Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa
|
|
- Eero Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuula Kieseppä ja Jorma Oksanen KATSAUS Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa Psykoedukaatio on yksi vaikuttavimmiksi osoitetuista psykoosien psykososiaalisista hoitomuodoista, erityisesti kun se yhdistetään perhetyöhön. Se näyttää ehkäisevän psykoosi- ja sairaalajaksojen uusiutumista sekä lisäävän hoitomyönteisyyttä. Psykoedukaation tulisi kuulua psykoosien hoitoon ja kuntoutukseen osana muuta kokonaiskuntoutusta, ja erityisen tärkeää se on ensipsykoosiin sairastuneen ja hänen läheistensä kohdalla. Jokaisessa psykooseja hoitavassa yksikössa tulisi olla selkeä suunnitelma psykoedukaation toteuttamisesta. Potilaan ja omaisten kanssa on hyvä käsitellä ainakin haavoittuvuus-stressimalli, perustieto psykoosista ja sen hoidosta sekä varoitusmerkkien ja pitkäaikaisoireiden tunnistus ja hallinta. Psykoedukaatio ei kuitenkaan ole pelkkää tiedon jakamista, vaan olennaista sille on keskinäisen yhteistyösuhteen luominen, tiedon ja kokemusten jakaminen ammattilaisten, sairastuneen ja hänen läheistensä välillä. Parhaimmillaan se on terapeuttista hoitoa. Psykoedukaatio (psyko-opetus) on opetuksellinen ja psykoterapeuttinen hoitomenetelmä, jossa potilaille ja heidän omaisilleen tarjotaan tietoa sairaudesta ja sen hoidosta ja jossa edistetään sairauden kanssa selviytymistä (coping) (Wiedemann ym. 2003). Psykoedukaatiokäsitteen syntyyn liittyy vahva ajatus menetelmän ohjelmallisuudesta (Hogarty 2003). Psyko edukaatiolla pyritään parantamaan potilaan ymmärrystä sairaudentilastaan sekä parantamaan hoitomyöntyvyyttä, mutta sen tarkoituksena on myös antaa emotionaalista huojennusta potilaille ja heidän perheilleen. Vaikka psykoedukaatio on psykoosien hoidossa laajalti käytössä oleva menetelmä, ei sen sisällölle ole olemassa yhtä yhteistä rakennetta eikä yhdenmukaista koulutusohjelmaa. Psykoedukaation käyttö ei edellytä erityistä pätevyyskoulutusta vaan suosituksena on, että kaikki psykoosityöryhmien työntekijät soveltaisivat sitä työssään. Psykoedukaation sisältöihin ja menetelmiin kuuluu moninaisia työtapoja, joita yhdistää sairauteen liittyvän tiedon jakaminen, ymmärryksen ja hallinnan lisääntyminen sekä muutoksen mahdollistaminen. Vaikka psykoedukaatio on osin psykoosisairauteen liittyvän tiedon ja hallintakeinojen antoa ja opastusta (Xia ym. 2011), on tiedon tarjoajan ja potilaan tai hänen läheistensä keskinäinen yhteistyö kuitenkin olennaista. Erityisesti saksalaisella kielialueella psykoedukaatio sisältää vahvan psykoterapeuttisen painotuksen (Bäuml ym. 2006). Terapeuttinen suhde ja luottamus muodostavat perustan, jolle psykoedukaation muut elementit kuten sairauden ja oireiden selventäminen sekä hallintakeinojen vahvistaminen rakentuvat. Tällöin psykoedukaatio lähestyy sisällöllisesti kognitiivis-behavioraalista psykoosien hoitoa. Suomessa psykoedukaatio on käännetty muun muassa koulutukselliseksi työotteeksi, mutta se sisältää paljon muutakin kuin tiedon antamista ja on ennemmin tiedon ja kokemusten jakamista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista (Salo-Chydenius 1997, Lähteenlahti 2008). Termi koulutuksellinen terapia saattaisi joskus paremmin kuvata psykoedukaatiota. Varsinkin psykoedukaation alkuvaiheessa sairauteen liittyneistä vaikeista tunteista ja hädästä kerrotaan ja tunteita otetaan vastaan ja jaetaan. Tavoitteena on vähitellen lisätä sairastuneen ja hänen läheistensä sairauden kulun 2133 Duodecim 2013;129:2133 9
