SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS"

Transkriptio

1 1 SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Minna Martikainen Kari Niilola Matti Pulkkinen Jenni Selosmaa Jussi Tiilikka Mika Vaihekoski 2001 LTT-Tutkimus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki Puh. (09) Fax. (09) ltt.hkkk.fi

2 2 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Kannen suunnittelu ja toteutus: Graafinen suunnittelutoimisto LM&CO Taitto: PixPoint ky Paino: Monila Oy, 2001

3 Esipuhe 3 Esipuhe Keskustelu sisältötuotannon roolista ja kasvumahdollisuuksista on voimistunut viime vuosina Suomessa ja yleisemminkin maailmalla. Tämä on seurausta mm. sisältöjen jakelukanavien määrän kasvusta ja jakeluteknologioiden kehityksestä, minkä seurauksena sisältöjen on oletettu muodostuvan entistä kriittisemmiksi tuotannontekijöiksi internetissä, televisio-alalla ja langattomissa tietoverkoissa. Suomi on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana voimakkaasti finanssivetoiseksi taloudeksi, jossa rahoittajien ja sijoittajien rooli yritysten liiketoiminnan ohjauksessa korostuu. Tämän kehityksen luonnollisena ja väistämättömänä seurauksena myös sisältötuotanto-alan kasvu ja kehitys tulee osaltaan riippumaan Suomessakin siitä, kykeneekö ala omaksumaan sijoittajalähtöisen liiketoiminnan johtamisen lainalaisuudet. Oleellista tulee lisäksi olemaan se, kykenevätkö sijoittajat omaksumaan sisältöteollisuuden liiketoiminnan lainalaisuudet ja ansaintalogiikat sekä muodostuvatko alan tuotto-odotukset houkutteleviksi sijoittajien näkökulmasta. Esillä oleva tutkimus Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus on tehty LTT-Tutkimus Oy:ssä (LTT) Sisältötuotantoprojektin, kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut KTT Matti Pulkkinen ja projektipäälliköinä ovat toimineet KTT Minna Martikainen sekä KTT Mika Vaihekoski. Tutkimuksen eri vaiheissa on ollut mukana useita tutkijoita ja loppuraporttia ovat LTT-Tutkimus Oy:ssä tehneet pääosin tutkija KTM Jenni Selosmaa, tutkija KTM Jussi Tiilikka sekä projektipäällikkö KTT Mika Vaihekoski. Tutkimus käynnistettiin kesäkuussa 2000 ja saatiin päätökseen helmikuussa Tutkimuksen johtoryhmään ovat toimeksiantajien osalta osallistuneet Tetta Jounela Sisältötuotantoprojektista (KTM), Olli Aulio kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä Ritva-Sini Härkönen opetusministeriöstä. Tutkimuksella on ollut myös ohjausryhmä, johon on kuulunut edustajia eri sisältötuotantoalan sidosryhmistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi opetusneuvos Ritva-Sini Härkönen ja jäseninä edellä mainittujen lisäksi Irmeli Lamberg Innopoli Oy:stä, Markus Leikola A4 Media Oy:stä, Juha Mäkelä Suomen elokuvasäätiöstä, Petri Salonen AtBusiness Communications Oy:stä, Eero Silvennoinen Tekesistä, Jukka Valtanen Crea Video Oy:stä, Eila Werning TV1:stä ja Jorma Miettinen Alma Media Oy:stä. LTT kiittää johtoryhmän ja ohjausryhmän edustajia aktiivisesta ja rakentavasta panoksesta tutkimuksen onnistumiseksi. LTT toivoo, että esillä oleva tutkimusraportti edesauttaa sisältötuotanto-alan ja sijoittajien lähentymistä sekä keskeisten sisältöalan pääomahankintaa vaikeuttavien kitkatekijöiden tunnistamista ja ratkaisemista niin alan yritysten, sijoittajien kuin viranomaistenkin toimesta. Matti Pulkkinen Kauppatieteen tohtori Toimitusjohtaja

4 4 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Tiivistelmä Rahoitus on aloittavalle, kasvavalle tai merkittävässä muutosvaiheessa olevalle yritykselle keskeinen haaste. Tässä tutkimuksessa keskitytään pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Rahoitusta tarkastellaan alan yritysten, sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Tutkimus keskittyy elokuva-, musiikki, mainoselokuva, TV-tuotanto ja digitaalisen median yrityksiin. Perinteisesti sisällön arvo kasvaa nopeasti paketointi-, markkinointi- ja jakeluvaiheessa, jolloin asiakkaalle tarjotaan konkreettinen tuote. Tutkimuksessa haastatelluista pääomasijoittajista puolet odottavat arvoketjun alkupään (luomisprosessin ja tekijänoikeuksien) kasvattavan suhteellista arvoaan jakelukanavien lisääntymisen ja jakelukustannusten laskun myötä. Sisältötuotantoalan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä oman huippuosaamisensa avulla. Menestyksekkäät esimerkit ovat toistaiseksi kuitenkin olleet yksittäisiä. Alan yritykset kärsivät usein pienestä yrityskoostaan. Pienissä yrityksissä ei synny ammattimaiselle yritystoiminnalla tyypillistä roolien erikoistumista. Pienen yrityksen resurssit eivät lisäksi useinkaan riitä tuotekehitystoimintaan eikä kansainvälistymiseen, minkä lisäksi pienen yrityksen neuvotteluasema on usein heikko suhteessa asiakkaisiin. Potentiaalisilla pääoman tarjoajilla ei ole yleensä riittävää toimialatuntemusta sisältötuotantoalasta kokonaisuudessaan. Toimialatuntemuksen puuttuminen hidastaa yksityisen pääoman siirtymistä sisältöteollisuuteen, sillä sijoittaja haluaa ymmärtää yrityksen tuotteen, ansaintalogiikan ja markkinat. Pääomaa tarvitsevan yrityksen ja sijoittajan kohtaamiselle tuotantopohjainen liiketoiminta on lähtökohtaisesti suuri haaste. Rahaa tarvittaisiin tuotantojen toteuttamiseen, ja pääomatarjonta kohdistuu perinteisesti suoraan yritykseen. Tämä lieneekin sisältötuotantoalalla merkittävin ristiriita rahan tarjonnan ja kysynnän välillä. Yksityiset sijoittajat eivät useinkaan ole kiinnostuneita laittamaan rahojaan ainoastaan yhteen tuotantoon, sillä se muodostaisi liian suuren riskin sijoittajan kannalta. Sijoittaja odottaa kohdeyrityksen liiketoiminnassa olevan jonkinlaista monistettavuutta, esimerkiksi prosessien tai tuotteiden myötä. Lisäksi yrityksellä tulee olla kansainvälistymishalukkuutta ja -potentiaalia. Yksit-

5 Tiivistelmä 5 täinen kansallisille markkinoille tehty tuotanto herättää harvoin yksityisen sijoittajan mielenkiinnon. Yksityistä pääomaa ei yleensä myöskään anneta normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen, vaan jonkin uuden tuotteen tai prosessin kehittelemiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Lisäpääomaa hakiessaan yrityksellä on oltava perusliiketoimintaosaaminen jo hallussaan. Eräänä tärkeimmistä tavoitteista sisältötuotannon yrityssektorilla voidaan pitää resurssien kohdistamista tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämän myötä sisältötuotannon ala kokonaisuudessaan kasvaisi ja kehittyisi. Perinteisillä sisältötuotannon aloilla t&k-hankkeet ovat liittyneet tiettyyn, yksittäiseen tuotantoon. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin kehitystyön liittäminen läheisemmin yrityksen perusprosesseihin: itse tuotantovaiheen tehostamiseen tai uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Tällöin rahan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Useat yritykset näkevät tarpeen merkittävämpien panostusten saamiseen tuotekehitys- ja kansainvälistymisponnisteluihin. Julkisin varoin tehtävä yritystoiminnan kehittäminen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen olisi kuitenkin tehtävä kannustavalla tavalla. Voidaankin nähdä selkeä tarve Tekesin kaltaiselle, mutta teknologian sijaan sisältötuotantoja ja niiden kehittämistä rahoittavalle projektien aktivoijalle, joka vaatisi rahoittamiltaan hankkeilta kaupallista potentiaalia ja yrittäjän sitoutumista. Sisältötuotantoalan nykyiset, julkiset tukimuodot pyrkivät olemaan kannustavia, mutta eivät kuitenkaan aina yllä varsinaista liiketaloudellista yritystoimintaa kannustavalle tasolle. Valtion kannattaa jatkaa ja voimistaa panostuksiaan sisältöalan verkostoitumiseen ja liiketoiminta-osaamisen kouluttamisen. Sisältötuotantoalan verotuskohtelun yhtenäistämistä tulisi myös vakavasti harkita mm. sisältöjen digitalisoitumisen ja konvergenssin takia. Tulisi myös harkita erillisen sisältötuotantoalaan erikoistuvan rahaston perustamista, johon niin yksityiset kuin institutionaalisetkin sijoittajat voisivat riskiä hajauttaen sijoittaa. Uutena muotona julkinen taho voisi harkita tilapäisiä verotuksellisia kannustimia sisältötuotantojen tukemisessa. Veroedun kohdistamisen esimerkiksi sijoittajille voidaan odottaa lisäävän yksityisiä sijoituksia sisältötuotantoalan yrityksiin. Verohelpotuksilla voidaan tarjota apua alan yrityksille, mutta se tulee määritellä ja kohdistaa siten, ettei se hidasta yritysten omaehtoista liiketoiminnan kehittämistä tai vääristä kilpailua. Elokuvan tuen osalta tulisi harkita tuen tason nostamista lähemmäksi Ruotsin ja Tanskan tasoa. Tätä tukea tulisi edelleen kehittää yhä tasapuolisemmaksi ja automaattisemmaksi siten, että elokuvayhtiö saisi rahoitusta, mikäli idea on pystytty myymään sijoittajille ja/tai asiakkaille. Tällöin etukäteistuki voisi olla funktio

6 6 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus kerätyn markkinaehtoisen pääoman määrästä ja jälkituki puolestaan olisi katsojamäärästä riippuvainen. Katsojamääriä tulisi tarkastella Suomen sijaan kansainvälisesti. Tuen pitäisi olla ennakoitavissa eikä taloudellisen menestymisen tulisi estää tuen saantia. Sisältötuotannon toimialojen sekä eri teknologioiden konvergenssin voidaan odottaa lisäävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin alan yrityksille kuin sijoittajillekin. Sisältötuottajien ryhtymisen tuottamaan cross media -palveluita odotetaan lisäävän tuottajien katteita. Sijoittajan näkökulmasta sisältötuotantoala tarjoaa varsin hyvän tavan hajauttaa teknologiapainotteista sijoitussalkkua. Suomessa on nähtävissä pääomasijoittajille suuri potentiaali alan uudelleenjärjestelyjen toteuttajana. Yrityskoon kasvattaminen tuo selkeästi lisää tuottoja ja vähentää samalla yrityskohtaista riskiä. Uskomme myös sisältötuotantoalan yrityksen julkisen listautumisen kannattavuuteen pääomasijoittajan näkökulmasta. Sisältötuotantoala täydentäisi selkeästi Suomen nykyistä teknologiapainotteista pörssin yritysrakennetta.

7 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteen rajaus Tutkimuksen toteutus Raportin rakenne Sisältötuotannon arvoketju ja yrityksen rahoitus Sisältötuotantoyritysten toimiminen arvoketjussa Arvoketjun vaiheet Yritysten toiminta arvoketjussa Sisältöjen ja teknologioiden lähentymiskehitys Lähentymiskehityksen tasot Lähentymiskehityksen vaikutuksista sisältöjen tuotantoon Yrityksen rahoitustarpeet Yrityksen rahoitusmuotojen esittely Vieraan pääomanehtoinen rahoitus Oman pääoman ehtoinen rahoitus Muut rahoitusmuodot Yhteenveto Rahoituksen lähteet sisältötuotannossa Johdanto Sisältötuotannon arvoketjussa toimivat asiakasrahoittajat Sisältötuotannon arvoketjun ulkopuoliset rahoittajat Pankit ja muut rahoituslaitokset Pääomasijoitusyhtiöt Yksityiset pääomasijoittajat - Bisnesenkelit Julkisen sektorin ja yhteisöjen tarjoama rahoitus Suomessa Julkinen sektori Yhteisöt Sisältötuotantoala kansainvälisesti Sisältötuotantoala Suomessa Elokuva Musiikki Televisio Digitaalinen media Mainoselokuva- ja muu audiovisuaalinen sisältötuotanto Yhteenveto

8 8 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Sisältötuotantoala kansainvälisessä vertailussa Elokuva Musiikki Televisio Digitaalinen media Yhteenveto Sisältötuotantoyritysten toiminta ja rahoitus Suomessa Tutkimuksen toteutus Elokuvatuotantoyhtiöt Yritysten toiminta ja sijainti arvoketjussa Yritystoiminnan taloudellinen tila Yritysten kasvuodotukset Näkökulmia yritysten rahoitukseen Case: Poika ja ilves Mainoselokuvatuotantoyhtiöt Toiminta arvoketjussa Yritystoiminnan taloudellinen tila ja rahoitus Yritysten kasvuodotukset Näkökulmia yritysten rahoitukseen Musiikintuotantoyhtiöt Yritysten toiminta ja sijainti arvoketjussa Yritystoiminnan taloudellinen tila ja rahoitus Yritysten kasvuodotukset Näkökulmia yritysten rahoitukseen Televisiotuotantoyhtiöt Toiminta arvoketjussa Yritystoiminnan taloudellinen tila ja rahoitus Yritysten kasvuodotukset Näkökulmia yritysten rahoitukseen Digitaalisen median tuotantoyhtiöt Toiminta arvoketjussa Yritystoiminnan taloudellinen tila ja rahoitus Yritysten kasvuodotukset Näkökulmia yritysten rahoitukseen Yhteenveto haastatelluista yrityksistä Sisältötuotannon arvoketjun rahoituksen nykytila Suomessa Sisältötuotannon tulevaisuuden kasvuennusteisiin liittyvät rahoitukselliset haasteet Tuotantoyhtiöiden perinteiset yhteistyösuhteet ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

9 Alan yrittäjien huomioita ja odotuksia Kansainvälinen rahoitustarkastelu Julkisen rahoituksen kansainvälinen vertailu Elokuva Musiikki Televisiotuotanto Digitaalinen media Mitä muiden maiden kokemuksista voisi Suomessa oppia? Pääomamarkkinoiden kansainvälinen tarkastelu Kansainvälinen yritysanalyysi Taustatietoa vertailusta ja käytetystä datasta Tuotot ja riskit osakemarkkinoilla Sijoittajien odotukset yrityksen tulevaisuudesta Sijoittajien näkemyksiä sisältötuotannosta Pääomasijoittajien ja bisnesenkeleiden näkemyksiä Kyselytutkimuksen toteutus Haastattelututkimuksen toteutus Sijoittajien tuntemus sisältötuotantoalojen osalta Sisältötuotantoalojen yrityksiin tehdyt sijoitukset Yritysten kansainvälistymispotentiaali Lähitulevaisuuden sijoitukset sisältötuotantoalan yrityksiin Pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkeleiden sijoituskriteerit Pääomasijoittajien odotukset Näkemyksiä toimintakentän ja arvoketjun rahoituksen muutoksesta Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset Yhteenveto Mitä rahoitusmuotoja ja rahoituslähteitä yrityksille on nykyisin tarjolla? Miten suomalaiset sisältötuotannon alat ja niitä edustavat yritykset ovat viime vuosina kehittyneet? Miten suomalaiset sisältötuotantoyritykset rahoittavat toimintansa nykyisin ja millaisia suunnitelmia ja valmiuksia alan yrityksillä on toiminnan rahoittamiseen jatkossa? Miten pääomamarkkinat ovat kehittyneet sekä millaisia tuottoja ja riskejä sisältötuotantoyritykset tarjoavat sijoittajille kansainvälisillä pääomamarkkinoilla? Miten sisältötuotantoyritysten julkinen rahoitus poikkeaa Suomessa vertailumaista?

10 10 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Ovatko yksityiset sijoittajat kiinnostuneita ja jos niin millä ehdoin sijoittamaan sisältöalan yrityksiin Suomessa? Sisältötuotantoyritysten liiketoiminnan haasteet Suositukset Sisältötuotantoalan yrityksille Julkiselle vallalle Sijoittajille Viitetiedot Lähdeluettelo Taustamateriaali Keskeisiä käsitteitä Liitteet Liite 1: Yhteenveto rahoitusorganisaatioiden tarjoamista rahoitustuotteista sisältötuotantoyrityksille Liite 2: Kysymykset sisältötuotantoyhtiöille Liite 3: Helsingin pörssin listalleottoedellytykset Liite 4: Kansainväliseen vertailuun valitut yritykset Liite 5: Kyselylomake pääomasijoittajille ja bisnesenkeleille

11 11 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden on arvioitu nousevan yhä merkittävämpään rooliin kansainvälisessä informaatioyhteiskunnassa. Suomen hallitus on myös voimakkaasti tukemassa sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytyksiä. Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että... hallitus käynnistää laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi tietoliikenne-teknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi. Hallitusohjelmaa täydentävässä valtiosihteeri Rauno Saaren vuosien hankesalkussa julistus tarkentui edelleen seuraavaan muotoon: Sisältö- ja kulttuuriteollisuuden toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteena on rakentaa suomalaiselle kulttuurille mahdollisimman suuri osuus kotimaan markkinoista sekä merkittävä ja kasvuhakuinen rooli kansainvälisillä markkinoilla. Sisältötuotanto on vuodesta 1997 lähtien ollut kauppa- ja teollisuusministeriön strategisissa tavoitteissa merkittäviä kasvuodotuksia omaavana toimialana tärkeä kehittämisalue. Kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojektin tavoitteena on edistää infocom-klusterin (informaatioteknologia, sisältötuotanto, viestintäinfrastruktuuri) ja sitä soveltaviin aloihin kuuluvien yritysten kehittymistä liiketaloudellisesti kannattaviksi ja kansainvälisiksi sekä yksittäisinä yrityksinä että joustavasti toimivina verkostoina. Opetusministeriön johtaman eri hallinnonaloista koostuva sisältötuotantotyöryhmän tehtävänä on puolestaan tukea yhteisen kulttuuriperintömme digitointia ja kotimaisten digitaalisten oppimateriaalien tuottamista, luoda uusia kotimaisia digitaalisia palveluita sekä kehittää sisältötuottajan asemaa tukevia järjestelmiä. Perinteisesti kulttuurillista toimintaa rahoitetaan Suomessa suurelta osin julkisilla tuilla ja yleishyödyllisten yhteisöjen jakamilla avustuksilla. Suoria tukia jakavat muiden muassa opetusministeriö, taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Tämän lisäksi kulttuurille ohjautuu rahoitustukea kuntien ja kuntayhtymien kautta. Kulttuurin toimijat saavat rahaa

12 12 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus myös säätiöiden jakamista apurahoista ja erilaisista taiteen rahapalkinnoista. Nämä perinteiset taiteen ja kulttuurin tukimuodot ovat keskeinen luovuuden ja kulttuurilaitosten ylläpitämisen ja kehittämisen edellytys sekä kulttuuriteollisuuden innovaatioiden perusvaranto. Yksityisten rahoittajien kiinnostus sisältöteollisuutta kohtaan on perinteisesti ollut melko vähäistä. Yksityiset yritykset ovat suoraan tai välillisesti osallistuneet kulttuurituotannon rahoittamiseen pääosin vain osallistumalla erilaisiin kampanjoihin, kuten esimerkiksi viennin edistämisen tueksi rakennettujen esitysten tai sähköisten tallenteiden tuottamiseen. Yritykset rahoittavat kulttuuria kasvavissa määrin myös sponsoroimalla. Suomalaisten rahoitusmarkkinoiden viime vuosien kehittyminen ja nopea kansainvälistyminen mahdollistavat uudet rahoitusmuodot yhteiskunnan eri sektoreille. Viime vuosina valtion yrityksiä on yksityistetty, pääomasijoitustoiminta on vilkastunut ja pienet suomalaiset teknologiayritykset ovat kiinnostaneet myös kansainvälisiä sijoittajia. Arvopaperimarkkinoiden kehittymisen myötä tulleet uudet listautumismahdollisuudet pienille ja keskisuurille sekä kasvuhakuisille yrityksille ovat omalta osaltaan luomassa uusia muotoja myös kulttuurin ja sisältötuotannon rahoittamiselle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteen rajaus Tämä tutkimus keskittyy sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Alan rahoitusta tarkastellaan sekä yritysten että sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Keskeiset tutkimuskysymykset on listattu alla: 1. Mitä rahoitusmuotoja ja rahoituslähteitä yrityksille ja erityisesti sisältötuotantoyrityksille on nykyisin tarjolla? 2. Miten suomalaiset sisältötuotannon alat ovat kehittyneet viime vuosina liikevaihdon, henkilöstön ja viennin osalta? 3. Miten suomalaiset sisältötuotantoyritykset rahoittavat toimintansa nykyisin ja millaisia suunnitelmia ja valmiuksia alan yrityksillä on toiminnan rahoittamiseen jatkossa? 4. Millaisia tuottoja ja riskejä sisältötuotantoyritykset tarjoavat sijoittajille kansainvälisillä pääomamarkkinoilla? 5. Miten sisältötuotantoyritysten julkinen rahoitus poikkeaa Suomessa vertailumaista?

13 Johdanto Ovatko yksityiset sijoittajat kiinnostuneita ja jos niin millä ehdoin sijoittamaan sisältöalan yrityksiin Suomessa? Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen ja kansainvälistymisen myötä rahoitusinstrumenttien määrä on kasvanut. Täysin uusien rahoitusinstrumenttien lisäksi tarjolla on nykyisin erilaisia välirahoitusmuotoja ja räätälöitäviä rahoitusratkaisuja (tavoite 1). Suomalaisen sisältötuotannon kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien arvioimiseksi kartoitetaan karkealla tasolla alan kehitystä ja sen rahoitusta Suomessa ja kuudessa muussa maassa (tavoitteet 2 ja 5). Kansainvälinen tarkastelu kohdistuu Irlantiin, Itävaltaan, Kanadaan, Ruotsiin, Saksaan ja Tanskaan. Tämän tarkastelun tavoitteena on tunnistaa eri maiden sisältötuotannon vahvuusalueita ja ominaispiirteitä sekä innovatiivisia rahoituksellisia ratkaisuja. Suomessa tarkastelun kohteena ovat elokuva-, musiikki-, tv-tuotanto-, mainoselokuvatuotanto ja digitaalisen median yritykset. Kansainvälisessä tarkastelussa pääpaino on elokuvassa ja musiikissa, joista on parhaiten saatavilla vertailukelpoista tietoa. Yrityskohtaisessa tarkastelussa päätavoitteena on kartoittaa suomalaisen sisältötuotannon toimialan yrittäjien valmiuksia käyttää eri rahoitusmuotoja sekä näiden halukkuutta rahoittaa toimintaansa yksityisellä rahoituksella (tavoite 3). Pyrkimyksenä on löytää alan yrittäjien yritystoiminnassaan havainnoimia rahoituksellisia ongelmakohtia ja kartoittaa heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään eri rahoitusmuotojen käytöstä. Rahoitusmuotojen lisäksi luodaan katsaus yritysten tuloksentekokykyyn. Tarkasteltavat toimialat on rajattu perinteisen sisältötuotannon osalta elokuva-, mainoselokuva-, musiikki- ja televisiotuotantoyrityksiin sekä digitaalisen mediatuotannon osalta internet- ja mobiilipohjaisen tuotannon yrityksiin. Sisältötuotanto-alaa on pidetty Suomessa ainakin jossain määrin tuntemattomana sijoituskohteena. Tämän takia selvitetään esimerkkiyritysten avulla kansainvälisillä sisältötuotantomarkkinoilla toimivien yritysten havaittavissa olevia tuottoja ja riskejä sijoittajan näkökulmasta (tavoite 4). Viimeiseksi tarkastellaan eri rahoitusvaihtoehtojen tarjoajien näkemyksiä, kokemuksia ja vaatimuksia alan yritystoiminnalle rahoituksellisesta näkökulmasta (tavoite 5). Tämän tavoitteen osalta pyritään selvittämään, onko yksityisillä rahoittajilla kiinnostusta sijoittaa suomalaiseen sisältöteollisuuteen. Tavoitteena on saada tarkka kuva siitä, kuinka mielenkiintoisena sijoituskohteena yleensä sisältötuotannonala sijoittajien keskuudessa nähdään. Erityisesti pyritään saamaan tietoa niistä vaatimuksista, joita rahoittajat asettavat alan yritystoiminnalle nähdäkseen sen mielenkiintoisena sijoituskohteena.

14 14 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Tutkimuskysymyksiin vastaamalla pyritään myös muodostamaan yleinen näkemys sisältötuotannon rahoitushaasteista sekä luomaan ehdotuksia ja jopa suosituksia alan kehittämiseksi. Sisältötuotanto käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Termejä kulttuuriteollisuus ja sisältöteollisuus käytetään suomalaisissa kirjoituksissa ristikkäin ja niiden merkitystä on paljon pohdittu. Mykkäsen (1999) Suomi merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi -raportti esittää määritelmän, jonka mukaan sisältöteollisuuteen kuuluu ainakin kolme tuotantolajia: taide kauttaaltaan, journalismi kauttaaltaan ja sisältöteolliset palvelut. Tässä tutkimuksessa sisältötuotanto on rajattu tarkoittamaan sähköisille viestimille luotuja dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, tutkimus-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Määritelmä rajaa ei-digitalisoitavan kulttuurin kuten kuvataiteen ja siihen tarkoitetut apurahajärjestelmät kokonaisuudessaan tarkastelun ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa keskitytään sisältötuotannon pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja niiden rahoitukseen. Perusteena tälle rajaukselle on mm. se, että rahoitus on suurempi haaste pk-yrityksille ja niiden tuotannoille kuin suuryrityksille. Tämä rajaus on merkittävä varsinkin televisio-ohjelmien ja digitaalisen median tuotannossa. Näillä aloilla suuret yritykset tuottavat suuren osan alan tuotannoista, vaikka pk-sektorin osuus on sekin merkittävä. Sen sijaan elokuva-, musiikki- ja mainoselokuvatuotannossa pk-sektori-lähtökohta ei käytännössä ole merkityksellinen alan pienyritysvaltaisuuden takia. 1.3 Tutkimuksen toteutus Tämä tutkimusprojekti on toteutettu kolmessa toisiinsa liittyvässä osakokonaisuudessa. Käytännössä tutkimusvaiheet on suoritettu limittäin ja niiden tulokset ovat vaikuttaneet muiden osioiden kysymyksenasetteluun ja tarkastelunäkökulmiin. Rahoitusinstrumenttien ja rahoituslähteiden kuvaus perustuu pääosin rahoituksen kirjallisuuteen ja rahoittajien vuosikertomuksiin. Rahoituslähteiden osalta tietoja ja tulkintoja eri organisaatioiden toiminnasta on tarkistettu mm. tutkimuksen ohjausryhmän toimesta. Sisältötuotanto-alan kehityksen kuvaus Suomessa ja kansainvälinen vertailu pohjautuu pääosin kansainväliseen kirjallisuuteen ja tilastoihin sekä eri toimijoiden www-sivujen aineistoon. Suomen osalta tiedot on tarkistettu mm. toimialajärjestöjen ja yksittäisten yritysten edustajien palautteen avulla.

15 Johdanto 15 Seuraavaksi kuvataan lyhyesti sisältötuotantoyrityksiin ja sijoittajiin kohdistetun tutkimuksen toteutusta. Tarkemmat kuvaukset mm. otosten muodostamisesta ja aineistonkeruumenetelmistä löytyvät luvuissa 5, 6 ja 7. Sisältötuotantoyritysten analyysi käynnistettiin alan toimialajärjestöjen edustajien haastatteluilla (n=3 kpl). Tämän lisäksi haastateltiin muita alan asiantuntijoita (n=12 kpl). Varsinaisten sisältötuotantoyritysten analyysi suoritettiin strukturoitujen teemahaastattelujen muodossa (n=28 kpl). Kysymykset lähetettiin etukäteen haastateltaville ja kysymysrunko on esitetty tämän raportin liitteessä. Haastatellut yritykset poimittiin alan toimiala-järjestöjen edustajien ja projektin johtoryhmän edustajien suositusten avulla. Yritysten keskeisimpänä valintakriteerinä oli niiden oletettu kehityskelpoisuus ja kasvuhakuisuus. Toisin sanoen haastateltavaksi pyrittiin saamaan yrityksiä, joilla oletettavasti on myös kasvutavoitteita. Tällainen valintamenettely on perusteltu tutkimuksen tavoitteiden näkökulmasta. Rahoitus on keskeisempi haaste kasvuhakuisille yrityksille kuin lähinnä itsensä työllistämiseen tähtääville yrittäjille. Haastatellut sisältötuotantoyhtiöt toimivat elokuvan, television, mainoselokuvan, musiikin ja digitaalisen median toimialoilla. Sisältötuotantoyritysten analyysin toisessa vaiheessa hankittiin lähes kaikkia haastateltuja yrityksiä koskeva tilinpäätösaineisto, jonka avulla suoritettiin tilinpäätösanalyysi. Tämä analyysi on lähinnä case-tyyppistä ja tarkasteltujen kotimaisten toimijoiden pienehkö määrä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Tehtyjä analyysejä voidaan pitää kuitenkin suuntaa-antavina ja yritysten valintakriteerit huomioonottaen niiden voidaan olettaa antavan eri sisältötuotannon aloista pikemminkin liian myönteisen kuin kielteisen kuvan. Kansainvälisten sisältötuotantoyhtiöiden tuottojen ja riskien analyysi tarjoaa hyvinkin yleistettävissä olevia tutkimustuloksia. Sisältötuotannon alan yrityskentästä valittiin tutkimuksen kohteeksi 113 eri sisältötuotantoalojen yritystä eri maista. Otosyritykset ovat julkisesti noteerattuja ja niistä on tehty saatavilla olevien osakemarkkinatietojen perusteella riski- ja tuottoanalyysi. Otosyritysten lista on esitetty tutkimuksen liitteessä. Pääomasijoittajien ja yksityisten riskisijoittamista harjoittavien henkilöiden (bisnesenkeleiden) näkemyksiä sisältötuotantoalojen yrityksistä mahdollisina sijoituskohteina kartoitettiin aluksi kirjekyselyn avulla. Kirjekysely lähettiin Suomen pääomasijoitusyhdistyksen jäsenyritysten edustajille (36 kpl) sekä Sitran ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ylläpitämän matching-palveluun rekisteröityneille yksityisille sijoittajille (170 kpl). Kyselytulosten perusteella valittiin otos pääomasijoittajien edustajia (n=7 kpl), joita haastateltiin syvällisemmän näkemyksen saamiseksi.

16 16 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus Sijoittajien lisäksi haastateltiin julkisten sisältötuotantoa rahoittavien tai sitä mahdollisesti rahoittavien organisaatioiden edustajia (n=2 kpl). Näiden tahojen näkemyksiä oli kartoitettu enemmän tutkimuksen alkuvaiheessa. Lisäksi haastateltiin myös sisältötuotannon arvoketjussa toimivien rahoittajia, ts. tuotantoyritysten asiakkaita (n=6 kpl). Tämän loppuraportin laadinnassa on pyritty toisaalta noudattamaan perinteisiä tutkimuksellisia kriteereitä kuten lähteiden jäljitettävyyttä ja päättelyketjujen avoimuutta. Pyrkimystä rajoittaa jossain määrin esim. tutkittujen yritysten liikesalaisuudet ja tästä johtuva analysoitujen suomalaisten yritysten anonymiteetti raportissa. Toisaalta taas raporttia ei ole laadittu akateemiseksi opinnäytteeksi ja raportti onkin pyritty kirjoittamaan helposti luettavaksi ja jopa houkuttelevaksi niin sisältötuotantoyritysten, sijoittajien kuin viranomaistenkin näkökulmasta. 1.4 Raportin rakenne Käsillä olevan tutkimuksen loppuraportti jakaantuu johdannon lisäksi seitsemään päälukuun. Luvussa 2 kuvataan aluksi yleinen sisältötuotannon arvoketjumalli sekä pohditaan ns. konvergenssin merkitystä sisältötuotantoalalle. Sisältötuotantoon ja sisältöjen jakeluun liittyvän teknologian kehitys on keskeinen alan kehitystä ja erityisesti kasvunäkymiä määrittävä tekijä. Tämän jälkeen kuvataan keskeisimmät yritysten rahoitusmuodot ja -instrumentit. Rahoitusmuodot on karkeasti jaettu vieraaseen pääomaan, omaan pääomaan sekä muihin rahoitusmuotoihin. Luvussa 3 kuvataan suomalaisten yritysten ja erityisesti sisältötuotantoyritysten rahoituslähteitä. Rahoituslähteet voidaan jakaa kolmeen osaan eli sisältötuotannon arvoketjussa toimiviin rahoittajiin, yksityisiin pääomasijoittajiin sekä julkiseen sektoriin ja yhteisöihin. Sisältötuotanto-alojen historiallinen kehitys Suomessa kuvataan luvussa 4. Jokaisesta tarkastelun kohteena olevasta alasta pyritään esittämään analyysi sekä tuotantojen että yritystoiminnan näkökulmasta. Lisäksi luvussa 4 esitetään tiivis kansainvälinen vertailu siltä osin kuin vertailukelpoista tilasto- yms. aineistoa on ollut saatavilla. Kansainvälisen vertailun osalta tarkastelu kohdistuu lähinnä vuoteen Suomalaisten sisältötuotantoalan yritysten toimintaa kuvataan ja analysoidaan luvussa 5. Erityisesti tarkastelussa keskitytään yritysten asemaan sisältötuotannon arvoketjussa, yritysten ja niiden eri toimintojen rahoitukseen, yritysten taloudelliseen tilaan sekä yritysten omiin kasvuodotuksiin. Samalla pyritään tuomaan

17 Johdanto 17 esille alan keskeisiä toiminnallisia ja rahoituksellisia ongelmia ja konvergenssin vaikutuksia. Luvussa 6 tarkastellaan sisältötuotannon rahoitusta kansainvälisestä näkökulmasta. Ensiksi kuvataan esimerkinomaisesti eri maissa käytössä olevia sisältötuotannon julkisia rahoituslähteitä ja instrumentteja. Tämän jälkeen kuvataan ja analysoidaan sisältöalaa sijoituskohteena. Kansainvälisten esimerkkiyritysten avulla kuvataan eri alojen pörssinoteerattujen yritysten riskejä ja tuottoja. Luvussa 7 kuvataan ja analysoidaan pääomasijoittajien ja rahoittajien näkemyksiä suomalaisesta sisältötuotantoalasta sijoituskohteena. Tässä luvussa raportoidaan mm. sijoittajien kokema toimialatuntemus, kiinnostus sijoittaa alan yrityksiin sekä tämän kiinnostuksen pohjana olevasta näkemys alan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Raportin viimeisessä luvussa 8 esitetään yhteenveto ja johtopäätökset sisältötuotantoalan yritysten rahoituksellisista haasteista. Lisäksi tehdään konkreettisia ehdotuksia alan kehittämiseksi sekä alalla toimiville yrityksille, julkiselle vallalle että sijoittajille.

18 18 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus 2 Sisältötuotannon arvoketju ja yrityksen rahoitus 2.1 Sisältötuotantoyritysten toimiminen arvoketjussa Arvoketjutarkastelu on menetelmä, jota voidaan käyttää yrityksen ja toimi-alan arvonluomisen kuvaukseen ja analysointiin. Sisältötuotannon arvoketjua voidaan toimialasta riippumatta tarkastella yleisen vaihejaottelun avulla. Seuraavassa esitetään tämä geneerinen arvoketju sekä pohditaan yritysten strategiavalintoja suhteessa arvoketjuun Arvoketjun vaiheet Kuviossa 2.1 on esitetty yleinen malli sisältötuotannon arvoketjusta. Arvoketjun ensimmäinen vaihe on sisältöidean luominen, jonka usein toteuttavat käsikirjoittajat, ohjaajat, säveltäjät jne. yksin tai yhteistyössä. Idean luomisessa, kuten muissakin arvoketjun vaiheissa, on huomioitava loppukäyttäjän tavoittaminen ja relevantit jakelukanavat erikoisvaatimuksineen. Kuvio 2.1: Sisältötuotannon arvoketju 1 Sisällön kehittämisvaiheella tarkoitetaan idean (tuote)kehitystä. Alkuperäisen idean työstämisestä ehjäksi ja tuotantokelpoiseksi kokonaisuudeksi vastaavat usein sisällön tuottaja ja idean luomisvaiheeseen osallistuneet toimija(t). Sisällön paketoinnilla/tuotannolla tarkoitetaan sisältökokonaisuuden luomista. Kuten luomis- ja kehittämisvaihetta, on kehittämis- ja paketointivaiheita usein hankalaa täysin erottaa toisistaan. Paketointivaiheen jälkeen sisältökokonaisuutta markkinoidaan kohderyhmälle eri tavoin riippuen toisaalta jakelukanavasta ja toisaalta ko. kohderyhmästä. Viimeinen vaihe sisältötuotannon arvonlisäket-

19 Sisältötuotannon arvoketju ja yrityksen rahoitus 19 jussa on sisällön jakelu loppukäyttäjille (sisällöstä riippuen jakelukanavana toimivat esimerkiksi internet, elokuvateatterit, tv, vähittäiskauppa). Perinteisesti sisältöjen jakelu on keskittynyt sisältökohtaisesti tiettyyn jakelukanavaan. Toimintaympäristön digitalisoitumisen myötä mahdollisten jakelukanavien määrä kuitenkin kasvaa. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia esimerkiksi idean luomisvaiheeseen Yritysten toiminta arvoketjussa Yritys pyrkii toisaalta maksimoimaan tehokkuuden omassa toiminnassaan ja saavuttamaan toimintatapaan liittyvillä valinnoillaan kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Yrityksen asemoituminen arvoketjussa on siten strateginen kysymys. Arvoketjutarkastelua voidaan käyttää työkaluna ja apuvälineenä yrityksen liiketoiminnan ja liiketoimintastrategian kehittämisessä sekä esimerkiksi investoinneista päätettäessä. Yrityksellä voi olla strategiana erikoistuminen tiettyyn arvoketjun vaiheeseen, esimerkiksi jakeluun, tai yritys saattaa hallita arvonlisäketjua idean luomisvaiheesta aina jakeluun asti. Mikäli yritys hallitsee koko arvoketjua, on yrityksellä tuntosarvet loppukäyttäjärajapinnassa, mistä saatua informaatiota se voi hyödyntää ideoiden luomis- ja kehittämisyksikössään. Koko arvoketjua hallitsevan yrityksen voidaan olettaa pystyvän toimimaan tehokkaasti säästäessään esimerkiksi hallinnointi- ja markkinointikuluissa. Koko arvonlisäketjun hallinta saattaa kuitenkin joissakin tapauksissa aiheuttaa tehottomuutta, koska välituotteiden hankinnan kilpailutus vaikeutuu. Erikoistuminen tiettyyn arvoketjun vaiheeseen tai peräkkäisten vaiheiden muodostamaan liiketoiminnallisesti loogiseen kokonaisuuteen saattaakin siten olla liiketaloudellisesti perustellumpaa kuin toimiminen koko arvoketjussa. Tarkasteltava tuote jalostuu kussakin arvoketjun vaiheessa, joka synnyttää lisäarvoa. Korkeimmillaan tuotteen arvo on sen siirtyessä loppukäyttäjälle. Arvoketjutarkastelussa merkittävä kysymys on myös se, miten ketjun loppupäässä syntyvä kokonaistulo kohdistetaan eri vaiheiden välillä. Tähän kysymykseen liittyy arvoketjun toimijoiden välinen, keskinäinen neuvotteluvoima. Sisältötuotannon toimijoiden väliset voimasuhteet vaihtelevat eri sisältötuotannon aloilla. Jakelukanavien moninkertaistuminen parantaa yleisesti arvoketjun alkupäähän keskittyvien yritysten suhteellista neuvotteluvoimaa. Näiden yritysten saattaa parantaa myös se, mikäli sisältö tehdään ns. jakelukanavariippumattomaksi eli se on jaeltavissa useiden eri kanavien kautta. Tätä kehitystä saattaa tosin merkittävästikin jarruttaa havaittavissa oleva markkinointi- ja jakeluyhtiöiden keskittyminen ja pyrkimys useiden eri jakelukanavien hallintaan.

20 20 Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus 2.2 Sisältöjen ja teknologioiden lähentymiskehitys Musiikki, elokuvat, televisio, videopelit ja WWW sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Siirtymä digitaalitekniikan hyödyntämiseen analogiatekniikan sijaan niin tuotannossa kuin jakelussakin jalostaa konvergoituvat sisällöt yhdeksi suureksi digitaalisen datan virraksi. Kutsukaa sitä d-entertainmentiksi. Se tulee tv-ruuduillemme, tietokoneillemme, kojelaudoillemme missä vain, milloin vain. Kunhan muutamat tekniset ja lakisääteiset asiat saadaan sovittua, me emme pelkästään saa nauttia siitä, vaan voimme myös luoda ja jaella sitä Lähentymiskehityksen tasot Televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisellä eli konvergenssilla tarkoitetaan eri aloilla sovellettavien tekniikoiden yhtenäistymistä. Konvergenssi liittyy läheisesti digitaaliteknologian kehittymiseen ja hyvin voimakkaaseen kasvuun 1990-luvulla. Digitaaliteknologian merkitys tulee korostumaan myös tulevaisuudessa eri tasoilla tietoyhteiskunnan kehittyessä. Konvergenssi määriteltiin Euroopan komission toimesta tarkoittamaan erilaisten verkkojärjestelmien kykyä välittää pohjimmiltaan samantyyppisiä palveluja tai kuluttajille suunnattujen laitteiden, kuten puhelimen, television ja mikrotietokoneen yhdentymistä. 3 Määritelmää lukiessa on kuitenkin huomioitava, että konvergenssi on ilmiönä suhteellisen uusi, luonteeltaan hyvin dynaaminen ja vaikutuksiltaan monitahoinen. Lähentymiskehityksen tarkastelussa merkittäviä elementtejä ovat eri tasoilla hyödynnettävät teknologiat (tuotanto, lähetys, vastaanottaminen) ja sisältö (palvelu) 4. Televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisen kautta päästään lähemmäksi niin sanottua tavoitetilaa, jossa voidaan lähettää digitaaliseen muotoon tallennettua sisältöä (ääni, kuva ja data) yhdestä lähteestä, yhtä kanavaa käyttäen, yhteen päätelaitteeseen. Kuviossa 2.2 on esitetty toisiaan lähentyvät elementit: sisällöt, päätelaitteet ja jakeluverkot. Perinteisesti analogisen äänen, kuvan ja datan siirtäminen on toteutettu hyödyntäen erillisiä jakelukanavia sekä toistensa kanssa yhteen sopimattomia vastaanottimia. Digitaaliteknologian ja internetin yleistymisen kautta tarjottavat sisällöt ovat lähentyneet: internetin uutiskanavalla voi esimerkiksi katsoa videotaltiointia, kuunnella haastattelua ja lukea päivän lehden. Tarkasteltaessa lähentymiskehitystä eri tasoilla on huomioitava, ettei lähenemisestä jollakin tasolla välttämättä seuraa vastaavaa lähenemistä muilla tasoilla. Esimerkiksi internetin kehittyminen jakelukanavana ja PC:n vastaanottimena on saanut aikaan virtauksen,

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA Yliopiston hallituksen kokous 18.10.2016. Unifund Jyväskylä Oy:n sijoitusstrategia. Jyväskylän yliopiston hallitus 18.10.2016. SIJOITUSTRATEGIA Unifund Jyväskylä

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot