Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008

2 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Seutu- ja ympäristötieto

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Seutu- ja ympäristötieto Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) Kansikuva: YTV / Hannu Bask Copyright graafit: YTV ja EUCO Copyright valokuvat: YTV / Hannu Bask, YTV / Karoliina Bärlund ja Irma Karjalainen Edita Prima Oy Helsinki 2009

4 Esipuhe Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ympäristöongelma. Kasvavien kasvihuonekaasupäästöjen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa ja merenpinta nousee. Tällä ei ole vaikutuksia vain luontoon ja ympäristöön vaan laajasti myös taloudellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin kautta maailman. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla alkuvuodesta Tavoitteena on vähentää määrävuoteen mennessä pääkaupunkiseudun asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta. Tähän pääsemiseksi strategia tarjoaa toimintalinjoja ja keinoja, jotka ovat kaupunkien oman päätösvallan alaisia tai toteutettavissa kaupunkien ohjauksella. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja julkaisee säännöllisesti tiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä sekä päästöjen vähentämiseksi tehdyistä parhaista toimista. Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys julkaisu käsittää kaupunkiseudun tuoreimmat saatavissa olevat tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja vertailun muihin Euroopan kaupunkiseutuihin. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on mukana kaupunkiseutujen ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvissä EU-rahoitteisissa hankkeissa, joilla tuetaan ja edistetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistä ilmastotyötä. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on partnerina kaupunkiseutujen verkoston, METREX:in, ilmastonmuutoksen hillinnän EUCO2 80/50 -hankkeessa. Hankkeessa on mukana 18 kaupunkiseutua Euroopasta ja epävirallisesti kaksi Yhdysvalloista. Kaupunkiseuduille laskettiin ensimmäistä kertaa päästöinventaarit yhtenevin, vertailukelpoisin kriteerein. Vertailun tuloksia esitellään tämän raportin lopussa. EUCO2 80/50 -hankkeessa tuodaan jatkossa käyttöön skenaario- ja strategiatyökaluja, joilla voidaan havainnollistaa ja arvioida etukäteen kaupunkiseutujen strategisten valintojen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia. Vuodesta 2010 alkaen organisaatiomuutoksessa pääkaupunkiseudun kuntien vesihuoltotoiminnot, YTV:n Seutu- ja ympäristötieto ja Jätehuolto yhdistetään. Uuden perustettavan kuntayhtymän, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), puitteissa Seutu- ja ympäristötiedon toimiala jatkaa pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä säännöllisesti. YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin 2008 ovat laatineet projektisuunnittelija Johannes Lounasheimo ja ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, ja työtä on ohjannut tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen. Helsingissä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Raimo Inkinen yhteistyöjohtaja Irma Karjalainen tietopalvelujohtaja

5 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Lounasheimo J., Niemi, J. Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008 Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tiivistelmä: YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja seuraa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO 2 -ekv.), eli samalla tasolla kuin vuonna Edellisvuoteen verrattuna päästöt laskivat noin 10 %. Noin puolet pääkaupunkiseudun päästöistä aiheutuu lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Tarkastelussa ei ole mukana lentoliikennettä, kansainvälistä meriliikennettä eikä ruoantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2008 Helsingissä 5,3, Espoossa 5,9 ja Vantaalla 6,7 t CO 2 -ekv. Laskua vuodesta 2007 kertyi vastaavasti 14 %, 7 % ja 6 %. Kaupunkien yhteinen asukasta kohti laskettu päästölukema oli 5,7 t CO 2 -ekv., joka on selvästi vähemmän kuin vuonna 1990 (7,1 t CO 2 -ekv.). Väkiluku on kasvanut samassa ajassa merkittävästi, mikä näkyy pienentyneinä asukaskohtaisina päästöinä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on laskea asukasta kohti laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 tonniin CO 2 -ekv. vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2008 pienet päästöt selittyvät pitkälti sillä, että Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli poikkeuksellisen vähäpäästöistä hyvästä vesivoiman saatavuudesta ja vähäisestä lauhdesähkön tuotannosta johtuen. Lisäksi Helsingin Energian kaukolämmön tuotannon päästöt pienenivät merkittävästi kun kivihiilen käyttöä korvattiin maakaasulla. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen lähes kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin. Pääkaupunkiseudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 % vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna, mikä johtuu lähes kokonaan autoliikenteestä. Aiemmista vuosista poiketen autoliikenteen liikennesuorite ja polttonesteen kulutus laskivat. Erityisesti liikennemäärät laskivat raskaassa liikenteessä loppuvuonna alkaneen taloudellisen taantuman vuoksi. Polttoaineen kallistunut hinta ja parantuneet joukkoliikenteen poikittaisyhteydet lisäsivät vähäpäästöisen julkisen liikenteen suosiota autoilun kustannuksella etenkin Helsingissä. Ajoneuvoverouudistuksen myötä myös ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt alenivat selvästi. Vertailuvuoteen 1990 nähden kaukolämmön, jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoainekäytön kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet merkittävästi. Vuonna 2008 myös liikenteen ja sähkönkulutuksen päästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna, mutta etenkään sähkön kohdalla ei voida puhua trendimuutoksesta. Pohjoismainen sähköntuotantorakenne ja sitä kautta myös kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat voimakkaasti vuosittain riippuen etenkin vesivoimatilanteesta. Vuonna 2008 sähköä kulutettiin pääkaupunkiseudulla yhtä paljon kuin edellisvuonna, mutta vuodesta 1990 sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on partnerina METREX:in EUCO2 80/50 -projektissa, jossa inventoitiin 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun päästöt ensimmäistä kertaa yhtenevin kriteerein. Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 7,0 t CO 2 -ekv., eli jonkin verran projektiin osallistuneiden keskiarvon (9,7 t CO 2 -ekv.) alapuolella. Tukholman ja Oslon seutujen päästöt olivat vertailun pienimmät: 3,6 ja 3,5 t CO 2 - ekv. EUCO2 80/50 -projektin GRIP-inventaarityökalu ottaa huomioon YTV:n käyttämästä laskentamenetelmästä poiketen myös lentoliikenteen ja halogenoitujen hiilivetyjen päästöt. Lisäksi energiankulutuksen päästöt lasketaan kokonaisuudessaan paikallisen tuotannon perusteella. Tämän vuoksi GRIP:llä saatavat päästötulokset ovat YTV:n vastaavia suuremmat. Avainsanat: kasvihuonekaasupäästöt, ilmastonmuutos, pääkaupunkiseutu Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Kieli: suomi Sivuja: 24 ISBN (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

