KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN TYYTYVÄISYYSKYSELY 2010

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN TYYTYVÄISYYSKYSELY 2010 Yhteenveto kyselyn tuloksista Keuruu Laukaa Muu Keski-Suomi: Viitasaaren seutu

2 KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENKYSELY 2010 Viitasaaren seutu Taustaa Yhteenveto julkisista yrityspalveluista koko kyselyaineistosta Yhteenveto julkisista yritysneuvontaja kehittämispalveluista koko kyselyaineistosta Diagrammit Viitasaaren seudulta Vapaat vastaukset

3 Taustaa Keski-Suomen Yrittäjät ry toteutti tyytyväisyyskyselyn osana Asiakaslähtöinen yrityspalvelu-uudistus Keski-Suomessa, vaihe II (AYPU 2) hanketta. Edellinen, hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluva kysely toteutettiin syksyllä Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä Webropol kyselytyökalulla 3254 pääosin Keski-Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjälle Keski-Suomessa. Keuruun seudulle ja Laukaaseen kysely tehtiin yhteistyössä alueen kehittämisyhtiön kanssa myös ei jäsenille. Vastauksia saatiin yhteensä 592 kappaletta, joista Keuruun seudulta 69, Laukaasta 62 ja muualta Keski-Suomesta 461 kappaletta. Vastaajista pääosa, noin 67,5 prosenttia olivat vuotiaita. Alle 40 -vuotiaita vastaajista oli noin 22 prosenttia. Palvelu- ja kaupanalan yrittäjiä vastaajista oli lähes 73 prosenttia. Yksinyrittäjiä vastaajista oli 38 %, 2-5 hengen työntekijän yrityksiä noin 37 prosenttia. Vastaajien enemmistö, yli 43 %, oli toiminut yrittäjänä yli 15 vuotta. Yrittämisen alkutaipaleella, alle viisi vuotta toimineita oli 28 prosenttia. Vastanneista yrittäjistä lähes 68 % toimii Jyväskylän seudulla. Kyselyn alhaisimmat vastausmäärät saatiin Jämsän, Karstulan, Kivijärven ja Luhangan alueiden yrittäjiltä. Kyselyn taustaprofiilit vastasivat melko hyvin vuoden 2007 kyselyä. Tuolloin vastauksia saatiin kuitenkin enemmän, 881 kappaletta.

4 Yhteenveto julkisista yrityspalveluista (1/2) Paikkakunnilla yleisesti saatavilla olevat julkiset yrityspalvelut olivat kohtuullisen hyvin tunnettuja, noin puolet vastanneista tunsi nämä palvelut hyvin tai melko hyvin. Keuruun seudulla palvelut tunnettiin paremmin kuin muualla Keski-Suomessa keskimäärin. Julkisten palveluiden käyttö on ollut hyvää. Vastaajista suurin osa on käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana julkisia yrityspalveluita ja näistä palveluista noin 76 % vastanneista on käyttänyt verohallinnon palveluita. Seuraavaksi eniten on käytetty rekisteri- lupa- ja ilmoitusasioita (63 %). Muita julkisia yrityspalveluita, Seuraavaksi eniten on käytetty rekisteri- lupa- ja ilmoitusasioita (63 %). Muita julkisia yrityspalveluita, kuten työvoima-, työterveys-, rahoitus- ja yritysneuvontapalveluita on käyttänyt noin 34 % vastanneista. Eri koulutuspalveluita, mukaan lukien korkeakoulujen palveluita on hyödynnetty noin 30 prosentista vastanneista ja hanketoiminnassa on ollut mukana noin 14 % vastanneista.

5 Yhteenveto julkisista yrityspalveluista (2/2) Julkisiin yrityspalveluihin on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä, toisaalta esimerkiksi hanketoiminnan ja kunnan teknisten palveluiden kehittämisessä joka viides vastaaja näkee parantamisen varaa. Verohallinnon ja muihin viranomaispalveluihin, kuten rekisteri-, lupa- ja ilmoitusasioihin tyytyväisimmät olivat Laukaan ja muun Keski-Suomen alueilta vastanneet yrittäjät. Keuruun seudun yrittäjät olivat tyytyväisimpiä rahoituspalveluihin sekä yritysneuvontaja kehittämispalveluihin. Julkisten palveluiden tuottajilta odotetaan erityisesti asiantuntijuutta, nopeutta ja ajankohtaisuutta sekä luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Erityisesti toivotaan ns. yhden luukun toimivuutta, yrittäjähenkisyyttä ja auttamishalukkuutta. Noin joka kolmas vastaaja ei näe maksuttomuuden tai paikallisuuden olevan olennaisen tärkeää julkisissa yrityspalveluissa.

6 Yhteenveto julkisista yritysneuvontaja kehittämispalveluista (1/3) Kyselyyn vastanneista yli 40 prosenttia ilmoitti, että ei ole viimeisen kahden vuoden aikana käyttänyt mitään julkisia yritysneuvontaja kehittämispalveluita. Keskeinen käytetty palvelu, neuvontapalvelu, liittyi esimerkiksi tukihakemuksiin, yritysjärjestelyihin, toiminnan tehostamiseen ja yritysmuodon vaihtamiseen. Koulutukseen liittyviä palveluita käytti noin 43 prosenttia yleensä palveluita käyttäneistä. Koulutuksista kiinnosti eniten oppisopimuksiin, työvoimakoulutuksiin, yrittäjäosaamisen kehittämiseen ja taloushallinnon osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. ELY-keskuksen palveluita hyödynnettiin avoimien vastausten mukaan runsaasti eri kehittämistoimissa. Lähes 100 vastannutta yrittäjää oli käyttänyt ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluita tai kehittämisyhtiöiden palveluita. Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäälliköitä käytettiin ahkerasti konsultointia vaativissa, yrityksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Merkittävinä esteinä julkisten yritysneuvontaja kehittämispalveluiden käytölle nähtiin asiantuntijuuden puute (45 % vastaajista), ongelmat palveluiden saatavuudessa (40 % vastaajista) ja palvelun- tai palveluajan hitaus (39 % vastaajista). Viestintäkanavista parhaimmaksi nähtiin sähköposti, yli 85 % vastanneista piti tätä kanavaa parhaimpana tiedon välitystienä. Internet ja muut yrittäjät eli ns. puskaradio olivat myös vastanneiden mielestä hyviä viestintävälineitä. Sanomalehti ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto oli noin 30 prosentin mielestä huonoin vaihtoehto yhteydenottoon tai viestimiseen yritysneuvonta-asioista.

7 Yhteenveto julkisista yritysneuvontaja kehittämispalveluista (2/3) Yritysten kehittämisessä toimiville viesti tulevaisuuden toimista oli selkeä. Vastaajista noin 80 prosenttia näki, että palvelukokonaisuuksia ja palvelutuotteita tarvitaan ja halutaan lisää. Näistä tulee myös viestiä entistä enemmän, koska noin 70 % vastaajista toivoi parempaa tiedottamista. Kolmanneksi 66 % vastanneista haluaa yksityisiä yrityspalvelutoimijoita halutaan mukaan yritysneuvontaja kehittämispalveluiden tuottajiksi. Nykyisten organisaatioiden fyysinen koko ei ole vastanneiden mukaan niinkään olennaista, nyt on panostettava enemmän yritysten verkostojen kehittämiseen sekä palveluiden monipuolistamiseen toimialoista ja yrityskoosta riippumatta! Vastaajista yli puolet, 58 prosenttia näki seudullisten yrityspalveluiden hyödyttäneet omaa yritystoimintaa. Ne, jotka eivät olleet kokeneet hyötyä näkivät pääsääntöisesti, että eivät tarvinneet palveluita tai kokivat toimintansa liian pieneksi näille palveluille. Toisaalta haastavana nähtiin myös oma osaaminen eri palveluiden hakemiselle tai päinvastoin: koettiin, että osaajia ei löydy oman yrityksen palvelutarpeisiin. Seudullisen kehittämisyhtiön kolme tärkeintä tehtävää vastanneiden mielestä ovat: Uusien yritysten perustamisen tukeminen Kasvavien yritysten toiminnan tukeminen Investointirahoituksen saamisessa tukeminen