2 KATSAUS 2134 Suomessa on noin henkilöä, jotka ovat jossain sairautensa vaiheessa saaneet psykoedukaatiota ja oireiden hallintakeinoja. Tähän liittyy olennaisesti toivon ylläpitäminen ja tulevaisuuden uskon vahvistaminen. Psykoedukatiivisen työtavan lähtökohdat ovat etiologian osalta haavoittuvuus-stressimallissa ja hoidon osalta käyttäytymis- ja oppimisteorioissa. Sairaus nimetään ja sen olemassaolo tunnustetaan. Tavoitteena ei välttämättä ole pysyvä paraneminen vaan uuden psykoosijakson estäminen ja pitkäaikaisoireiden lieventäminen. Tarvetta sairaalahoitoihin pyritään vähentämään ja potilaiden ja läheisten elämänlaatua pyritään sairaudesta huolimatta parantamaan. Yksi tavoitteista on vähentää kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemaa psykoosisairauksiin liittyvää stigmaa. Psykoedukaation aikana tapahtuva psykoottisten kokemusten ymmärrettäväksi tekeminen ja niiden syntymekanismien ymmärtäminen sekä oireiden hallinnan paraneminen vähentävät stigmaa ja auttavat potilasta ja läheisiä näkemään psykoosin muihin sairauksiin rinnastettavana häiriönä, jonka vaikutuksiin ja etenemiseen voi vaikuttaa. Psykoedukaation vaikuttavuudesta Harvojen psykiatristen hoitomenetelmien vaikuttavuudesta on yhtä hyvää näyttöä kuin psykoedukaatiosta skitsofrenian hoidossa, erityisesti perhetyöhön yhdistettynä (Pekkala ja Merinder 2002). Suomalaisessa skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa (2008) todetaan, että psykoedukaation vaikuttavuudesta skitsofrenian hoidossa on vahva A-luokan tutkimusnäyttö, ja että sen tulisi aina kuulua skitsofreniapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen. Sekä yhdysvaltalaisissa (APA 2004), brittiläisissä (NICE 2012) että saksalaisissa (DGPPN 2006) kansallisissa suosituksissa psykoedukaation esitetään kuuluvan psykoosien psykososiaalisiin hoitoihin osana kokonaiskuntoutusta erityisesti perheinterventioihin ja ensipsykoosien hoito-ohjelmaan liitettynä. Viimeisimmässä NICE:n katsauksessa (NICE 2012) psykoedukaatio ei yhdenkään tutkitun vastemuuttujan suhteen näyttänyt skitsofreniaryhmän psykooseja sairastavilla potilailla olevan tehokkaampaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon (kahdeksan tutkimusta) tai johonkin muuhun vaihtoehtoiseen hoitoon (kahdeksan tutkimusta). Vastemuuttujina olivat kuolleisuus, psykoosin uusiutuminen, sairaalahoitoon joutuminen, oireilu, psykososiaalinen toimintakyky, elämänlaatu, tutkimuksen keskeyttäminen tai haittavaikutukset. Kirjoittajat kuitenkin toteavat, että nykyisin psykoedukaation asema tavanomaisessa hoidossa on jo niin vakiintunut, ettei kunnollista vertailuasetelmaa todennäköisesti synny. Xian ym. Cochrane-katsaus (2011) esittää tulokset 44 kontrolloidusta psyko edu kaation vaikuttavuutta mittaavasta tutkimuksesta skitsofreniaryhmän psykoosipotilailla. Psykoedukaatiota verrattiin alueella annettuun tavanomaiseen hoitoon. Sellaiset tutkimukset, joissa psykoedukaatioon oli liitetty sosiaalisten taitojen tai ongelmanratkaisukeinojen harjoittelua, suljettiin pois. Katsauksen perusteella psykoedukaatio näyttäisi paremman hoitoon sitoutumisen vuoksi vähentävän relapseja ja sairaalahoitoja. Psykoedukaatiota saaneet potilaat olivat tyytyväisempiä hoitojärjestelmään kuin verrokit. Oireisiin tai so siaa liseen toimintakykyyn psykoedukaatiolla ei näyttänyt olevan tavanomaista hoitoa parempaa tehoa. Psykoedukaation avulla saatetaan parantaa hoitavien henkilöiden ja potilaiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä, mikä johtaa tavoiteltavaan tulokseen eli sairaalahoitojen vähentymiseen. Psykoottisten oireiden parempi ymmärtäminen saattaa myös vähentää niiden ahdistavuutta. Toimintakyvyn kohenemiseen ja oireiden lievittymiseen tarvitaan ehkä muita menetelmiä. Psykoedukaatio, jossa tapaamisia oli yli kymmenen, vaikutti yhden vuoden seurannassa jossain määrin tehokkaammalta estämään relapseja verrattuna niin sanottuihin lyhytpsykoedukaatioihin (riskisuhde 0,7, luottamusväli 0,6 0,8, n = 666). Psykoedukaatio on kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan yhdistettynä keskeinen osa parhaita ensipsykoosipotilaiden hoito-ohjel- T. Kieseppä ja J. Oksanen
3 mia, kuten Norjan Sör-Tröndelagin ohjelmaa (Grawe ym 2006) tai yhdysvaltalaista GRIPohjelmaa (Graduated Recovery Intervention Program) (Penn ym 2011). Näillä ohjelmilla on pystytty pitämään ainakin osan potilaista oireet paremmassa hallinnassa kuin tavanomaisessa hoidossa. Yksin vai ryhmässä? Cochrane-katsauksessa vertailtiin erilaisia psykoedukaation muotoja toisiinsa (Xia ym. 2011). Se, oliko psykoedukaatiota toteutettu ryhmässä vai yksilöllisesti ei vaikuttanut tuloksiin. Yksilöllistä työskentelyä vaaditaan, jos psykoosin sairastuneella on vaikeita kognitiivisia ongelmia. Tällöin voidaan paremmin huomioida kertaamisen ja toistamisen tarve sekä etsiä niitä usean aistin kautta tapahtuvia oppimisen muotoja, jotka yksilöllisesti tukevat prosessia. Yksilöohjaukseen päädytään usein myös, kun kuntoutujalla on liitännäisongelmia kuten vaikeaa sosiaalista jännittämistä, säännöllisiin käynteihin osallistumista vaikeuttava päihderiippuvuus tai pysyvästi niin vaikea oireisto, ettei ryhmäistuntoihin osallistuminen onnistu. Ryhmässä tapahtuvaan psykoedukaatioon osallistuneet ryhmäläiset ovat pitäneet vertaistuen ja kokemusten jakamista erityisen positiivisena asiana (Aho-Mustonen ym. 2011). Nämä elementit liittyvät stigman vähentämiseen, toivon luomiseen ja hallinnan opetteluun ja vahvistavat siten psykoedukaatiota. Perheinterventiot YDINASIAT 88Psykoedukaatio on vaikuttavaa psykoosien psykososiaalista hoitoa, ja sen tulee kuulua psykoosipotilaiden kuntoutusohjelmaan. 88Olennaista psykoedukaatiossa on tiedon ja kokemusten jakaminen. 88Psykoedukaatio voidaan toteuttaa yksilö-, ryhmä- ja perhetyönä, mutta kaikkein vaikuttavinta se näyttäisi olevan silloin, kun siihen sisältyy myös perhetyö. 8 8 Psykoedukaatio tulee toteuttaa suunnitellusti ja riittävän pitkänä prosessina, jotta aito yhteistyösuhde, ymmärryksen lisääntyminen ja sairauden hallinta ehtivät muodostua. Tärkeä osa psykoosia sairastavan henkilön kanssa tehtävää työtä on vuorovaikutus hänen lähipiirinsä kanssa. Kun psykiatrista sairaalahoitoa on purettu, on omaisten vastuu ja heidän potilaan kanssa viettämänsä ajan määrä lisääntynyt (Salokangas ja Saarinen 1998, Salokangas ym. 2006). Hoidollisten ja kuntouttavien periaatteiden toteuttaminen myös kotona on tärkeää. Usein perheen huolenpito on käytännössä välttämätön edellytys esimerkiksi lääkehoidon toteutumiselle. Robert Paul Liberman kehitti Yhdysvalloissa perheenjäsenet aktiivisiksi kumppaneiksi hoidossa ottavan behavioraalisen perheterapian 1960-luvulla. Carol Anderson ja Gerard Hogarty laativat 1977 ensimmäisen varsinaisen lähiomaisten asenteisiin vaikuttamaan pyrkineen psykoedukaatio-ohjelman (Hogarty 2003). Hoitomuodon tärkeimpiä kehittäjiä ovat tämän jälkeen olleet brittiläiset Ian Falloon ja Julian Leff sekä Yhdysvalloissa Michael Goldstein ja David Miklowitz. Psykoedukatiivinen perhetyö on yksi keskeisistä menetelmistä psykoosien kuntoutuksessa (Anderson ym. 1980). Käyttäytymisterapeuttisen kehyksen lisäksi perhetyössä merkittävässä asemassa on ollut expressed emotion (EE) -käsitteistö. Perheet voidaan jakaa tunneilmapiirin perusteella epäsuotuisan ja suotuisan tunneilmapiirin ( korkea ja matala EE ) perheisiin. Epäsuotuisan EE:n perheissä skitsofreniaa sairastavan potilaan perheenjäsenet voivat olla potilasta kohtaan vihamielisiä, kriittisiä tai ylihuolehtivia, mikä lisää sairauden uusiutumisen todennäköisyyttä. Perhetyön tavoitteena on ollut muuttaa epäsuotuisan EE:n perheiden tunneilmapiiriä suotuisammaksi antamalla tietoa potilaan sairaudesta ja tehostamalla perheen stressinhal Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa
4 KATSAUS 2136 lintakeinoja esimerkiksi perheenjäsenten välistä kommunikaatiota parantamalla (Isohanni ym. 2011). Psykoedukatiivisen perhetyön vaikuttavuutta tutkineissa katsauksissa ja meta-analyyseissä on toistuvasti todettu perheille suunnatun psykoedukaation tukevan kuntoutujaa ja hänen lähiympäristöään, mikä on vähentänyt psykoosirelapseja ja kohentanut perheiden tyytyväisyyttä ja elämänlaatua (Pharoah ym. 2006, Rummel-Kluge ja Kissling 2008). Perhetyönä tehty psykoedukaatio näyttäisi yhden meta-analyysin perusteella olevan jopa tehokkaampaa kuin vain potilaille suunnattu psykoedukaatio (Lincoln ym. 2007). Lisätutkimuksia kuitenkin toivotaan muun muassa siitä, mikä olisi pienin mutta silti vaikuttava psykoedukatiivisen perhetyön määrä. Pitkäkestoinen yli kolmen kuukauden pituinen psykoedukatiivinen perhetyö näyttää hyödyllisemmältä kuin vain muutamia tapaamisia sisältävä lyhyt jakso (Rummel-Kluge ja Kissling 2008). TAULUKOSSA 1 on esitelty psykoedukatiivisen perhetyön malli, joka pohjautuu kirjaan Opastava yhteistyö perheiden kanssa ( Johansson ja Berg 2011). Usealle perheelle tai pelkästään perheenjäsenille ryhmämuotoisesti kohdistutetut psykoedukaatiiviset menetelmät näyttävät olevan yhtä tehokkaita kuin potilaille tai yhdelle perheelle kohdistetut menetelmät (Kopelowicz ym. 2012). Psykoedukaatio vain kuntoutujien perheenjäsenille ei kuitenkaan riitä. Potilaalla on oikeus saada itse tietoa sairaudestaan, minkä kautta ymmärryksen lisääntyminen ja osallisuus hoidon suunnitteluun mahdollistuu. Psykoedukaation tulisikin kuntoutuksen eri vaiheissa toteutua yksilöohjauksessa, perhetyössä ja ryhmämuotoisena. Psykoedukaation toteutus Suomessa psykoedukaation käytännön sovelluksia lienee yhtä paljon kuin psykoosien hoitoon erikoistuneita yksiköitäkin. Monet niistä noudattelevat kuitenkin tiettyjä perusrakenteita, jotka pohjautuvat Libermanin kehittämään oireidenhallintaohjelmaan (Liberman ym. 1989). Alkuperäisen suomennoksen TAULUKKO 1. Psykoedukatiivisen perhetyön vaiheet. Sitoutuminen, suunnitelma, sopimukset Yksilöhaastattelut Tiedon antaminen ja vastaanottaminen: syyllisyyksien purkaminen Varoitusmerkit, stressinhallintakeinot Ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen Hätätilasuunnitelma Vuorovaikutustaitojen kehittäminen Yhteinen arvio perhetyöstä (Röyks ja Saarela 1993) pohjalta ohjelmaa on kehitelty edelleen eri puolilla Suomea. Libermanin ohjelma soveltuu sekä ryhmille että yksilötyöskentelyyn. Läheiset ovat olleet mukana tukihenkilöinä, joille on määritelty omat tehtävänsä. Ohjelma pääpiirteittäin on kuvattu TAULUKOSSA 2. Päihteisiin, stressinhallintaan, kommunikaatioon ja ongelmanratkaisutaitoihin liittyvät osiot on lisätty varsinaisen oireenhallintaosuuden loppuun. Perheryhmille suunnattu ohjelma sisältää samat peruselementit (TAULUKOSSA 3). Monella taholla on laadittu internetpohjaisia psykoedukaatio-ohjelmia, joista esimerkkinä on yhdysvaltalainen SOAR (schizo phrenia online access to resources). Siinä on voitu hyödyntää verkon mahdollisuuksia muun muassa keskustelu- ja terapiafoorumien ylläpidossa (Rotondi ym. 2010). Haavoittuvuus-stressimalli. Yhteistä psykoedukatiivisille menetelmille on psykoosin käsitteellistäminen haavoittuvuus-stressimallin pohjalta. Psykoosi nähdään sellaisena mielen toiminnan häiriönä, johon alttius eri ihmisillä vaihtelee. Useimmat ihmiset eivät sairastu koskaan elämänsä aikana. Psykoosiin sairastuneen ihmisen alttius eli haavoittuvuus on biologisten tai elämän tapahtumiin liitty vien tekijöiden vuoksi suurempi kuin väestössä keskimäärin (Isohanni ym. 2011). Elämänaikaiset stressiä lisäävät tapahtumat altistavat haavoittuvan henkilön psykoosin puhkeamiselle. Usein nämä tapahtumat itsessään ovat normaaliin kehitykseen kuuluvia asioita, kuten kotoa muutto, opiskelujen aloittaminen, matkustelu tai yritys luoda parisuhdetta. T. Kieseppä ja J. Oksanen
5 TAULUKKO 2. Oireidenhallintakurssin ohjelman runko. Haavoittuvuus-stressimalli Tietoa psykoosista ja sen hoidosta Uudelleen sairastumisen ehkäisy varoitusmerkit kriisisuunnitelma tukihenkilö Pitkäaikaisoireet Päihteiden välttäminen Viestintätaidot Ongelmanratkaisutaidot Rentoutuminen TAULUKKO 3. Psykoedukaatio omaisryhmässä. Tietoa skitsofreniasta: määrittely, oireet, diagnoosin asettaminen ja mitä diagnoosi merkitsee Skitsofrenian syyt ja ennuste Skitsofrenian lääkehoito Skitsofrenian psykososiaaliset hoitomuodot Haavoittuvuus-stressimalli Sairauden varoitusmerkit ja hallintakeinot Henkilökohtaisen hätäsuunnitelman teko Miten omaiset voivat auttaa skitsofreniaan sairastunutta? Skitsofrenian hoitoa koskevat lait ja säädökset Haavoittuvuus-stressimallin tarkoituksena on auttaa potilasta ja hänen omaisiaan ymmärtämään psykoosin puhkeamista ja vähentää sairauteen liittyvää mystifiointia ja uhkaavuutta. Malli on käytävä riittävän hitaasti läpi keskustelemalla ja yksilöllisiä tulkintoja kuuntelemalla. Potilaalla ja hänen omaisillaan on oltava mahdollisuus etsiä ja pohtia omaa juuri tähän tilanteeseen soveltuvaa selitysmallia. Hoitavan henkilön tehtävänä on tarjota ajankohtaista oikeaa tietoa mutta myös luoda turvallinen ja ymmärtävä ilmapiiri pohdinnoille. Vaikka tätä osiota käsitelläänkin oireenhallintakursseilla, on keskustelua syytä jatkaa myös yksilötyöskentelyn ja perhetapaamisten muodossa. Oireiden tunnistus ja hallinta. Psykoedukaation keskeisintä aluetta ovat sekä psykoosin esioireiden että pitkäaikaisoireiden tunnistus ja niiden hallinnan opettelu. Yleensä ohjaaja esittelee tyypillisiä psykoosin esioireita eli varoitusmerkkejä, minkä jälkeen kukin yksilöllisesti pohtii psykoosia edeltänyttä aikaa ja siihen liittyneitä merkkejä muutoksesta. Tässä osiossa vertaistuki on koettu erityisen merkitykselliseksi: myös muut ovat kokeneet samoja outoja asioita. Palaaminen psykoosiin ja sitä edeltäneeseen vaiheeseen on haastavaa ja saattaa tuntua pelottavalta. Tämä vaihe ei sovikaan akuutin psykoosin hoitoon vaan potilaan tilan on oltava jossain määrin tasaantunut ja hänen psyykkisen jaksamisensa kohentunut. Kun yksilölliset varoitusmerkit kuten esimerkiksi pelokkuus, univaikeudet tai vetäytyminen on tunnistettu ja kirjattu, ryhdytään miettimään hallintakeinoja, jotta tilanne ei uusiutuisi. Jos tilanne kuitenkin uusiutuu, niin selvitetään, mikä olisi tehokkain menettelytapa estää psykoosin paheneminen. Lääkehoito on keskeinen psykoosisairauden hallintakeino. Oireenhallintakursseilla lääkityksen vaikutusmekanismeihin, eri lääkkeiden ominai suuksiin ja mahdollisten haittavaikutusten hallintaan onkin syytä käyttää riittävästi aikaa. Lääkityksen lisäksi etsitään muita yksilöllisiä hallintakeinoja, kuten lepo, läheisten tuki ja rentoutuminen. Pitkäaikaisoireet kuten mahdolliset ääniharhat ja niiden hallintakeinot kartoitetaan samalla tavoin. Potilaat seuraavat oireitaan päiväkirjatyyppisesti ja hallintamenetelmiä kokeillaan ja vahvistetaan käytännössä. Ongelmanratkaisu ja kommunikaatio. Koska erilaiset elämään liittyvät ongelmat saattavat lisätä oireilua ja psykoosin uusiutumisen riskiä, on ongelmanratkaisutaitojen opettelu osa kuntoutusta. Mahdolliset ongelmatilanteet hahmotetaan ja pilkotaan osiksi. Sen jälkeen suunnitellaan toimintastrategia ja tarvittaeessa harjoitellaan sitä. Erityisesti skitsofreniaan liittyy usein vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, jolloin muun muassa ymmärretyksi tuleminen saattaa vaikeutua. Katsekontaktia, tervehtimistä ja asiointia harjoittelemalla voidaan vaikuttaa arkielämässä pärjäämiseen. Ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiotaitoja lisäämällä kohennetaan elämänlaatua ja toimintakykyä. Sekä perhetapaamisissa että ryhmissä voidaan harjoitella muun muassa kiitoksen antamista, ystävällistä pyyntöä tai tapaa sanoa kritiikki rakentavasti. Kertaaminen ja toistaminen. Tiedon perillemenoa ei voi pitää itsestäänselvyytenä, 2137 Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa
6 KATSAUS etenkään kun ensimmäiset keskustelut käydään ja informaatio annetaan usein psykoosiin sairastumisen kriisivaiheessa. Tiedon vastaanottamisen edellytys on, että tietoa annetaan selkeässä muodossa ja sopivina kokonaisuuksina, ei rajattomasti (Lähteenlahti 2008). Psykoosisairauteen itsessään saattaa liittyä myös sellaisia keskittymisen, muistin ja oppimisen ongelmia, että tiedon sisäistyminen vaatii sekä toistoa että useiden aistien kautta tapahtuvaa oppimista. Keskustelujen lisäksi käytössä ovat oppikirjat, videot, omat kirjalliset tai kuvalliset työt ja rooliharjoitukset. Menetelmien soveltaminen arkielämään on olennaista. Lopuksi Psykoedukatiiviset menetelmät ovat vakiintuneet osaksi psykoosien hoitoa ja kuntoutusta. Koska psykoedukaatio ei ole tiukasti määritelty ja koulutusyhteisön valvoma terapiamenetelmä, liittyy sen laaja-alaiseen käyttöön myös väljähtymisen vaara. Kun lähes jokainen psykiatrinen työntekijä tietää, että psykoedukaatiota tulee antaa potilaille, niin tämä välttämättömyys saatetaan korvata pelkällä tietoiskulla. Sairastuneen lisääntynyt oivalluskyky ilman ymmärtävää ja tukea antavaa keskustelua voi johtaa toivottomuuteen. Pakonomaiset yritykset muuttaa potilaan ajatuksia voivat jopa lisätä psykoosin riskiä (Birchwood 1995). Jokaisella psykoosiin sairastuneella on oikeus psykoedukaatioon siten, että hoitohenkilökunnan ja potilaan välinen luottamuksellinen, ymmärtävä ja toivoa luova kontakti on se pohja, jolla keskustelu kysymyksineen ja vastauksineen voidaan turvallisesti ja rakentavasti käydä. Psykoedukaatio ei kuitenkaan ole yksinään riittävä menetelmä psykoosien hoidossa vaan se tulee yhdistää muihin hoito- ja kuntoutus interventioihin. Suosituksena on, että jokaisessa psykoosipotilaita hoitavassa yksikössä olisi selkeä psykoedukatiivisen työskentelyn ohjelma, joka määrittelisin yksilö-, perhe- ja ryhmätapaamisten määrän ja keskeiset sisällöt. Psykoosiin liittyvien kommunikaation ja toimintakyvyn vaikeuksien vuoksi potilaan läheisten mukaan ottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaikista tukipalveluista huolimatta heillä on useimmiten merkittävä rooli avo hoitopainotteisen kuntoutuksen onnistumisessa. Yhteistyöllä pystytään psykoosista huolimatta suuntaamaan kohti parempaa tulevaisuutta. TUULA KIESEPPÄ, LT, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri HYKS Peijas, psykoosiklinikka JORMA OKSANEN, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri HYKS Jorvi, psykoosiklinikka SIDONNAISUUDET Tuula Kieseppä: Asiantuntijapalkkio (Psykiatria-kirja Duodecim), luentopalkkio (Suomen psykiatriyhdistys) Jorma Oksanen: Asiantuntijapalkkio (Janssen-Cilag, luento BMS lääke-esittelijöille, joka liittyi heidän lääkäreille jakamaansa materiaaliin), luentopalkkio (Kuntoutussäätiö, BMS, Janssen), muu palkkio (kliininen lääketutkimus palkkiota vastaan (Astra- Zeneca, Roche, BMS, Lilly) Summary Psychoeducation in the treatment and rehabilitation of psychoses Psychoeducation is one of the most effective psychosocial forms of treatment for psychoses. It appears to prevent recurrence of psychosis and hospitalization periods and to increase treatment compliance. Psychoeducation should be included in the treatment and rehabilitation of psychoses as part of the overall rehabilitation, and is particularly important for persons with first-episode psychosis and their family. At least the vulnerability-stress model, basics of pyschosis as well as the recognition and management of warning signals and long-term symptoms should be discussed with the patient and her/his family T. Kieseppä ja J. Oksanen