6 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Lounasheimo J., Niemi, J. Datum Publikationens titel: Huvudstadsregionens klimatrapport utsläppens utveckling år 2008 Finansiär / Uppdragsgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Sammandrag: SAD:s Region- och miljöinformation främjar klimatarbetet i huvudstadsregionen och följer med växthusgasutsläppens utveckling. Huvudstadsregionens (Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla) växthusgasutsläpp år 2008 var 5,9 miljoner ton, räknat som koldioxid (CO 2 -ekv.), det vill säga på samma nivå som år Jämfört med föregående år minskade utsläppen med cirka 10 %. Ungefär hälften av huvudstadsregionens utsläpp förorsakas av uppvärmning, en fjärdedel av elförbrukning och en fjärdedel av trafik. I studien inkluderas inte flygtrafik, internationell sjötrafik och inte indirekta utsläpp från matproduktion och tillverkning av konsumtionsförnödenheter. Utsläppen per invånare var år 2008 i Helsingfors 5,3, i Esbo 5,9 och i Vanda 6,7 t CO 2 -ekv. Minskningen från år 2007 var motsvarande 14 %, 7 % och 6 %. Städernas sammanräknade utsläppsmängd räknat per invånare var 5,7 t CO 2 -ekv., vilket var klart mindre än år 1990 (7,1 t CO 2 -ekv.). Folkmängden har ökat märkbart under samma tidsperiod, vilket syns som minskade utsläpp per invånare. Målsättningen för huvudstadsregionens klimatstrategi är, att sänka utsläppen per invånare med 39 % från 1990 års nivå, det vill säga till 4,3 ton CO 2 -ekv. fram till år De låga utsläppen år 2008 förklaras till stor del av, att den elektricitet som förbrukades i Finland och i huvudstadsregionen genererade exceptionellt låga utsläpp på grund av god tillgång på vattenkraft och låg produktion av kondenselektricitet. Därtill minskade utsläppen från Helsingfors Energis fjärrvärmeproduktion märkbart, då användningen av stenkol ersattes till en del med naturgas. Produktionen av huvudstadsregionens fjärrvärme baserar sig dock fortsättningsvis nästan helt på fossila bränslen. Utsläppen från huvudstadsregionens trafik minskade år 2008 med 7 % jämfört med föregående år, vilket nästan i sin helhet beror på biltrafiken. Till skillnad från föregående år minskade biltrafikens trafikvolym och bränsleförbrukning. Speciellt minskade trafikvolymerna för den tunga trafiken på grund av den ekonomiska recessionen, som inträdde i slutet av året. Det dyrare bränslepriset och kollektivtrafikens förbättrade tvärförbindelser gjorde kollektivtrafiken, som ger mindre utsläpp, populärare på bekostnad av bilismen, framför allt i Helsingfors. I och med fordonsskattereformen minskade koldioxidutsläppen klart även för förstagångsregistrerade bilar. I förhållande till referensåret 1990, har utsläppen från fjärrvärme, behandling av avfall och industrins bränsleförbrukning märkbart minskat. År 2008 minskade också utsläppen från trafik och elförbrukning i förhållande till föregående år, men framför allt i fråga om el kan man inte tala om något trendbrott. Elproduktionsstrukturen i Norden och därigenom även växthusutsläppen varierar årligen kraftigt beroende på, framför allt, vattenkraftssituationen. År 2008 förbrukades lika mycket el i huvudstadsregionen, som föregående år, men från år 1990 har elförbrukningen ökat kraftigt. SAD:s Region- och miljöinformation deltar i projektet METREX EUCO2 80/50, i vilket man för första gången med överensstämmande kriterier inventerade utsläppen i 18 europeiska stadsregioner. Huvudstadsregionens växthusgasutsläpp per person år 2005 var 7,0 t CO 2 -ekv., det vill säga något under medeltalet (9,7 t CO 2 -ekv.) för deltagarna i projektet. Utsläppen i Stockholms- och Osloregionerna var undersökningens lägsta: 3,6 ja 3,5 t CO 2 -ekv. EUCO2 80/50 -projektets GRIP-inventeringsverktyg beaktar, till skillnad från den av SAD använda beräkningsmetoden, även utsläppen från flygtrafik och halogenerade kolväten. Därtill beräknas energiförbrukningens utsläpp i sin helhet på basen av lokal produktion. Därför är utsläppsresultaten som fås med GRIP högre än SAD:s motsvarande resultat. Nyckelord: växthussgasutläpp, klimatförändring, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: SAD publikationer 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Språk: finska Sidantal: 24 ISBN (pdf) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

