SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2"

Transkriptio

1 SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti :14

2 SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2 isbn: issn: X julkaisupäivä :14 2

3 SISÄLTÖ Lukijalle LTT-Tutkimus Oy SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Suositukset sisältötuotantoalan yrityksille julkiselle vallalle sijoittajille... 9 Taustapohdintaa Keskeiset tutkimuskysymykset ja tutkimustulokset Jaakko Paavela DIGITAALISEN SISÄLTÖTUOTANNON RAHOITUSMALLIT Olemassa olevia rahoitusvaihtoehtoja Ehdotukset ja niiden perustelut LIITE Yleisradion vastine 3

4 LUKIJALLE Tietoyhteiskuntakeskustelun ensimmäisen ja toisen vaiheen visiot perustuivat järkiperäisyyden ja hyödyn korostamiseen - valistuksen vahvassa hengessä - mutta kolmannen sukupolven visiot puhuvat elämyksellisyyden ja arjen rikastamisen puolesta. Tosin kaikki vaiheet jättävät ja ovat jättäneet omat jälkensä visiointeihin. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan jaoksena opetusministeriön sisältötuotantotyöryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida eri ministeriöiden toimia Lipposen II hallituksen sisältötuotantohankkeen toteutuksessa ja arvioida toimeenpanon edistymistä sekä tarvittaessa tarkistaa asetettuja tavoitteita. Työ on kahdeksan eri ministeriön ja monen instituution ja järjestön yhteisponnistus. Sisältötuotantoyöryhmän puheenjohtajana on kulttuuriministeri Suvi Lindén. Työryhmän jäsenet, toiminnan painopisteet ja vaihtuvaa hankkeeseen liittyvää tietoa löytyy webbisivulta Linkki tämän raportin sähköiseen versioon on sivulla Tässä raportissa esitetään tiivistelmä opetusministeriön yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa teettämästä sisältötuotannon rahoitustutkimuksesta, joka on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa tai kirjana Martikainen et co "Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus". Samaan aikaan kyseisen tutkimuksen kanssa toimi opetusministeriön kutsumana selvitysmiehenä viestintäneuvos Paavela, jonka selvitys julkaistaan tässä hieman lyhennettynä. Liitteenä on Yleisradion vastine yhteen Paavelan ehdotuksista. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on jo osittain ratkaistu teknis-taloudelliset kysymykset, mutta yhä keskeisimmiksi ovat rinnalle nousseet ratkaisemattomat taiteellis-humanistiset painotukset ja niiden liiketaloudellinen tuottavuus. Voidaan puhua pyrkimyksestä jonkinlaisen "kolmannen kulttuurin" luomiseen: siinä tekniikka ja sisällöt lomittuen kohtaavat. Itse asiassa taiteellinen, teknologinen ja taloudellinen luovuus yhdessä synnyttävät aidon luovan tuotannon. Tuota kolmannen kulttuurin syntymistä pyrkii sisältötuotantotyöryhmämme aktiivisesti edesauttamaan. Ritva-Sini Härkönen opetusneuvos KT sisältötuotantotyöryhmän sihteeri 4

5 LTT-Tutkimus Oy SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Suositukset Sisältötuotantoalan yrityksille Menestyksen perusta on yrityksen kunto Immateriaalituotannon alalla toimivalla yrityksellä on samat menestymisen edellytykset kuin millä tahansa yrityksellä. Erityispiirteitä kuitenkin löytyy, kuten myös erityisosaamisvaateita. Luova osaaminen on sisältöalan yrityksen substanssi ja sen on lähtökohtaisesti oltava korkealla tasolla. Henkilöintensiivinen, ihmisten luovuuteen perustuva ala asettaa korkeat laatuvaatimukset yrityksen osaajille. Liiketoimintaosaaminen on toinen yrityksen menestyksen perusta; tuotteet, tuotannot ja palvelut on luotava kuluttajakysyntää vastaaviksi ja ne on osattava kaupallistaa globaaleilla markkinoilla. Kasvuhakuisen yrityksen on turha erotella kotimaista ja kansainvälistä markkinaa Suomen markkinoilta löytyy jo kansainvälisiä yrityksiä ja näin ollen myös kotimarkkinoita voidaan pitää osana kansainvälistä toimintakenttää. Yrityksen kansainvälisen liiketoimintaosaamisen tulisi näkyä myös markkinarakojen hyödyntämisen ajoituksessa. Yrityksen on luonnollisesti hallittava omat tuotantoprosessinsa erinomaisesti ja siinä tulisi olla jokin selkeä, uniikki piirre, josta muodostuisi yrityksen kilpailuetu. Laatuun panostaminen lienee niin ikään pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Tuotantoprosessin lisäksi menestystä haluavan yrityksen on hallittava myös teknologisten sovellusten kenttä, josta voidaan odottaa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien aukeavan. Lisäksi immateriaalituotantoon perustuvan liiketoiminnan erityisedellytyksenä voidaan pitää tekijänoikeus- ja sopimusjuridiikan osaamista. Kansainvälistymistä ja kasvua yksityisellä pääomalla Yksityistä pääomaa ei yleensä anneta normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen, vaan jonkin uuden tuotteen tai prosessin kehittelemiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Lisäpääomaa hakiessaan yrityksellä on oltava perusliiketoimintaosaaminen jo hallussaan. Mikäli yrityksessä löytyy kasvuhaluja ja innovatiivisia ihmisiä toteuttamaan ja kehittämään liiketoimintaa, on syytä laatia ajantasainen liiketoimintasuunnitelma. Tämän tarkoituksena on kirkastaa sekä mahdolliselle sijoittajalle että itse yrittäjälle liikeidean kestävyyttä, potentiaalia ja sen asettamia vaatimuksia pääoman määrälle ja muodolle. Eräänä tärkeimmistä tavoitteista sisältötuotannon yrityssektorilla pidämme resurssien kohdistamista tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämän myötä sisältötuotannon 5

6 ala kokonaisuudessaan kasvaisi ja kehittyisi. Perinteisillä sisältötuotannon aloilla t&k-hankkeet ovat liittyneet tiettyyn, yksittäiseen tuotantoon. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin kehitystyön liittäminen läheisemmin yrityksen perusprosesseihin: itse tuotantovaiheen tehostamiseen tai uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Tällöin rahan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Kasvun saavuttaminen Kasvu lienee helpoiten saavutettavissa verkostoitumisen, yhteisyritysten ja kansainvälisten partnereiden avulla. Näiden kontaktien luominen on oma prosessinsa, jonka ymmärtäminen ja omaksuminen on korostetun tärkeää. Verkostoitumisen lisäksi yritysten tulisi kasvattaa omaa kokoaan. Yritykset voivat kasvaa ainakin kolmella eri tavalla: sisäisesti eli orgaanisesti, vertikaalisesti laajentuen sisältötuotannon arvoketjua myöten ja horisontaalisesti muodostaen keskittymiä johonkin tiettyyn arvoketjun osaan. Yritysten on panostettava oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiin osana kasvustrategiaa. Useat yrityksen kertoivat rahoitusneuvotteluiden olleen jo sinänsä hyödyllisiä yritykselle. Yritysten ei myöskään pitäisi automaattisesti sulkea pois pörssilistautumistakaan osana kasvustrategiaansa. Yrityskoon ja omavaraisuuden kasvattamisella saadaan useita hyötyjä. Yrityksen taloushallinto voidaan erottaa sisällöntuotannosta, mikä antaa mahdollisuuksia oman pääoman hankkimiseen parempien rahoittajayhteyksien myötä. Omavaraisuuden lisääminen ja tuotantojen määrän kasvattaminen puolestaan vähentävät yrityksen riskiä yksittäisen tuotannon epäonnistumisesta ja antaa siten paremmat mahdollisuudet neuvotella sopimuksia. Kasvu mahdollistaa myös suuremmat tuotekehityspanostukset, kansainväliset yhteistyösopimukset ja kansainvälisen markkinoinnin. Suosittelemmekin tämänhetkisen markkinatilanteen perusteella yrityksille tuotekehityspanostusten suuntaamista erityisesti niihin hankkeisiin jotka hyödyntävät Suomen teknistä etumatkaa, alan konvergenssia ja murrosta. Perinteisellä sisältötuotantoalalla ei ole aina pidetty tuotantoyksiköiden koon kasvattamista itseisarvona. Suurimpana haasteena on nähty luovuuden ja innovatiivisuuden säilyttäminen nykyistä suuremmassa koneistossa. Yrityskoon kasvattamisesta saadaan kuitenkin merkittävää etua, kunhan tuotantorakenteiden ja liikkeenjohdon ammattimaistaminen pidetään erillään luovista ja organisatorisista prosesseista. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että liikkeenjohdosta ja luovista ratkaisuista ovat vastuussa eri henkilöt. Tällöin yrityksen osaamisresurssit voidaan kohdistaa oikein ja kukin voi tehdä sitä, mistä oma suhteellinen etu löytyy. Eri toimintojen koordinointiin ja toimijoiden väliseen kommunikointiin tulee luonnollisesti kiinnittää tällöin erityistä huomiota. 6

7 Suositukset julkiselle vallalle Sisältötuotannonala on yksi kansainvälisesti merkittävistä ja pitkälläkin tähtäimellä kasvavista teollisuudenaloista. Sen vaikutus työllistäjänä ja vientitulojen muodostajana on varsin suuri useissa maissa. Suomessa alan mahdollisuudet kasvuun ovat myös merkittävät, mutta näemme alan kehityksen ilman julkisen vallan tukea hitaaksi ja rajoittuneeksi. Panostuksia yrityksen kehittämis- ja kansainvälistymistoimintaan Useat yritykset näkevät selkeän tarpeen merkittävämpien panostusten saamisessa erityisesti tuotekehitys- ja kansainvälistymisponnisteluihin. Julkisin varoin tehtävä yritystoiminnan kehittäminen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen olisi kuitenkin tehtävä kannustavalla tavalla. Voidaankin nähdä selkeä tarve Tekesin kaltaiselle, mutta teknologian sijaan sisältötuotantoja ja niiden kehittämistä rahoittavalle tutkimusprojektien aktivoijalle, joka vaatisi rahoittamiltaan hankkeilta kaupallista potentiaalia ja yrittäjän sitoutumista. Sisältötuotantoalan nykyiset, julkiset tukimuodot pyrkivät olemaan kannustavia, mutta eivät kuitenkaan aina yllä varsinaista liiketaloudellista yritystoimintaa kannustavalle tasolle. Yhteiskunnan varoista jaettavalle julkiselle rahalle tulisi asettaa vaatimuksia, jotka kannustaisivat yritystä käyttämään rahan tehokkaasti ja tuottavasti. Varsinaisista sisältötuotantoaloille suunnatuista tukimuodoista voidaan mainita elokuva-alalle Suomen Elokuvasäätiön kautta jaettava suora tuotantokohtainen tuki. Yleinen toteamus alalla on, että ilman tätä tukea Suomessa ei tuotettaisi lainkaan elokuvia. Tuki on ollut suhteellisen automaattista, joskin arvioitsijaryhmän subjektiivisen käsityksen alaista riippuen heidän käsityksestä elokuvan taiteellisuudesta ja taloudellisista menestymismahdollisuuksista. Suosittelemme tuelle kuitenkin yhä objektiivisempia ja tasavertaisuutta korostavia myöntämiskriteereitä, jopa siirtymistä täysin automaattijakoon niiden elokuvien osalta, jossa tuotantoyhtiö uskoo elokuvan menestykseen ja jossa idea on pystytty myymään sijoittajille ts. markkinoilta on onnistuttu nostamaan varoja elokuvaan tai yritystoimintaan kokonaisuudessaan. Tällöin etukäteistuki voisi olla funktio kerätyn markkinaehtoisen pääoman määrästä ja jälkituki puolestaan olisi katsojamäärästä riippuvainen. Elokuvan tuen osalta tulisi harkita myös tuen tason nostamista lähemmäksi Ruotsin ja Tanskan tasoa. Tuen pitäisi aina olla ennakoitavissa, mikäli alalle halutaan houkutella yksityistä rahaa. Toisin sanoen, taloudellisen menestyksen ei tulisi estää tuen saantia. Elokuvaa arvioitaessa huomiota pitäisi kiinnittää tuotantoyhtiön taloudelliseen tilaan ja rahoitukseen. Markkinatalouden mukaisesti myönteiset rahoituspäätökset kohdistuisivat yrityksiin, joilla on joko osoittaa hyvä taloudellinen menneisyys (track record) ja/tai muiden yksityisten rahoittajien usko elokuvan menestymiseen. Tällä muutoksella ensinnäkin tuettaisiin yrityskoon kasvattamista ja taloudellisen menestymisen merkitystä. Se ei myöskään täysin estäisi uusien yrittäjien alalle tuloa, jos he pystyisivät - kuten mikä tahansa yritys - löytämään riittävän määrän yksityistä rahoitusta yrityksensä taakse. 7

8 Kansainväliseen yhteistyön kehittämiseen ja vientiponnisteluiden tukemiseen tarvitaan myös lisää panostusta. Esimerkkinä tukiperusteesta, joka ei kannusta kansainväliseen toimintaan, on Suomen elokuvasäätiön kotimaisten katsojien perusteella jakama tuotantotuki. Sinänsä pieni muutos, jossa jälkitukea myönnettäessä katsojalukuihin laskettaisiin myös ulkomaiset katsojat, suuntaisi tuotantoja varmasti kansainvälisemmiksi ja lisäisi samalla yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Verkostoituminen, liiketaloudellinen koulutus sekä luovuuden ja rahoittajatahon yhteen saattaminen Julkista tahoa tarvitaan sisältötuotantoalan yritysten verkostoitumisen katalyytiksi. Yhteistoiminta mahdollistaa yritykselle keskittymisen omaan ydinosaamiseensa ja samalla se karsii tiettyjen asioiden tekemistä päällekkäin. Alueellisten yritysten osaaminen olisi myös hyödynnettävä ja saatava paremmin esille. Niin ikään verkostoitumiseen panostaminen vähentäisi turhaa yritysten välistä kilpailua, joka vie resursseja hedelmällisemmältä yhteistoiminnalta. Julkisin varoin kannattasi panostaa sisältötuotannon alalla toimivien yritysten ja luovien ihmisten kouluttamiseen. Tätä on luonnollisesti jo tehty, mutta lisäkoulutusta tarvittaisiin näkemyksemme mukaan nimenomaan yrittäjyyden sekä liiketaloudellisten lainalaisuuksien ja rahoituksellisten toimintamallien saralla. Tätä varten alalle pitäisi synnyttää jonkinlainen organisaatio, joka tarjoaisi erilaisia kehittämis- ja koulutusohjelmia alan toimijoille (vrt. Spinno). Tähän ei riitä pelkkä kulttuurialojen koulutustarjonta. Tavoitteeksi tulisi asettaa alan yritysten kansainvälistyminen ja kasvu, jotka edellyttävät innovatiivisten osaajien yhteistoimintaa, johtamis- ja kansainvälistymistaitoja sekä pääoman tarjoajien ja muiden sijoittajien mukaantuloa. Eräs perusedellytys sisältötuotantoalan pk-yrityksien kansainväliselle menestykselle on vaativa raha. Julkista rahoitusta tarvittaisiin arvoketjun alkupäähän, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta itse liiketoiminnan syntymiselle parhaan edellytyksen antanee yksityinen, tuottoa vaativa rahoitus. Pääomasijoittajien ja sisältötuotantoalan kasvuhakuisten yritysten yhteen saattamisen voisi tehdä osittain julkisen vallan avustamana. Niin sijoittajat kuin sisältöyrityksetkin tarvitsevat tietoa toisistaan: minkälaisia ansaintalogiikoita yrityksillä on, mitä pääomasijoittajan mukaan tuleminen tuo yritykselle ja niin edelleen. Niin kauan kuin nämä toimijat eivät kohtaa, ei kasvua ja menestystä mahdollistavaa yksityistä rahaa siirry sisältöalalle. Yhdenmukainen verotus Sisältötuotantoalan verotuskohtelu tulisi yhtenäistää. Arvonlisäveron tulisi olla kaikille sisältötuottajille sama; esimerkiksi musiikkituotantoalalla oleva 22 prosentin arvonlisävero tulisi yhdenmukaistaa muiden sisältöalojen alv-prosentin kanssa. Mikäli äänitteiden alv laskettaisiin kahdeksan prosentin tasolle, laskisi cd-levyn kuluttajahinta keskimäärin 15 markkaa. Sisältötuotantoalan markkinaperusteinen kehitysrahasto 8

9 Eräs tapa lisätä sijoittajien kiinnostusta sisältötuotantoalaa kohtaa on perustaa rahasto, johon niin yksityiset kuin institutionaalisetkin sijoittajat voisivat riskiä hajauttaen sijoittaa. Tämä myös edistäisi eri toimijoiden lähentymiskehitystä. Sijoituskohteet olisivat innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, joihin sijoitettavalle pääomalle asetetaan normaalit tuottovaatimukset yrityksen riskisyyden mukaan. Verotukselliset kannustimet Uutena muotona julkinen taho voisi harkita verotuksellisia kannustimia sisältötuotantojen tukemisessa. Esimerkiksi Irlannissa on verotuksellisin eduin vaikutettu elokuvateollisuuteen menestyksekkäästi. Verotuksen kautta annettavassa tuki on parhaimmillaan tasapuolista alan yrittäjille ja korostaa yritystoiminnan kannattavuutta vähennystä ei voi tehdä ilman taloudellista tulosta. Ennen kuin tällaista kannustinmuotoa otetaan käyttöön, on valtiovallan kuitenkin erittäin tarkkaan selvitettävä kaikki siitä seuraavat vaikutukset, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Verohelpotuksia ja vastaavia alakohtaisia julkisia kannustimia tulisi käyttää ainoastaan väliaikaisesti. Tällainen julkisen tahon tarjoama erityisetu saattaisi kuitenkin toimia piristysruiskeena alan yrityksille. Veroedun kohdistamisen esimerkiksi sijoittajille voidaan odottaa lisäävän yksityisiä sijoituksia sisältötuotantoalan yrityksiin. Verohelpotuksilla voidaan tarjota apua alan yrityksille, mutta se tulee määritellä ja kohdistaa siten, ettei se hidasta yritysten omaehtoista liiketoiminnan kehittämistä tai vääristä kilpailua. Suositukset sijoittajille Suomessa pääomasijoitustoiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Sijoituksen ovat kuitenkin selkeästi suuntautuneet teknisen alan laite- ja ohjelmistoyrityksiin. Sisältötuotanto ei ole toistaiseksi kuulunut sijoittajien suosikkikohteisiin. Tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin nähdä alan kansainväliset mahdollisuudet. Useita alan yrityksiä on listattuna pörsseissä, kasvu on ollut voimakasta ja koko alan tulevaisuus näyttää myönteiseltä vapaa-ajan lisääntyessä. Ala on kokonaisuudessaan melko nuori ja siksi menestyksiä voidaan odottaa yritysten toimintakentän muotoutuessa. Nykyisessä, kevään 2001 heikossa markkinatilanteessa sijoituksesta irrottautuminen voi olla vaikeaa, mutta samalla sijoituksen tekeminen on tullut edullisemmaksi. Riskin hajautusmahdollisuudet Sijoittajan näkökulmasta sisältötuotantoala tarjoaa varsin hyvän tavan hajauttaa teknologiapainotteista sijoitussalkkua. Sijoituskohteena varsinkin perinteinen sisältötuotannonala on vähäriskisempää kuin digitaalisen median ala joskin osaavalle pääomasijoittajalle tarjoutuu mielestämme mahdollisuus suuriinkin voittoihin. Näin erityisesti jos pääomasijoitus voi auttaa yritystä tuotekehityksessä ja kansainvälistymisessä. 9

10 Toinen tapa hajauttaa sisältöteollisuuteen sijoittavan riskiä on kerätä erilaisia tuotantoja yhteen eli poolata ne yhdeksi sijoituskohteeksi. Muualla Euroopassa on luovaan teollisuuteen erikoistuneita rahoituslaitoksia, jotka myöntävät lainoja esimerkiksi elokuvatuotantoyhtiöille. Suomalainen pankki voisi saada kilpailuetua, jos sillä olisi tarjota sijoittaja-asiakkailleen mahdollisuus sijoittaa perinteiseen suomalaiseen kulttuurituotantoon tai yleisemmin sisältöteollisuuteen. Alan uudelleenjärjestelyt Suomessa näemme pääomasijoittajille suuren potentiaalin alan uudelleen järjestelyjen toteuttajana. Yrityskoon kasvattaminen tuo selkeästi lisää tuottoja vähentää samalla yrityskohtaista riskiä. Uskomme myös sisältötuotantoalan yrityksen julkisen listautumisen kannattavuuteen pääomasijoittajan näkökulmasta. Sisältötuotantoala täydentäisi selkeästi nykyistä teknologiapainotteista pörssin yritysrakennetta. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sisältötuotannon toimialojen sekä eri teknologioiden konvergenssin voidaan odottaa lisäävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin alan yrityksille kuin sijoittajillekin. Digi-televisiosta odotetaan niin ikään sisältötuotannon kysynnän lisääjää. Sisältötuottajien ryhtymisen tuottamaan cross media palveluita odotetaan lisäävän tuottajien katteita. Lisääntyneet ja teknologisesti kehittyneet jakelukanavat jatkanevat tiettyä profiloitumista sisällön mukaan. Välirahoitusinstrumentit Mezzanine-rahoitus mahdollistaa pääomasijoittajan riskin jakamisen vähäriskisempään vieraaseen pääomaan ja suuririskisempään omaan pääomaan. Välirahoitus voidaan rakentaa joustavaksi, ja se toimii hyvin myös projektirahoituksessa. Taustapohdintaa Rahoitus on aloittavalle, kasvavalle tai merkittävässä muutosvaiheessa olevalle yritykselle keskeinen haaste. Tässä tutkimuksessa on keskitytty pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Rahoitusta tarkastellaan alan yritysten, sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Tutkimus keskittyy elokuva-, musiikki, mainoselokuva, TV-tuotanto ja digitaalisen median yrityksiin. Perinteisesti sisällön arvo kasvaa nopeasti paketointi-, markkinointi- ja jakeluvaiheessa, jolloin asiakkaalle tarjotaan konkreettinen tuote. Tutkimuksessa haastatelluista pääomasijoittajista puolet odottavat arvoketjun alkupään (luomisprosessin ja 10

