SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2"

Transkriptio

1 SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti :14

2 SISÄLTÖTUOTANTO - työryhmän väliraportti 2 isbn: issn: X julkaisupäivä :14 2

3 SISÄLTÖ Lukijalle LTT-Tutkimus Oy SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Suositukset sisältötuotantoalan yrityksille julkiselle vallalle sijoittajille... 9 Taustapohdintaa Keskeiset tutkimuskysymykset ja tutkimustulokset Jaakko Paavela DIGITAALISEN SISÄLTÖTUOTANNON RAHOITUSMALLIT Olemassa olevia rahoitusvaihtoehtoja Ehdotukset ja niiden perustelut LIITE Yleisradion vastine 3

4 LUKIJALLE Tietoyhteiskuntakeskustelun ensimmäisen ja toisen vaiheen visiot perustuivat järkiperäisyyden ja hyödyn korostamiseen - valistuksen vahvassa hengessä - mutta kolmannen sukupolven visiot puhuvat elämyksellisyyden ja arjen rikastamisen puolesta. Tosin kaikki vaiheet jättävät ja ovat jättäneet omat jälkensä visiointeihin. Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan jaoksena opetusministeriön sisältötuotantotyöryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida eri ministeriöiden toimia Lipposen II hallituksen sisältötuotantohankkeen toteutuksessa ja arvioida toimeenpanon edistymistä sekä tarvittaessa tarkistaa asetettuja tavoitteita. Työ on kahdeksan eri ministeriön ja monen instituution ja järjestön yhteisponnistus. Sisältötuotantoyöryhmän puheenjohtajana on kulttuuriministeri Suvi Lindén. Työryhmän jäsenet, toiminnan painopisteet ja vaihtuvaa hankkeeseen liittyvää tietoa löytyy webbisivulta Linkki tämän raportin sähköiseen versioon on sivulla Tässä raportissa esitetään tiivistelmä opetusministeriön yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa teettämästä sisältötuotannon rahoitustutkimuksesta, joka on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa tai kirjana Martikainen et co "Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus". Samaan aikaan kyseisen tutkimuksen kanssa toimi opetusministeriön kutsumana selvitysmiehenä viestintäneuvos Paavela, jonka selvitys julkaistaan tässä hieman lyhennettynä. Liitteenä on Yleisradion vastine yhteen Paavelan ehdotuksista. Tietoyhteiskunnan kehittämisessä on jo osittain ratkaistu teknis-taloudelliset kysymykset, mutta yhä keskeisimmiksi ovat rinnalle nousseet ratkaisemattomat taiteellis-humanistiset painotukset ja niiden liiketaloudellinen tuottavuus. Voidaan puhua pyrkimyksestä jonkinlaisen "kolmannen kulttuurin" luomiseen: siinä tekniikka ja sisällöt lomittuen kohtaavat. Itse asiassa taiteellinen, teknologinen ja taloudellinen luovuus yhdessä synnyttävät aidon luovan tuotannon. Tuota kolmannen kulttuurin syntymistä pyrkii sisältötuotantotyöryhmämme aktiivisesti edesauttamaan. Ritva-Sini Härkönen opetusneuvos KT sisältötuotantotyöryhmän sihteeri 4

5 LTT-Tutkimus Oy SISÄLTÖTUOTANNON ARVOKETJUN RAHOITUS Suositukset Sisältötuotantoalan yrityksille Menestyksen perusta on yrityksen kunto Immateriaalituotannon alalla toimivalla yrityksellä on samat menestymisen edellytykset kuin millä tahansa yrityksellä. Erityispiirteitä kuitenkin löytyy, kuten myös erityisosaamisvaateita. Luova osaaminen on sisältöalan yrityksen substanssi ja sen on lähtökohtaisesti oltava korkealla tasolla. Henkilöintensiivinen, ihmisten luovuuteen perustuva ala asettaa korkeat laatuvaatimukset yrityksen osaajille. Liiketoimintaosaaminen on toinen yrityksen menestyksen perusta; tuotteet, tuotannot ja palvelut on luotava kuluttajakysyntää vastaaviksi ja ne on osattava kaupallistaa globaaleilla markkinoilla. Kasvuhakuisen yrityksen on turha erotella kotimaista ja kansainvälistä markkinaa Suomen markkinoilta löytyy jo kansainvälisiä yrityksiä ja näin ollen myös kotimarkkinoita voidaan pitää osana kansainvälistä toimintakenttää. Yrityksen kansainvälisen liiketoimintaosaamisen tulisi näkyä myös markkinarakojen hyödyntämisen ajoituksessa. Yrityksen on luonnollisesti hallittava omat tuotantoprosessinsa erinomaisesti ja siinä tulisi olla jokin selkeä, uniikki piirre, josta muodostuisi yrityksen kilpailuetu. Laatuun panostaminen lienee niin ikään pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Tuotantoprosessin lisäksi menestystä haluavan yrityksen on hallittava myös teknologisten sovellusten kenttä, josta voidaan odottaa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien aukeavan. Lisäksi immateriaalituotantoon perustuvan liiketoiminnan erityisedellytyksenä voidaan pitää tekijänoikeus- ja sopimusjuridiikan osaamista. Kansainvälistymistä ja kasvua yksityisellä pääomalla Yksityistä pääomaa ei yleensä anneta normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen, vaan jonkin uuden tuotteen tai prosessin kehittelemiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Lisäpääomaa hakiessaan yrityksellä on oltava perusliiketoimintaosaaminen jo hallussaan. Mikäli yrityksessä löytyy kasvuhaluja ja innovatiivisia ihmisiä toteuttamaan ja kehittämään liiketoimintaa, on syytä laatia ajantasainen liiketoimintasuunnitelma. Tämän tarkoituksena on kirkastaa sekä mahdolliselle sijoittajalle että itse yrittäjälle liikeidean kestävyyttä, potentiaalia ja sen asettamia vaatimuksia pääoman määrälle ja muodolle. Eräänä tärkeimmistä tavoitteista sisältötuotannon yrityssektorilla pidämme resurssien kohdistamista tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämän myötä sisältötuotannon 5

6 ala kokonaisuudessaan kasvaisi ja kehittyisi. Perinteisillä sisältötuotannon aloilla t&k-hankkeet ovat liittyneet tiettyyn, yksittäiseen tuotantoon. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin kehitystyön liittäminen läheisemmin yrityksen perusprosesseihin: itse tuotantovaiheen tehostamiseen tai uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Tällöin rahan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Kasvun saavuttaminen Kasvu lienee helpoiten saavutettavissa verkostoitumisen, yhteisyritysten ja kansainvälisten partnereiden avulla. Näiden kontaktien luominen on oma prosessinsa, jonka ymmärtäminen ja omaksuminen on korostetun tärkeää. Verkostoitumisen lisäksi yritysten tulisi kasvattaa omaa kokoaan. Yritykset voivat kasvaa ainakin kolmella eri tavalla: sisäisesti eli orgaanisesti, vertikaalisesti laajentuen sisältötuotannon arvoketjua myöten ja horisontaalisesti muodostaen keskittymiä johonkin tiettyyn arvoketjun osaan. Yritysten on panostettava oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantiin osana kasvustrategiaa. Useat yrityksen kertoivat rahoitusneuvotteluiden olleen jo sinänsä hyödyllisiä yritykselle. Yritysten ei myöskään pitäisi automaattisesti sulkea pois pörssilistautumistakaan osana kasvustrategiaansa. Yrityskoon ja omavaraisuuden kasvattamisella saadaan useita hyötyjä. Yrityksen taloushallinto voidaan erottaa sisällöntuotannosta, mikä antaa mahdollisuuksia oman pääoman hankkimiseen parempien rahoittajayhteyksien myötä. Omavaraisuuden lisääminen ja tuotantojen määrän kasvattaminen puolestaan vähentävät yrityksen riskiä yksittäisen tuotannon epäonnistumisesta ja antaa siten paremmat mahdollisuudet neuvotella sopimuksia. Kasvu mahdollistaa myös suuremmat tuotekehityspanostukset, kansainväliset yhteistyösopimukset ja kansainvälisen markkinoinnin. Suosittelemmekin tämänhetkisen markkinatilanteen perusteella yrityksille tuotekehityspanostusten suuntaamista erityisesti niihin hankkeisiin jotka hyödyntävät Suomen teknistä etumatkaa, alan konvergenssia ja murrosta. Perinteisellä sisältötuotantoalalla ei ole aina pidetty tuotantoyksiköiden koon kasvattamista itseisarvona. Suurimpana haasteena on nähty luovuuden ja innovatiivisuuden säilyttäminen nykyistä suuremmassa koneistossa. Yrityskoon kasvattamisesta saadaan kuitenkin merkittävää etua, kunhan tuotantorakenteiden ja liikkeenjohdon ammattimaistaminen pidetään erillään luovista ja organisatorisista prosesseista. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että liikkeenjohdosta ja luovista ratkaisuista ovat vastuussa eri henkilöt. Tällöin yrityksen osaamisresurssit voidaan kohdistaa oikein ja kukin voi tehdä sitä, mistä oma suhteellinen etu löytyy. Eri toimintojen koordinointiin ja toimijoiden väliseen kommunikointiin tulee luonnollisesti kiinnittää tällöin erityistä huomiota. 6

7 Suositukset julkiselle vallalle Sisältötuotannonala on yksi kansainvälisesti merkittävistä ja pitkälläkin tähtäimellä kasvavista teollisuudenaloista. Sen vaikutus työllistäjänä ja vientitulojen muodostajana on varsin suuri useissa maissa. Suomessa alan mahdollisuudet kasvuun ovat myös merkittävät, mutta näemme alan kehityksen ilman julkisen vallan tukea hitaaksi ja rajoittuneeksi. Panostuksia yrityksen kehittämis- ja kansainvälistymistoimintaan Useat yritykset näkevät selkeän tarpeen merkittävämpien panostusten saamisessa erityisesti tuotekehitys- ja kansainvälistymisponnisteluihin. Julkisin varoin tehtävä yritystoiminnan kehittäminen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen olisi kuitenkin tehtävä kannustavalla tavalla. Voidaankin nähdä selkeä tarve Tekesin kaltaiselle, mutta teknologian sijaan sisältötuotantoja ja niiden kehittämistä rahoittavalle tutkimusprojektien aktivoijalle, joka vaatisi rahoittamiltaan hankkeilta kaupallista potentiaalia ja yrittäjän sitoutumista. Sisältötuotantoalan nykyiset, julkiset tukimuodot pyrkivät olemaan kannustavia, mutta eivät kuitenkaan aina yllä varsinaista liiketaloudellista yritystoimintaa kannustavalle tasolle. Yhteiskunnan varoista jaettavalle julkiselle rahalle tulisi asettaa vaatimuksia, jotka kannustaisivat yritystä käyttämään rahan tehokkaasti ja tuottavasti. Varsinaisista sisältötuotantoaloille suunnatuista tukimuodoista voidaan mainita elokuva-alalle Suomen Elokuvasäätiön kautta jaettava suora tuotantokohtainen tuki. Yleinen toteamus alalla on, että ilman tätä tukea Suomessa ei tuotettaisi lainkaan elokuvia. Tuki on ollut suhteellisen automaattista, joskin arvioitsijaryhmän subjektiivisen käsityksen alaista riippuen heidän käsityksestä elokuvan taiteellisuudesta ja taloudellisista menestymismahdollisuuksista. Suosittelemme tuelle kuitenkin yhä objektiivisempia ja tasavertaisuutta korostavia myöntämiskriteereitä, jopa siirtymistä täysin automaattijakoon niiden elokuvien osalta, jossa tuotantoyhtiö uskoo elokuvan menestykseen ja jossa idea on pystytty myymään sijoittajille ts. markkinoilta on onnistuttu nostamaan varoja elokuvaan tai yritystoimintaan kokonaisuudessaan. Tällöin etukäteistuki voisi olla funktio kerätyn markkinaehtoisen pääoman määrästä ja jälkituki puolestaan olisi katsojamäärästä riippuvainen. Elokuvan tuen osalta tulisi harkita myös tuen tason nostamista lähemmäksi Ruotsin ja Tanskan tasoa. Tuen pitäisi aina olla ennakoitavissa, mikäli alalle halutaan houkutella yksityistä rahaa. Toisin sanoen, taloudellisen menestyksen ei tulisi estää tuen saantia. Elokuvaa arvioitaessa huomiota pitäisi kiinnittää tuotantoyhtiön taloudelliseen tilaan ja rahoitukseen. Markkinatalouden mukaisesti myönteiset rahoituspäätökset kohdistuisivat yrityksiin, joilla on joko osoittaa hyvä taloudellinen menneisyys (track record) ja/tai muiden yksityisten rahoittajien usko elokuvan menestymiseen. Tällä muutoksella ensinnäkin tuettaisiin yrityskoon kasvattamista ja taloudellisen menestymisen merkitystä. Se ei myöskään täysin estäisi uusien yrittäjien alalle tuloa, jos he pystyisivät - kuten mikä tahansa yritys - löytämään riittävän määrän yksityistä rahoitusta yrityksensä taakse. 7

8 Kansainväliseen yhteistyön kehittämiseen ja vientiponnisteluiden tukemiseen tarvitaan myös lisää panostusta. Esimerkkinä tukiperusteesta, joka ei kannusta kansainväliseen toimintaan, on Suomen elokuvasäätiön kotimaisten katsojien perusteella jakama tuotantotuki. Sinänsä pieni muutos, jossa jälkitukea myönnettäessä katsojalukuihin laskettaisiin myös ulkomaiset katsojat, suuntaisi tuotantoja varmasti kansainvälisemmiksi ja lisäisi samalla yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Verkostoituminen, liiketaloudellinen koulutus sekä luovuuden ja rahoittajatahon yhteen saattaminen Julkista tahoa tarvitaan sisältötuotantoalan yritysten verkostoitumisen katalyytiksi. Yhteistoiminta mahdollistaa yritykselle keskittymisen omaan ydinosaamiseensa ja samalla se karsii tiettyjen asioiden tekemistä päällekkäin. Alueellisten yritysten osaaminen olisi myös hyödynnettävä ja saatava paremmin esille. Niin ikään verkostoitumiseen panostaminen vähentäisi turhaa yritysten välistä kilpailua, joka vie resursseja hedelmällisemmältä yhteistoiminnalta. Julkisin varoin kannattasi panostaa sisältötuotannon alalla toimivien yritysten ja luovien ihmisten kouluttamiseen. Tätä on luonnollisesti jo tehty, mutta lisäkoulutusta tarvittaisiin näkemyksemme mukaan nimenomaan yrittäjyyden sekä liiketaloudellisten lainalaisuuksien ja rahoituksellisten toimintamallien saralla. Tätä varten alalle pitäisi synnyttää jonkinlainen organisaatio, joka tarjoaisi erilaisia kehittämis- ja koulutusohjelmia alan toimijoille (vrt. Spinno). Tähän ei riitä pelkkä kulttuurialojen koulutustarjonta. Tavoitteeksi tulisi asettaa alan yritysten kansainvälistyminen ja kasvu, jotka edellyttävät innovatiivisten osaajien yhteistoimintaa, johtamis- ja kansainvälistymistaitoja sekä pääoman tarjoajien ja muiden sijoittajien mukaantuloa. Eräs perusedellytys sisältötuotantoalan pk-yrityksien kansainväliselle menestykselle on vaativa raha. Julkista rahoitusta tarvittaisiin arvoketjun alkupäähän, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta itse liiketoiminnan syntymiselle parhaan edellytyksen antanee yksityinen, tuottoa vaativa rahoitus. Pääomasijoittajien ja sisältötuotantoalan kasvuhakuisten yritysten yhteen saattamisen voisi tehdä osittain julkisen vallan avustamana. Niin sijoittajat kuin sisältöyrityksetkin tarvitsevat tietoa toisistaan: minkälaisia ansaintalogiikoita yrityksillä on, mitä pääomasijoittajan mukaan tuleminen tuo yritykselle ja niin edelleen. Niin kauan kuin nämä toimijat eivät kohtaa, ei kasvua ja menestystä mahdollistavaa yksityistä rahaa siirry sisältöalalle. Yhdenmukainen verotus Sisältötuotantoalan verotuskohtelu tulisi yhtenäistää. Arvonlisäveron tulisi olla kaikille sisältötuottajille sama; esimerkiksi musiikkituotantoalalla oleva 22 prosentin arvonlisävero tulisi yhdenmukaistaa muiden sisältöalojen alv-prosentin kanssa. Mikäli äänitteiden alv laskettaisiin kahdeksan prosentin tasolle, laskisi cd-levyn kuluttajahinta keskimäärin 15 markkaa. Sisältötuotantoalan markkinaperusteinen kehitysrahasto 8

9 Eräs tapa lisätä sijoittajien kiinnostusta sisältötuotantoalaa kohtaa on perustaa rahasto, johon niin yksityiset kuin institutionaalisetkin sijoittajat voisivat riskiä hajauttaen sijoittaa. Tämä myös edistäisi eri toimijoiden lähentymiskehitystä. Sijoituskohteet olisivat innovatiivisia ja kasvuhakuisia yrityksiä, joihin sijoitettavalle pääomalle asetetaan normaalit tuottovaatimukset yrityksen riskisyyden mukaan. Verotukselliset kannustimet Uutena muotona julkinen taho voisi harkita verotuksellisia kannustimia sisältötuotantojen tukemisessa. Esimerkiksi Irlannissa on verotuksellisin eduin vaikutettu elokuvateollisuuteen menestyksekkäästi. Verotuksen kautta annettavassa tuki on parhaimmillaan tasapuolista alan yrittäjille ja korostaa yritystoiminnan kannattavuutta vähennystä ei voi tehdä ilman taloudellista tulosta. Ennen kuin tällaista kannustinmuotoa otetaan käyttöön, on valtiovallan kuitenkin erittäin tarkkaan selvitettävä kaikki siitä seuraavat vaikutukset, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Verohelpotuksia ja vastaavia alakohtaisia julkisia kannustimia tulisi käyttää ainoastaan väliaikaisesti. Tällainen julkisen tahon tarjoama erityisetu saattaisi kuitenkin toimia piristysruiskeena alan yrityksille. Veroedun kohdistamisen esimerkiksi sijoittajille voidaan odottaa lisäävän yksityisiä sijoituksia sisältötuotantoalan yrityksiin. Verohelpotuksilla voidaan tarjota apua alan yrityksille, mutta se tulee määritellä ja kohdistaa siten, ettei se hidasta yritysten omaehtoista liiketoiminnan kehittämistä tai vääristä kilpailua. Suositukset sijoittajille Suomessa pääomasijoitustoiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Sijoituksen ovat kuitenkin selkeästi suuntautuneet teknisen alan laite- ja ohjelmistoyrityksiin. Sisältötuotanto ei ole toistaiseksi kuulunut sijoittajien suosikkikohteisiin. Tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin nähdä alan kansainväliset mahdollisuudet. Useita alan yrityksiä on listattuna pörsseissä, kasvu on ollut voimakasta ja koko alan tulevaisuus näyttää myönteiseltä vapaa-ajan lisääntyessä. Ala on kokonaisuudessaan melko nuori ja siksi menestyksiä voidaan odottaa yritysten toimintakentän muotoutuessa. Nykyisessä, kevään 2001 heikossa markkinatilanteessa sijoituksesta irrottautuminen voi olla vaikeaa, mutta samalla sijoituksen tekeminen on tullut edullisemmaksi. Riskin hajautusmahdollisuudet Sijoittajan näkökulmasta sisältötuotantoala tarjoaa varsin hyvän tavan hajauttaa teknologiapainotteista sijoitussalkkua. Sijoituskohteena varsinkin perinteinen sisältötuotannonala on vähäriskisempää kuin digitaalisen median ala joskin osaavalle pääomasijoittajalle tarjoutuu mielestämme mahdollisuus suuriinkin voittoihin. Näin erityisesti jos pääomasijoitus voi auttaa yritystä tuotekehityksessä ja kansainvälistymisessä. 9

10 Toinen tapa hajauttaa sisältöteollisuuteen sijoittavan riskiä on kerätä erilaisia tuotantoja yhteen eli poolata ne yhdeksi sijoituskohteeksi. Muualla Euroopassa on luovaan teollisuuteen erikoistuneita rahoituslaitoksia, jotka myöntävät lainoja esimerkiksi elokuvatuotantoyhtiöille. Suomalainen pankki voisi saada kilpailuetua, jos sillä olisi tarjota sijoittaja-asiakkailleen mahdollisuus sijoittaa perinteiseen suomalaiseen kulttuurituotantoon tai yleisemmin sisältöteollisuuteen. Alan uudelleenjärjestelyt Suomessa näemme pääomasijoittajille suuren potentiaalin alan uudelleen järjestelyjen toteuttajana. Yrityskoon kasvattaminen tuo selkeästi lisää tuottoja vähentää samalla yrityskohtaista riskiä. Uskomme myös sisältötuotantoalan yrityksen julkisen listautumisen kannattavuuteen pääomasijoittajan näkökulmasta. Sisältötuotantoala täydentäisi selkeästi nykyistä teknologiapainotteista pörssin yritysrakennetta. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sisältötuotannon toimialojen sekä eri teknologioiden konvergenssin voidaan odottaa lisäävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin alan yrityksille kuin sijoittajillekin. Digi-televisiosta odotetaan niin ikään sisältötuotannon kysynnän lisääjää. Sisältötuottajien ryhtymisen tuottamaan cross media palveluita odotetaan lisäävän tuottajien katteita. Lisääntyneet ja teknologisesti kehittyneet jakelukanavat jatkanevat tiettyä profiloitumista sisällön mukaan. Välirahoitusinstrumentit Mezzanine-rahoitus mahdollistaa pääomasijoittajan riskin jakamisen vähäriskisempään vieraaseen pääomaan ja suuririskisempään omaan pääomaan. Välirahoitus voidaan rakentaa joustavaksi, ja se toimii hyvin myös projektirahoituksessa. Taustapohdintaa Rahoitus on aloittavalle, kasvavalle tai merkittävässä muutosvaiheessa olevalle yritykselle keskeinen haaste. Tässä tutkimuksessa on keskitytty pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Rahoitusta tarkastellaan alan yritysten, sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Tutkimus keskittyy elokuva-, musiikki, mainoselokuva, TV-tuotanto ja digitaalisen median yrityksiin. Perinteisesti sisällön arvo kasvaa nopeasti paketointi-, markkinointi- ja jakeluvaiheessa, jolloin asiakkaalle tarjotaan konkreettinen tuote. Tutkimuksessa haastatelluista pääomasijoittajista puolet odottavat arvoketjun alkupään (luomisprosessin ja 10

11 tekijänoikeuksien) kasvattavan suhteellista arvoaan jakelukanavien lisääntymisen ja jakelukustannusten laskun myötä. Sisältötuotantoalan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä oman huippuosaamisensa avulla. Menestyksekkäät esimerkit ovat toistaiseksi kuitenkin olleet yksittäisiä. Alan yritykset kärsivät usein pienestä yrityskoostaan. Pienissä yrityksissä ei synny ammattimaiselle yritystoiminnalla tyypillistä roolien erikoistumista. Pienen yrityksen resurssit eivät lisäksi useinkaan riitä tuotekehitystoimintaan eikä kansainvälistymiseen, minkä lisäksi pienen yrityksen neuvotteluasema on usein heikko suhteessa asiakkaisiin. Potentiaalisilla pääoman tarjoajilla ei ole yleensä riittävää toimialatuntemusta sisältötuotantoalasta kokonaisuudessaan. Toimialatuntemuksen puuttuminen hidastaa yksityisen pääoman siirtymistä sisältöteollisuuteen, sillä sijoittaja haluaa ymmärtää yrityksen tuotteen, ansaintalogiikan ja markkinat. Pääomaa tarvitsevan yrityksen ja sijoittajan kohtaamiselle tuotantopohjainen liiketoiminta on lähtökohtaisesti suuri haaste. Rahaa tarvittaisiin tuotantojen toteuttamiseen, ja pääomatarjonta kohdistuu perinteisesti suoraan yritykseen. Tämä lieneekin sisältötuotantoalalla merkittävin ristiriita rahan tarjonnan ja kysynnän välillä. Yksityiset sijoittajat eivät useinkaan ole kiinnostuneita laittamaan rahojaan ainoastaan yhteen tuotantoon, sillä se muodostaisi liian suuren riskin sijoittajan kannalta. Sijoittaja odottaa kohdeyrityksen liiketoiminnassa olevan jonkinlaista monistettavuutta, esimerkiksi prosessien tai tuotteiden myötä. Lisäksi yrityksellä tulee olla kansainvälistymishalukkuutta ja -potentiaalia. Yksittäinen kansallisille markkinoille tehty tuotanto herättää harvoin yksityisen sijoittajan mielenkiinnon. Yksityistä pääomaa ei yleensä myöskään anneta normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen, vaan jonkin uuden tuotteen tai prosessin kehittelemiseen, kansainvälistymiseen ja kasvuun. Lisäpääomaa hakiessaan yrityksellä on oltava perusliiketoimintaosaaminen jo hallussaan. Eräänä tärkeimmistä tavoitteista sisältötuotannon yrityssektorilla voidaan pitää resurssien kohdistamista tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tämän myötä sisältötuotannon ala kokonaisuudessaan kasvaisi ja kehittyisi. Perinteisillä sisältötuotannon aloilla t&k-hankkeet ovat liittyneet tiettyyn, yksittäiseen tuotantoon. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin kehitystyön liittäminen läheisemmin yrityksen perusprosesseihin: itse tuotantovaiheen tehostamiseen tai uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Tällöin rahan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Useat yritykset näkevät tarpeen merkittävämpien panostusten saamiseen tuotekehitys- ja kansainvälistymisponnisteluihin. Julkisin varoin tehtävä yritystoiminnan kehittäminen ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen olisi kuitenkin tehtävä kannustavalla tavalla. Voidaankin nähdä selkeä tarve Tekesin kaltaiselle, mutta teknologian sijaan sisältötuotantoja ja niiden kehittämistä rahoittavalle projektien aktivoijalle, joka vaatisi rahoittamiltaan hankkeilta kaupallista potentiaalia ja yrittäjän sitoutumista. Sisältötuotantoalan nykyiset, julkiset tukimuodot pyrkivät olemaan kannustavia, mutta eivät kuitenkaan aina yllä varsinaista liiketaloudellista yritystoimintaa kannustavalle tasolle. Valtion kannattaa jatkaa ja voimistaa panostuksiaan sisältöalan verkostoitumiseen ja liiketoiminta-osaamisen kouluttamisen. Sisältötuotantoalan verotuskohtelun yh- 11

12 tenäistämistä tulisi myös vakavasti harkita mm. sisältöjen digitalisoitumisen ja konvergenssin takia. Tulisi myös harkita erillisen sisältötuotantoalaan erikoistuvan rahaston perustamista, johon niin yksityiset kuin institutionaalisetkin sijoittajat voisivat riskiä hajauttaen sijoittaa. Uutena muotona julkinen taho voisi harkita tilapäisiä verotuksellisia kannustimia sisältötuotantojen tukemisessa. Veroedun kohdistamisen esimerkiksi sijoittajille voidaan odottaa lisäävän yksityisiä sijoituksia sisältötuotantoalan yrityksiin. Verohelpotuksilla voidaan tarjota apua alan yrityksille, mutta se tulee määritellä ja kohdistaa siten, ettei se hidasta yritysten omaehtoista liiketoiminnan kehittämistä tai vääristä kilpailua. Elokuvan tuen osalta tulisi harkita tuen tason nostamista lähemmäksi Ruotsin ja Tanskan tasoa. Tätä tukea tulisi edelleen kehittää yhä tasapuolisemmaksi ja automaattisemmaksi siten, että elokuvayhtiö saisi rahoitusta, mikäli idea on pystytty myymään sijoittajille ja/tai asiakkaille. Tällöin etukäteistuki voisi olla funktio kerätyn markkinaehtoisen pääoman määrästä ja jälkituki puolestaan olisi katsojamäärästä riippuvainen. Katsojamääriä tulisi tarkastella Suomen sijaan kansainvälisesti. Tuen pitäisi olla ennakoitavissa eikä taloudellisen menestymisen tulisi estää tuen saantia. Sisältötuotannon toimialojen sekä eri teknologioiden konvergenssin voidaan odottaa lisäävän uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin alan yrityksille kuin sijoittajillekin. Sisältötuottajien ryhtymisen tuottamaan cross media palveluita odotetaan lisäävän tuottajien katteita. Sijoittajan näkökulmasta sisältötuotantoala tarjoaa varsin hyvän tavan hajauttaa teknologiapainotteista sijoitussalkkua. Suomessa on nähtävissä pääomasijoittajille suuri potentiaali alan uudelleenjärjestelyjen toteuttajana. Yrityskoon kasvattaminen tuo selkeästi lisää tuottoja ja vähentää samalla yrityskohtaista riskiä. Uskomme myös sisältötuotantoalan yrityksen julkisen listautumisen kannattavuuteen pääomasijoittajan näkökulmasta. Sisältötuotantoala täydentäisi selkeästi Suomen nykyistä teknologiapainotteista pörssin yritysrakennetta. Informaation ja sisältöjen digitalisoitumisen sekä jakeluteknologioiden (tele-, dataja broadcastingverkot) kasvavan kapasiteetin myötä sisältötuotannon ennakoidaan yleisesti muodostuvan entistä niukemmaksi resurssiksi jatkossa niin mediayritysten kuin teleoperaattoreidenkin välisessä kilpailussa. Mm. tästä syystä Suomessa ja yleisemminkin maailmalla kiinnostus on teknologian ohella kohdistumassa sisältöteollisuuteen ja sen kilpailukykyyn. Tämä tutkimus keskittyi pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten rahoitukseen. Rahoitus on yleisesti aloittavalle, kasvavalle tai merkittävässä muutosvaiheessa olevalle yritykselle keskeinen haaste. Rahoitusmarkkinoiden toimivuus on keskeinen edellytys myös sisältötuotanto-yritysten kasvulle. Tutkimuksen tarkastelun painopiste on yritysten rahoituksessa, joskin alalla melko yleisen projektimuotoisen toimintatavan takia käsitellään myös jossain määrin tuotantojen rahoitusta. Rahoitusta tarkastellaan alan yritysten, sijoittajien ja julkisten rahoittajien näkökulmasta. Sisältötuotannon arvoketjua voidaan toimialasta riippumatta tarkastella yleisen vaihejaottelun avulla. Yleisellä tasolla tarkasteltuna arvoketjun vaiheita ovat sisältöidean luominen, sisällön kehittäminen, sisällön paketointi/tuotanto, markkinointi 12

13 ja jakelu. Perinteisesti sisältöjen jakelu on keskittynyt sisältökohtaisesti tiettyyn jakelukanavaan. Toimintaympäristön digitalisoitumisen myötä mahdollisten jakelukanavien määrä kuitenkin kasvaa. Tämä vuorostaan luo uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia sisältötuotantoyrityksille. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla sisältötuotantoyritysten edustajia, alan julkisia rahoittajia sekä pääomasijoitusyhtiöiden edustajia. Lisäksi kerättiin lähinnä internetin avulla aineistoa vertailumaiden sisältötuotannon ominaispiirteistä ja rahoitusratkaisuista. Kotimaisille case-yrityksille tehtiin tilinpäätösanalyysi ja kansainvälisessä sisältötuotantoyritysten tuotto ja riski-vertailussa hyödynnettiin kansainvälistä rahoitustietokantaa. Keskeiset tutkimuskysymykset ja tutkimustulokset Mitä rahoitusmuotoja ja rahoituslähteitä yrityksille on nykyisin tarjolla? Rahoitusmarkkinoiden kehittymisen ja kansainvälistymisen myötä tarjolla olevien rahoitusinstrumenttien määrä on kasvanut. Täysin uusien rahoitusinstrumenttien lisäksi tarjolla on nykyisin erilaisia välirahoitusmuotoja ja räätälöitäviä rahoitusratkaisuja. Perusrahoitusmuodot ovat edelleen vieras ja oma pääoma. Vieraan pääoman rahoitusmuodot voidaan jakaa lähteen perusteella erilaisiin lainoihin joko rahoituslaitoksilta tai sijoittajilta. Sisältötuotantoyrityksille reaalivakuuksien vaatiminen voi asettaa kohtuuttoman suuren esteen vieraan pääoman hankkimiselle. Suurin osa pienten ja keskisuurten sisältötuotantoyritysten omaisuudesta on aineettomassa muodossa, toisin kuin perinteisten alojen yrityksillä. Nykyisin on kuitenkin myös mahdollisuuksia lainarahoitukseen ilman reaalivakuuksia. Tällaisissa tapauksissa saatetaan edellyttää vastavakuuksia, joiden ei kuitenkaan tarvitse olla turvaavia. Jotkut rahoittajat tarjoavat nykyisin myös vakuudettomia lainoja. Yleensä tällaisissa lainoissa lainanantaja kuitenkin vaatii ns. sopimusvakuuden eli kovenantin. Vieraan pääoman rahoittajat eivät ole yleisesti valmiita sijoittamaan yritykseen, jossa on suhteellisesti vähän omaa pääomaa. Koko yritystoiminnan motivaatio yrittäjän kannalta on juuri riskin ottaminen oman pääoman tuottojen saamiseksi. Omalla pääomalla tarkoitetaan osakeannein, eli osakkeita myymällä hankittua pääomaa sekä tulorahoituksena hankittua, eli liiketoiminnasta voittona saatua kassavirtaa. Oma pääoma antaa suojaa yritystoiminnan vaikeuksien varalta ja se mahdollistaa toimimisen tasavertaisena neuvottelukumppanina niin vieraan pääoman rahoittajien kuin uusien oman pääoman rahoittajienkin kanssa. Sisältötuotantoyritysten oman pääoman hankinta sijoittajilta on toistaiseksi ollut vähäistä, mikä oli yksi syy tämän tutkimuksen toteutukseen. Välirahoitus on suhteellisen uusi rahoituksen muoto, jossa on sekä oman että vieraan pääoman piirteitä. Välirahoitus antaa yritykselle mahdollisuuden saada vierasta pääomaa edullisesti tarjoamalla rahoittajille mahdollisuutta konvertoida pääoma omaksi pääomaksi yrityksen menestyessä. Yritys voi myös välirahoituksen 13

14 avulla toteuttaa suuriakin järjestelyjä, vaikka yrityksen vakuudet eivät riittäisi pankkirahoitukseen. Välirahoitus voi muodostua useasta eri instrumentista, joita ovat optiolaina, vaihtovelkakirjalaina, pääomalaina ja etuosake. Myös tavarantoimittajat voivat olla rahoittajina esim. leasing-rahoituksen muodossa. Asiakkailla on myös rahoittajan rooli silloin kun yrityksen toiminta rahoitetaan asiakkailta saatavilla etumaksuilla, mikä on melko tyypillistä sisältötuotannossa ja erityisesti elokuva- ja televisio-ohjelmatuotannossa. Etumaksurahoitus on usein merkki yrityksen heikosta pääomarakenteesta ja se vaikeuttaa tekijänoikeuksien täysimääräistä hyödyntämistä tilanteessa, jossa sisältötuotanto osoittautuu menestykseksi. Yritysten ja myös sisältötuotantoyritysten T&K-toimintaan, toiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen on saatavilla lisäksi avustuksia kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä. Miten suomalaiset sisältötuotannon alat ja niitä edustavat yritykset ovat viime vuosina kehittyneet? Sisältötuotannon voidaan todeta olevan Suomessa toistaiseksi suhteellisen pienimuotoista tarkastelluilla aloilla, kotimarkkinapainotteista sekä osin kasvuvaiheessa. Valittujen sisältötuotannonalojen kokonaisliikevaihto oli vajaat kaksi miljardia markkaa Suomessa vuonna Tarkastelluista toimialoista digitaalinen media kasvaa selvästi nopeimmin ja se on jo nyt merkittävin sisältöteollisuuden ala liikevaihdon, viennin ja työllisyydenkin perusteella. Musiikin, mainoselokuvien ja tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihto on kasvanut verraten maltillisesti. Elokuvatuotantoyhtiöiden volyymi on ehkä yllättävänkin pieni, vain noin 100 miljoonaa markkaa. Suomalaisen sisältötuotannon vienti on ollut toistaiseksi hyvin pientä, joskin näkymät ovat parantuneet, erityisesti musiikin ja digitaalisen sisällön suhteen. Tässä tutkimuksessa analysoitu toistaiseksi kansainvälisesti menestynein suomalaiselokuva, Poika ja ilves, herättää kasvuodotuksia myös elokuva-yhtiöiden osalta jatkossa. Televisiotuotantoyhtiöt ovat myös onnistuneet käynnistämään tvformaattien viennin, joskin toiminta on vielä melko pienimuotoista. Yritystasolla analysoitiin 15 yrityksen tilinpäätöksiä viiden viimeisen vuoden aikana. Näiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin vuositasolla 9 %. Nettotulos ei kuitenkaan kasvanut samassa tahdissa, jolloin kannattavuus jossain määrin heikkeni. Sijoitetulle pääomalle olisi saatu tuottoa 14 prosenttia. Mikäli analysoituihin yhtiöihin olisi sijoitettu vuonna 1995 oman pääoman ehtoista rahaa yhtiöiden liikevaihtojen suhteessa, olisi portfolion vuosituotto ollut sijoittajalle keskimäärin 75 prosenttia. Korkea tuotto johtuu monestakin tekijästä, mutta tärkeimmät ovat otokseen valittujen yritysten toiminnan jatkuvuus sekä sijoitusten hajauttamisesta saatava hyöty. Vakavaraisuus oli keskimäärin 35 prosenttia. Yritysten maksuvalmius on keskimäärin tyydyttävä. 14

15 Miten suomalaiset sisältötuotantoyritykset rahoittavat toimintansa nykyisin ja millaisia suunnitelmia ja valmiuksia alan yrityksillä on toiminnan rahoittamiseen jatkossa? Asiakkailta saatuihin suorituksiin perustuva tulorahoitus on erityisen tärkeä rahoituksen muoto musiikintuotanto-, mainoselokuvatuotanto- ja tvohjelmatuotantoyrityksissä. Musiikintuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa levyjen myymisestä seuraavalla tulorahoituksella (asiakkaita mm. tavaratalot ja levykaupat). Musiikintuotantoyhtiöt saavat myös rojalteja niistä teoksista joihin ne omistavat oikeudet tekijänoikeusjärjestöjen kautta (esimerkiksi kappaleiden radiosoitot). Musiikintuotantoyhtiöt katsoivat, että julkista rahoitusta tulisi kehittää kotimaisen musiikin vientiponnistelujen osalta. Tv-tuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa tuotantojen myymisestä televisioyhtiöille. Se miten tv-kanavien suorittamat maksut tuloutuvat tv-tuotantoyhtiölle on riippuvainen tuotannon lajityypistä, tuotantoyhtiön neuvotteluvoimasta ja asiakkaasta (tv-kanavasta). Formaattien kehitystyö ja digitaalisten mediasovellusten kehitystyö rahoitetaan toistaiseksi pääasiassa tulorahoituksella. Riskinjakamisen katsotaan soveltuvan uusien tuotteiden tuotantoon paremmin kuin perustuotantojen toteuttamiseen. Osassa televisiotuotantoyhtiöistä toimintaympäristön digitalisoitumisesta seuraava kanavien määrän moninkertaistuminen koettiin uhkana. Tuotantoyhtiöissä uskottiin, etteivät asiakkaiden (tv-kanavien) mainostulot kasva likimainkaan samassa suhteessa kanavakapasiteetin moninkertaistuessa. Tästä katsottiin seuraavan tv-tuotantoyhtiöille maksettavan ohjelmatuntihinnan pieneneminen, ja ennen pitkää kotimaisen tv-tuotannon laadun heikkeneminen jouduttaessa vähentämään tuotantokohtaisia tuotantopanoksia. Osa tv-tuotantoyhtiöistä oli sitä mieltä, että laadukkaiden ja vientikelpoisten tuotantojen toteuttamista tulisi tukea julkisin varoin. Toisaalta osassa tv-tuotantoyhtiöistä tämä toimintaympäristön muutos nähtiin taas mahdollisuutena alan rakenteelliselle kehittymiselle fuusioiden kautta, ja siksi julkisen rahoituksen kehittämistä pidettiin ei-toivottavana. Elokuvatuotantoyhtiöt rahoittavat toimintansa osittain tuilla (pääasiassa SES), osittain kotimaiselta tv-kanavalta saatavalla tulorahoituksella (esitysoikeuksien myynti) sekä tuotantoyhtiön omarahoitusosuudella. Varsinkin suurempien tuotantojen kohdalla tuotantoyhtiön omarahoitusosuus muodostuu kirjavasta joukosta koti- ja ulkomaisia rahoittajia. Elokuvien tuotantobudjetit ovat nousseet, ja osa haastateltujen yritysten tuottamista elokuvista oli toteutettu yli 12 miljoonan markan budjetilla, joka on lähes kaksinkertainen verrattuna Suomen elokuvasäätiön filmikohtaiseen keskimääräiseen budjettiin (6,5 mmk). Laadukkaan ja laajaa kansainvälistä potentiaalia omaavan elokuvan tuotanto ei ole mahdollista pienemmällä budjetilla. Tuotanto-yhtiöt toivovat julkisen tuen määrän kasvattamista noin 50 %:lla. Julkisen tuen tulisi yhtiöiden mukaan kannustaa tekemään nykyistä enemmän kaupallisesti menestyviä elokuvia. Puhtaasti kokeellisen ja selvästi eikaupallisen elokuvan rahoitus tulisi eriyttää esim. elokuvakoulutuksen yhteyteen. Tuen tulisi kannustaa myös kasvattamaan tuotantoyhtiöiden kokoa. Elokuvien rahoitukseen tulisi yhtiöiden mielestä saada nykyistä enemmän elokuvayleisön parhaiten tuntevat tahot eli elokuvateatterit ja elokuvien levittäjät sekä katsojamäärien mukaisesti tv-kanavat. 15

16 Oman pääoman ehtoinen rahoitus on tärkeä rahoitusmuoto mobiileihin käyttöliittymiin sisältöä tuottavissa yrityksissä. Nämä yritykset ovat jossain määrin saaneet myös julkista rahoitusta, mm. Tekesin t&k-avustuksia ja -lainoja sekä TEkeskusten kansainvälistymistukea. Osassa mobiilisisältöjä tuottavissa yrityksissä julkisen rahoituksen toivottiinkin suuntautuvan ennakkoluulottomammin sisällön kehitystyöhön ja entistä enemmän kaupallistamisvaiheeseen. Toisaalta julkisen tukijärjestelmän katsottiin toimivan liian hitaasti yritysten rahoitustarpeisiin vastatakseen. Sisältötuotantoyhtiöt kokivat yleisesti, että sisältötuotannon arvoketjussa itse idea ja sen peruskehittely toteuttamiskelpoiseen muotoon on se vaihe, johon tulisi panostaa ja löytää rahoitusta. Konkreettisesti tämä merkitsee esimerkiksi elokuvassa ja tv-draamassa synopsista ja henkilöhahmoja, dokumentissa aihetta, televisiossa erilaisia formaatteja, musiikissa sävellystä (+ osittain esittäjää) ja digitaalisissa mediapalveluissa ydinpalvelua (perusidea + sen teknologinen toteutustapa). Loistavien ideoiden puutetta ei korvaa kansainvälisen tason osaaminen tuotteiden tekemisessä, paketoinnissa tai markkinoinnissa. Musiikintuotanto-, mainoselokuvatuotanto- ja tv-ohjelmatuotantoyrityksissä toivotaan pääomaa jossain määrin ko. alojen digitaalisen median kehittämiseen joko tuotekohtaisesti tai erillisen yhtiön muodossa. Julkisen tuen merkitys on joidenkin näillä aloilla toimivien mielestä vähäinen. Toisaalta julkista tukea pidetään kilpailua vääristävänä ja myöntämisperusteiden osalta liikaa taiteellisuutta painottavana. Haastatellut sisältötuotantoyritykset toivat lisäksi esiin sen, että pääoman sijoittajalta edellytetään rahan lisäksi toimialatuntemusta sekä lisäarvon tuottamista markkinointi-, vienti-, jakelukanava-, teknologia- tai liikkeenjohdon osaamisen muodossa. Yrittäjät haluaisivat myös arvoketjun markkinoinnista ja jakelusta vastaavien portaiden osallistuvan tuotteiden rahoitukseen nykyistä enemmän sen vuoksi, että nämä tuntevat kuluttajien tarpeet parhaiten. Kasvunäkymät ja rahoitusratkaisut jatkossa Haastateltujen eri toimialoilla toimivien yritysten yhteenlasketut liikevaihdot olivat vuonna 1999 yhteensä 514 mmk ja liikevaihdon ennakoitiin olevan yhteensä noin 1,8 miljardia markkaa vuonna Mobiiliteknologioihin liiketoimintansa perustavat digitaalisen median yritykset odottivat liikevaihdon kasvavan nopeimmin. Kasvuodotusten toteutuminen merkitsisi lähes 300 % vuosikasvua vuosina Digitaalisia mediatallenteita kuten pc/konsolipelejä tai digitaalisia oppimateriaaleja tuottavat yritykset odottivat liikevaihdon olevan lähes viisinkertainen viiden vuoden kuluttua. Musiikki-, elokuva ja tv-tuotantoyhtiöiden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan % vuoteen 2005 mennessä. Mainoselokuvatoimialalla kasvuodotukset olivat pienimmät ja liikevaihdon odotettiin olevan 1,4 -kertainen vuonna 2005 verrattuna vuoteen

17 Digitaalisen sisällön tuotantoyrityksissä, tv-tuotantoyrityksissä sekä musiikkituotantoyrityksissä kasvu uskotaan rahoitettavan tulorahoituksella ja oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Mobiiliin teknologiaan sisältöjä tuottavissa yrityksissä toiminnan riskiä jaettiin jo haastatteluhetkellä. Osassa yrityksistä oli kysyntää myös jatkossa pääomasijoittajien tarjoamille rahoitusmuodoille mm. tulevaisuuden yritysostojen myötä. Elokuvatuotantoyhtiöt ovat lähinnä tulorahoituksen ja julkisen rahoituksen varassa. Mainoselokuvatuotantoyhtiöt uskovat rahoittavansa perusliiketoimintaansa tulorahoituksella myös tulevaisuudessa. Miten pääomamarkkinat ovat kehittyneet sekä millaisia tuottoja ja riskejä sisältötuotantoyritykset tarjoavat sijoittajille kansainvälisillä pääomamarkkinoilla? Pääomasijoitusten saatavuus on ollut pitkään jonkinasteinen ongelma tarkastelussa mukana olevilla Suomen, Irlannin, Itävallan, Kanadan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan pääomamarkkinoilla. Rahoituksen saatavuus on kuitenkin parantunut muutaman viime vuoden aikana huomattavasti, niin että vuonna 1999 investoinnit kasvoivat jopa 74 prosentilla. Sijoituksia on virrannut erityisesti korkean teknologian kasvuyrityksiin. Euroopan pääomasijoituksista lähes 30 prosenttia tehtiin vuonna 1999 korkean teknologian yrityksiin. Korkeaan teknologiaan tehdyt investoinnit kolminkertaistuivat vuonna 1999 edelliseen vuoteen verrattuna. Eurooppa on kuitenkin edelleen kehityksessä selvästi pohjoisamerikkalaisia rahoitusmarkkinoita jäljessä. Euroopan suurimmat pääomasijoitusmarkkinat ovat Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Kehitys on ollut voimakkainta Ruotsissa, jossa pääomasijoitusten määrä nousi vuonna 1999 yli 500 prosenttia nostaen Ruotsin samalla yhdeksi maailman merkittävimmistä pääomasijoitusmarkkinoista. Kaikkiin muihin vertailussa mukana olleisiin maihin verrattuna Suomeen tehdyt pääomasijoitukset kasvoivat vähiten. Suomeen tehdyt sijoitukset ovat kuitenkin absoluuttisesti vielä suuremmat kuin useimmissa tarkastellussa maissa. Kansainvälisessä yritysanalyysissä oli mukana 113 yritystä. Yritysten keskimääräinen vuosituotto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 21,3 prosenttia, jota voidaan historiallisesta näkökulmasta pitää korkeana. Suurin syy korkeaan tuottoon lienee 1990-luvun lopun korkeasuhdanne ja myönteinen kehitys pörssissä. Korkein tuotto sijoittajille on langattomien sovellusten yrityksistä, matalin tuotto on yllättäen tullut internetalan yrityksistä. Tulokset yritysten riskistä vastaavat odotuksia. Mobiiliala koetaan kaikkein riskillisimmäksi ja sen beeta onkin yli kaksi. Vastaavasti elokuvasektorin beeta on vain 0,5, joka on varsin matala. Tosin on huomioitava että tarkastellut pörssilistatut elokuva-alan yrityksen ovat alan kansainvälisiä suuryrityksiä ja siten niiden toiminta on jo hyvin vakiintunutta. Muutenkin perinteisemmät alat osoittautuvat sijoittajan silmissä vähäriskisemmiksi kuin tietokone- ja mobiilialat. Tämä heijastuu suoraan oman pääoman sijoittajan tuottovaatimukseen. Keskimäärin sijoittajat vaativat 8,57 prosentin tuottoa vuodessa sijoituksilleen. Korkeamman riskin aloilla tuottovaatimus nousee yli kymmeneen prosenttiin. 17

18 Tarkasteluun otettujen yritysten keskimääräinen markkina-arvo on suurin tv-, elokuva- ja radio/musiikkisektoreilla ja pienin uuden median alalla. Korkeimmat P/Eluvut ja samalla korkeimmat odotukset yritysten tuloksen kasvun osalta ovat atkohjelma- ja peliyrityksillä, joskin P/E-luvun suuruus selittynee osin otoksen pienuudella. Elokuva- ja radio/musiikkialan yritysten P/E-luvut ovat varsin matalia. Liikevaihdon osalta suurimmat yritykset löytyvät elokuva- ja tv-alalta. Mukana vertailussa olleet IT-alan yritykset ovat vielä pieniä, mutta niiden liikevaihdon kasvu on ollut voimakasta. Sijoittajien odotukset liikevaihdon kasvusta jatkossa ovat myös korkeimmillaan juuri internet ja langattoman IT-alan yritysten ryhmässä. Tvalan yrityksillä lisäarvoa tuottavan toiminnan näkymät ovat myös sijoittajien mielestä hyvät. Miten sisältötuotantoyritysten julkinen rahoitus poikkeaa Suomessa vertailumaista? Tutkimuksessa kartoitettiin sisältötuotannon rahoituksellisia ratkaisuja Irlannissa, Itävallassa, Kanadassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa Suomen lisäksi. Tämän tarkastelun tavoitteena oli tunnistaa eri maiden sisältötuotannon vahvuusalueita ja ominaispiirteitä sekä innovatiivisia rahoituksellisia ratkaisuja. Irlanti on lähtenyt vahvasti tukemaan elokuva- ja musiikkiteollisuutta, joissa se on saavuttanutkin kansainvälistä menestystä. Irlannin tukimuodot poikkeavat paljon muista vertailumaista, sillä niiden lähtökohtana on tarjota verotuksellista etua Irlannissa tuotetuille tuotannoille, kuitenkin niin, että etu annetaan tuotannon rahoittajalle. Käytännössä rahoittaja tosin on usein sama kuin esimerkiksi elokuvan tuottaja. Irlanti on myös taannut tietokoneohjelmistoalalle matalamman veroasteen tietyiksi vuosiksi ja se on houkutellut alan yrityksiä asettumaan Irlantiin. Irlannista onkin muodostunut yksi maailman suurimpia tietokoneohjelmien viejiä. Tämän tutkimuksen puitteissa ei ole ollut mahdollista arvioida sitä, missä määrin Irlantiin on perustettu myös merkittävästi digitaalisen median tuotanto-yrityksiä. Kanada on menestynyt elokuva-, musiikki- ja digitaalisessa mediatuotannossa. Kanadassa tuen painopiste on viime vuosina yhä selkeämmin suunnattu tuotantojen kansainväliseen jakeluun ja markkinointiin. Kanada on julkisten tukimuotojen osalta lähempänä perinteistä tukipolitiikkaa, vaikka silläkin on osin työllisyysperusteisia verohelpotusmuotoja. Kanadassa ollaan tosin suuntautumassa yhä enemmän kaikkia tuotantoja tasapuolisesti kohteleviin verohelpotuksiin ja markkinaehtoisesti toimivaan oman ja vieraan pääoman ehdoin sijoitettavaan tukeen. Tukien osalta Itävalta, Saksa, Ruotsi, Tanska ja Suomi ovat hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Tuet muodostuvat usein suorasta tuotantotuesta. Tuen jaon tasossa, perusteissa ja ehdoissa on kuitenkin suuria eroja eri maittain ja eri aloilla. Viime vuosina erityisesti Tanska on panostanut elokuvatuotantoon. Vaikka joitain tietoja julkisen panostuksen lisäämisen vaikutuksesta myös yksityisen pääoman lisääntyneeseen määrään alalla on, on liian aikaista vetää johtopäätöstä että julkisen tuen kasvu välttämättä lisäisi myös yksityisiä sijoituksia alalle. Kansainvälisen sisältötuotantoalojen tarkastelun perusteella voidaan yleisesti todeta, että tulevaisuudessa voimavaroja ollaan keskittämässä erityisesti pk- 18

19 yritysten tukemiseen. Tämän nähdään parantavan ennen kaikkea voimakkaasti kasvavan digitaalisen mediatuotantoalan toimintaedellytyksiä. Lisäksi pelkästä tuotantovaiheen tuesta ollaan siirtymässä kohti entistä laaja-alaisempaan tukitoimintaa, jossa jakelulle ja markkinoinnille kohdistetaan entistä enemmän tukea. Ovatko yksityiset sijoittajat kiinnostuneita ja jos niin millä ehdoin sijoittamaan sisältöalan yrityksiin Suomessa? Tutkimuksessa kartoitettiin kyselytutkimuksella ja haastatteluilla pääomasijoitusyhtiöiden ja bisnesenkeleiden näkemyksiä sisältötuotantoalasta. Haastatellut pääomasijoittajat ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita aloista, joilla on käynnissä jonkinlainen murros. Epäjatkuvuuskohdat houkuttelevat niin yrittäjiä kuin pääomasijoitusyhtiöitäkin; sijoittajan mielenkiinto kohdistuu yritykseen, joka pyrkii hyödyntämään murrosta ja epäjatkuvuutta kehittämällä uutta liiketoimintaa. Tähän asti murros on ollut suurinta ja nopeinta teknologian saralla. Ihmisten välisten kommunikaatiovälineiden määrän ja kehittymisvauhdin eksponentiaalinen kasvu on ollut omiaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Digitaalisen mediasisällön alalla nähdään myös suuria tuottomahdollisuuksia. Konvergenssin ja cross media ajatusmallin omaksumisen tuotekehityksessä uskotaan lisäävän ainakin suomalaisen teknologiaosaamisen kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Teknologian ja päätelaitteiden konvergenssin voidaan kuitenkin nähdä liittyvän läheisesti myös perinteisemmän sisältötuotannon mahdollisuuksiin hyödyntää konvergenssia. Sekä pääomasijoittajat että bisnesenkelit tuntevat parhaiten digitaalisen median toimialan, etenkin internet- ja mobiilialan. Perinteisen sisältötuotannon toimialat ja liiketoimintamallit ovat jokseenkin tuntemattomia pääomasijoittajien keskuudessa, bisnesenkelit puolestaan tuntevat näitä aloja hieman paremmin. Sama tendenssi on sijoittajien sisältötuotantoyrityksiin tekemissä sijoituksissa; Digitaalisen median osalta on tullut paljon yhteydenottoja ja sijoituksia tämän alan yrityksiin on tehty suhteellisesti eniten pääomasijoitusyhtiöissä. Bisnesenkelit ovat niin ikään sijoittaneet eniten digitaalisen sisältötuotannon yrityksiin, mutta heillä on sijoituksia myös jossain määrin perinteisen sisältötuotannon toimialojen yrityksiin. Perinteisen sisältötuotannon toimialat ja liiketoimintamallit ovat haastattelujen perusteella jokseenkin tuntemattomia pääomasijoittajien keskuudessa. Erään haastateltavan mukaan bisneksen osaamiskenttä perinteisten toimialojen osalta on kehittymätön sekä pääomasijoittajilla että myöskin liian monella alan yrityksellä. Perinteinen elokuvatuotanto nähdään edelleen varsin pitkälti kulttuuritoimintana, jonka lähtökohtana ei ole liiketaloudellinen yritystoiminta. Televisiotuotantoa pidetään niin ikään kansallisista lähtökohdista lähtevänä toimintana; tv-tuotantoyhtiöt nähdään erittäin kotimarkkinasuuntautuneina. Musiikki- ja mainoselokuvatuotannot ovat lähes täysin asiakasrahoitteisia ja näin ollen lähtökohtaisesti markkinataloudellisia yksiköitä, mutta niitäkin leimaa voimakas suuntautuminen kotimarkkinoille. Digitaalinen media koetaan ainoana sisältötuotannon alana, jolla useat yri- 19

20 tykset ovat heti alusta pitäen lähteneet tavoittelemaan kansainvälisille markkinoille pääsyä ja voimakasta kasvua. Sisältötuotantoalan yritysten kansainvälistymispotentiaalista sijoittajaryhmät ovat jokseenkin yksimielisiä. Eniten uskottiin mobiili- ja internetsisältöä tuottavien yritysten kansainvälistymismahdollisuuksiin. Perinteisistä sisältötuotannonalojen yrityksistä eniten kansainvälistymispotentiaalia katsottiin olevan musiikki- ja mainoselokuvatuotantoyhtiöissä. Perusteluina musiikintuotantoyhtiöiden kansainvälistymispotentiaalille mainittiin useimmiten viimeaikaisten kansainvälisten läpimurtojen (Bomfunk MC, Darude ja HIM) kautta lisääntyvä asiantuntemus. Heikkouksina pidettiin Suomen pientä kielialuetta ja toisaalta kansainvälisille markkinoille riittämätöntä resurssipohjaa. Mainoselokuvatuotantoyhtiöiden osalta kansainvälistymispotentiaalin katsottiin perustuvan lähinnä viimeaikaiselle mainostoimistojen kansainvälistymiselle. Heikkouksina pidettiin suomalaisten mainostoimistojen osaamistasoa verrattuna kansainväliseen osaamisen tasoon ja tuotantoyhtiöiden pientä kokoa. Elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöiden osalta kansainvälistymisen esteenä pidettiin pientä kielialuetta ja suomalaista eksoottista kulttuuria sekä sitä, etteivät alat ole riittävän vahvoja kansainvälisille markkinoille. Lähitulevaisuuden sijoitukset tulevat sijoittajien mukaan kohdistumaan internet- ja mobiilialaan. Televisiotuotantoyhtiöihin sijoituksen uskoi tekevänsä 20 prosenttia pääomasijoitusyhtiöstä, kun hieman yli 70 prosenttia ei uskonut tekevänsä sijoitusta. Joka kymmenes vastaajista uskoi lähivuosina sijoittavansa musiikki-, mainoselokuva-, elokuva- ja muuta digitaalista mediasisältöä tuottaviin yhtiöihin. Suurin osa bisnesenkeleistä ei uskonut sijoittavansa lähitulevaisuudessa perinteisten sisältötuotantoalojen yrityksiin. Heistä vain noin 5-10 prosenttia uskoi sijoittavansa lähivuosina musiikin, mainoselokuvien- ja televisio-ohjelmien tuotantoyhtiöihin. Sijoittajien potentiaaliselle sijoituskohteelle asettamat kriteerit painottavat voimakkaimmin johdon ominaisuuksia, kuten kyvykkyyttä, luotettavuutta, sitoutumista ja ammattitaitoa. Edelleen hyvin tärkeänä pidettiin toimivan, uskottavan ja selkeästi ansaintalogiikan paljastavan liiketoimintasuunnitelman olemassaoloa. Liikeidean ainutlaatuisuus ja innovatiivisuus on niin ikään olennainen sijoituskriteeri. Muita tärkeinä pidettyjä kriteereitä ovat yrittäjän esittämän tuotto/riski-suhteen realistisuus, yrityksen kansainvälistymispotentiaali, yrityksen kilpailuetu ja kasvunäkymät sekä sijoituskohteen kiinnostavuus tai kohdeyrityksen sopivuus sijoittajan portfolioon. Perinteiset sisältötuotannon toimialat muodostuvat sijoittajia kiinnostaviksi vasta kun alojen yritykset alkavat liittää liiketoimintaansa uusien teknologioiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Lähinnä uusia mahdollisuuksia koettiin löytyvän uusien jakeluteiden hyödyntämisen ja sisällön digitalisoinnin seurauksena. Sisältötuotantoyrityksissä kansainvälisen jakelijan tai jakelukanavan olemassaolo on yksi tärkeimpiä pääomasijoittajan asettamia edellytyksiä. Yrityksen liiketoimintamallissa tulee myös olla jokin monistettavissa oleva konsepti, kuten tietty massatuote, prosessi tai teknologia. Sisältötuotannon eri aloja on perinteisesti käsitelty toisistaan erillisinä. Pääomasijoittajien mukaan konvergenssi ja cross media ajattelu kuitenkin puoltavat toimialojen käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena. Edessä onkin muutos sisältötuotan- 20

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA Yliopiston hallituksen kokous 18.10.2016. Unifund Jyväskylä Oy:n sijoitusstrategia. Jyväskylän yliopiston hallitus 18.10.2016. SIJOITUSTRATEGIA Unifund Jyväskylä

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen

Tekesin rahoitus nuorille yrityksille. Jaana Rantanen Tekesin rahoitus nuorille yrityksille Jaana Rantanen 20.4.2017 Tekesin rahoitus nuorille kasvuyrityksille Tempo Asiakastarve Kohdemarkkina Konseptin testaus Tiimi T&K Tuotteen, palvelun, liiketoimintamallin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus ESIR-seminaari 8.12.2016 Henri Grundsten 1 Tesi lyhyesti MISSIO Sijoitamme yritysten kasvuun ja kehitämme pääomasijoitusmarkkinaa VISIO Olemme kansainvälisesti tunnustettu

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot