääksjärvelle. Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti. Samalla ympäristölupavaiheessa tarkentuu mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, koska tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Turvetuotantoalueita (EO5, EO6) koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa, ajoittamisessa ja jälkikäytössä on otettava huomioon valuma-alueiden turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueiden kokonaiskuormitus ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 on muutettu selvitysalueeksi (se5). Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. Haukisuon vesistövaikutuksia osana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua on arvioitu edellä mainitun vesistövaikutuksia käsittelevän vaiheen 2 raportin luvuissa ja maaliskuuta 2019 Sivu 5/9

6 Henkilö 4 Muistutuksen mukaan turvetuotannosta energiamuotona on luovuttava välittömästi ja sen ottaminen osaksi satakuntalaista energiantuotantoa on suorastaan edesvastuutonta. Tutkimuksilla on todistettu, että turvesuon avaaminen päästää ilmaan typpioksiduuleja, jotka ovat 300 kertaa voimakkaampia kasvihuonekaasuja kuin hiidioksidi ja koska ne säilyvät ilmakehässä reilusti yli sata vuotta verrattuna hiilidioksidiin, joka on mahdollista metsän kasvun turvaamalla sitouttaa kasvavaan puuainekseen. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että turvesoiden kuivaamisen yhteydessä olemme menettäneet arvokkainta luonnonvaraamme eli pohjavettä valtavat määrät. Pohjaveden korkeuteen on jo nyt aiheutettu mahdollisesti jopa korjaamaton vahinko. Samalla on rehevöitetty vesistöjä humuspitoisella vedellä ja näin kiihdytetty vesistöjemme, erityisesti Itämeren, jo entisestään huonoa tilaa. Turvetuotannossa olevien tai turpeenottoon soveltuvien alueiden osoittaminen Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) mukaan alueiden käytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti turpeen ottoalueiden osoittamisella on pyritty luomaan mahdollisuudet sekä kasvu- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti turpeen energiankäytöllä on kotimaisena energianlähteenä ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä tärkeä rooli Satakunnan energiapolitiikassa. Pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena biopolttoaineiden, erityisesti puun kanssa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti varattaessa alueita turvetuotantoon on sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton vaikutuksia vesistöihin on tarkasteltu valuma-alueittain ja suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja muiden ympäristönäkökohtien kuten myös pohjavesialueiden vaalimiseen liittyvät vaatimukset. Lisäksi kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä Turvetuotannon tarveselvityksen mukaan Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia tuotantoalueita noin ha Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu vuoteen 2035 mennessä. Esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvuissa ei ole huomioitu valtakunnallisia tavoitteita turpeen energiankäytön vähentymisestä tulevaisuudessa, uusien polttotekniikoiden käyttöönoton aiheuttamia vähennyksiä ja energiantuotantotapojen kehittymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. Lisäksi on otettava huomioon, että osa kaavassa osoitetuista potentiaalisista turvetuotantoalueista ei päädy koskaan tuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Turvetuotantoalueiksi on osoitettu ojitettuja tai muuten luonnontilaisuudeltaan merkittävästi muuttuneita suoalueita. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet on suunnittelussa rajattu ulkopuolelle. Kaavassa esitettyjen ratkaisujen suunnittelussa ja suunnitteluun kytkeytyvässä vaikutusten arvioinnissa on pyritty siihen, että alueella sijaitsevat ja sinne suunnittelut toiminnot eivät vaaranna ekologista kestävyyttä Satakunnan Vihreät ry Vaihemaakuntakaavassa ongelmallisinta on edelleen suunniteltu soiden käytön lisääminen. Jouppilankeitaan lähellä luonnontilaa olevat ja ojittamattomat Turvetuotannossa olevien tai turpeenottoon soveltuvien alueiden osoittaminen Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjä maakuntakaavan sisältövaatimuksia ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita. 11. maaliskuuta 2019 Sivu 6/9

7 kohteet pitää rajata turvetuotannon ulkopuolelle. Vaikka valmistelussa turvetuotantoalueiksi osoitettu kokonaisala on vähentynyt (3850 ha/3200 ha) ja useita kaavamääräyksiä on muutettu ja tarkennettu, on soiden käytön lisääminen erittäin haitallista. Uusimpien ilmastonmuutosta koskevien tietojen perusteella myös Suomen on edelleen vähennettävä aiempia arvioita enemmän ilmastopäästöjä mahdollisimman pian. Turpeen käyttö energiantuotantoon olisi lopetettava niin pian kuin mahdollista. Missään tapauksessa turpeen käyttö polttoaineena ei voi jatkua enää 2025 jälkeen. Tämän takia - kun otetaan huomioon nykyiset ja vireilläolevat turpeenottoluvat sekä mm kasvualustojen uudet vaihtoehdot - uusia alueita turvetuotannolle ei enää juuri tarvita. Ilmaston, luonnon ja ympäristön kannalta parasta olisi, että uusia alueita ei vaihemaakuntakaavassa osoiteta lainkaan turvetuotannolle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) mukaan alueiden käytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti turpeen ottoalueiden osoittamisella on pyritty luomaan mahdollisuudet sekä kasvu- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti turpeen energiankäytöllä on kotimaisena energianlähteenä ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä tärkeä rooli Satakunnan energiapolitiikassa. Pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena biopolttoaineiden, erityisesti puun kanssa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti varattaessa alueita turvetuotantoon on sovitettu yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton vaikutuksia vesistöihin on tarkasteltu valuma-alueittain ja suunnittelussa on otettu huomioon suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja muiden ympäristönäkökohtien vaalimiseen liittyvät vaatimukset. Lisäksi kaavassa osoitetut toiminnot on pyritty ohjaamaan vähiten herkille alueille ja siten on pyritty edistämään arvokkaimpien luontokokonaisuuksien säilymistä. Turvetuotannon tarveselvityksen mukaan Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia tuotantoalueita noin ha Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu vuoteen 2035 mennessä. Esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvuissa ei ole huomioitu valtakunnallisia tavoitteita turpeen energiankäytön vähentymisestä tulevaisuudessa, uusien polttotekniikoiden käyttöönoton aiheuttamia vähennyksiä ja energiantuotantotapojen kehittymistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. Lisäksi on otettava huomioon, että osa kaavassa osoitetuista potentiaalisista turvetuotantoalueista ei päädy koskaan tuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen. Jouppilankeitaalle Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 osoitetun turvetuotantoalueen EO5 osalta on otettava huomioon, että Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetut turvetuotannon alueet (EO5 ja EO6) täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden verkostoa (EO3, EO4). Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) ja korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen Satakunnan maakuntakaavassa Jouppilankeitaan eteläosassa sijaitseva luonnontilaisen kaltainen alue on osoitettu voimassa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa turvetuotantoalueena EO3 (Jouppilankeidas 305, pinta-ala 80 ha). Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuja turvetuotantoaluevarauksia ei ole käsitelty Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 osoitettu Jouppilankeitaan turvetuotantoaluevaraus EO5 sijoittuu Jouppilankeitaan ojitetulle alueelle. Kyseisellä alueella on myös olemassa olevaa pienturvetuotantoa. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 potentiaalisia turvetuotantoalueita koskevassa suokohtaisessa aineistossa on esitetty karttarajaus, josta ilmenee mille alueelle Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettu turvetuotantoalueen varaus EO5 kohdistuu. Pääosin Karvian kunnan alueella sijaitsevan Jouppilankeitaan alueella on toteutettu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon (VARELY 5177/2015). Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella menettelyllä, jolloin turvetuotantoalueita koskeva vaikutusten arviointi tarkentuu haettavana olevan lupahakemuksen mukaisesti Suomen Luonnonsuojeluliitto Uusien polttotekniikoiden käyttöönotto ja energiatuotantotapojen kehittyminen vähentävät turvetuotantoalueisiin varatun pinta-alan tarvetta. Muistutuksessa viitataan Satakunnan ilmasto- ja Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) mukaan alueiden käytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteiden mukaisesti turpeen ottoalueiden osoittamisella on pyritty luomaan mahdollisuudet sekä kasvu- että energiaturpeen tuotannon jatkumiselle Satakunnassa. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti turpeen energiankäytöllä on kotimaisena energianlähteenä ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä 11. maaliskuuta 2019 Sivu 7/9

8 energiastrategian tavoitteisiin ja nostetaan esille hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n julkaisema hälyttävä Global Warming of 1,5 C - erikoisraportti. Uusiutumattoman turvetuotannon huomattavat ilmastovaikutukset huomioon ottaen maakunnassa tuleekin varautua turvetuotannon varsin nopeaan loppumiseen. Kaikkiin uusiin tuotantoaluevarauksiin tulee tästä johtuen suhtautua hyvin kriittisesti. Mittavien tuotantoaluevarausten sijaan tulisi kiinnittää huomiota energiantuotannon sopeuttamistoimiin turvetuotannosta vähittäin luovuttaessa. tärkeä rooli Satakunnan energiapolitiikassa. Pitkäntähtäimen huoltovarmuuden ylläpito edellyttää, että hyödynnettävissä olevia turvevaroja käytetään suunnitelmallisesti tukipolttoaineena biopolttoaineiden, erityisesti puun kanssa. Turvetuotannon tarveselvityksen mukaan Satakunnassa on tarve osoittaa uusia, tulevaisuuden tarpeita palvelevia tuotantoalueita noin ha Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2, koska valtaosa nykyisistä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoalueista poistuu vuoteen 2035 mennessä. Esitettyjä lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että luvuissa ei ole huomioitu valtakunnallisia tavoitteita turpeen energiankäytön vähentymisestä tulevaisuudessa, uusien polttotekniikoiden käyttöönoton aiheuttamia vähennyksiä ja energiantuotantotapojen kehittymistä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut varaukset eivät pysty vastaamaan tarveselvityksessä todettuun tarpeeseen. Lisäksi on otettava huomioon, että osa kaavassa osoitetuista potentiaalisista turvetuotantoalueista ei päädy koskaan tuotantoon mm. maanomistusoloista johtuen Suomen Luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri on esittänyt lausunnossaan listan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa osoitetuista alueista, jotka eivät sovellu turvetuotantoon tai joiden vaikutukset veden laatuun ja mm. uhanalaisen taimenen ja jokihelmisimpukan elinolosuhteisiin vaativat erityistä huomiota. Kohteiden numerot ovat: 15650, 15657, 15705, 15780, 181, 182, 15791, 15792, 15799, 5219, 15921, 15922, 108, 515, 517, ja Lisäksi muistutuksessa on todettu hallinto-oikeuden käsittelyssä olevaan, selvitysalueeksi kaavassa merkityn Haukisuon vesien johtamisen olevan epäselvää. Haukisuon tapauksessa vedet johdetaan joko Joutsijärven suuntaan tai Sääksjärveen. Mahdollisesti molempiin. Muistuttajan mukaan Ulvilan Isosuon (31566) ja Haukisuon varauksista tulee luopua vesistöriskien vuoksi. Seuraavilla lausunnoissa mainituilla alueilla on voimassa oleva ympäristölupa, joka käsittää vähintään osan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetusta turvetuotantoalueesta. Aittomäenkeidas (15650), Paholamminkeidas 15705, Kuuskeidas 15657, Rupakistonneva ja Isokeidas (15688). Lisäksi Paholamminkeidas on osoitettu turvetuotantoalueena oikeusvaikutteisessa Paholammin tuulivoimaosayleiskaavassa. Ympäristöluvissa on määritelty kuivatusvesien ohjaussuunnat. Harjunpään valuma-alueen latvoille Joutsijärven alueelle (35.143) ja Kullaan alueelle (35.142) on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 yksi turvetuotantoalue, Isosuo (31566). Kyseinen suo sijaitsee Joutsijärven ja Kullaan vesistöalueiden rajalla, joten osa vesistä saattaa laskea Joutsijärveen. Kivijärvensuo (95) on poistettu ehdotusvaiheessa 2. Maakuntakaavan suunnittelutasolla ei voida varmuudella tietää, mille vesistöalueelle vedet tullaan johtamaan, vaan tuotantoalueiden yksityiskohtainen suunnittelu ympäristölupavaiheessa ratkaisee lopulta vesistöalueiden rajalla sijaitsevien kohteiden veden kulut. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu vaihemaakuntakaavassa osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaikutukset Joutsijärven valuma-alueeseen (35.143) ovat vähäiset (luku 5.7.5, taulukot 5-11 ja 7-3). Luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluva Kivijärvensuo (95) on poistettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta luontoarvojen vuoksi ja samalla varauksen poistaminen vaikuttaa vähentävästi vesistöalueiden rajalla sijaitsevien turvetuotantoalueiden aiheuttamaan potentiaaliseen kuormitukseen. Kivijärvensuo oli varauksena mukana vesistövaikutuksia käsittelevässä selvityksessä (vaihe 2). Vaihemaakuntakaavassa osoitetut Lutaneva (108) ja Rekikeidas (515) sijaitsevat Sääksjärven yläpuolisella Rukajoen (35.157) valumaalueella. Vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 arviointiraportissa on arvioitu Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitetun turvetuotannon kuormituksen osuutta valuma-alueella verrattuna muun maankäytön kuormitukseen ja tämän mukaan vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuotantoalueiden kuormitus on vähäistä verrattuna valuma-alueen muuhun kuormitukseen (luvut ja 7). Haukisuolle (104) on myönnetty lokakuussa 2017 ympäristölupa, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on Satakuntaliiton tietojen mukaan edelleen kesken. Ympäristöluvan mukaan Haukisuon (104) vedet ohjataan Sääksjärveen. Haukisuon (104) turvetuotantoaluetta koskeva varaus Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa 2 on muutettu selvitysalueeksi. Selvitysaluemerkinnällä (se) osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Haukisuon osalta ratkaisu tarkentuu ympäristönsuojelulain mukaisen valitusprosessin kuluessa. Haukisuon vesistövaikutuksia osana vaihemaakuntakaavan 2 suunnittelua on arvioitu edellä mainitun vesistövaikutuksia käsittelevän vaiheen 2 raportin luvuissa ja 7. Muiden lausunnoissa mainittujen turvetuotantoalueiden osalta Satakuntaliitto viittaa vesistövaikutusten arviointia käsitteleviin selvityksiin (vaiheet 1 ja 2). Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 selostuksessa esitetyissä taulukoissa 7, 8 ja 9 on esitetty yhteenveto vaihemaakuntakaavassa osoitetun turvetuotannon vesistökuormituksesta. Taulukossa 9 on tarkasteltu 11. maaliskuuta 2019 Sivu 8/9

9 vesistövaikutuksia herkillä kolmannen jakovaiheen mukaisilla valuma-alueilla. Lisäksi kuvassa 48 on esitetty vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistossa osoitettujen turvetuotantoalueiden kuormituksen (fosfori ja typpi) prosenttiosuus kaikesta maankäytöstä. Selvityksessä esitetyt taulukot ja kuvat on esitetty vesistövaikutuksia käsittelevässä vaiheen 2 selvityksessä. Taulukkoja ja kuvia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että ne on laadittu valmisteluvaiheen aineiston pohjalta ja tämän jälkeen kaavaprosessin edetessä valmisteluvaiheen aineistossa osoitettuja turvetuotantoalueita on poistunut ehdotusvaiheessa 2 ja samalla arvioidut vesistövaikutukset ovat pienentyneet osalla valuma-alueita. ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä Vapo Oy Vapo toteaa muistutuksessaan, että turvetuotannon harjoittamisen kannalta pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän maakuntakaavan ongelmat kulminoituvat vähäiseen uuteen kaavoitettuun tuotantopinta-alaan. Kaavan valmisteluvaiheeseen annetussa mielipiteessään Vapo Oy on esittänyt, että uutta turvetuotannon pinta-alaa tulee kaavoittaa maakuntaan n ha. Tarvearvio perustuu mm. turpeen käyttäjille ja tuottajille suunnatun kyselyn tuloksiin, epävarmuustekijöihin maanhankinnassa sekä tietoon nykyisten turvetuotantoalueiden poistumaennusteesta. Vapon esittämällä kaavapinta-alalla huolellisesti kohdennettuna varmennettaisiin maakunnan turvetuotannon jatkuvuutta ympäristönäkökohdista tinkimättä. Nähtävillä olevan ehdotuksen mukaisesti kaavaan ei ole kuitenkaan asianmukaisista perusteluista huolimatta tarkoitus kaavoittaa uutta tuotantopinta-alaa kuin n ha (E05 ja E06) ha. Tämä on jopa useita satoja hehtaareita vähemmän kuin kaavan valmisteluvaiheen versiossa esitettiin. Merkitään tiedoksi. Alimitoitetun turvetuotannon pinta-alan varaaminen kaavassa osoittaa, että kaavoittaja ei ole tältä osin onnistunut kaavan valmistelu- ja suunnittelutyössä asianmukaisesti. Koska kaavaprosessi on edennyt jo ehdotusvaiheeseen, on oletettavaa, että uusia turvetuotannon varauksia ei tuottajien toiveista huolimatta ole kaavaan enää mahdollista lisätä. Samalla Vapo Oy kuitenkin huomauttaa, että uusien potentiaalisten tuotantoalueiden kaavoitusta tuleekin jatkaa seuraavissa kaavaprosesseissa ja tiiviissä yhteistyössä turvetuotantotoimijoiden kanssa. 11. maaliskuuta 2019 Sivu 9/9