11 tekijänoikeuksien) kasvattavan suhteellista arvoaan jakelukanavien lisääntymisen ja jakelukustannusten laskun myötä. Sisältötuotantoalan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä oman huippuosaamisensa avulla. Menestyksekkäät esimerkit ovat toistaiseksi kuitenkin olleet yksittäisiä. Alan yritykset kärsivät usein pienestä yrityskoostaan. Pienissä yrityksissä ei synny ammattimaiselle yritystoiminnalla tyypillistä roolien erikoistumista. Pienen yrityksen resurssit eivät lisäksi useinkaan riitä tuotekehitystoimintaan eikä kansainvälistymiseen, minkä lisäksi pienen yrityksen neuvotteluasema on usein heikko suhteessa asiakkaisiin. Potentiaalisilla pääoman tarjoajilla ei ole yleensä riittävää toimialatuntemusta sisältötuotantoalasta kokonaisuudessaan. Toimialatuntemuksen puuttuminen hidastaa yksityisen pääoman siirtymistä sisältöteollisuuteen, sillä sijoittaja haluaa ymmärtää yrityksen tuotteen, ansaintalogiikan ja markkinat. Pääomaa tarvitsevan yrityksen ja sijoittajan kohtaamiselle tuotantopohjainen liiketoiminta on lähtökohtaisesti suuri haaste. Rahaa tarvittaisiin tuotantojen toteuttamiseen, ja pääomatarjonta kohdistuu perinteisesti suoraan yritykseen. Tämä lieneekin sisältötuotantoalalla merkittävin ristiriita rahan tarjonnan ja kysynnän välillä. Yksityiset sijoittajat eivät useinkaan ole kiinnostuneita laittamaan rahojaan ainoastaan yhteen tuotantoon, sillä se muodostaisi liian suuren riskin sijoittajan kannalta. Sijoittaja odottaa kohdeyrityksen liiketoiminnassa olevan jonkinlaista monistettavuutta, esimerkiksi prosessien tai tuotteiden myötä. Lisäksi yrityksellä tulee olla kansainvälistymishalukkuutta ja -potentiaalia. Yksittäinen kansallisille markkinoille tehty tuotanto herättää harvoin yksityisen sijoittajan mielenkiinnon. Yksityistä pääomaa ei yleensä myöskään anneta normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen, vaan jonkin uuden tuotteen tai prosessin kehittelemiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Lisäpääomaa hakiessaan yrityksellä on oltava perusliiketoimintaosaaminen jo hallussaan. Eräänä tärkeimmistä tavoitteista sisältötuotannon yrityssektorilla voidaan pitää resurssien kohdistamista tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämän myötä sisältötuotannon ala kokonaisuudessaan kasvaisi ja kehittyisi. Perinteisillä sisältötuotannon aloilla t&k-hankkeet ovat liittyneet tiettyyn, yksittäiseen tuotantoon. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin kehitystyön liittäminen läheisemmin yrityksen perusprosesseihin: itse tuotantovaiheen tehostamiseen tai uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Tällöin rahan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Useat yritykset näkevät tarpeen merkittävämpien panostusten saamiseen tuotekehitys- ja kansainvälistymisponnisteluihin. Julkisin varoin tehtävä yritystoiminnan kehittäminen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen olisi kuitenkin tehtävä kannustavalla tavalla. Voidaankin nähdä selkeä tarve Tekesin kaltaiselle, mutta teknologian sijaan sisältötuotantoja ja niiden kehittämistä rahoittavalle projektien aktivoijalle, joka vaatisi rahoittamiltaan hankkeilta kaupallista potentiaalia ja yrittäjän sitoutumista. Sisältötuotantoalan nykyiset, julkiset tukimuodot pyrkivät olemaan kannustavia, mutta eivät kuitenkaan aina yllä varsinaista liiketaloudellista yritystoimintaa kannustavalle tasolle. Valtion kannattaa jatkaa ja voimistaa panostuksiaan sisältöalan verkostoitumiseen ja liiketoiminta-osaamisen kouluttamisen. Sisältötuotantoalan verotuskohtelun yh- 11

12 tenäistämistä tulisi myös vakavasti harkita mm. sisältöjen digitalisoitumisen ja konvergenssin takia. Tulisi myös harkita erillisen sisältötuotantoalaan erikoistuvan rahaston perustamista, johon niin yksityiset kuin institutionaalisetkin sijoittajat voisivat riskiä hajauttaen sijoittaa. Uutena muotona julkinen taho voisi harkita tilapäisiä verotuksellisia kannustimia sisältötuotantojen tukemisessa. Veroedun kohdistamisen esimerkiksi sijoittajille voidaan odottaa lisäävän yksityisiä sijoituksia sisältötuotantoalan yrityksiin. Verohelpotuksilla voidaan tarjota apua alan yrityksille, mutta se tulee määritellä ja kohdistaa siten, ettei se hidasta yritysten omaehtoista liiketoiminnan kehittämistä tai vääristä kilpailua. Elokuvan tuen osalta tulisi harkita tuen tason nostamista lähemmäksi Ruotsin ja Tanskan tasoa. Tätä tukea tulisi edelleen kehittää yhä tasapuolisemmaksi ja automaattisemmaksi siten, että elokuvayhtiö saisi rahoitusta, mikäli idea on pystytty myymään sijoittajille ja/tai asiakkaille. Tällöin etukäteistuki voisi olla funktio kerätyn markkinaehtoisen pääoman määrästä ja jälkituki puolestaan olisi katsojamäärästä riippuvainen. Katsojamääriä tulisi tarkastella Suomen sijaan kansainvälisesti. Tuen pitäisi olla ennakoitavissa eikä taloudellisen menestymisen tulisi estää tuen saantia. Sisältötuotannon toimialojen sekä eri teknologioiden konvergenssin voidaan odottaa lisäävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin alan yrityksille kuin sijoittajillekin. Sisältötuottajien ryhtymisen tuottamaan cross media palveluita odotetaan lisäävän tuottajien katteita. Sijoittajan näkökulmasta sisältötuotantoala tarjoaa varsin hyvän tavan hajauttaa teknologiapainotteista sijoitussalkkua. Suomessa on nähtävissä pääomasijoittajille suuri potentiaali alan uudelleenjärjestelyjen toteuttajana. Yrityskoon kasvattaminen tuo selkeästi lisää tuottoja ja vähentää samalla yrityskohtaista riskiä. Uskomme myös sisältötuotantoalan yrityksen julkisen listautumisen kannattavuuteen pääomasijoittajan näkökulmasta. Sisältötuotantoala täydentäisi selkeästi Suomen nykyistä teknologiapainotteista pörssin yritysrakennetta. Informaation ja sisältöjen digitalisoitumisen sekä jakeluteknologioiden (tele-, dataja broadcastingverkot) kasvavan kapasiteetin myötä sisältötuotannon ennakoidaan yleisesti muodostuvan entistä niukemmaksi resurssiksi jatkossa niin mediayritysten kuin teleoperaattoreidenkin välisessä kilpailussa. Mm. tästä syystä Suomessa ja yleisemminkin maailmalla kiinnostus on teknologian ohella kohdistumassa sisältöteollisuuteen ja sen kilpailukykyyn. Tämä tutkimus keskittyi pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Rahoitus on yleisesti aloittavalle, kasvavalle tai merkittävässä muutosvaiheessa olevalle yritykselle keskeinen haaste. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus on keskeinen edellytys myös sisältötuotanto-yritysten kasvulle. Tutkimuksen tarkastelun painopiste on yritysten rahoituksessa, joskin alalla melko yleisen projektimuotoisen toimintatavan takia käsitellään myös jossain määrin tuotantojen rahoitusta. Rahoitusta tarkastellaan alan yritysten, sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Sisältötuotannon arvoketjua voidaan toimialasta riippumatta tarkastella yleisen vaihejaottelun avulla. Yleisellä tasolla tarkasteltuna arvoketjun vaiheita ovat sisältöidean luominen, sisällön kehittäminen, sisällön paketointi/tuotanto, markkinointi 12

13 ja jakelu. Perinteisesti sisältöjen jakelu on keskittynyt sisältökohtaisesti tiettyyn jakelukanavaan. Toimintaympäristön digitalisoitumisen myötä mahdollisten jakelukanavien määrä kuitenkin kasvaa. Tämä vuorostaan luo uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia sisältötuotantoyrityksille. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla sisältötuotantoyritysten edustajia, alan julkisia rahoittajia sekä pääomasijoitusyhtiöiden edustajia. Lisäksi kerättiin lähinnä internetin avulla aineistoa vertailumaiden sisältötuotannon ominaispiirteistä ja rahoitusratkaisuista. Kotimaisille case-yrityksille tehtiin tilinpäätösanalyysi ja kansainvälisessä sisältötuotantoyritysten tuotto ja riski-vertailussa hyödynnettiin kansainvälistä rahoitustietokantaa. Keskeiset tutkimuskysymykset ja tutkimustulokset Mitä rahoitusmuotoja ja rahoituslähteitä yrityksille on nykyisin tarjolla? Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen ja kansainvälistymisen myötä tarjolla olevien rahoitusinstrumenttien määrä on kasvanut. Täysin uusien rahoitusinstrumenttien lisäksi tarjolla on nykyisin erilaisia välirahoitusmuotoja ja räätälöitäviä rahoitusratkaisuja. Perusrahoitusmuodot ovat edelleen vieras ja oma pääoma. Vieraan pääoman rahoitusmuodot voidaan jakaa lähteen perusteella erilaisiin lainoihin joko rahoituslaitoksilta tai sijoittajilta. Sisältötuotantoyrityksille reaalivakuuksien vaatiminen voi asettaa kohtuuttoman suuren esteen vieraan pääoman hankkimiselle. Suurin osa pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten omaisuudesta on aineettomassa muodossa, toisin kuin perinteisten alojen yrityksillä. Nykyisin on kuitenkin myös mahdollisuuksia lainarahoitukseen ilman reaalivakuuksia. Tällaisissa tapauksissa saatetaan edellyttää vastavakuuksia, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla turvaavia. Jotkut rahoittajat tarjoavat nykyisin myös vakuudettomia lainoja. Yleensä tällaisissa lainoissa lainanantaja kuitenkin vaatii ns. sopimusvakuuden eli kovenantin. Vieraan pääoman rahoittajat eivät ole yleisesti valmiita sijoittamaan yritykseen, jossa on suhteellisesti vähän omaa pääomaa. Koko yritystoiminnan motivaatio yrittäjän kannalta on juuri riskin ottaminen oman pääoman tuottojen saamiseksi. Omalla pääomalla tarkoitetaan osakeannein, eli osakkeita myymällä hankittua pääomaa sekä tulorahoituksena hankittua, eli liiketoiminnasta voittona saatua kassavirtaa. Oma pääoma antaa suojaa yritystoiminnan vaikeuksien varalta ja se mahdollistaa toimimisen tasavertaisena neuvottelukumppanina niin vieraan pääoman rahoittajien kuin uusien oman pääoman rahoittajienkin kanssa. Sisältötuotantoyritysten oman pääoman hankinta sijoittajilta on toistaiseksi ollut vähäistä, mikä oli yksi syy tämän tutkimuksen toteutukseen. Välirahoitus on suhteellisen uusi rahoituksen muoto, jossa on sekä oman että vieraan pääoman piirteitä. Välirahoitus antaa yritykselle mahdollisuuden saada vierasta pääomaa edullisesti tarjoamalla rahoittajille mahdollisuutta konvertoida pääoma omaksi pääomaksi yrityksen menestyessä. Yritys voi myös välirahoituksen 13

14 avulla toteuttaa suuriakin järjestelyjä, vaikka yrityksen vakuudet eivät riittäisi pankkirahoitukseen. Välirahoitus voi muodostua useasta eri instrumentista, joita ovat optiolaina, vaihtovelkakirjalaina, pääomalaina ja etuosake. Myös tavarantoimittajat voivat olla rahoittajina esim. leasing-rahoituksen muodossa. Asiakkailla on myös rahoittajan rooli silloin kun yrityksen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavilla etumaksuilla, mikä on melko tyypillistä sisältötuotannossa ja erityisesti elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannossa. Etumaksurahoitus on usein merkki yrityksen heikosta pääomarakenteesta ja se vaikeuttaa tekijänoikeuksien täysimääräistä hyödyntämistä tilanteessa, jossa sisältötuotanto osoittautuu menestykseksi. Yritysten ja myös sisältötuotantoyritysten T&K-toimintaan, toiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen on saatavilla lisäksi avustuksia kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä. Miten suomalaiset sisältötuotannon alat ja niitä edustavat yritykset ovat viime vuosina kehittyneet? Sisältötuotannon voidaan todeta olevan Suomessa toistaiseksi suhteellisen pienimuotoista tarkastelluilla aloilla, kotimarkkinapainotteista sekä osin kasvuvaiheessa. Valittujen sisältötuotannonalojen kokonaisliikevaihto oli vajaat kaksi miljardia markkaa Suomessa vuonna Tarkastelluista toimialoista digitaalinen media kasvaa selvästi nopeimmin ja se on jo nyt merkittävin sisältöteollisuuden ala liikevaihdon, viennin ja työllisyydenkin perusteella. Musiikin, mainoselokuvien ja tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihto on kasvanut verraten maltillisesti. Elokuvatuotantoyhtiöiden volyymi on ehkä yllättävänkin pieni, vain noin 100 miljoonaa markkaa. Suomalaisen sisältötuotannon vienti on ollut toistaiseksi hyvin pientä, joskin näkymät ovat parantuneet, erityisesti musiikin ja digitaalisen sisällön suhteen. Tässä tutkimuksessa analysoitu toistaiseksi kansainvälisesti menestynein suomalaiselokuva, Poika ja ilves, herättää kasvuodotuksia myös elokuva-yhtiöiden osalta jatkossa. Televisiotuotantoyhtiöt ovat myös onnistuneet käynnistämään tvformaattien viennin, joskin toiminta on vielä melko pienimuotoista. Yritystasolla analysoitiin 15 yrityksen tilinpäätöksiä viiden viimeisen vuoden aikana. Näiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin vuositasolla 9 %. Nettotulos ei kuitenkaan kasvanut samassa tahdissa, jolloin kannattavuus jossain määrin heikkeni. Sijoitetulle pääomalle olisi saatu tuottoa 14 prosenttia. Mikäli analysoituihin yhtiöihin olisi sijoitettu vuonna 1995 oman pääoman ehtoista rahaa yhtiöiden liikevaihtojen suhteessa, olisi portfolion vuosituotto ollut sijoittajalle keskimäärin 75 prosenttia. Korkea tuotto johtuu monestakin tekijästä, mutta tärkeimmät ovat otokseen valittujen yritysten toiminnan jatkuvuus sekä sijoitusten hajauttamisesta saatava hyöty. Vakavaraisuus oli keskimäärin 35 prosenttia. Yritysten maksuvalmius on keskimäärin tyydyttävä. 14

15 Miten suomalaiset sisältötuotantoyritykset rahoittavat toimintansa nykyisin ja millaisia suunnitelmia ja valmiuksia alan yrityksillä on toiminnan rahoittamiseen jatkossa? Asiakkailta saatuihin suorituksiin perustuva tulorahoitus on erityisen tärkeä rahoituksen muoto musiikintuotanto-, mainoselokuvatuotanto- ja tvohjelmatuotantoyrityksissä. Musiikintuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa levyjen myymisestä seuraavalla tulorahoituksella (asiakkaita mm. tavaratalot ja levykaupat). Musiikintuotantoyhtiöt saavat myös rojalteja niistä teoksista joihin ne omistavat oikeudet tekijänoikeusjärjestöjen kautta (esimerkiksi kappaleiden radiosoitot). Musiikintuotantoyhtiöt katsoivat, että julkista rahoitusta tulisi kehittää kotimaisen musiikin vientiponnistelujen osalta. Tv-tuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa tuotantojen myymisestä televisioyhtiöille. Se miten tv-kanavien suorittamat maksut tuloutuvat tv-tuotantoyhtiölle on riippuvainen tuotannon lajityypistä, tuotantoyhtiön neuvotteluvoimasta ja asiakkaasta (tv-kanavasta). Formaattien kehitystyö ja digitaalisten mediasovellusten kehitystyö rahoitetaan toistaiseksi pääasiassa tulorahoituksella. Riskinjakamisen katsotaan soveltuvan uusien tuotteiden tuotantoon paremmin kuin perustuotantojen toteuttamiseen. Osassa televisiotuotantoyhtiöistä toimintaympäristön digitalisoitumisesta seuraava kanavien määrän moninkertaistuminen koettiin uhkana. Tuotantoyhtiöissä uskottiin, etteivät asiakkaiden (tv-kanavien) mainostulot kasva likimainkaan samassa suhteessa kanavakapasiteetin moninkertaistuessa. Tästä katsottiin seuraavan tv-tuotantoyhtiöille maksettavan ohjelmatuntihinnan pieneneminen, ja ennen pitkää kotimaisen tv-tuotannon laadun heikkeneminen jouduttaessa vähentämään tuotantokohtaisia tuotantopanoksia. Osa tv-tuotantoyhtiöistä oli sitä mieltä, että laadukkaiden ja vientikelpoisten tuotantojen toteuttamista tulisi tukea julkisin varoin. Toisaalta osassa tv-tuotantoyhtiöistä tämä toimintaympäristön muutos nähtiin taas mahdollisuutena alan rakenteelliselle kehittymiselle fuusioiden kautta, ja siksi julkisen rahoituksen kehittämistä pidettiin ei-toivottavana. Elokuvatuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa osittain tuilla (pääasiassa SES), osittain kotimaiselta tv-kanavalta saatavalla tulorahoituksella (esitysoikeuksien myynti) sekä tuotantoyhtiön omarahoitusosuudella. Varsinkin suurempien tuotantojen kohdalla tuotantoyhtiön omarahoitusosuus muodostuu kirjavasta joukosta koti- ja ulkomaisia rahoittajia. Elokuvien tuotantobudjetit ovat nousseet, ja osa haastateltujen yritysten tuottamista elokuvista oli toteutettu yli 12 miljoonan markan budjetilla, joka on lähes kaksinkertainen verrattuna Suomen elokuvasäätiön filmikohtaiseen keskimääräiseen budjettiin (6,5 mmk). Laadukkaan ja laajaa kansainvälistä potentiaalia omaavan elokuvan tuotanto ei ole mahdollista pienemmällä budjetilla. Tuotanto-yhtiöt toivovat julkisen tuen määrän kasvattamista noin 50 %:lla. Julkisen tuen tulisi yhtiöiden mukaan kannustaa tekemään nykyistä enemmän kaupallisesti menestyviä elokuvia. Puhtaasti kokeellisen ja selvästi eikaupallisen elokuvan rahoitus tulisi eriyttää esim. elokuvakoulutuksen yhteyteen. Tuen tulisi kannustaa myös kasvattamaan tuotantoyhtiöiden kokoa. Elokuvien rahoitukseen tulisi yhtiöiden mielestä saada nykyistä enemmän elokuvayleisön parhaiten tuntevat tahot eli elokuvateatterit ja elokuvien levittäjät sekä katsojamäärien mukaisesti tv-kanavat. 15

16 Oman pääoman ehtoinen rahoitus on tärkeä rahoitusmuoto mobiileihin käyttöliittymiin sisältöä tuottavissa yrityksissä. Nämä yritykset ovat jossain määrin saaneet myös julkista rahoitusta, mm. Tekesin t&k-avustuksia ja -lainoja sekä TEkeskusten kansainvälistymistukea. Osassa mobiilisisältöjä tuottavissa yrityksissä julkisen rahoituksen toivottiinkin suuntautuvan ennakkoluulottomammin sisällön kehitystyöhön ja entistä enemmän kaupallistamisvaiheeseen. Toisaalta julkisen tukijärjestelmän katsottiin toimivan liian hitaasti yritysten rahoitustarpeisiin vastatakseen. Sisältötuotantoyhtiöt kokivat yleisesti, että sisältötuotannon arvoketjussa itse idea ja sen peruskehittely toteuttamiskelpoiseen muotoon on se vaihe, johon tulisi panostaa ja löytää rahoitusta. Konkreettisesti tämä merkitsee esimerkiksi elokuvassa ja tv-draamassa synopsista ja henkilöhahmoja, dokumentissa aihetta, televisiossa erilaisia formaatteja, musiikissa sävellystä (+ osittain esittäjää) ja digitaalisissa mediapalveluissa ydinpalvelua (perusidea + sen teknologinen toteutustapa). Loistavien ideoiden puutetta ei korvaa kansainvälisen tason osaaminen tuotteiden tekemisessä, paketoinnissa tai markkinoinnissa. Musiikintuotanto-, mainoselokuvatuotanto- ja tv-ohjelmatuotantoyrityksissä toivotaan pääomaa jossain määrin ko. alojen digitaalisen median kehittämiseen joko tuotekohtaisesti tai erillisen yhtiön muodossa. Julkisen tuen merkitys on joidenkin näillä aloilla toimivien mielestä vähäinen. Toisaalta julkista tukea pidetään kilpailua vääristävänä ja myöntämisperusteiden osalta liikaa taiteellisuutta painottavana. Haastatellut sisältötuotantoyritykset toivat lisäksi esiin sen, että pääoman sijoittajalta edellytetään rahan lisäksi toimialatuntemusta sekä lisäarvon tuottamista markkinointi-, vienti-, jakelukanava-, teknologia- tai liikkeenjohdon osaamisen muodossa. Yrittäjät haluaisivat myös arvoketjun markkinoinnista ja jakelusta vastaavien portaiden osallistuvan tuotteiden rahoitukseen nykyistä enemmän sen vuoksi, että nämä tuntevat kuluttajien tarpeet parhaiten. Kasvunäkymät ja rahoitusratkaisut jatkossa Haastateltujen eri toimialoilla toimivien yritysten yhteenlasketut liikevaihdot olivat vuonna 1999 yhteensä 514 mmk ja liikevaihdon ennakoitiin olevan yhteensä noin 1,8 miljardia markkaa vuonna Mobiiliteknologioihin liiketoimintansa perustavat digitaalisen median yritykset odottivat liikevaihdon kasvavan nopeimmin. Kasvuodotusten toteutuminen merkitsisi lähes 300 % vuosikasvua vuosina Digitaalisia mediatallenteita kuten pc/konsolipelejä tai digitaalisia oppimateriaaleja tuottavat yritykset odottivat liikevaihdon olevan lähes viisinkertainen viiden vuoden kuluttua. Musiikki-, elokuva ja tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan % vuoteen 2005 mennessä. Mainoselokuvatoimialalla kasvuodotukset olivat pienimmät ja liikevaihdon odotettiin olevan 1,4 -kertainen vuonna 2005 verrattuna vuoteen

17 Digitaalisen sisällön tuotantoyrityksissä, tv-tuotantoyrityksissä sekä musiikkituotantoyrityksissä kasvu uskotaan rahoitettavan tulorahoituksella ja oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Mobiiliin teknologiaan sisältöjä tuottavissa yrityksissä toiminnan riskiä jaettiin jo haastatteluhetkellä. Osassa yrityksistä oli kysyntää myös jatkossa pääomasijoittajien tarjoamille rahoitusmuodoille mm. tulevaisuuden yritysostojen myötä. Elokuvatuotantoyhtiöt ovat lähinnä tulorahoituksen ja julkisen rahoituksen varassa. Mainoselokuvatuotantoyhtiöt uskovat rahoittavansa perusliiketoimintaansa tulorahoituksella myös tulevaisuudessa. Miten pääomamarkkinat ovat kehittyneet sekä millaisia tuottoja ja riskejä sisältötuotantoyritykset tarjoavat sijoittajille kansainvälisillä pääomamarkkinoilla? Pääomasijoitusten saatavuus on ollut pitkään jonkinasteinen ongelma tarkastelussa mukana olevilla Suomen, Irlannin, Itävallan, Kanadan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan pääomamarkkinoilla. Rahoituksen saatavuus on kuitenkin parantunut muutaman viime vuoden aikana huomattavasti, niin että vuonna 1999 investoinnit kasvoivat jopa 74 prosentilla. Sijoituksia on virrannut erityisesti korkean teknologian kasvuyrityksiin. Euroopan pääomasijoituksista lähes 30 prosenttia tehtiin vuonna 1999 korkean teknologian yrityksiin. Korkeaan teknologiaan tehdyt investoinnit kolminkertaistuivat vuonna 1999 edelliseen vuoteen verrattuna. Eurooppa on kuitenkin edelleen kehityksessä selvästi pohjoisamerikkalaisia rahoitusmarkkinoita jäljessä. Euroopan suurimmat pääomasijoitusmarkkinat ovat Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Kehitys on ollut voimakkainta Ruotsissa, jossa pääomasijoitusten määrä nousi vuonna 1999 yli 500 prosenttia nostaen Ruotsin samalla yhdeksi maailman merkittävimmistä pääomasijoitusmarkkinoista. Kaikkiin muihin vertailussa mukana olleisiin maihin verrattuna Suomeen tehdyt pääomasijoitukset kasvoivat vähiten. Suomeen tehdyt sijoitukset ovat kuitenkin absoluuttisesti vielä suuremmat kuin useimmissa tarkastellussa maissa. Kansainvälisessä yritysanalyysissä oli mukana 113 yritystä. Yritysten keskimääräinen vuosituotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 21,3 prosenttia, jota voidaan historiallisesta näkökulmasta pitää korkeana. Suurin syy korkeaan tuottoon lienee 1990-luvun lopun korkeasuhdanne ja myönteinen kehitys pörssissä. Korkein tuotto sijoittajille on langattomien sovellusten yrityksistä, matalin tuotto on yllättäen tullut internetalan yrityksistä. Tulokset yritysten riskistä vastaavat odotuksia. Mobiiliala koetaan kaikkein riskillisimmäksi ja sen beeta onkin yli kaksi. Vastaavasti elokuvasektorin beeta on vain 0,5, joka on varsin matala. Tosin on huomioitava että tarkastellut pörssilistatut elokuva-alan yrityksen ovat alan kansainvälisiä suuryrityksiä ja siten niiden toiminta on jo hyvin vakiintunutta. Muutenkin perinteisemmät alat osoittautuvat sijoittajan silmissä vähäriskisemmiksi kuin tietokone- ja mobiilialat. Tämä heijastuu suoraan oman pääoman sijoittajan tuottovaatimukseen. Keskimäärin sijoittajat vaativat 8,57 prosentin tuottoa vuodessa sijoituksilleen. Korkeamman riskin aloilla tuottovaatimus nousee yli kymmeneen prosenttiin. 17

18 Tarkasteluun otettujen yritysten keskimääräinen markkina-arvo on suurin tv-, elokuva- ja radio/musiikkisektoreilla ja pienin uuden median alalla. Korkeimmat P/Eluvut ja samalla korkeimmat odotukset yritysten tuloksen kasvun osalta ovat atkohjelma- ja peliyrityksillä, joskin P/E-luvun suuruus selittynee osin otoksen pienuudella. Elokuva- ja radio/musiikkialan yritysten P/E-luvut ovat varsin matalia. Liikevaihdon osalta suurimmat yritykset löytyvät elokuva- ja tv-alalta. Mukana vertailussa olleet IT-alan yritykset ovat vielä pieniä, mutta niiden liikevaihdon kasvu on ollut voimakasta. Sijoittajien odotukset liikevaihdon kasvusta jatkossa ovat myös korkeimmillaan juuri internet ja langattoman IT-alan yritysten ryhmässä. Tvalan yrityksillä lisäarvoa tuottavan toiminnan näkymät ovat myös sijoittajien mielestä hyvät. Miten sisältötuotantoyritysten julkinen rahoitus poikkeaa Suomessa vertailumaista? Tutkimuksessa kartoitettiin sisältötuotannon rahoituksellisia ratkaisuja Irlannissa, Itävallassa, Kanadassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa Suomen lisäksi. Tämän tarkastelun tavoitteena oli tunnistaa eri maiden sisältötuotannon vahvuusalueita ja ominaispiirteitä sekä innovatiivisia rahoituksellisia ratkaisuja. Irlanti on lähtenyt vahvasti tukemaan elokuva- ja musiikkiteollisuutta, joissa se on saavuttanutkin kansainvälistä menestystä. Irlannin tukimuodot poikkeavat paljon muista vertailumaista, sillä niiden lähtökohtana on tarjota verotuksellista etua Irlannissa tuotetuille tuotannoille, kuitenkin niin, että etu annetaan tuotannon rahoittajalle. Käytännössä rahoittaja tosin on usein sama kuin esimerkiksi elokuvan tuottaja. Irlanti on myös taannut tietokoneohjelmistoalalle matalamman veroasteen tietyiksi vuosiksi ja se on houkutellut alan yrityksiä asettumaan Irlantiin. Irlannista onkin muodostunut yksi maailman suurimpia tietokoneohjelmien viejiä. Tämän tutkimuksen puitteissa ei ole ollut mahdollista arvioida sitä, missä määrin Irlantiin on perustettu myös merkittävästi digitaalisen median tuotanto-yrityksiä. Kanada on menestynyt elokuva-, musiikki- ja digitaalisessa mediatuotannossa. Kanadassa tuen painopiste on viime vuosina yhä selkeämmin suunnattu tuotantojen kansainväliseen jakeluun ja markkinointiin. Kanada on julkisten tukimuotojen osalta lähempänä perinteistä tukipolitiikkaa, vaikka silläkin on osin työllisyysperusteisia verohelpotusmuotoja. Kanadassa ollaan tosin suuntautumassa yhä enemmän kaikkia tuotantoja tasapuolisesti kohteleviin verohelpotuksiin ja markkinaehtoisesti toimivaan oman ja vieraan pääoman ehdoin sijoitettavaan tukeen. Tukien osalta Itävalta, Saksa, Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Tuet muodostuvat usein suorasta tuotantotuesta. Tuen jaon tasossa, perusteissa ja ehdoissa on kuitenkin suuria eroja eri maittain ja eri aloilla. Viime vuosina erityisesti Tanska on panostanut elokuvatuotantoon. Vaikka joitain tietoja julkisen panostuksen lisäämisen vaikutuksesta myös yksityisen pääoman lisääntyneeseen määrään alalla on, on liian aikaista vetää johtopäätöstä että julkisen tuen kasvu välttämättä lisäisi myös yksityisiä sijoituksia alalle. Kansainvälisen sisältötuotantoalojen tarkastelun perusteella voidaan yleisesti todeta, että tulevaisuudessa voimavaroja ollaan keskittämässä erityisesti pk- 18

19 yritysten tukemiseen. Tämän nähdään parantavan ennen kaikkea voimakkaasti kasvavan digitaalisen mediatuotantoalan toimintaedellytyksiä. Lisäksi pelkästä tuotantovaiheen tuesta ollaan siirtymässä kohti entistä laaja-alaisempaan tukitoimintaa, jossa jakelulle ja markkinoinnille kohdistetaan entistä enemmän tukea. Ovatko yksityiset sijoittajat kiinnostuneita ja jos niin millä ehdoin sijoittamaan sisältöalan yrityksiin Suomessa? Tutkimuksessa kartoitettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkeleiden näkemyksiä sisältötuotantoalasta. Haastatellut pääomasijoittajat ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita aloista, joilla on käynnissä jonkinlainen murros. Epäjatkuvuuskohdat houkuttelevat niin yrittäjiä kuin pääomasijoitusyhtiöitäkin; sijoittajan mielenkiinto kohdistuu yritykseen, joka pyrkii hyödyntämään murrosta ja epäjatkuvuutta kehittämällä uutta liiketoimintaa. Tähän asti murros on ollut suurinta ja nopeinta teknologian saralla. Ihmisten välisten kommunikaatiovälineiden määrän ja kehittymisvauhdin eksponentiaalinen kasvu on ollut omiaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Digitaalisen mediasisällön alalla nähdään myös suuria tuottomahdollisuuksia. Konvergenssin ja cross media ajatusmallin omaksumisen tuotekehityksessä uskotaan lisäävän ainakin suomalaisen teknologiaosaamisen kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Teknologian ja päätelaitteiden konvergenssin voidaan kuitenkin nähdä liittyvän läheisesti myös perinteisemmän sisältötuotannon mahdollisuuksiin hyödyntää konvergenssia. Sekä pääomasijoittajat että bisnesenkelit tuntevat parhaiten digitaalisen median toimialan, etenkin internet- ja mobiilialan. Perinteisen sisältötuotannon toimialat ja liiketoimintamallit ovat jokseenkin tuntemattomia pääomasijoittajien keskuudessa, bisnesenkelit puolestaan tuntevat näitä aloja hieman paremmin. Sama tendenssi on sijoittajien sisältötuotantoyrityksiin tekemissä sijoituksissa; Digitaalisen median osalta on tullut paljon yhteydenottoja ja sijoituksia tämän alan yrityksiin on tehty suhteellisesti eniten pääomasijoitusyhtiöissä. Bisnesenkelit ovat niin ikään sijoittaneet eniten digitaalisen sisältötuotannon yrityksiin, mutta heillä on sijoituksia myös jossain määrin perinteisen sisältötuotannon toimialojen yrityksiin. Perinteisen sisältötuotannon toimialat ja liiketoimintamallit ovat haastattelujen perusteella jokseenkin tuntemattomia pääomasijoittajien keskuudessa. Erään haastateltavan mukaan bisneksen osaamiskenttä perinteisten toimialojen osalta on kehittymätön sekä pääomasijoittajilla että myöskin liian monella alan yrityksellä. Perinteinen elokuvatuotanto nähdään edelleen varsin pitkälti kulttuuritoimintana, jonka lähtökohtana ei ole liiketaloudellinen yritystoiminta. Televisiotuotantoa pidetään niin ikään kansallisista lähtökohdista lähtevänä toimintana; tv-tuotantoyhtiöt nähdään erittäin kotimarkkinasuuntautuneina. Musiikki- ja mainoselokuvatuotannot ovat lähes täysin asiakasrahoitteisia ja näin ollen lähtökohtaisesti markkinataloudellisia yksiköitä, mutta niitäkin leimaa voimakas suuntautuminen kotimarkkinoille. Digitaalinen media koetaan ainoana sisältötuotannon alana, jolla useat yri- 19

20 tykset ovat heti alusta pitäen lähteneet tavoittelemaan kansainvälisille markkinoille pääsyä ja voimakasta kasvua. Sisältötuotantoalan yritysten kansainvälistymispotentiaalista sijoittajaryhmät ovat jokseenkin yksimielisiä. Eniten uskottiin mobiili- ja internetsisältöä tuottavien yritysten kansainvälistymismahdollisuuksiin. Perinteisistä sisältötuotannonalojen yrityksistä eniten kansainvälistymispotentiaalia katsottiin olevan musiikki- ja mainoselokuvatuotantoyhtiöissä. Perusteluina musiikintuotantoyhtiöiden kansainvälistymispotentiaalille mainittiin useimmiten viimeaikaisten kansainvälisten läpimurtojen (Bomfunk MC, Darude ja HIM) kautta lisääntyvä asiantuntemus. Heikkouksina pidettiin Suomen pientä kielialuetta ja toisaalta kansainvälisille markkinoille riittämätöntä resurssipohjaa. Mainoselokuvatuotantoyhtiöiden osalta kansainvälistymispotentiaalin katsottiin perustuvan lähinnä viimeaikaiselle mainostoimistojen kansainvälistymiselle. Heikkouksina pidettiin suomalaisten mainostoimistojen osaamistasoa verrattuna kansainväliseen osaamisen tasoon ja tuotantoyhtiöiden pientä kokoa. Elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöiden osalta kansainvälistymisen esteenä pidettiin pientä kielialuetta ja suomalaista eksoottista kulttuuria sekä sitä, etteivät alat ole riittävän vahvoja kansainvälisille markkinoille. Lähitulevaisuuden sijoitukset tulevat sijoittajien mukaan kohdistumaan internet- ja mobiilialaan. Televisiotuotantoyhtiöihin sijoituksen uskoi tekevänsä 20 prosenttia pääomasijoitusyhtiöstä, kun hieman yli 70 prosenttia ei uskonut tekevänsä sijoitusta. Joka kymmenes vastaajista uskoi lähivuosina sijoittavansa musiikki-, mainoselokuva-, elokuva- ja muuta digitaalista mediasisältöä tuottaviin yhtiöihin. Suurin osa bisnesenkeleistä ei uskonut sijoittavansa lähitulevaisuudessa perinteisten sisältötuotantoalojen yrityksiin. Heistä vain noin 5-10 prosenttia uskoi sijoittavansa lähivuosina musiikin, mainoselokuvien- ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöihin. Sijoittajien potentiaaliselle sijoituskohteelle asettamat kriteerit painottavat voimakkaimmin johdon ominaisuuksia, kuten kyvykkyyttä, luotettavuutta, sitoutumista ja ammattitaitoa. Edelleen hyvin tärkeänä pidettiin toimivan, uskottavan ja selkeästi ansaintalogiikan paljastavan liiketoimintasuunnitelman olemassaoloa. Liikeidean ainutlaatuisuus ja innovatiivisuus on niin ikään olennainen sijoituskriteeri. Muita tärkeinä pidettyjä kriteereitä ovat yrittäjän esittämän tuotto/riski-suhteen realistisuus, yrityksen kansainvälistymispotentiaali, yrityksen kilpailuetu ja kasvunäkymät sekä sijoituskohteen kiinnostavuus tai kohdeyrityksen sopivuus sijoittajan portfolioon. Perinteiset sisältötuotannon toimialat muodostuvat sijoittajia kiinnostaviksi vasta kun alojen yritykset alkavat liittää liiketoimintaansa uusien teknologioiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Lähinnä uusia mahdollisuuksia koettiin löytyvän uusien jakeluteiden hyödyntämisen ja sisällön digitalisoinnin seurauksena. Sisältötuotantoyrityksissä kansainvälisen jakelijan tai jakelukanavan olemassaolo on yksi tärkeimpiä pääomasijoittajan asettamia edellytyksiä. Yrityksen liiketoimintamallissa tulee myös olla jokin monistettavissa oleva konsepti, kuten tietty massatuote, prosessi tai teknologia. Sisältötuotannon eri aloja on perinteisesti käsitelty toisistaan erillisinä. Pääomasijoittajien mukaan konvergenssi ja cross media ajattelu kuitenkin puoltavat toimialojen käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena. Edessä onkin muutos sisältötuotan- 20

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS

SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS 1 SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Minna Martikainen Kari Niilola Matti Pulkkinen Jenni Selosmaa Jussi Tiilikka Mika Vaihekoski 2001 LTT-Tutkimus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015

Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/2015 1.6.2015 Pääomasijoittaminen Suomessa Q1/15 1.6.15 1 Päähavainnot /lastoista Q1/15 Suomalaisyrityksiin sijoitettiin ennätyssumma, alkuvaiheen sijoitukset hengähdystauolla Suomalaisiin kasvuyhtiöihin sijoitettiin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Yksityinen ja julkinen rahoitus 3.6. klo 16.45-20.45 Finnvera Oy Eteläesplanadi 8 Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Moderaattorina Esa Blomberg, Rastor Oy 16.45 Kahvitarjoilu 17.00 Ensimmäinen osio -

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot