Sydänsarkoidoosi. Oireet. Diagnoosi
|
|
- Vilho Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Riina Kandolin, Jukka Lehtonen, Jukka Schildt, Marit Granér, Kaisa Salmenkivi, Aapo Ahonen, Lauri Karhumäki ja Markku Kupari Sydänsarkoidoosi Sydänsarkoidoosi on sydänlihaksen vaikea tulehdussairaus, joka ilmenee eteis-kammiokatkoksena, kammiotakykardioina tai sydämen vajaatoimintana tai näiden yhdistelmänä. Noin puolella sydänsarkoidoosipotilaista ei ole kliinisiä merkkejä sarkoidoosista sydämen ulkopuolella. Diagnoosi perustuu sydänlihaksen kuvantamiseen ja sydänlihasbiopsiaan. Hoitona käytetään suuriannoksista kortikosteroidilääkitystä. Meilahden sairaalan sydänsarkoidoosipotilaista yli kolmasosalla ilmeni seurannassa henkeä uhkaava sydäntapahtuma Sarkoidoosi on granulomatoottinen sairaus, jonka etiologia on tuntematon. Suomessa sen ilmaantuvuus on noin 11/ /v (Pietinalho ym. 1995, Pietinalho 2006). Esiintyvyydestä ei ole luotettavia tilastoja. HYKS:ssa on viimeisten viiden vuoden ollut hoidossa 44 varmaa sydänsarkoidoositapausta. Sarkoidoosissa granuloomat syntyvät useimmiten keuhkoihin tai imusolmukkeisiin, harvemmin silmiin, sydämeen tai keskushermostoon (Iannuzzi ym. 2007, Puumala ym. 2007). Sydämessä granuloomat sijaitsevat tavallisimmin vasemman kammion vapaassa seinämässä ja kammioväliseinämän basaaliosassa. Sydänlihaksen aktiivinen granulomatoottinen tulehdus tai parantuneeseen tulehdukseen liittyvä sidekudosarpi voi aiheuttaa rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa (Doughan ja Williams 2006). Oireisen sydänsarkoidoosin ennuste on huono sarkoidoosin muihin muotoihin verrattuna. Viiden vuoden kuluttua sairastumisesta % potilaista on menehtynyt tai saanut sydämensiirron (Okura ym. 2003). Oireet HYKS:n kokemuksen perusteella noin puolella sydänsarkoidoosipotilaista esiintyy sarkoidoosin oireita ja löydöksiä ainoastaan sydämessä. Kammioväliseinämän sarkoidoosigranuloomat vaurioittavat johtorataa aiheuttaen II III asteen eteis-kammiokatkoksen, joka on sydänsarkoidoosin ensimmäinen oire yli puolella potilaista (Bargout ja Kelly 2004). Tulehdus tai siitä johtuva arpikudos sydänlihaksessa voi aiheuttaa kammiotakykardian tai kammiovärinän (Uusimaa ym. 2008). Paikallinen tulehdus saattaa myös vaurioittaa sydänlihaksen rakennetta ja aiheuttaa esimerkiksi aneurysman vasempaan kammioon tai mitraalivuodon papillaarilihaksen toimintahäiriön seurauksena. Laajalle edenneessä sydänlihaksen sarkoidoosissa kehittyy sydämen vajaatoiminta, systolinen tai diastolinen. Sydänsarkoidoosissa vajaatoiminta voi kehittyä jopa vuosia ensimmäisen oireen, esimerkiksi täyskatkoksen, jälkeen. Oireiseksi sydämen vajaatoiminnaksi edennyt sydänsarkoidoosi reagoi tavallista huonommin vajaatoimintalääkitykseen, ja tässä edenneessä sydänsarkoidoosin vaiheessa ennuste on huonontunut (Yazaki ym. 1998). Diagnoosi Yleensä diagnoosi lähtee epäilystä, joka perustuu oireisiin, rytmihäiriöihin ja sydämen kaikukuvauslöydöksiin (taulukko 1). Sydänsarkoidoosin diagnosoiminen on vaativaa, koska oireet ovat epäspesifisiä ja diagnostisten menetelmien herkkyys on huono. Kirjallisuudessa on käytetty vaihtelevia sydänsarkoidoosin Duodecim 2009;125:
2 Taulukko 1. Sydänsarkoidoosin piirteitä. Tyypilliset oireet Kuvantaminen Histologinen diagnoosi Hoito Ennuste kriteereitä, minkä vuoksi eri julkaisujen tutkimusten tulosten arvioiminen voi olla vaikeaa. Tavoitteena on aina histologinen diagnoosi sydänlihaksesta, mutta sydänlihasbiopsian herkkyys on huono, joten normaali biopsialöydös ei sulje pois sydänsarkoidoosia. Käytännön työn kannalta käyttökelpoinen tapa on pitää tautia sydänsarkoidoosina, jos sydänlihasbiopsiassa todetaan sarkoidoosiin sopiva löydös tai potilaalla on todettu sarkoidoosi muussa kudoksessa ja hänelle ilmaantuu sydämen vajaatoiminta, täyskatkos tai kammiotakykardioita ilman muuta syytä (taulukko 2). Laboratoriokokeet Täydellinen katkos Kammiotakykardia (monomorfinen) Sydämen vajaatoiminta Äkkikuolema Sydämen kaikukuvaus, magneettitutkimus, positroniemissiotomografia Sydänlihasbiopsianäytteessä granuloomia, jättisoluja ja fibroosia. Ei laaja-alaista kudostuhoa Ensisijaisena kortikosteroidit, toissijaisena muut immunosuppressantit Tavanomaiset sydämen vajaatoiminta- ja rytmihäiriölääkkeet Rytmihäiriötahdistin Sydämensiirto Elossa viiden vuoden kuluttua noin % Käytettävissä ei ole plasmasta mitattavaa merkkiainetta, josta olisi merkittävää käytännön hyötyä sydänsarkoidoosin diagnostiikassa. Tavanomaisten merkkiaineiden (angiotensiiniä konvertoiva entsyymi (ACE), lysotsyymi, kalsium) pitoisuudet ovat yleensä normaalit. Lymfosyyttiaktivaatiota kuvastavat veren interleukiini 2 reseptorin ja beeta 2 -mikroglobuliinin pitoisuudet ovat isoloituneessa sydänsarkoidoosissa tavallisesti normaalit. Tavanomaisten tulehdusmittarien C-reaktiivisen proteiinin ja laskon arvot ovat sydänsarkoidoosissa normaalit. Kaikututkimus Sydämen kaikukuvauksessa saatetaan havaita sydänsarkoidoosiin viittavia löydöksiä, jotka johdattavat oikeaan diagnoosiin. Täydellisen AV-katkoksen aiheuttanut sarkoidoosi vaurioittaa tavallisesti septumin basaaliosassa sijaitsevaa johtorataa, ja siksi tämän alueen seinämärakenne voi olla poikkeava. Kammiotakykardiaa sairastavalla saatetaan todeta paikallisia seinämäliikehäiriöitä tai rakennemuutoksia: sydänlihaksen paksuuntumista, ohenemista tai aneurysmia (Yazaki ym. 1998). Sydämen vajaatoimintaa potevan kaikututkimuksessa löydös voi muistuttaa laajentuvaa kardiomyopatiaa. Usein tavataan seinämän paksuuden muutoksia tai muita rakennemuutoksia, jotka poikkeavat sepelsuonialueista. Mitraaliläppävuoto saattaa johtua papillaarilihaksen granuloomista. Sydämen kaikututkimuksessa havaittavat makroskooppiset muutokset ovat epäspesifisiä, ja siksi niiden perusteella ei voida sulkea pois sydänsarkoidoosia. Muut kuvantamismenetelmät Kun epäillään tulehduksellista tai muuta paikallista sydänlihassairautta, uudet sydänlihaksen rakennetta kuvantavat menetelmät voivat auttaa diagnostiikassa. Magneetti- ja PET-kuvauksilla pyritään diagnoosiin tulehduksellisen sydänlihastaudin varhaisvaiheessa ennen laajan kudosvaurion kehittymistä. Näitä menetelmiä voidaan käyttää paikallisen sydänlihasvaurion tai tulehduksen havaitsemiseen ja sydänlihasbiopsian kohdentamiseen. Positroniemissiotomografia 18 F-fluorodeoksiglukoosimerkkiaineella (FDG) yhdistettynä perfuusiokuvaukseen mahdollistaa tulehduspesäkkeiden tunnistamisen sydänlihaksesta (Yamagishi ym. 2003, Ishimaru ym. 2005). 18 F-FDG on glukoosianalogi, jonka kuljetusproteiinit siirtävät soluun. Solun sisällä FDG metaboloituu FDG-6-fosfaatiksi ja jää siinä muodossa solun sisälle. Sarkoidoosi aiheuttaa vaurion ja 2345
3 KATSAUS Taulukko 2. Meilahden sairaalassa todetut sydänsarkoidoositapaukset (hoidossa vuosina ). Tiedot haettu sairaalan diagnoosirekisteristä ja potilastietojärjestelmistä. Varmistus sydänlihaksesta kudosnäytteellä Diagnoositapa Potilaita Muussa elimessä todettu sarkoidoosi + sydänilmentymä Iän keskiarvo, v (vaihteluväli) 50 (34 66) 49 (26 75) Naisia/miehiä 19/5 11/9 Oire (%:lla potilaista) Täyskatkos Kammiotakykardia Kammiovärinä Sydämen vajaatoiminta (ejektiofraktio alle 55 %) Sydämen ulkopuolinen sarkoidoosi (%:lla potilaista) EKG-löydös (%:lla potilaista) RBBB LBBB Normaali Laboratoriomarkkerit yli viitearvojen (%:lla potilaista) ACE Lysotsyymi Lasko Kalsiumionit Septumin poikkeavuus sydämen kaikukuvassa (%:lla potilaista) Tulehduskertymä + perfuusiopuutosalue positroniemissiotomografiassa (%:lla potilaista) Myöhäistehostuma magneettikuvassa (%:lla potilaista) Tahdistin Rytmihäiriötahdistin (%:lla potilaista) Hoitona glukokortikoidin lisäksi muu immunosuppressantti (%:lla potilaista) Sydämensiirto (%:lla potilaista) 29 0 Sydänperäinen kuolema / sydämensiirto / kammiovärinä (elvytys tai tahdistimen hoitama) (%:lla potilaista) siten verenkierron vähenemisen arpeutuneessa tai tulehtuneessa sydänlihaksessa (kuva 1). 18 F-FDG:n paikallinen korostunut kertyminen sarkoidoosipesäkkeeseen sydänlihaksessa johtuu tavallisesti paikallisesta tulehduksesta, sillä glukoosi on tulehdussolujen keskeisin energianlähde (Okumura ym. 2004). Merkkiaineen epätasainen jakautuminen sydänlihakseen on ajoittain ongelmana. Tämä on pyritty estämään varmistamalla rasvahappojen riittävä saatavuus sydänlihaksen energia-aineenvaihdunnalle tarjoamalla rasvainen ateria ennen 18 F-FDG-tutkimusta. Sydänsarkoidoosin diagnostiikka isotooppikuvantamisella on haasteellista, eivätkä löydökset ole yksiselitteisiä. PET-kuvauksen asema sydänsarkoidoosin diagnostiikassa ei ole vielä vakiintunut, ja kontrolloituja tutkimuksia aiheesta on vielä vähän. Heikkouksistaan huolimatta 18 F-FDG- PET auttaa tulehduksellisen sydänlihastaudin diagnostiikassa. Sydämen magneettikuvauksessa voidaan havaita merkkejä akuutista tai kroonistuneesta tulehduksesta ja siihen liittyvästä fibroosista J. Lehtonen ym.
4 Kuva 1. Sydämen perfuusiotutkimus 201 talliumisotoopilla (ylhäällä) osoittaa arpikudokseen sopivan septaalisen perfuusiopuutosalueen. Samalla alueella (alempi rivi) positroniemissiotomografia 18 fluorodeoksiglukoosilla osoittaa merkkiaineen kertymän, joka sopii arpialueen tulehdukseen. (Lauerma 2007). Magneettitutkimus on hyödyllinen erotusdiagnostiikassa, ja sitä voidaan käyttää sydänlihasbiopsian kohdentamiseen ja hoidon suunnitteluun. Useimmilla sydänsarkoidoosipotilailla on tahdistin, joten heille magneettikuvaus ei tule kysymykseen taudin seurannassa. Biopsia Oikean kammion septumin biopsian herkkyys on vain %, koska sarkoidoosi jakautuu heterogeenisesti sydänlihaksessa (Uemura ym. 1999). Sarkoidoosin paikallisen luonteen takia granuloomien puuttuminen sydänlihasnäytteestä ei sulje pois sydänsarkoidoosia. Biopsianäytteitä tulisi ottaa kerralla herkkyyden parantamiseksi. Biopsiassa on oleellista erottaa sydänsarkoidoosi ja jättisolumyokardiitti. Sydänlihasbiopsian tarkkuus on histologisesti hyvä, eli jos kudosnäyte on saatu sydänlihaksen tulehtuneelta alueelta, saadaan erityyppiset sydänlihaksen tulehdussairaudet eroteltua toisistaan. Sarkoidoosille tyypillisiä ovat granuloomat ja jättisolut ilman laaja-alaista sydänlihastuhoa (kuva 2). Jos kuvantamistutkimukset osoittavat sydänlihaksessa paikallisia muutoksia ja kliininen taudinkuva viittaa vahvasti sydänsarkoidoosiin, otetaan tarvittaessa uudet biopsianäytteet vasemmasta kammiosta tai sydämen ulkopuolisesta kudoksesta (Kim ym. 2009). Vasemman kammion biopsia on suuren riskin toimenpide, ja se tulisi tehdä vasta erityisen harkinnan jälkeen. Hoito Immunosuppressiolääkitys. Sydänsarkoidoosia tulee aina hoitaa, koska sen ennuste on huono. Sarkoidoosin hoidon kulmakivenä ovat glukokortikoidit, joilla granulomatoottinen tulehdus vaimenee tai sammuu ja muuttuu kudosfibroosiksi (Syvänne ym. 1990). Glukokortikoideilla pyritään estämään sydämen systolisen toiminnan heikkeneminen. Niillä ei yleensä kuitenkaan voida palauttaa eteis-kammiojohtumista tai estää kammiotakykardioita. Sydänsarkoidoosin glukokortikoidihoidon kestoa ja annostuksia ei ole määritetty kontrolloiduissa tutkimuksissa. Käytettävissä oleva tutkimustieto viittaa siihen, että suuriannoksinen glukokortikoidilääkitys estää sydänsarkoidoosin etenemistä. Tavallisesti hoito aloitetaan 1 3 kuukauden prednisonilääkityksellä annoksin mg/ vrk (1 mg/kg). Tämän jälkeen annosta vähennetään asteittain 5 10 mg:lla kuukaudessa ylläpitotasolle mg/vrk siten, että hoidon 2347 Sydänsarkoidoosi
5 KATSAUS Kuva 2. Sydänsarkoidoosi. A) Sydänlihasbiopsianäytteessä on sarkoidoosille tyypillisiä ei-juustomaisia granuloomia, joihin liittyy monitumaisia jättisoluja. Kudoksessa ei ole laaja-alaista nekroosia, joka voisi viitata jättisolumyokardiittiin. B) Kudoksessa on löyhää fibroosia. C) Sarkoidoosille tyypillinen granulooma, jossa on epiteloideja jättisoluja kokonaispituus on kuukautta (Doughan ja Williams 2006). Ellei glukokortikoideilla saavuteta vastetta tai haittavaikutukset estävät riittävän annoksen käytön, muita vaihtoehtoja ovat atsatiopriini, metotreksaatti ja syklosporiini. Näyttö näiden lääkkeiden tehosta on vähäinen. Tapausselostusten perusteella tuumorinekroositekijä alfan estäjä infliksimabi voi olla hyödyllinen sydänsarkoidoosissa. Rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan hoito. Täyskatkosta hoidetaan tahdistimella, koska se ei yleensä korjaannu glukokortikoidihoidolla. Toinen tavallinen oire on kammioarytmia, joka johtuu aktiivisesta tulehduksesta tai arpikudoksesta. Sarkoidoosigranuloomat paranevat jättäen jälkeensä arpikudosta, ja siten sydänsarkoidoosissa rytmihäiriötaipumus on yleensä pysyvä tai etenevä. Rytmihäiriötahdistimen asennuksen aiheet ovat samat kuin muissa kardiomyopatioissa. Profylaktisen rytmihäiriötahdistimen hyödystä ei ole varmaa tietoa. Sydänsarkoidoosissa huonon ennusteen merkkejä ovat vasemman kammion heikentynyt systolinen toiminta, pitkäkestoiset kammiotakykardiat ja heikko rasituksensieto. Vajaatoiminta voi ilmentyä vasta vuosien päästä taudin ensimmäisestä oireesta. Immunosuppressiivisen hoidon tavoitteena on estää sydämen vajaatoiminnan kehittyminen, koska siinä vaiheessa sarkoidoosin ennuste on huono. Jos hoidoista huolimatta kehittyy vaikea sydämen vajaatoiminta, sydämensiirto on käyttökelpoinen hoitomuoto. Kliinisen tilanteen vaikeutuessa kannattaa sydämensiirtoselvitykset aloittaa hyvissä ajoin. Hoitovasteen seuranta Sarkoidoosin taudinkulku on polveileva ja huonosti ennustettavissa. HYKS:n sydänsarkoidoosipotilaista 39 % on saanut pahanlaatuisen kammioarytmian, joutunut sydämensiirtoon tai menehtynyt (taulukko 2). Glukokortikoidihoito rauhoittaa tulehduksen mutta ei sen syytä, ja siksi sarkoidoosi voi uusiutua hoidon jälkeen. Vaikka tauti kliinisesti rauhoittuu, tulee potilaita seurata säännöllisesti. Yksilöllinen hoito taudin aktiivisuuden mukaan on tavoite, mutta sarkoidoosin tulehdusaktiivisuuden seuraamiseksi ei ole menetelmiä rutiinikäytössä. 18 FDG-PET kuvantamisella arvioidaan glukoosimetabolian aktiivisuutta, joka heijastaa tulehduksen aktiivisuutta. PET-kuvauksen kliinistä merkitystä sydänsarkoidoosin hoidossa ei ole systemaattisesti tutkittu. Sarkoidoosin aktiivisuutta voidaan arvioida epäsuorasti useammalla mittarilla. Pitkään suurena säilyvä troponiinipitoisuus viittaa jatkuvaan sydänlihastuhoon ja mahdollisesti aktiiviseen sydänlihaksen tulehdukseen. Natriureettisen peptidin pitoisuus suurenee sydänsarkoidoosin aiheuttamassa vajaatoiminnassa samalla tavoin kuin muissakin vajaatoimintatilanteissa. Viitteitä taudin aktiivisuudesta etsitään myös sydämen kaikututkimuksella, jossa voidaan J. Lehtonen ym.
6 havaita systolisen toiminnan heikkeneminen, vasemman kammion laajeneminen tai kammioseinämän muutokset. Tahdistuskynnyksen nopea nousu tai lisääntyneet tai muuttuneet kammioarytmiat saattavat olla varhainen oire sydänsarkoidoosin aktivoitumisesta. Omat potilaat Potilas 1 on 35-vuotias. Hänet elvytettiin kammiovärinästä, ja hän toipui hyvin. Sydämen kaikukuvauksessa kammioiden väliseinämä todettiin paikallisesti paksuuntuneeksi. Kaikukuvaus- ja kineangiografialöydösten mukaan vasemmassa kammiossa oli aneurysma ja systolinen toiminta oli normaali. Sydämen magneettikuvauksessa todettiin laaja septaalinen ja anterolateraalinen myöhäistehostuma, joka sopi arpeen. Laboratoriotutkimusten tulokset olivat normaalit. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa käynnistyi lyhyitä mono- ja polymorfisia takykardioita. Kammiovärinän syynä pidettiin sydänlihassairautta, ja siksi potilaalle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Oikeasta kammiosta otetuissa sydänlihasnäytteissä todettiin epäspesifiseen tulehdukseen sopiva löydös. Noin puolitoista vuotta ensimmäisen rytmihäiriöepisodin jälkeen potilaalle ilmaantui kammiovärinä, jonka rytmihäiriötahdistin tunnisti ja hoiti. Tässä vaiheessa käynnistettiin uudelleen etiologiset selvitykset. Tulehdukseen ja kudostuhoon sopivat positroniemissiotomografiassa todetut anteroseptaalinen perfuusiopuutos ja fluorodeoksiglukoosikertymä. PETlöydös viittasi aktiiviseen sydänlihaksen prosessiin, ja siksi uusi biopsia katsottiin aiheelliseksi. Oikeasta kammiosta otettiin uudet näytteet, mutta niissä ei havaittu merkittäviä löydöksiä. PET-löydöksen perusteella päädyttiin ottamaan näyte vasemmasta kammiosta. Näytteestä todettiin granulomatoottinen tulehdus, joka sopi sarkoidoosiin. Hoidoksi aloitettiin kortisonilääkitys. Potilas 2 on 40-vuotias aikaisemmin terve nainen. Hänet elvytettiin kammiovärinästä, ja hän toipui hyvin. Sydämen kaikukuvauksessa ejektiofraktio oli 40 % ja vasen kammio oli laajentunut (61/53 mm). Magneettikuvauksessa todettiin vasemman kammion basaaliosassa laaja myöhäistehostuma-alue. FDG- PET-kuvaus osoitti septumin posterobasaaliosissa ja välikarsinassa FDG-positiivisia imusolmukkeita, jotka sopivat tulehdukseen. Keuhkojen ohutleiketietokonetomografian löydös oli normaali. PET-löydökset viittasivat vahvasti sarkoidoosiin. Vasemmasta kammiosta otetun biopsianäytteen löydös oli normaali. Tavoitteena oli päästä varmaan taudinmääritykseen, minkä vuoksi mediastinoskopiassa poistettiin imusolmukeita patologista tarkastelua varten. Imusolmukkeessa oli sarkoidoosi, ja sydämen ja välikarsinan sarkoidoosiin aloitettiin glukokortikoidilääkitys. Lopuksi YDINASIAT 88Sydänsarkoidoosi ilmenee eteis-kammiokatkoksena, kammioarytmioina, äkkikuolemana ja edenneissä tapauksissa sydämen vajaatoimintana. 88Diagnoosi perustuu sydänlihaksen kuvantamiseen sekä biopsiaan. 88Viimeaikainen kuvantamismenetelmien kehitys ja sydänlihasbiopsioiden yleistyminen ovat osoittaneet, että sydänsarkoidoosi on selvästi aiemmin oletettua yleisempi. Sydänsarkoidoosin diagnoosin perusta on valppaan kliinikon epäily. Tavallisimmin ensimmäinen oire on johtumis- tai rytmihäiriö. Sydämen kaikututkimus saattaa paljastaa sydänlihaksen poikkeavuuden, mutta löydös voi myös olla täysin normaali. Sydänlihaksen rakenteen tutkimus magneetti- tai PET-kuvauksella voi paljastaa arven tai tulehduksen. Diagnoosi perustuu sarkoidoosigranuloomien osoittamiseen sydänlihaksessa tai tyypilliseen taudinkuvaan yhdistettynä sarkoidoosiin muussa elimessä (Narula ym. 2005). Sydänlihasbiopsioiden yleistyminen sydämen vajaatoiminnan etiologian selvittämisessä ja uusien kuvantamismenetelmien käyttö ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi kliinikon työvälineiksi sydänsarkoidoosin diagnostiikassa ja ovat lisänneet havaittujen sydänsarkoidoositapausten määrää. Pitkäaikainen glukokortikoidihoito parantanee ennustetta. HYKS:n kardiologian poliklinikkaan on perustettu tulehduksellisten sydänsairauksien vastaanotto sydänsarkoidoosipotilaiden diagnostiikan ja hoidon tarpeisiin Sydänsarkoidoosi
7 KIRJALLISUUTTA Bargout R, Kelly RF. Sarcoid heart disease: clinical course and treatment. Int J Cardiol 2004;97: Doughan AR, Williams BR. Cardiac sarcoidosis. Heart 2006;92: Iannuzzi MC, Rybicki BA, Teirstein AS. Sarcoidosis. N Engl J Med 2007;357: Ishimaru S, Tsujino I, Takei T, ym. Focal uptake on 18F-fluoro-2-deoxyglucose positron emission tomography images indicates cardiac involvement of sarcoidosis. Eur Heart J 2005;26: Kim JS, Judson MA, Donnino R, ym. Cardiac sarcoidosis. Am Heart J 2009;157:9 21. Lauerma K. Magneetin mahdollisuudet sydämen kuvantamisessa. Duodecim 2007;123: Narula N, Narula J, Dec GJ. Endomyocardial biopsy for non transplant-related disorders. Am J Clin Pathol 2005;123:S106 S118. Okumura W, Iwasaki T, Toyama T, ym. Usefulness of fasting 18 F-FDG PET in identification of cardiac sarcoidosis. J Nucl Med 2004;45: Okura Y, Dec GW, Hare JM, ym. A clinical and histopathologic comparison of cardiac sarcoidosis and idiopathic giant cell myocarditis. J Am Coll Cardiol 2003;41: Pietinalho A, Hiraga Y, Hosoda Y, Lofroos AB, Yamaguchi M, Selroos O. The frequency of sarcoidosis in Finland and Hokkaido, Japan: a comparative epidemiological study. Sarcoidosis 1995;12:61 7. Pietinalho A. Sarkoidoosi. Duodecim 2006;122: Puumala T, Valanne L, Soinila S. Neurosarkoidoosi diagnostinen haaste. Duodecim 2007;123: Syvänne M, Toivonen L, Riihiluoma O, Nieminen MS. Sydänsarkoidoosi glukokortikoideilla hoidettava kardiomyopatia. Duodecim 1990;106: Uemura A, Morimoto S, Hiramitsu S, Kato Y, Ito T, Hishida Y. Histologic diagnostic rate of cardiac sarcoidosis: evaluation of endomyocardial biopsies. Am Heart J 1999;138: Uusimaa P, Ylitalo K, Anttonen O, ym. Ventricular tachyarrhythmia as a primary presentation of sarcoidosis. Europace 2008;10: Yamagishi H, Shirai N, Takagi M, ym. Identification of cardiac sarcoidosis with 13N-NH3/18F-FDG PET. J Nucl Med 2003;44: Yazaki Y, Isobe M, Hiramitsu S, ym.comparison of clinical features and prognosis of cardiac sarcoidosis and idiopathic dilated cardiomyopathy. Am J Cardiol 1998;82: Riina Kandolin, LL Meilahden sisätautiklinikka PL 340, HUS Jukka Lehtonen, dosentti Jukka Schildt, EL Aapo Ahonen, professori Meilahden kardiologian klinikka Lauri Karhumäki, LT HUSLAB, Meilahden isotooppilaboratorio Kaisa Salmenkivi, dosentti HUSLAB, Meilahden patologian laboratoriot Marit GranÉr, LT Jorvin sisätautiklinikka Markku KuparI, professori, yl Meilahden kardiologian klinikka Sidonnaisuudet: Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary 2350 Cardiac sarcoidosis Cardiac sarcoidosis is a severe inflammatory disease of the cardiac muscle, manifesting itself as atrioventricular block, ventricular tachycardias, cardiac insufficiency and combinations thereof. Approximately half of cardiac sarcoidosis patients exhibit no clinical signs of sarcoidosis outside the heart. The diagnosis is based on cardiac muscle imaging and myocardial biopsy. High dose corticosteroid medication is utilized for treatment. A life-threatening cardiac event occurred in more than one third of cardiac sarcoidosis patients at Meilahti hospital.
Sydänsarkoidoosidiagnoosien lukumäärä
Jukka Lehtonen, Riina Kandolin ja Markku Kupari Tulehdukselliset sydänsairaudet sydänsarkoidoosi ja jättisolumyokardiitti Sydänsarkoidoosin ja jättisolumyokardiitin yleisimmät oireet ovat eteis-kammiokatkos,
LisätiedotSydänsarkoidoosi. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS
Sydänsarkoidoosi Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus
Lisätiedot18F-FLUORODEOKSIGLUKOOSI POSITRONIEMISSIOTOMOGRAFIA SYDÄNSARKOIDOOSIN ARVIOINNISSA
18F-FLUORODEOKSIGLUKOOSI POSITRONIEMISSIOTOMOGRAFIA SYDÄNSARKOIDOOSIN ARVIOINNISSA Juha Vartiainen Lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotNopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia
Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,
LisätiedotTyöikäisen sydänsarkoidoosipotilaan elämänlaadun kartoitus
Krista Kytölä, Sanna Musakka Työikäisen sydänsarkoidoosipotilaan elämänlaadun kartoitus Työikäisen sydänpotilaan, hänen perheensä ja hoidonantajan ohjaaminen hanke Krista Kytölä, 0804848 Sanna Musakka,
LisätiedotMitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee?
LUKU 2 Mitä kuvantamistutkimuksia rytmihäiriöpotilas tarvitsee? Antti Hedman Marja Hedman Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilaan tutkimusten kulmakivi on rytmihäiriön aikainen sydänsähkökäyrä (EKG). Sillä yhdistettynä
LisätiedotSydänlihassairauksien kuvantaminen
B LUKU 7 Sydänlihassairauksien kuvantaminen Marja Hedman eri tutkimusmenetelmien indikaatioista, rajoitteista ja haitoista. Hanna Mussalo Sydämen magneettikuvaus sydänlihassairauksien erotusdiagnostiikassa
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotBlaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi
Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta17 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotKallistuskokeet ja niiden tulkinta
Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: temporaaliarteriitti, ohimovaltimon tulehdus, ohimovaltimotulehdus, Hortonin arteriitti, latinaksi: arteritis temporalis, ruotsiksi: temporalarterit ja jättecellsarterit sekä englanniksi: temporal
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm
Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-
LisätiedotSairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP
Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotProfylaktinen rytmihäiriötahdistin
LUKU 7 Profylaktinen rytmihäiriötahdistin Lauri Toivonen Tiivistelmä Profylaktinen rytmihäiriötahdistinhoito tarkoittaa hoitomuodon käyttöä potilailla, joilla ei vielä ole esiintynyt henkeä uhkaavaa pitkäkestoista
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotPerinnölliset kardiomyopatiat
LUKU 11 Tietopaketti käytännön kardiologille Perinnölliset kardiomyopatiat JOHANNA KUUSISTO TIINA HELIÖ Tiivistelmä Hypertrofinen (HCM), dilatoiva (DCM) ja oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotVakavasti sairastuneen reumapotilaan sydänlihasturvotus
Kliinis-patologinen kokousselostus Vakavasti sairastuneen reumapotilaan sydänlihasturvotus Raimo Kettunen ja Risto Kala P otilas on 37-vuotias nainen, jolla oli ollut vuosien ajan ns. seronegatiivinen
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotSarkoidoosi. Katsaus. Taudin synty ja perimä
Katsaus Anne Pietinalho Sarkoidoosi Sarkoidoosi on useita elimiä samanaikaisesti vaurioittava granulomatoottinen tulehduksellinen sairaus, jonka aiheuttaja on tuntematon. Se on hieman yleisempi nuorilla
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotSydänsarkoidoosipotilaan kokemuksia hoidosta
Sydänsarkoidoosipotilaan kokemuksia hoidosta Toppila, Elisa 2013, Laurea Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Otaniemi Sydänsarkoidoosipotilaan kokemuksia hoidosta Elisa Toppila Kliininen asiantuntija
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
Lisätiedothttps://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Behçetin tauti Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan pääsääntöisesti lääkärintarkastuksen ja taudin oireiden perusteella.
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
Lisätiedot