8 Yhteenveto julkisista yritysneuvontaja kehittämispalveluista (3/3) Seudullisten kehittämisyhtiöiden tehtävistä tärkeinä nähtiin myös sukupolvenvaihdosten tukeminen ja kontaktiverkoston luominen. Kehittämisyhtiön merkitystä arvioitiin avoimissa vastauksissa myös seuraavasti: Yhdistävä tekijä alueen yrityksin kehittämisessä Markkinointiverkoston luominen otettava asiaksi Innovaatiotoimintaa ei tunnuta tukevan mitenkään Tukien suuntaaminen pieniin yrityksiin olisi tärkeää, nyt huomioidaan vain isot Toimitilojen ja yhteistyöyritysten hankkiminen olisi tärkeää Punaisen langan kirkastaminen yrittäjälle toiminnan kehittyessä Kyselyn tulokset ovat samankaltaisia jo aiemmin syksyllä 2007 tehdyn kyselyn kanssa. Edelleen yhdessä kehittäviä asioita ovat asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja -tuotteiden rakentaminen yhdessä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Ensimmäisen kyselyn jälkeen käynnistynyt Yritysten Taitava Keski-Suomi hanke keräsi monia positiivisia palautteita. Pienten yritysten yhtenä palvelumallina YTKS on eriomainen esimerkiksi sen joustavuuden ja nopean toimintamahdollisuuden vuoksi. Viestintäkanavien merkitys ajassa on muuttunut ehkä enemmän sähköiseen viestintään ja face to face -tapahtumiin perinteisen viestinnän kustannuksella.

9 Olen käyttänyt (n=42) viimeisen kahden vuoden aikana: olen ollut näihin palveluihin: (Harmaa palkki kuvaa 2007 (n=51) kyselyn tyytyväisyyttä)

10 Miten tärkeinä näet seuraavat ominaisuudet julkisten yrityspalveluiden tuottamisessa: toimialan ainakin jonkinasteista tuntemusta suurin este julkisten yritysneuvontaja kehittämispalveluiden käyttämiselleni:

11 Olen käyttänyt yritysneuvontaja kehittämispalveluista viimeisen kahden vuoden aikana: sisaryrityksen perustaminen, keskustelukumppani rahoitukseen liittyvää palvelua x3 yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita ensimmäisen työntekijän palkkatuki investointiavustus yhtiöjärjestyksen muutos yrittäjän täydennyskoulutusta, yrittäjäkurssi, oppisopimuskoulutusta, Yrittäjän ammattitutkinto, 3-D suunnitteluun liittyvää kehittämishanke, tietojärjestelmien kehittäminen, CRM asiakashallinnan kehittämishanke, markkinointi rahoitusneuvottelut, liikkeenmyynti, Witaksen klinikkapalvelut ei ole ollut tarvetta toimitilat, rakennuslupapalvelut

12 Saatko riittävästi tietoa oman alueesi yritysneuvontaja kehittämispalveluista: Arvioni yritysneuvontaja kehittämispalveluiden viestintäkanavista: (harmaa palkki kuvaa 2007 kyselyn koko Keski-Suomen tuloksia)

13 Tulevaisuudessa tärkeää yritysneuvontaja kehittämispalveluiden toiminnassa on mielestäsi:

14 Arvioi seudullisen kehittämisyhtiön tehtävien merkitystä seudullasi/alueellasi? (harmaa palkki kuvaa 2007 kyselyn koko Keski-Suomen tuloksia)

15 Yhteenvetoa vapaista vastauksista: huomaavaisuus ja yhteydenotot tärkeitä on tärkeää, että tiedän mistä saan aina asiantuntevaa ja hyvää palvelua, kun sitä tarvitsen nuorena yrittäjänä arvostan sitä, että minut vastaanotetaan avoimesti ja asiani otetaan vakavasti..emme ole juurikaan käyttäneet muita kuin verottajan ja työterveyshuollon palveluita. Ja ne ovat pelanneet hyvin olen saanut erittäin paljon tukea ja neuvoja Viitasaaren yrityspalvelusta omaa yritystä perustaessani vuonna En olisi yksin ennättänyt kerätä kaikkea tietoa yrityksen perustamiseen yli vuosi sitten esitin paikalliselle kehittämisyhtiölle selvästi yksilöidyn koulutustarpeen. Tähän asiaan ei ole vastattu. Olen hoitanut asian kyllä kuntoon muulla tavalla palvelupisteet paikkakunnalla tukihakemuksissa avustaminen oli tärkeää ja asiantuntevaa hyvin pelaa. Luulen, että yrittäjät kokevat avustushakemukset holhoavina ja vaikeina on tullut ilmi toivottomia hankkeita, joita itsepäisesti viedään päättäjien toimesta läpi vaikkei niillä näyttäisi olevan tulevaisuutta. Tämä on aiheuttanut välillisesti mm. liian alhaisen yritysten tuottavuuden