7 KIRJALLISUUTTA Aho-Mustonen K, Tiihonen J, Repo- Tiihonen E, Ryynänen OP, Miettinen R, Räty H. Group psychoeducation for long-term offender patients with schizophrenia: an exploratory randomised controlled trial. Crim Behav Ment Health 2011;21: American Psychiatric Association (APA). Guidelines for treatment of schizo phrenia. Washington, DC: American Psychiatric Association Anderson CM, Gerard E, Hogarty GE, Reiss DJ. Family treatment of adult schizophrenic patients: a psychoeducational approach. Schizophr Bull 1980;6: Birchwood M. Is there cognitive therapy for schizophrenia? World congress of behavioural & cognitive Therapies. Copenhagen DGPPN. S-3-Behandlungsleitlinie Schizophrenie. Darmstadt, Germany: Steinkopff Grawe R, Falloon I, Widen J, Skogvoll E. Two-years of continued early treatment fot recent-onset schizophrenia: a randomized controlled study. Acta Psychiatr Scand 2006;114: Hogarty GE. Does family psychoeducation have a future? World Psychiatry 2003;2: Isohanni M, Suvisaari J, Koponen H, Kieseppä T, Lönnqvist J. Skitsofrenia. Etiologia. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2011, s Isohanni M, Suvisaari J, Koponen H, Kieseppä T, Lönnqvist J. Skitsofrenia. Hoito ja kuntoutus. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Duodecim 2011, s Johansson M, Berg L. Opastava yhteistyö perheiden kanssa. Helsinki: Profami Oy Kopelowicz A, Zarate R, Wallace CJ, Liberman RP, Lopez SR, Mintz J. The ability of multifamily groups to improve treatment adherence in Mexican Americans with schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69: Liberman RP, DeRisi WJ, Mueser KT. Social skills training for psychiatric patients. Elmsford, NY: Allyn & Bacon Lincoln TM, Wilhelm K, Nestoriuc Y. Effectiveness of psychoeducation for relapse, symptoms, knowledge, adherence and functioning in psychotic disorders: a meta-analysis. Schizophr Res 2007;96: Lähteenlahti Y. Psykoedukaatio psykiatrisessa kuntoutuksessa [ ]. Työterveys ja kuntoutus (Työterveyshuollon tietokannat). artikkeli kun00176 ( ). National Institute for Clinical Excellence (NICE). Schizophrenia: core interventions in the treatment and management of schizophrenia in adults in primary and secondary care. London: NICE Pekkala ET, Merinder LB. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Datab Syst Rev 2002, DOI: / CD Penn D, Uzenoff S, Perkins D, ym. A pilot investigation of the Graduated Recovery Intervention Program (GRIP) for first episode psychosis. Schizophr Res 2011;125: Pharoah F, Mari J, Rathbone J, Wong W. Family intervention for schizophrenia. Cochrane Datab Syst Rev 2006; 4:CD Rotondi A, Anderson C, Haas G, ym. Web-based psychoeducational intervention for persons with schizophrenia and their supporters: one-year outcomes. Psychiatr Serv 2010;61: Rummel-Kluge C, Kissling W. Psychoeducation for patients with schizophrenia and their families. Expert Rev Neurother 2008;8: Röyks R, Saarela T (suom.). Sosiaalisen ja itsenäisen elämisen taidot. Oireidenhallintaohjelma. Jorvin sairaala, psykiatrian yksikkö Salo-Chydenius S. Oireidenhallintaohjelma uutta toivoa pitkäaikaisille psykiatrisille potilaille. Kuntoutus 1997; 3: Salokangas R, Honkonen T, Stengård E, Koivisto AM. Subjective life satisfaction and living situations of persons in Finland with long-term schizophrenia. Psychiatr Serv 2006;57: Salokangas RK, Saarinen S. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland: I. Discharged patients and their care. Schizophr Bull 1998;24: Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty ]. Wiedemann G, Klingberg S, Pitschel- Walz G. Psychoedukative Interventionen in der Behandlung von Patienten mit schizophrenen Störungen. Nervenarzt 2003;74: Xia J, Merinder LB, Belgamwar MR. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Datab Syst Rev 2011, DOI: / CD pub2.
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotRyhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa. PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009
Ryhmäpsykoedukaation vaikuttavuus skitsofrenian hoidossa PsM, tutkija Kati Aho-Mustonen Psykologian oppiaine Joensuun yliopisto 2009 Skitsofrenian käypä hoito 1.1.2008 Suomen Psykiatriyhdistus Psykoedukaatio
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotSKITSOFRENIA. Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa. Teija Honkonen
SKITSOFRENIA Psykoterapeuttisten menetelmien asema skitsofrenian hoidossa Teija Honkonen Aina 1980-luvulle saakka oli vain vähän tutkimuksellista näyttöä siitä, että psykososiaalisista hoitomuodoista olisi
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
LisätiedotLÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT
LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotSkitsofrenian Käypä hoitosuositus
Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotEnsitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat
LisätiedotPsykoedukaatio psykoosin ja skitsofrenian hoidossa
Psykoedukaatio psykoosin ja skitsofrenian hoidossa Hellsten, Emma 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Psykoedukaatio psykoosin ja skitsofrenian hoidossa Hellsten, Emma Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotMITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatria,IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja 6.6.2019 1 KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE HUSin ja KELAn
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotPerheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu
Katsaus Jyrki Heikkilä Perheen tunneilmapiiri ja potilaan oireilu Tunneilmapiiri on muodostunut erityisesti psykiatriassa tärkeäksi käsitteeksi. Perheen epäsuotuisa tunneilmapiiri, jossa lähiomaiset ilmaisevat
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPsykoosipotilaan perheen ja omaisten huomioiminen psykiatrian avokuntoutuspoliklinikoilla
Psykoosipotilaan perheen ja omaisten huomioiminen psykiatrian avokuntoutuspoliklinikoilla Tamsaari, Reino 2015 Laurea Lohja Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Lohja Psykoosipotilaan perheen ja omaisten huomioiminen
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotPsykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot
Tieteessä katsaus Vera Gergov PsM Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria vera.gergov@hus.fi Klaus Ranta LT, dosentti Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatriakeskus, Nuorisopsykiatria
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
Lisätiedot3. Omaisyhdistysten julkaisut Tekijän mukaan
3. Omaisyhdistysten julkaisut Tekijän mukaan Alastalo, Hannu; Nyberg, Kaisa Aminoff, K.; Mäkipää, M.; Nyberg, K, Stengård, E. Anttila, Anja; Natri-Mäkelä, H. Berg, L.; Johansson, M. Lapselle lapsuus -
LisätiedotPsykoedukaatio hoitohenkilökunnan näkemyksenä
Psykoedukaatio hoitohenkilökunnan näkemyksenä Kotilainen Maija Pirnes Ahti 2016 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Psykoedukaatio hoitohenkilökunnan näkemyksenä Kotilainen Maija Pirnes Ahti Sairaanhoitaja
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotNeurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus
Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotSKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET
KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotLataa Potilasopetus ensipsykoosipotilaan hoidossa - Nina Kilkku. Lataa
Lataa Potilasopetus ensipsykoosipotilaan hoidossa - Nina Kilkku Lataa Kirjailija: Nina Kilkku ISBN: 9789514474910 Sivumäärä: 186 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.02 Mb Mielenterveysongelmaan tai -ongelmiin
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)
KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET) Ryhmien taustaa Jännittäminen yleinen ongelma varsinkin nuoruusiässä
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista,
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotTIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ
TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-
LisätiedotSkitsofrenian ennustetta voidaan parantaa
tieteessä Matti Penttilä LT Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos ja Oulun yliopistollinen sairaala, matti.penttila@oulu.fi Pauliina Juola LL Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos Jussi
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotPOTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ
POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ Anneli Pitkänen, TtT, ylihoitaja Psykiatrisen hoidon tutkintotoimikunnan kehittämispäivä Kuopio, 30.9.2011 MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Mielenterveyteen
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
Lisätiedot