7 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Lounasheimo J., Niemi, J. Date of publication Title of publication: Helsinki Metropolitan Area Climate Report Emission Trends in 2008 Financed by / Commissioned by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Abstract: YTV Regional and Environmental Information promotes work to combat climate change in the Helsinki Metropolitan Area and monitors greenhouse gas emission trends. The greenhouse gas emissions of the Helsinki Metropolitan Area (Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen) in 2008 amounted to 5.9 million tonnes of carbon dioxide equivalent (t CO 2 e), which was the same level as in This signified a fall in emissions of about 10 per cent compared to the preceding year. About half of the emissions of the Helsinki Metropolitan Area are due to heating, one quarter result from electricity consumption and the remaining quarter come from transport. This inventory excludes aviation, international shipping, and indirect emissions due to food production and consumer goods manufacturing. Per capita emissions in 2008 amounted to 5.3 t CO 2 e in Helsinki, 5.9 t CO 2 e in Espoo and 6.7 t CO 2 e in Vantaa. This corresponds to a reduction from 2007 emission levels of 14 per cent, 7 per cent and 6 per cent respectively. The combined per capita emission figure for these cities was 5.7 t CO 2 e, which is clearly lower than the figure of 7.1 t CO 2 e reached in The decrease in per capita emissions reflects a significant rise in population over the same period. The Helsinki Metropolitan Area climate strategy seeks to cut per capita emissions by 39 per cent of the 1990 level, reaching 4.3 t CO 2 e by the year The low emissions for 2008 are largely explained by unusually low emissions from electricity generating for consumption in Finland and the Helsinki Metropolitan Area thanks to plentiful hydroelectric power and correspondingly lower output from combustion-based power sources. The emissions of the Helsinki Energy district heating service also fell significantly since the use of coal was reduced. District heating in the Helsinki Metropolitan Area nevertheless remains almost entirely dependent on fossil fuels. The greenhouse gas emissions of transport in the Helsinki Metropolitan Area fell by 7 per cent compared to 2007, which was almost entirely due to road transport. By contrast with previous years, there was a fall in the total mileage and fuel consumption of road transport. The volume of heavy goods vehicle haulage fell in particular, owing to the economic recession that began towards the end of the year. Higher fuel prices and improved crosstown public transport services increased the popularity of low-emission transportation and reduced private motoring, especially in Helsinki. Changes in motor vehicle taxation policy also led to a clear reduction in the carbon dioxide emissions of newly registered vehicles. Greenhouse gas emissions from district heating, waste management and fuel use in industry have fallen substantially compared to the reference year of Emissions from transport and electricity consumption were also lower than in 2007, but particularly with respect to electric power it is still too early to speak of any changing trend. The electricity generating structure of the Nordic countries and its associated greenhouse gas emissions vary considerably from year to year, particularly in relation to the availability of hydroelectric power. The Helsinki Metropolitan Area consumed as much electric power in 2008 as in the preceding year, but electricity consumption has increased rapidly since YTV Regional and Environmental Information is a partner in the METREX EUCO2 80/50 project, which has reviewed the emissions of 18 European metropolitan areas on common criteria for the first time. The per capita greenhouse gas emissions of the Helsinki Metropolitan Area in 2005 were 7.0 t CO 2 e, which was some way below the average of 9.7 t CO 2 e for the cities involved in the project. The lowest emission levels were recorded in the Stockholm and Oslo regions (3.6 and 3.5 t CO 2 e respectively). Unlike the calculation method employed by YTV, the GRIP model used in the EUCO2 80/50 project also allows for aviation and for emissions of halogenated hydrocarbons. Emissions from energy consumption are also reckoned as a whole based on local production. This means that the emission figures provided by GRIP are larger than the corresponding YTV figures. Keywords: greenhouse gas emissions, climate change, Helsinki Metropolitan Area Publication Series title and number: YTV:n publications 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Language: Finnish Pages: 24 ISBN (pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, phone , fax

8

9 Sisällysluettelo 1. Johdanto Laskentamenetelmä Kasvihuonekaasujen päästöt pääkaupunkiseudulla Päästöt asukasta kohti laskettuna Pitkän aikavälin sektorikohtainen tarkastelu Pääkaupunkiseudun päästöt verrattuna muihin Euroopan kaupunkiseutuihin Kaupunkiseudut avainasemassa päästöjen vähentämisessä Lähdeluettelo...21 Liite 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys...22 Liite 2. EUCO2 METREX:in toimenpide-ehdotuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi...24

10 11 1. Johdanto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin YTV-kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla alkuvuodesta Strategian tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä (YTV 2007). Lisäksi ilmastostrategian tavoitteena on alentaa energiankulutusta. Strategian lähtökohdaksi on laadittu pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 (kuva 1). Päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä visiot muodostavat koo- tun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää ja seuraa ilmastostrategian toteutumista. Strategian toimien etenemistä kuvataan puolivuosittain julkaistavassa Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee -katsauksessa. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä tehdään vuosittain yhteenveto. Tässä raportissa esitetään yhteenveto pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöistä vuonna Lisäksi vertaillaan lyhyesti pääkaupunkiseudun ja eräiden muiden eurooppalaisten kaupunkiseutujen päästöjä EUCO2 80/50 -projektin tulosten perusteella. Rakennusvisio Sähkövisio Liikennevisio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuontantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. Hankinta-, kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Maankäyttövisio Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 (YTV 2007).

11 12 2. Laskentamenetelmä Kasvihuonekaasujen päästöinventaari tehtiin HIL- MA-menetelmällä, joka perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja SYKE:n Kasvener kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto kehitti HILMA-menetelmän Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 päästölaskentaa varten (YTV 2007). Tässä raportissa käytettiin hieman uudistettua HILMA-menetelmää, jotta saadaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoiset tulokset. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ilmestymisen jälkeen menetelmää muutettiin hivenen sähkölämmityksen ja valtakunnallisen sähkönkulutuksen päästökertoimen laskutavan osalta (Lounasheimo 2009; Uudenmaan liitto 2009). Muutos tehtiin myös aikaisempien vuosien YTV:n inventaarituloksiin, jotta luotettava trenditarkastelu on mahdollista. Vertailuvuoden 1990 kokonaispäästöt säilyivät samana kuin alkuperäisessä ilmastostrategian HILMA-inventaarissa. Päästöinventaarissa painopiste on energiankulutuksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. HILMA-menetelmä sisältää seuraavien toimintojen aiheuttamat päästöt pääkaupunkiseudun alueelta: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (pääkaupunkiseudulla kulutetun sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne, satamat, paikallisjunat, raitiovaunut ja metrot) sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Tarkastelussa ei ole mukana lentoliikennettä eikä laivojen päästöjä ns. satamajärjestysalueen ulkopuolelta. Myös ruoantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamat päästöt puuttuvat inventaarista. Nämä syntyvät pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti. Inventaarista puuttuvat päästöt, erityisesti ruoan ja muun kulutuksen aiheuttamat välilliset päästöt, muodostavat merkittävän osan pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten hiilijalanjäljestä. HILMA-menetelmän laskentatapaa kutsutaan kuitenkin kulutusperusteiseksi, koska energiasektorin päästöt lasketaan kunakin vuonna kulutetun sähkön ja lämmitysenergian perusteella. Kuvat: YTV / Hannu Bask ja YTV / karoliina Bärlund Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöt ovat lähes täysin peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Ne aiheutuvat erityisesti rakennusten lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkönkulutuksesta.

12 13 3. Kasvihuonekaasujen päästöt pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO 2 -ekv.) vuonna 2008 (kuva 2 ja liite 1 a). Tämä luku on vielä ennakkotieto, sillä jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat vuodelta Näiden sektorien osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on kuitenkin vain noin 4 %. Myös raide- ja laivaliikenteen tiedot sekä Espoon ja Kauniaisten kaukolämmön kulutus ovat tässä raportissa vielä vuodelta Lopulliset luvut eivät muuta merkittävästi tuloksia. Suurin osa pääkaupunkiseudun päästöistä vuonna 2008 aiheutui rakennusten lämmittämisestä (48 %), sähkönkulutuksesta (23 %) ja liikenteestä (24 %). Maatalouden päästöjen osuus oli vain 0,2 %. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin 10 prosenttia edellisvuotta pienemmät ja jotakuinkin samalla tasolla kuin vertailuvuonna 1990 (kuva 2). Poikkeuksellisen matalat päästöt johtuivat etenkin kaukolämmön ja sähköntuotannon päästöjen alentumisesta. Myös autoliikenteen päästöt laskivat selvästi. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon päästöjä laski vuonna 2008 erityisesti Helsingin voimalaitosten käyttämän kivihiilen korvaaminen vähäpäästöisemmällä maakaasulla (kuva 2). Lisäksi leuto talvi vähensi lämmitystarvetta (Helsingin Energia 2009a; 2009b; 2009c). Kaukoläm- mön kulutus laski edellisvuodesta noin 3 % mutta päästöt jopa 10 %. Kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Myös erillislämmityksen päästöt laskivat (2 %) vuonna 2008, kun öljylämmitystä korvattiin muilla lämmitystavoilla. Sähkön kokonaiskulutus (sähkölämmitys + kulutussähkö) pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat peräti 14 % (kuva 2). Vuonna 2008 Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli hyvin vähäpäästöistä, koska sähköä tuotettiin erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän. Lauhdetuotannon osuutta laskivat mm. hyvä vesivoimatilanne ja teollisuuden energiankulutuksen väheneminen loppuvuodesta alkaneen taantuman vuoksi (Energiateollisuus 2009). Lisäksi EU:n toisen päästökauppakauden alkaminen nosti vuoden alussa kivihiili- ja turvelauhdetuotannolla tuotetun sähköenergian hintaa selvästi. Loppuvuonna päästöoikeuksien hinta putosi merkittävästi taloudellisen taantumisen alkamisen vuoksi. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 % vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna (kuva 2), mikä johtuu lähes kokonaan autoliikenteestä. Laiva- ja raideliikenteen osuus liikenteen päästöistä on ollut pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla vain noin 10 %. Aiemmista vuosista poiketen autoliikenteen liikennesuorite ja polttonesteen kulutus laskivat. Liikennesuorite väheni pääkaupunkiseu khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) * Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö Kuva 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto.

13 14 dulla liki 2 %, kun edellisvuonna kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Eniten liikennemäärät laskivat raskaassa liikenteessä loppuvuonna alkaneen taloudellisen taantuman vaikutuksesta. Autoliikenteen päästöjä vähensi myös hiilineutraali biopolttoaineiden osuus, jonka arvioitiin olevan Suomessa 2 % vuonna 2008 (Mäkelä 2009) sekä autoverouudistus, jonka myötä uusien autojen, joilla yleensä ajetaan kaikkein eniten, polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt pienenivät. Lisäksi polttoaineen kallistunut hinta ja parantuneet joukkoliikenteen poikittaisyhteydet lisäsivät vähäpäästöisen julkisen liikenteen suosiota autoilun kustannuksella etenkin Helsingissä. Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käytön sekä jätteiden käsittelyn päästöt ovat tässä laskelmassa samat vuosina 2007 ja 2008, koska vuoden 2008 lähtötiedot eivät olleet vielä saatavilla inventaaria tehtäessä. Näiden sektorien lopulliset luvut saadaan loppuvuodesta 2009, joskin niiden merkitys pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen kannalta on melko vähäinen (teollisuus 2,5 % ja jätteiden käsittely 1,5 % vuonna 2007). Maatalouden päästömäärät ovat erittäin pienet. Vuonna 2008 Helsingin osuus pääkaupunkiseudun päästöistä oli 52 %, Espoon ja Kauniaisten yhteensä 25 % ja Vantaan 22 % (kuva 3). Helsingissä päästöt laskivat noin 13 % edellisvuoteen verrattuna, Vantaalla sekä Espoossa noin 5 %. Vuoden 1990 tasoon verrattuna Helsingin päästöt olivat 16 % matalammat, Espoon 28 % korkeammat ja Vantaan 20 % korkeammat. Liitteessä 1 a on taulukot kunkin kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990, 2003 ja Päästöt asukasta kohti laskettuna Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 lähestulkoon samat kuin vertailuvuonna 1990 (kuva 3). Tällä 18 vuoden jaksolla seudun väestömäärä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti eli noin 23 % (yli asukkaalla). Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut päästöt ovat laskeneet selvästi: noin 10 % jaksolla ja peräti 19 % taantumavuoden 2008 loppuun mennessä (kuva 4 ja liite 1 b). Merkittävin syy tähän on Helsingin Energian tuotantorakenteen muuttuminen vähäpäästöisempään ja tehokkaampaan suuntaan. Energiantuotannon ominaispäästöt laskivat voimakkaimmin 1990-luvulla, mutta suotuisa kehitys on jatkunut hitaampana myös 2000-luvulla. Helsingin Energian myymän energian hiilidioksidin ominaispäästöt vuonna 2008 olivat 240 kg CO 2 / MWh eli kaikkien aikojen alhaisimmat. Vertailuvuonna 1990 päästöt olivat vielä 400 kg CO 2 / MWh. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoite on, että asukaskohtaiset päästöt laskevat 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen päästöt voivat olla korkeintaan 4,3 t CO 2 -ekv. asukasta kohti vuonna Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset pääs khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) * Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki Kuva 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt kaupungeittain pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto.

14 15 8 khk-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) Pääkaupunkiseudun tavoite * Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki PKS Kuva 4. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto. 3,0 khk-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * Kaukolämpö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Maatalous Kuva 5. Sektorikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla asukasta kohden laskettuna jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto. töt olivat 5,7 t CO 2 -ekv. Helsingissä päästöt olivat 5,3, Espoossa ja Kauniaisissa 5,9 ja Vantaalla 6,7 t CO 2 -ekv./asukas (kuva 4 ja liite 1 b). Espoossa ja varsinkin Vantaalla asukaskohtaisia päästöjä nostaa muun muassa suuri autoliikenteen määrä, joka selittyy osin kaupunkien läpi kulkevien pääväylien liikenteellä. Asukaskohtaiset kokonaispäästöt ovat pysyneet Espoossa ja Vantaalla likimain vuoden 1990 tasolla, lukuun ottamatta vuoden 2008 laskua. Helsingissä päästöt ovat laskeneet 16 % jaksolla ja 28 % jaksolla Pitkän aikavälin sektorikohtainen tarkastelu Kaukolämmön ja varsinkin sähköntuotannon päästöt vaihtelevat melko voimakkaasti vuodesta toiseen, koska mm. pohjoismainen sähkömarkkinatilanne (etenkin vesivoiman saatavuus), sääolot ja päästökauppa vaikuttavat tuotantomuotojen osuuksiin. Tämän vuoksi kasvihuonekaasupäästöjen trenditarkasteluun tarvitaan pitkiä aikasarjoja. Sektorikohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että asukasta kohti lasketut kaukolämmön päästöt ovat nykyään selvästi pienemmät kuin vuonna 1990 (kuva 5 ja liite 1 b). Tuotanto on entistä vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa. Erillislämmityksen päästöt asukasta kohti ovat vähentyneet hieman. Syynä tähän on mm. öljylämmitteisten rakennusten osuuden vähentyminen ja öljykattiloissa tapahtunut hyötysuhteen paraneminen. Sähkön kokonaiskulutuksen kasvihuonekaasupäästöt jaetaan sähkölämmitykseen ja kulu-

15 16 9 sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Teollisuus Palvelut Yksityinen Kuva 6. Sektorikohtainen sähkönkulutus pääkaupunkiseudulla asukasta kohden laskettuna jaksolla tussähköön. Sähkölämmityksen asukasta kohti lasketut päästöt ovat nousseet vuodesta 1990, koska sähkölämmitteisten rakennusten osuus on kasvanut. Lämmitystä enemmän on lisääntynyt muu sähkönkäyttö eli kulutussähkö. Tämän sektorin asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta Edelleen 2000-luvulla päästöt ovat olleet nousussa viimeistä kahta vuotta lukuun ottamatta, jolloin sähkön valtakunnallinen päästökerroin (Suomen sähköntuotannon päästöt suhteessa sähkönkulutukseen) on ollut matala. Kulutussähkön käyttöä ovat lisänneet muun muassa kodinkoneet, tietotekniikka-, valaistus- ja jäähdytyslaitteet sekä rakennusten käyttöajan kasvu (esim. pidentyneet kauppojen aukioloajat). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtainen sähkönkulutus kääntyy laskuun ennen vuotta Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun sähkönkulutus oli asukasta kohden lähes 8000 kwh, joka on 16 % enemmän kuin vuonna 1990 (kuva 6). Asukaskohtainen kulutus on kasvanut yksityisissä kotitalouksissa (23 %) ja palveluissa (24 %), mutta laskenut teollisuudessa (-23 %). Absoluuttisesti sähkön kokonaiskulutus on kasvanut jaksolla %, kun väestönkasvu on ollut 23 %. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähtien suunnilleen samaan tahtiin väkiluvun kanssa (1990-luvun alun lamavuosia lukuun ottamatta), eli asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet entisellä tasolla. Liikennesuorite on kasvanut voimakkaasti, mutta ajoneuvojen polttoaineen kulutus ajettua kilometriä kohden on laskenut. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa liikennesektorille asetetun tavoitteen mukaan liikenteen päästöt asukasta kohden vähenevät ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun autoliikennesuorite ja polttoaineenkulutus olivat ensimmäistä kertaa edellisvuotta alemmat loppuvuonna alkaneesta taloudellisesta taantumasta johtuen. Jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden päästöt ovat laskeneet merkittävästi vuodesta Esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikalla bioperäisen jätteen hajoamisesta peräisin oleva voimakas kasvihuonekaasu metaani saatiin talteen jo 86-prosenttisesti vuonna Teollisuuden ja työkoneiden päästöt ovat puolestaan laskeneet, kun teollisuutta on vuoden 1990 jälkeen siirtynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Lisäksi teollisuudessa polttoaineiden käyttöä on korvattu sähköllä ja kaukolämmöllä. Maatalouden päästöt ovat pääkaupunkiseudulla hyvin pienet.

16 17 4. Pääkaupunkiseudun päästöt verrattuna muihin Euroopan kaupunkiseutuihin Euroopan ensimmäinen kaupunkiseutuja koskeva yhtenevillä kriteereillä tehty päästövertailu valmistui toukokuussa Työ tehtiin Euroopan metropolialueiden verkosto METREX:in käynnistämässä EUCO2 80/50 -projektissa, jonka ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi raportti 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä (EUCO2 2009). YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on hankkeessa partnerina ja vastasi pääkaupunkiseudun päästöinventaarista. Projekti jatkuu syksyllä 2009, mikäli siihen saadaan rahoitusta EU:n Interreg IVC -ohjelmasta. Toisessa projektivaiheessa kehitetään ja verrataan strategioita ja päästöskenaarioita, joilla pyritään 80 % päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. EUCO2-projektissa eri kaupunkiseutujen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin käyttäen Manchesterin yliopiston kehittämää online-pohjaista päästöinventaarityökalua, GRIP-mallia (Greenhouse gas Regional Inventory Protocol). Vertailukelpoiset päästötulokset laskettiin vuodelle Lisäksi kaikkien kaupunkiseutujen päästölaskennan tarkkuus arvioitiin. Projektissa ovat mukana seuraavat kaupunkiseudut ja metropolialueet: Ateena, Bologna, Brysseli, Frankfurt, Glasgow, Hampuri, Helsinki (YTValue), Ljubljana, Madrid, Napoli, Oslo, Pariisi, Porto, Rotterdam, Tukholma, Stuttgart, Torino ja Venetsia. Edellä mainittujen kaupunkiseutujen yhteenlasketut päästöt vuonna 2005 olivat 455 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv., joka vastasi 11,5 prosenttia EU:n päästöistä. Hankkeen väestöllinen kattavuus on samaa luokkaa, kun osallistuja-alueilla asuu yhteensä noin 55 miljoonaa EU:n 500 miljoonasta asukkaasta. Kuvassa 7 esitetään eri alueiden kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna kansallisine vertailukohtineen. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat kaupunkiseuduilla keskimäärin 9,7 t CO 2 -ekv. Lukua nostaa jonkin verran Rotterdamin poikkeuksellisen korkeat asukaskohtaiset päästöt. Kuvasta 7 nähdään, että kaupunkiseutujen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pääosin vastaavia kansallisia päästöjä pienemmät. Kaupunkiseuduilla on muuta maata suurempi asukastiheys ja usein vähemmän raskasta teollisuut- keskiarvo Ateena Bologna Brysseli Frankfurt Glasgow Hampuri Helsinki Ljubljana Madrid Napoli Oslo Pariisi Porto Rotterdam Stuttgart Torino Tukholma Venetsia Kansallinen Kaupunkiseutu asukaskohtaiset khk-päästöt (t CO 2 -ekv.) Kuva 7. Kasvihuonekaasupäästöt 18 kaupunkiseudulla Euroopassa (t CO 2 -ekv./asukas) sekä vastaavat kansalliset luvut (EUCO2 2009). Helsinki tarkoittaa YTV-aluetta. Kansalliset luvut ovat peräisin valtioiden YK:n ilmastosopimukselle vuosittain raportoimista päästötiedoista.

17 18 Ateena Bologna Brysseli Frankfurt Glasgow Hampuri Helsinki Ljubljana Madrid Napoli Oslo Pariisi Porto Rotterdam Stuttgart Torino Tukholma Venetsia Polttoaineteollisuus Asuminen Teollisuus Palvelut Liikenne Energiansiirtohävikki Teollisuusprosessit Jätteiden käsittely Maatalous 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 8. Eri päästölähteiden osuudet (%) kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 18 kaupunkiseudulla Euroopassa (EUCO2 2009). ta. Suomen päästöt ovat muun muassa energiaintensiivisestä teollisuudesta johtuen Euroopan korkeimpia. EUCO2-projektin osallistujat sijoittuvat 13 eri maahan, joiden joukossa Suomen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Belgian jälkeen toiseksi korkeimmat. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 GRIP-mallilla laskettuna asukasta kohti 7,0 t CO 2 -ekv., joka on jonkin verran vähemmän kuin EUCO2-partnerien keskiarvo. Lukuja vertailtaessa on muistettava, että alueet voivat olla rakenteellisesti hyvin erilaisia keskenään. Useilla kaupunkiseuduilla on teollisuutta huomattavasti enemmän kuin YTV-alueella, ja esimerkiksi Hampurin, Pariisin ja Venetsian seuduilla maatalous on merkittävä päästölähde (kuva 8). Korkeimmat kasvihuonekaasupäästöt väkilukuun suhteutettuna olivat Rotterdamissa, jonka alueella sijaitsee useita runsaspäästöisiä öljynjalostamoja ja erittäin vilkas satama. Tukholman ja Oslon kaupunkiseutujen asukaskohtaiset päästöt olivat selvästi keskimääräistä pienemmät, ja vain noin puolet YTV-alueen päästöistä (ks. kuva 7). Pääkaupunkiseudun päästöt ovat korkeammat kuin Tukholman ja Oslon seudulla erityisesti siksi, että kaukolämpöä ja säh- köä tuotetaan runsaasti fossiilisilla polttoaineilla. Tukholmassa ja Oslossa ilmastopolitiikka on ollut pitkään kärkipäässä kaupunkien asialistoilla. Myös niiden uudet ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Esimerkiksi Tukholman alueella päästöt alenevat tavoitteen mukaan nykyisestä 8500 kilotonnista 3500 kt:iin vuonna 2030 (nykyisellä asukasmäärällä 1,8 t/asukas) ja edelleen 1500 kt:iin CO 2 -ekv. vuonna 2050 (0,8 t CO 2 -ekv./as.). Lyhyen tähtäimen tavoitteisiin kuuluu täysin hiilineutraali kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa käytetystä ns. HILMA-menetelmästä poiketen GRIP:iin Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) vuonna 2005 HILMAja GRIP-menetelmillä. HILMA GRIP Asuminen Palvelut Teollisuus Liikenne Jätteiden käsittely Maatalous YHTEENSÄ per asukas (t) 6,4 6,7

18 19 sisältyvät lentoliikenteen päästöt (LTO-sykli eli nousut ja laskut 3000 jalkaan saakka) ja halogenoitujen hiilivetyjen käytöstä aiheutuvat päästöt (esim. kylmälaitteet). Näiden osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä oli noin 5 % vuonna Mikäli lentoliikenne ja halogenoidut hiilivedyt jätetään laskelmista pois ja muokataan HIL- MA-metodin sektorijakoa vastaamaan GRIP:n sektoreita, havaitaan että menetelmät antavat varsin yhtenevät tulokset (taulukko 1). Energiasektorin (Asuminen, Palvelut, Teollisuus) päästöt jäävät HILMA-metodilla hieman GRIP:n tuloksia pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että sähkönkulutuksen valtakunnallinen päästökerroin viiden vuoden keskiarvolla oli vuonna 2005 pienempi kuin GRIP:ssä käytetty pääkaupunkiseudun paikallinen kerroin. Myös kaukolämmön päästöt olivat HILMA:n hyödynjakomenetelmällä pienemmät kuin GRIP:n käyttämällä energiamenetelmällä lasketut. Kaiken kaikkiaan menetelmät ovat läpinäkyviä, ja tulokset lähellä toisiaan. EUCO2 80/50 -projekti on uraauurtava hanke, jossa tuotetaan GRIP-inventaarityökalun avulla vertailukelpoista tietoa erilaisten alueiden päästöistä. Jatkovaiheessa hankkeessa saadaan käyttöön työkalut strategiseen suunnitteluun. GRIP-skenaariotyökalu on tietokonesovellus, jolla voidaan havainnollisesti kuvata eri sektoreita koskevien erilaisten valintojen ilmastovaikutusta kokonaisuutena ja arvioida tulevaa päästökehitystä. Kaupunkiseutujen välisen yhteistyön, yhteisten skenaariotyöpajojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kautta voidaan löytää tehokkaimmat toteutettavissa olevat keinot päästöjen vähentämiseksi. EUCO2 80/50 -hankkeen viimeisessä vaiheessa projektin tulokset ja siinä käytetyt työkalut aiotaan jakaa edelleen hyödynnettäväksi sadalle METREX-partnerille Euroopassa ja sadalle Pohjois-Amerikassa. Yhdessä nämä 200 kaupunkiseutua ovat vastuussa noin 25 %:sta maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yhdysvalloista on METREX-kumppanuuden myötä osoitettu suurta kiinnostusta GRIP-mallia ja EUCO2-projektia kohtaan. Jo nyt projektissa ovat epävirallisesti mukana Sacramenton kaupunkiseutu Kaliforniasta sekä Alexandria Pohjois-Virginiasta. Kuva: Irma Karjalainen Hampurissa tammikuussa 2009 järjestetty EUCO2-projektin työpaja, johon osallistui 18 kaupunkiseutua Euroopasta. Työpajassa perehdyttiin kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan GRIP-mallilla hankkeen johtavan tutkijan Sebastian Carneyn ohjauksessa.

19 20 5. Kaupunkiseudut avainasemassa päästöjen vähentämisessä YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen osasto ennustaa, että 70 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050 (YK 2008). Tämä korostaa sitä, että kaupungit ovat avainasemassa ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Liitteessä 2 esitetään EUCO2-projektin yhteydessä koottu METREX:in toimenpide-ehdotusten lista siitä, mitkä ovat keskeisiä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kaupunkiseuduilla, kansallisesti ja Euroopan tasolla prosentin vähennys maailman hiilidioksidipäästöissä vuoden 2000 tasoon nähden tarkoittaisi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännen arviointiraportin mukaan (IPCC 2007) maapallon keskilämpötilan 2 2,4 asteen nousua (esiteolliseen aikaan nähden), ja ilmakehän CO 2 - pitoisuuden stabiloitumista välille ppm. Globaalien kasvihuonekaasupäästöjen tulisi tällöin kääntyä laskuun vuosien välillä. Kuva: YTV / Hannu Bask Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää ilmastonmuutoksen rajoittamiseen enintään + 2 asteeseen. Paketin sitovana tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden osuus on lisättävä 20 %:iin ja energiankulutusta on vähennettävä peruskehitykseen verrattuna 20 %. Päästövähennystavoitetta kiristetään 30 %:iin, mikäli uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus syntyy. Kahdenkin asteen keskilämpötilan nousulla on mittavat vaikutukset maapallon sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin sekä ympäristöön. Suomen leveysasteilla vastaava lämpötilan nousu olisi jo 3 4 astetta. Kaupunkiseutujen tehokkailla ilmastostrategioilla on suuri merkitys kamppailussa ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi jokseenkin siedettävälle tasolle. Tarvitaan vähäpäästöisten energiantuotantotapojen laajamittaista käyttöönottoa sekä suuria muutoksia asumisessa, liikkumistavoissa ja kulutustottumuksissa. Tässä kaikessa kaupunkien ja kaupunkilaisten tulee olla aktiivisesti osallisina. Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet kiihtyvällä tahdilla edelleen 2000-luvulla, ja päästömäärät ylittävät jo IPCC:n pahimmatkin skenaariot. Jos tämä epäsuotuisa päästökehitys jatkuu, ilmasto voi lämmetä useita asteita tällä vuosisadalla. Havaijin Mauna Loan tutkimusasemalla mitattiin CO 2 -pitoisuuden vuoden 2008 keskiarvoksi ennätykselliset 386 ppm, joten kahden asteen lämpötilannousun alla pysyminen näyttää epätodennäköiseltä ilman erittäin nopeita ja tehokkaita toimia päästöjen vähentämisessä. Euroopan keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo yhden asteen ja nousu jatkuu. On selvää, että tarvitaan entistä kunnianhimoisempia, sitovia päästöjen vähentämistavoitteita ja -toimia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategioita niin kansallisella kuin kaupunkiseutujen tasolla. Tänään ilmaan päästetty hiilidioksidi poistuu ilmakehästä vasta noin sadan vuoden kuluttua. Tarvitaan nopeita päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, jotta ilmasto olisi suotuisa myös tuleville sukupolville.

20 21 6. Lähdeluettelo Energiateollisuus Energiavuosi Sähkö. Lehdistötiedote <http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet> EUCO Greenhouse gas emissions inventories for 18 European regions. EUCO2 80/50 Project Stage 1. Inventory Formation. The Greenhouse Gas Regional Inventory Protocol (GRIP). Helsingin Energia 2009a. Vuosikertomus Yhteiskuntavastuun raportti. Ympäristövaikutukset. <http://www.helen.fi/vuosi2008/y_vaikutukset.html> Helsingin Energia 2009b. Tolonen, R. Kirjallinen tiedonanto kaukolämmön kulutuksesta Helsingissä Helsingin Energia 2009c. Häyrinen, A. Kirjallinen tiedonanto Helsingin Energian päästöistä IPCC Metz, B., Davidson, O., Bosch, P., Dave, R. & Meyer, L. (toim.). Climate Change Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press: Cambridge, United Kingdom ja New York, USA. Lounasheimo, J Kasvihuonekaasupäästöjen alueellisten laskentamenetelmien vertailua. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää. Mäkelä, K VTT. Suullinen tiedonanto Uudenmaan liitto Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna YK Department of Economic and Social Affairs. Population Division. World Urbanization Prospects. The 2007 Revision Population Database. <http://esa.un.org/unup/> YTV Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTV:n julkaisuja 24/2007. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 211 Helsingin

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot