Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008

2 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Seutu- ja ympäristötieto

3 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Seutu- ja ympäristötieto Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin (09) faksi (09) Kansikuva: YTV / Hannu Bask Copyright graafit: YTV ja EUCO Copyright valokuvat: YTV / Hannu Bask, YTV / Karoliina Bärlund ja Irma Karjalainen Edita Prima Oy Helsinki 2009

4 Esipuhe Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ympäristöongelma. Kasvavien kasvihuonekaasupäästöjen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa ja merenpinta nousee. Tällä ei ole vaikutuksia vain luontoon ja ympäristöön vaan laajasti myös taloudellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin kautta maailman. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla alkuvuodesta Tavoitteena on vähentää määrävuoteen mennessä pääkaupunkiseudun asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta. Tähän pääsemiseksi strategia tarjoaa toimintalinjoja ja keinoja, jotka ovat kaupunkien oman päätösvallan alaisia tai toteutettavissa kaupunkien ohjauksella. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja julkaisee säännöllisesti tiedot pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä sekä päästöjen vähentämiseksi tehdyistä parhaista toimista. Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys julkaisu käsittää kaupunkiseudun tuoreimmat saatavissa olevat tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja vertailun muihin Euroopan kaupunkiseutuihin. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on mukana kaupunkiseutujen ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvissä EU-rahoitteisissa hankkeissa, joilla tuetaan ja edistetään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistä ilmastotyötä. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on partnerina kaupunkiseutujen verkoston, METREX:in, ilmastonmuutoksen hillinnän EUCO2 80/50 -hankkeessa. Hankkeessa on mukana 18 kaupunkiseutua Euroopasta ja epävirallisesti kaksi Yhdysvalloista. Kaupunkiseuduille laskettiin ensimmäistä kertaa päästöinventaarit yhtenevin, vertailukelpoisin kriteerein. Vertailun tuloksia esitellään tämän raportin lopussa. EUCO2 80/50 -hankkeessa tuodaan jatkossa käyttöön skenaario- ja strategiatyökaluja, joilla voidaan havainnollistaa ja arvioida etukäteen kaupunkiseutujen strategisten valintojen kasvihuonekaasupäästövaikutuksia. Vuodesta 2010 alkaen organisaatiomuutoksessa pääkaupunkiseudun kuntien vesihuoltotoiminnot, YTV:n Seutu- ja ympäristötieto ja Jätehuolto yhdistetään. Uuden perustettavan kuntayhtymän, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), puitteissa Seutu- ja ympäristötiedon toimiala jatkaa pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä säännöllisesti. YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin 2008 ovat laatineet projektisuunnittelija Johannes Lounasheimo ja ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, ja työtä on ohjannut tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen. Helsingissä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Raimo Inkinen yhteistyöjohtaja Irma Karjalainen tietopalvelujohtaja

5 Tiivistelmäsivu Julkaisija: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tekijät: Lounasheimo J., Niemi, J. Päivämäärä Julkaisun nimi: Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys 2008 Rahoittaja / Toimeksiantaja: YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Tiivistelmä: YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää pääkaupunkiseudun ilmastotyötä ja seuraa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO 2 -ekv.), eli samalla tasolla kuin vuonna Edellisvuoteen verrattuna päästöt laskivat noin 10 %. Noin puolet pääkaupunkiseudun päästöistä aiheutuu lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Tarkastelussa ei ole mukana lentoliikennettä, kansainvälistä meriliikennettä eikä ruoantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2008 Helsingissä 5,3, Espoossa 5,9 ja Vantaalla 6,7 t CO 2 -ekv. Laskua vuodesta 2007 kertyi vastaavasti 14 %, 7 % ja 6 %. Kaupunkien yhteinen asukasta kohti laskettu päästölukema oli 5,7 t CO 2 -ekv., joka on selvästi vähemmän kuin vuonna 1990 (7,1 t CO 2 -ekv.). Väkiluku on kasvanut samassa ajassa merkittävästi, mikä näkyy pienentyneinä asukaskohtaisina päästöinä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on laskea asukasta kohti laskettuja päästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta eli 4,3 tonniin CO 2 -ekv. vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2008 pienet päästöt selittyvät pitkälti sillä, että Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli poikkeuksellisen vähäpäästöistä hyvästä vesivoiman saatavuudesta ja vähäisestä lauhdesähkön tuotannosta johtuen. Lisäksi Helsingin Energian kaukolämmön tuotannon päästöt pienenivät merkittävästi kun kivihiilen käyttöä korvattiin maakaasulla. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen lähes kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin. Pääkaupunkiseudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 % vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna, mikä johtuu lähes kokonaan autoliikenteestä. Aiemmista vuosista poiketen autoliikenteen liikennesuorite ja polttonesteen kulutus laskivat. Erityisesti liikennemäärät laskivat raskaassa liikenteessä loppuvuonna alkaneen taloudellisen taantuman vuoksi. Polttoaineen kallistunut hinta ja parantuneet joukkoliikenteen poikittaisyhteydet lisäsivät vähäpäästöisen julkisen liikenteen suosiota autoilun kustannuksella etenkin Helsingissä. Ajoneuvoverouudistuksen myötä myös ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt alenivat selvästi. Vertailuvuoteen 1990 nähden kaukolämmön, jätteiden käsittelyn ja teollisuuden polttoainekäytön kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet merkittävästi. Vuonna 2008 myös liikenteen ja sähkönkulutuksen päästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna, mutta etenkään sähkön kohdalla ei voida puhua trendimuutoksesta. Pohjoismainen sähköntuotantorakenne ja sitä kautta myös kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat voimakkaasti vuosittain riippuen etenkin vesivoimatilanteesta. Vuonna 2008 sähköä kulutettiin pääkaupunkiseudulla yhtä paljon kuin edellisvuonna, mutta vuodesta 1990 sähkönkulutus on kasvanut voimakkaasti. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on partnerina METREX:in EUCO2 80/50 -projektissa, jossa inventoitiin 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun päästöt ensimmäistä kertaa yhtenevin kriteerein. Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 7,0 t CO 2 -ekv., eli jonkin verran projektiin osallistuneiden keskiarvon (9,7 t CO 2 -ekv.) alapuolella. Tukholman ja Oslon seutujen päästöt olivat vertailun pienimmät: 3,6 ja 3,5 t CO 2 - ekv. EUCO2 80/50 -projektin GRIP-inventaarityökalu ottaa huomioon YTV:n käyttämästä laskentamenetelmästä poiketen myös lentoliikenteen ja halogenoitujen hiilivetyjen päästöt. Lisäksi energiankulutuksen päästöt lasketaan kokonaisuudessaan paikallisen tuotannon perusteella. Tämän vuoksi GRIP:llä saatavat päästötulokset ovat YTV:n vastaavia suuremmat. Avainsanat: kasvihuonekaasupäästöt, ilmastonmuutos, pääkaupunkiseutu Sarjan nimi ja numero: YTV:n julkaisuja 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Kieli: suomi Sivuja: 24 ISBN (pdf) YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, PL 521, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09)

6 Sammandragssida Utgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Författare: Lounasheimo J., Niemi, J. Datum Publikationens titel: Huvudstadsregionens klimatrapport utsläppens utveckling år 2008 Finansiär / Uppdragsgivare: Huvudstadsregionens samarbetsdelegation Sammandrag: SAD:s Region- och miljöinformation främjar klimatarbetet i huvudstadsregionen och följer med växthusgasutsläppens utveckling. Huvudstadsregionens (Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla) växthusgasutsläpp år 2008 var 5,9 miljoner ton, räknat som koldioxid (CO 2 -ekv.), det vill säga på samma nivå som år Jämfört med föregående år minskade utsläppen med cirka 10 %. Ungefär hälften av huvudstadsregionens utsläpp förorsakas av uppvärmning, en fjärdedel av elförbrukning och en fjärdedel av trafik. I studien inkluderas inte flygtrafik, internationell sjötrafik och inte indirekta utsläpp från matproduktion och tillverkning av konsumtionsförnödenheter. Utsläppen per invånare var år 2008 i Helsingfors 5,3, i Esbo 5,9 och i Vanda 6,7 t CO 2 -ekv. Minskningen från år 2007 var motsvarande 14 %, 7 % och 6 %. Städernas sammanräknade utsläppsmängd räknat per invånare var 5,7 t CO 2 -ekv., vilket var klart mindre än år 1990 (7,1 t CO 2 -ekv.). Folkmängden har ökat märkbart under samma tidsperiod, vilket syns som minskade utsläpp per invånare. Målsättningen för huvudstadsregionens klimatstrategi är, att sänka utsläppen per invånare med 39 % från 1990 års nivå, det vill säga till 4,3 ton CO 2 -ekv. fram till år De låga utsläppen år 2008 förklaras till stor del av, att den elektricitet som förbrukades i Finland och i huvudstadsregionen genererade exceptionellt låga utsläpp på grund av god tillgång på vattenkraft och låg produktion av kondenselektricitet. Därtill minskade utsläppen från Helsingfors Energis fjärrvärmeproduktion märkbart, då användningen av stenkol ersattes till en del med naturgas. Produktionen av huvudstadsregionens fjärrvärme baserar sig dock fortsättningsvis nästan helt på fossila bränslen. Utsläppen från huvudstadsregionens trafik minskade år 2008 med 7 % jämfört med föregående år, vilket nästan i sin helhet beror på biltrafiken. Till skillnad från föregående år minskade biltrafikens trafikvolym och bränsleförbrukning. Speciellt minskade trafikvolymerna för den tunga trafiken på grund av den ekonomiska recessionen, som inträdde i slutet av året. Det dyrare bränslepriset och kollektivtrafikens förbättrade tvärförbindelser gjorde kollektivtrafiken, som ger mindre utsläpp, populärare på bekostnad av bilismen, framför allt i Helsingfors. I och med fordonsskattereformen minskade koldioxidutsläppen klart även för förstagångsregistrerade bilar. I förhållande till referensåret 1990, har utsläppen från fjärrvärme, behandling av avfall och industrins bränsleförbrukning märkbart minskat. År 2008 minskade också utsläppen från trafik och elförbrukning i förhållande till föregående år, men framför allt i fråga om el kan man inte tala om något trendbrott. Elproduktionsstrukturen i Norden och därigenom även växthusutsläppen varierar årligen kraftigt beroende på, framför allt, vattenkraftssituationen. År 2008 förbrukades lika mycket el i huvudstadsregionen, som föregående år, men från år 1990 har elförbrukningen ökat kraftigt. SAD:s Region- och miljöinformation deltar i projektet METREX EUCO2 80/50, i vilket man för första gången med överensstämmande kriterier inventerade utsläppen i 18 europeiska stadsregioner. Huvudstadsregionens växthusgasutsläpp per person år 2005 var 7,0 t CO 2 -ekv., det vill säga något under medeltalet (9,7 t CO 2 -ekv.) för deltagarna i projektet. Utsläppen i Stockholms- och Osloregionerna var undersökningens lägsta: 3,6 ja 3,5 t CO 2 -ekv. EUCO2 80/50 -projektets GRIP-inventeringsverktyg beaktar, till skillnad från den av SAD använda beräkningsmetoden, även utsläppen från flygtrafik och halogenerade kolväten. Därtill beräknas energiförbrukningens utsläpp i sin helhet på basen av lokal produktion. Därför är utsläppsresultaten som fås med GRIP högre än SAD:s motsvarande resultat. Nyckelord: växthussgasutläpp, klimatförändring, huvudstadsregionen Publikationsseriens titel och nummer: SAD publikationer 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Språk: finska Sidantal: 24 ISBN (pdf) Huvudstadsregionens samarbetsdelegation, PB 521, 0051 Helsingfors, telefon (09) , telefax (09)

7 Abstract page Published by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Author: Lounasheimo J., Niemi, J. Date of publication Title of publication: Helsinki Metropolitan Area Climate Report Emission Trends in 2008 Financed by / Commissioned by: YTV Helsinki Metropolitan Area Council Abstract: YTV Regional and Environmental Information promotes work to combat climate change in the Helsinki Metropolitan Area and monitors greenhouse gas emission trends. The greenhouse gas emissions of the Helsinki Metropolitan Area (Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen) in 2008 amounted to 5.9 million tonnes of carbon dioxide equivalent (t CO 2 e), which was the same level as in This signified a fall in emissions of about 10 per cent compared to the preceding year. About half of the emissions of the Helsinki Metropolitan Area are due to heating, one quarter result from electricity consumption and the remaining quarter come from transport. This inventory excludes aviation, international shipping, and indirect emissions due to food production and consumer goods manufacturing. Per capita emissions in 2008 amounted to 5.3 t CO 2 e in Helsinki, 5.9 t CO 2 e in Espoo and 6.7 t CO 2 e in Vantaa. This corresponds to a reduction from 2007 emission levels of 14 per cent, 7 per cent and 6 per cent respectively. The combined per capita emission figure for these cities was 5.7 t CO 2 e, which is clearly lower than the figure of 7.1 t CO 2 e reached in The decrease in per capita emissions reflects a significant rise in population over the same period. The Helsinki Metropolitan Area climate strategy seeks to cut per capita emissions by 39 per cent of the 1990 level, reaching 4.3 t CO 2 e by the year The low emissions for 2008 are largely explained by unusually low emissions from electricity generating for consumption in Finland and the Helsinki Metropolitan Area thanks to plentiful hydroelectric power and correspondingly lower output from combustion-based power sources. The emissions of the Helsinki Energy district heating service also fell significantly since the use of coal was reduced. District heating in the Helsinki Metropolitan Area nevertheless remains almost entirely dependent on fossil fuels. The greenhouse gas emissions of transport in the Helsinki Metropolitan Area fell by 7 per cent compared to 2007, which was almost entirely due to road transport. By contrast with previous years, there was a fall in the total mileage and fuel consumption of road transport. The volume of heavy goods vehicle haulage fell in particular, owing to the economic recession that began towards the end of the year. Higher fuel prices and improved crosstown public transport services increased the popularity of low-emission transportation and reduced private motoring, especially in Helsinki. Changes in motor vehicle taxation policy also led to a clear reduction in the carbon dioxide emissions of newly registered vehicles. Greenhouse gas emissions from district heating, waste management and fuel use in industry have fallen substantially compared to the reference year of Emissions from transport and electricity consumption were also lower than in 2007, but particularly with respect to electric power it is still too early to speak of any changing trend. The electricity generating structure of the Nordic countries and its associated greenhouse gas emissions vary considerably from year to year, particularly in relation to the availability of hydroelectric power. The Helsinki Metropolitan Area consumed as much electric power in 2008 as in the preceding year, but electricity consumption has increased rapidly since YTV Regional and Environmental Information is a partner in the METREX EUCO2 80/50 project, which has reviewed the emissions of 18 European metropolitan areas on common criteria for the first time. The per capita greenhouse gas emissions of the Helsinki Metropolitan Area in 2005 were 7.0 t CO 2 e, which was some way below the average of 9.7 t CO 2 e for the cities involved in the project. The lowest emission levels were recorded in the Stockholm and Oslo regions (3.6 and 3.5 t CO 2 e respectively). Unlike the calculation method employed by YTV, the GRIP model used in the EUCO2 80/50 project also allows for aviation and for emissions of halogenated hydrocarbons. Emissions from energy consumption are also reckoned as a whole based on local production. This means that the emission figures provided by GRIP are larger than the corresponding YTV figures. Keywords: greenhouse gas emissions, climate change, Helsinki Metropolitan Area Publication Series title and number: YTV:n publications 20/2009 ISBN (nid.) ISSN Language: Finnish Pages: 24 ISBN (pdf) YTV Helsinki Metropolitan Area Council, Box 521, 0051 Helsinki, phone , fax

8

9 Sisällysluettelo 1. Johdanto Laskentamenetelmä Kasvihuonekaasujen päästöt pääkaupunkiseudulla Päästöt asukasta kohti laskettuna Pitkän aikavälin sektorikohtainen tarkastelu Pääkaupunkiseudun päästöt verrattuna muihin Euroopan kaupunkiseutuihin Kaupunkiseudut avainasemassa päästöjen vähentämisessä Lähdeluettelo...21 Liite 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitys...22 Liite 2. EUCO2 METREX:in toimenpide-ehdotuksia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi...24

10 11 1. Johdanto Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin YTV-kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla alkuvuodesta Strategian tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia asukasta kohti vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä (YTV 2007). Lisäksi ilmastostrategian tavoitteena on alentaa energiankulutusta. Strategian lähtökohdaksi on laadittu pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 (kuva 1). Päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä visiot muodostavat koo- tun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto edistää ja seuraa ilmastostrategian toteutumista. Strategian toimien etenemistä kuvataan puolivuosittain julkaistavassa Pääkaupunkiseudun ilmastotyö etenee -katsauksessa. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä tehdään vuosittain yhteenveto. Tässä raportissa esitetään yhteenveto pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöistä vuonna Lisäksi vertaillaan lyhyesti pääkaupunkiseudun ja eräiden muiden eurooppalaisten kaupunkiseutujen päästöjä EUCO2 80/50 -projektin tulosten perusteella. Rakennusvisio Sähkövisio Liikennevisio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Liikenteen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Energiatehokkuuden ja luonnonvarojen säästävän käytön paraneminen johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Hankinnat ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuontantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. Hankinta-, kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Maankäyttövisio Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 (YTV 2007).

11 12 2. Laskentamenetelmä Kasvihuonekaasujen päästöinventaari tehtiin HIL- MA-menetelmällä, joka perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja SYKE:n Kasvener kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin. YTV:n Seutu- ja ympäristötieto kehitti HILMA-menetelmän Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 päästölaskentaa varten (YTV 2007). Tässä raportissa käytettiin hieman uudistettua HILMA-menetelmää, jotta saadaan muiden kuntien kanssa vertailukelpoiset tulokset. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ilmestymisen jälkeen menetelmää muutettiin hivenen sähkölämmityksen ja valtakunnallisen sähkönkulutuksen päästökertoimen laskutavan osalta (Lounasheimo 2009; Uudenmaan liitto 2009). Muutos tehtiin myös aikaisempien vuosien YTV:n inventaarituloksiin, jotta luotettava trenditarkastelu on mahdollista. Vertailuvuoden 1990 kokonaispäästöt säilyivät samana kuin alkuperäisessä ilmastostrategian HILMA-inventaarissa. Päästöinventaarissa painopiste on energiankulutuksen aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. HILMA-menetelmä sisältää seuraavien toimintojen aiheuttamat päästöt pääkaupunkiseudun alueelta: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (pääkaupunkiseudulla kulutetun sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne, satamat, paikallisjunat, raitiovaunut ja metrot) sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Tarkastelussa ei ole mukana lentoliikennettä eikä laivojen päästöjä ns. satamajärjestysalueen ulkopuolelta. Myös ruoantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamat päästöt puuttuvat inventaarista. Nämä syntyvät pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti. Inventaarista puuttuvat päästöt, erityisesti ruoan ja muun kulutuksen aiheuttamat välilliset päästöt, muodostavat merkittävän osan pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten hiilijalanjäljestä. HILMA-menetelmän laskentatapaa kutsutaan kuitenkin kulutusperusteiseksi, koska energiasektorin päästöt lasketaan kunakin vuonna kulutetun sähkön ja lämmitysenergian perusteella. Kuvat: YTV / Hannu Bask ja YTV / karoliina Bärlund Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöt ovat lähes täysin peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Ne aiheutuvat erityisesti rakennusten lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkönkulutuksesta.

12 13 3. Kasvihuonekaasujen päästöt pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 5,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (CO 2 -ekv.) vuonna 2008 (kuva 2 ja liite 1 a). Tämä luku on vielä ennakkotieto, sillä jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat vuodelta Näiden sektorien osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on kuitenkin vain noin 4 %. Myös raide- ja laivaliikenteen tiedot sekä Espoon ja Kauniaisten kaukolämmön kulutus ovat tässä raportissa vielä vuodelta Lopulliset luvut eivät muuta merkittävästi tuloksia. Suurin osa pääkaupunkiseudun päästöistä vuonna 2008 aiheutui rakennusten lämmittämisestä (48 %), sähkönkulutuksesta (23 %) ja liikenteestä (24 %). Maatalouden päästöjen osuus oli vain 0,2 %. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin 10 prosenttia edellisvuotta pienemmät ja jotakuinkin samalla tasolla kuin vertailuvuonna 1990 (kuva 2). Poikkeuksellisen matalat päästöt johtuivat etenkin kaukolämmön ja sähköntuotannon päästöjen alentumisesta. Myös autoliikenteen päästöt laskivat selvästi. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon päästöjä laski vuonna 2008 erityisesti Helsingin voimalaitosten käyttämän kivihiilen korvaaminen vähäpäästöisemmällä maakaasulla (kuva 2). Lisäksi leuto talvi vähensi lämmitystarvetta (Helsingin Energia 2009a; 2009b; 2009c). Kaukoläm- mön kulutus laski edellisvuodesta noin 3 % mutta päästöt jopa 10 %. Kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen pääosin fossiilisiin polttoaineisiin. Myös erillislämmityksen päästöt laskivat (2 %) vuonna 2008, kun öljylämmitystä korvattiin muilla lämmitystavoilla. Sähkön kokonaiskulutus (sähkölämmitys + kulutussähkö) pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat peräti 14 % (kuva 2). Vuonna 2008 Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli hyvin vähäpäästöistä, koska sähköä tuotettiin erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän. Lauhdetuotannon osuutta laskivat mm. hyvä vesivoimatilanne ja teollisuuden energiankulutuksen väheneminen loppuvuodesta alkaneen taantuman vuoksi (Energiateollisuus 2009). Lisäksi EU:n toisen päästökauppakauden alkaminen nosti vuoden alussa kivihiili- ja turvelauhdetuotannolla tuotetun sähköenergian hintaa selvästi. Loppuvuonna päästöoikeuksien hinta putosi merkittävästi taloudellisen taantumisen alkamisen vuoksi. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 % vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna (kuva 2), mikä johtuu lähes kokonaan autoliikenteestä. Laiva- ja raideliikenteen osuus liikenteen päästöistä on ollut pääkaupunkiseudulla 2000-luvulla vain noin 10 %. Aiemmista vuosista poiketen autoliikenteen liikennesuorite ja polttonesteen kulutus laskivat. Liikennesuorite väheni pääkaupunkiseu khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) * Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö Kuva 2. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto.

13 14 dulla liki 2 %, kun edellisvuonna kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Eniten liikennemäärät laskivat raskaassa liikenteessä loppuvuonna alkaneen taloudellisen taantuman vaikutuksesta. Autoliikenteen päästöjä vähensi myös hiilineutraali biopolttoaineiden osuus, jonka arvioitiin olevan Suomessa 2 % vuonna 2008 (Mäkelä 2009) sekä autoverouudistus, jonka myötä uusien autojen, joilla yleensä ajetaan kaikkein eniten, polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt pienenivät. Lisäksi polttoaineen kallistunut hinta ja parantuneet joukkoliikenteen poikittaisyhteydet lisäsivät vähäpäästöisen julkisen liikenteen suosiota autoilun kustannuksella etenkin Helsingissä. Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden käytön sekä jätteiden käsittelyn päästöt ovat tässä laskelmassa samat vuosina 2007 ja 2008, koska vuoden 2008 lähtötiedot eivät olleet vielä saatavilla inventaaria tehtäessä. Näiden sektorien lopulliset luvut saadaan loppuvuodesta 2009, joskin niiden merkitys pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen kannalta on melko vähäinen (teollisuus 2,5 % ja jätteiden käsittely 1,5 % vuonna 2007). Maatalouden päästömäärät ovat erittäin pienet. Vuonna 2008 Helsingin osuus pääkaupunkiseudun päästöistä oli 52 %, Espoon ja Kauniaisten yhteensä 25 % ja Vantaan 22 % (kuva 3). Helsingissä päästöt laskivat noin 13 % edellisvuoteen verrattuna, Vantaalla sekä Espoossa noin 5 %. Vuoden 1990 tasoon verrattuna Helsingin päästöt olivat 16 % matalammat, Espoon 28 % korkeammat ja Vantaan 20 % korkeammat. Liitteessä 1 a on taulukot kunkin kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990, 2003 ja Päästöt asukasta kohti laskettuna Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 lähestulkoon samat kuin vertailuvuonna 1990 (kuva 3). Tällä 18 vuoden jaksolla seudun väestömäärä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti eli noin 23 % (yli asukkaalla). Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut päästöt ovat laskeneet selvästi: noin 10 % jaksolla ja peräti 19 % taantumavuoden 2008 loppuun mennessä (kuva 4 ja liite 1 b). Merkittävin syy tähän on Helsingin Energian tuotantorakenteen muuttuminen vähäpäästöisempään ja tehokkaampaan suuntaan. Energiantuotannon ominaispäästöt laskivat voimakkaimmin 1990-luvulla, mutta suotuisa kehitys on jatkunut hitaampana myös 2000-luvulla. Helsingin Energian myymän energian hiilidioksidin ominaispäästöt vuonna 2008 olivat 240 kg CO 2 / MWh eli kaikkien aikojen alhaisimmat. Vertailuvuonna 1990 päästöt olivat vielä 400 kg CO 2 / MWh. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoite on, että asukaskohtaiset päästöt laskevat 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen päästöt voivat olla korkeintaan 4,3 t CO 2 -ekv. asukasta kohti vuonna Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset pääs khk-päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) * Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki Kuva 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasujen päästöt kaupungeittain pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto.

14 15 8 khk-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) Pääkaupunkiseudun tavoite * Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki PKS Kuva 4. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna pääkaupunkiseudulla jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto. 3,0 khk-päästöt asukasta kohti (t CO 2 -ekv.) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * Kaukolämpö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätteiden käsittely Maatalous Kuva 5. Sektorikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla asukasta kohden laskettuna jaksolla *Vuosi 2008 on ennakkotieto. töt olivat 5,7 t CO 2 -ekv. Helsingissä päästöt olivat 5,3, Espoossa ja Kauniaisissa 5,9 ja Vantaalla 6,7 t CO 2 -ekv./asukas (kuva 4 ja liite 1 b). Espoossa ja varsinkin Vantaalla asukaskohtaisia päästöjä nostaa muun muassa suuri autoliikenteen määrä, joka selittyy osin kaupunkien läpi kulkevien pääväylien liikenteellä. Asukaskohtaiset kokonaispäästöt ovat pysyneet Espoossa ja Vantaalla likimain vuoden 1990 tasolla, lukuun ottamatta vuoden 2008 laskua. Helsingissä päästöt ovat laskeneet 16 % jaksolla ja 28 % jaksolla Pitkän aikavälin sektorikohtainen tarkastelu Kaukolämmön ja varsinkin sähköntuotannon päästöt vaihtelevat melko voimakkaasti vuodesta toiseen, koska mm. pohjoismainen sähkömarkkinatilanne (etenkin vesivoiman saatavuus), sääolot ja päästökauppa vaikuttavat tuotantomuotojen osuuksiin. Tämän vuoksi kasvihuonekaasupäästöjen trenditarkasteluun tarvitaan pitkiä aikasarjoja. Sektorikohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että asukasta kohti lasketut kaukolämmön päästöt ovat nykyään selvästi pienemmät kuin vuonna 1990 (kuva 5 ja liite 1 b). Tuotanto on entistä vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa. Erillislämmityksen päästöt asukasta kohti ovat vähentyneet hieman. Syynä tähän on mm. öljylämmitteisten rakennusten osuuden vähentyminen ja öljykattiloissa tapahtunut hyötysuhteen paraneminen. Sähkön kokonaiskulutuksen kasvihuonekaasupäästöt jaetaan sähkölämmitykseen ja kulu-

15 16 9 sähkönkulutus asukasta kohti (MWh) Teollisuus Palvelut Yksityinen Kuva 6. Sektorikohtainen sähkönkulutus pääkaupunkiseudulla asukasta kohden laskettuna jaksolla tussähköön. Sähkölämmityksen asukasta kohti lasketut päästöt ovat nousseet vuodesta 1990, koska sähkölämmitteisten rakennusten osuus on kasvanut. Lämmitystä enemmän on lisääntynyt muu sähkönkäyttö eli kulutussähkö. Tämän sektorin asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta Edelleen 2000-luvulla päästöt ovat olleet nousussa viimeistä kahta vuotta lukuun ottamatta, jolloin sähkön valtakunnallinen päästökerroin (Suomen sähköntuotannon päästöt suhteessa sähkönkulutukseen) on ollut matala. Kulutussähkön käyttöä ovat lisänneet muun muassa kodinkoneet, tietotekniikka-, valaistus- ja jäähdytyslaitteet sekä rakennusten käyttöajan kasvu (esim. pidentyneet kauppojen aukioloajat). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtainen sähkönkulutus kääntyy laskuun ennen vuotta Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun sähkönkulutus oli asukasta kohden lähes 8000 kwh, joka on 16 % enemmän kuin vuonna 1990 (kuva 6). Asukaskohtainen kulutus on kasvanut yksityisissä kotitalouksissa (23 %) ja palveluissa (24 %), mutta laskenut teollisuudessa (-23 %). Absoluuttisesti sähkön kokonaiskulutus on kasvanut jaksolla %, kun väestönkasvu on ollut 23 %. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähtien suunnilleen samaan tahtiin väkiluvun kanssa (1990-luvun alun lamavuosia lukuun ottamatta), eli asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet entisellä tasolla. Liikennesuorite on kasvanut voimakkaasti, mutta ajoneuvojen polttoaineen kulutus ajettua kilometriä kohden on laskenut. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa liikennesektorille asetetun tavoitteen mukaan liikenteen päästöt asukasta kohden vähenevät ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun autoliikennesuorite ja polttoaineenkulutus olivat ensimmäistä kertaa edellisvuotta alemmat loppuvuonna alkaneesta taloudellisesta taantumasta johtuen. Jätteiden käsittelyn sekä teollisuuden ja työkoneiden päästöt ovat laskeneet merkittävästi vuodesta Esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikalla bioperäisen jätteen hajoamisesta peräisin oleva voimakas kasvihuonekaasu metaani saatiin talteen jo 86-prosenttisesti vuonna Teollisuuden ja työkoneiden päästöt ovat puolestaan laskeneet, kun teollisuutta on vuoden 1990 jälkeen siirtynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Lisäksi teollisuudessa polttoaineiden käyttöä on korvattu sähköllä ja kaukolämmöllä. Maatalouden päästöt ovat pääkaupunkiseudulla hyvin pienet.

16 17 4. Pääkaupunkiseudun päästöt verrattuna muihin Euroopan kaupunkiseutuihin Euroopan ensimmäinen kaupunkiseutuja koskeva yhtenevillä kriteereillä tehty päästövertailu valmistui toukokuussa Työ tehtiin Euroopan metropolialueiden verkosto METREX:in käynnistämässä EUCO2 80/50 -projektissa, jonka ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi raportti 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä (EUCO2 2009). YTV:n Seutu- ja ympäristötieto on hankkeessa partnerina ja vastasi pääkaupunkiseudun päästöinventaarista. Projekti jatkuu syksyllä 2009, mikäli siihen saadaan rahoitusta EU:n Interreg IVC -ohjelmasta. Toisessa projektivaiheessa kehitetään ja verrataan strategioita ja päästöskenaarioita, joilla pyritään 80 % päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. EUCO2-projektissa eri kaupunkiseutujen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin käyttäen Manchesterin yliopiston kehittämää online-pohjaista päästöinventaarityökalua, GRIP-mallia (Greenhouse gas Regional Inventory Protocol). Vertailukelpoiset päästötulokset laskettiin vuodelle Lisäksi kaikkien kaupunkiseutujen päästölaskennan tarkkuus arvioitiin. Projektissa ovat mukana seuraavat kaupunkiseudut ja metropolialueet: Ateena, Bologna, Brysseli, Frankfurt, Glasgow, Hampuri, Helsinki (YTValue), Ljubljana, Madrid, Napoli, Oslo, Pariisi, Porto, Rotterdam, Tukholma, Stuttgart, Torino ja Venetsia. Edellä mainittujen kaupunkiseutujen yhteenlasketut päästöt vuonna 2005 olivat 455 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv., joka vastasi 11,5 prosenttia EU:n päästöistä. Hankkeen väestöllinen kattavuus on samaa luokkaa, kun osallistuja-alueilla asuu yhteensä noin 55 miljoonaa EU:n 500 miljoonasta asukkaasta. Kuvassa 7 esitetään eri alueiden kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskettuna kansallisine vertailukohtineen. Asukasta kohti laskettuna päästöt olivat kaupunkiseuduilla keskimäärin 9,7 t CO 2 -ekv. Lukua nostaa jonkin verran Rotterdamin poikkeuksellisen korkeat asukaskohtaiset päästöt. Kuvasta 7 nähdään, että kaupunkiseutujen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pääosin vastaavia kansallisia päästöjä pienemmät. Kaupunkiseuduilla on muuta maata suurempi asukastiheys ja usein vähemmän raskasta teollisuut- keskiarvo Ateena Bologna Brysseli Frankfurt Glasgow Hampuri Helsinki Ljubljana Madrid Napoli Oslo Pariisi Porto Rotterdam Stuttgart Torino Tukholma Venetsia Kansallinen Kaupunkiseutu asukaskohtaiset khk-päästöt (t CO 2 -ekv.) Kuva 7. Kasvihuonekaasupäästöt 18 kaupunkiseudulla Euroopassa (t CO 2 -ekv./asukas) sekä vastaavat kansalliset luvut (EUCO2 2009). Helsinki tarkoittaa YTV-aluetta. Kansalliset luvut ovat peräisin valtioiden YK:n ilmastosopimukselle vuosittain raportoimista päästötiedoista.

17 18 Ateena Bologna Brysseli Frankfurt Glasgow Hampuri Helsinki Ljubljana Madrid Napoli Oslo Pariisi Porto Rotterdam Stuttgart Torino Tukholma Venetsia Polttoaineteollisuus Asuminen Teollisuus Palvelut Liikenne Energiansiirtohävikki Teollisuusprosessit Jätteiden käsittely Maatalous 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 8. Eri päästölähteiden osuudet (%) kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 18 kaupunkiseudulla Euroopassa (EUCO2 2009). ta. Suomen päästöt ovat muun muassa energiaintensiivisestä teollisuudesta johtuen Euroopan korkeimpia. EUCO2-projektin osallistujat sijoittuvat 13 eri maahan, joiden joukossa Suomen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat Belgian jälkeen toiseksi korkeimmat. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 GRIP-mallilla laskettuna asukasta kohti 7,0 t CO 2 -ekv., joka on jonkin verran vähemmän kuin EUCO2-partnerien keskiarvo. Lukuja vertailtaessa on muistettava, että alueet voivat olla rakenteellisesti hyvin erilaisia keskenään. Useilla kaupunkiseuduilla on teollisuutta huomattavasti enemmän kuin YTV-alueella, ja esimerkiksi Hampurin, Pariisin ja Venetsian seuduilla maatalous on merkittävä päästölähde (kuva 8). Korkeimmat kasvihuonekaasupäästöt väkilukuun suhteutettuna olivat Rotterdamissa, jonka alueella sijaitsee useita runsaspäästöisiä öljynjalostamoja ja erittäin vilkas satama. Tukholman ja Oslon kaupunkiseutujen asukaskohtaiset päästöt olivat selvästi keskimääräistä pienemmät, ja vain noin puolet YTV-alueen päästöistä (ks. kuva 7). Pääkaupunkiseudun päästöt ovat korkeammat kuin Tukholman ja Oslon seudulla erityisesti siksi, että kaukolämpöä ja säh- köä tuotetaan runsaasti fossiilisilla polttoaineilla. Tukholmassa ja Oslossa ilmastopolitiikka on ollut pitkään kärkipäässä kaupunkien asialistoilla. Myös niiden uudet ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Esimerkiksi Tukholman alueella päästöt alenevat tavoitteen mukaan nykyisestä 8500 kilotonnista 3500 kt:iin vuonna 2030 (nykyisellä asukasmäärällä 1,8 t/asukas) ja edelleen 1500 kt:iin CO 2 -ekv. vuonna 2050 (0,8 t CO 2 -ekv./as.). Lyhyen tähtäimen tavoitteisiin kuuluu täysin hiilineutraali kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa käytetystä ns. HILMA-menetelmästä poiketen GRIP:iin Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöt (1000 t CO 2 -ekv.) vuonna 2005 HILMAja GRIP-menetelmillä. HILMA GRIP Asuminen Palvelut Teollisuus Liikenne Jätteiden käsittely Maatalous YHTEENSÄ per asukas (t) 6,4 6,7

18 19 sisältyvät lentoliikenteen päästöt (LTO-sykli eli nousut ja laskut 3000 jalkaan saakka) ja halogenoitujen hiilivetyjen käytöstä aiheutuvat päästöt (esim. kylmälaitteet). Näiden osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä oli noin 5 % vuonna Mikäli lentoliikenne ja halogenoidut hiilivedyt jätetään laskelmista pois ja muokataan HIL- MA-metodin sektorijakoa vastaamaan GRIP:n sektoreita, havaitaan että menetelmät antavat varsin yhtenevät tulokset (taulukko 1). Energiasektorin (Asuminen, Palvelut, Teollisuus) päästöt jäävät HILMA-metodilla hieman GRIP:n tuloksia pienemmiksi. Tämä johtuu siitä, että sähkönkulutuksen valtakunnallinen päästökerroin viiden vuoden keskiarvolla oli vuonna 2005 pienempi kuin GRIP:ssä käytetty pääkaupunkiseudun paikallinen kerroin. Myös kaukolämmön päästöt olivat HILMA:n hyödynjakomenetelmällä pienemmät kuin GRIP:n käyttämällä energiamenetelmällä lasketut. Kaiken kaikkiaan menetelmät ovat läpinäkyviä, ja tulokset lähellä toisiaan. EUCO2 80/50 -projekti on uraauurtava hanke, jossa tuotetaan GRIP-inventaarityökalun avulla vertailukelpoista tietoa erilaisten alueiden päästöistä. Jatkovaiheessa hankkeessa saadaan käyttöön työkalut strategiseen suunnitteluun. GRIP-skenaariotyökalu on tietokonesovellus, jolla voidaan havainnollisesti kuvata eri sektoreita koskevien erilaisten valintojen ilmastovaikutusta kokonaisuutena ja arvioida tulevaa päästökehitystä. Kaupunkiseutujen välisen yhteistyön, yhteisten skenaariotyöpajojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kautta voidaan löytää tehokkaimmat toteutettavissa olevat keinot päästöjen vähentämiseksi. EUCO2 80/50 -hankkeen viimeisessä vaiheessa projektin tulokset ja siinä käytetyt työkalut aiotaan jakaa edelleen hyödynnettäväksi sadalle METREX-partnerille Euroopassa ja sadalle Pohjois-Amerikassa. Yhdessä nämä 200 kaupunkiseutua ovat vastuussa noin 25 %:sta maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Yhdysvalloista on METREX-kumppanuuden myötä osoitettu suurta kiinnostusta GRIP-mallia ja EUCO2-projektia kohtaan. Jo nyt projektissa ovat epävirallisesti mukana Sacramenton kaupunkiseutu Kaliforniasta sekä Alexandria Pohjois-Virginiasta. Kuva: Irma Karjalainen Hampurissa tammikuussa 2009 järjestetty EUCO2-projektin työpaja, johon osallistui 18 kaupunkiseutua Euroopasta. Työpajassa perehdyttiin kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan GRIP-mallilla hankkeen johtavan tutkijan Sebastian Carneyn ohjauksessa.

19 20 5. Kaupunkiseudut avainasemassa päästöjen vähentämisessä YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen osasto ennustaa, että 70 % maapallon väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050 (YK 2008). Tämä korostaa sitä, että kaupungit ovat avainasemassa ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Liitteessä 2 esitetään EUCO2-projektin yhteydessä koottu METREX:in toimenpide-ehdotusten lista siitä, mitkä ovat keskeisiä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kaupunkiseuduilla, kansallisesti ja Euroopan tasolla prosentin vähennys maailman hiilidioksidipäästöissä vuoden 2000 tasoon nähden tarkoittaisi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännen arviointiraportin mukaan (IPCC 2007) maapallon keskilämpötilan 2 2,4 asteen nousua (esiteolliseen aikaan nähden), ja ilmakehän CO 2 - pitoisuuden stabiloitumista välille ppm. Globaalien kasvihuonekaasupäästöjen tulisi tällöin kääntyä laskuun vuosien välillä. Kuva: YTV / Hannu Bask Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää ilmastonmuutoksen rajoittamiseen enintään + 2 asteeseen. Paketin sitovana tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden osuus on lisättävä 20 %:iin ja energiankulutusta on vähennettävä peruskehitykseen verrattuna 20 %. Päästövähennystavoitetta kiristetään 30 %:iin, mikäli uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus syntyy. Kahdenkin asteen keskilämpötilan nousulla on mittavat vaikutukset maapallon sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin sekä ympäristöön. Suomen leveysasteilla vastaava lämpötilan nousu olisi jo 3 4 astetta. Kaupunkiseutujen tehokkailla ilmastostrategioilla on suuri merkitys kamppailussa ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi jokseenkin siedettävälle tasolle. Tarvitaan vähäpäästöisten energiantuotantotapojen laajamittaista käyttöönottoa sekä suuria muutoksia asumisessa, liikkumistavoissa ja kulutustottumuksissa. Tässä kaikessa kaupunkien ja kaupunkilaisten tulee olla aktiivisesti osallisina. Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet kiihtyvällä tahdilla edelleen 2000-luvulla, ja päästömäärät ylittävät jo IPCC:n pahimmatkin skenaariot. Jos tämä epäsuotuisa päästökehitys jatkuu, ilmasto voi lämmetä useita asteita tällä vuosisadalla. Havaijin Mauna Loan tutkimusasemalla mitattiin CO 2 -pitoisuuden vuoden 2008 keskiarvoksi ennätykselliset 386 ppm, joten kahden asteen lämpötilannousun alla pysyminen näyttää epätodennäköiseltä ilman erittäin nopeita ja tehokkaita toimia päästöjen vähentämisessä. Euroopan keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo yhden asteen ja nousu jatkuu. On selvää, että tarvitaan entistä kunnianhimoisempia, sitovia päästöjen vähentämistavoitteita ja -toimia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategioita niin kansallisella kuin kaupunkiseutujen tasolla. Tänään ilmaan päästetty hiilidioksidi poistuu ilmakehästä vasta noin sadan vuoden kuluttua. Tarvitaan nopeita päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, jotta ilmasto olisi suotuisa myös tuleville sukupolville.

20 21 6. Lähdeluettelo Energiateollisuus Energiavuosi Sähkö. Lehdistötiedote <http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet> EUCO Greenhouse gas emissions inventories for 18 European regions. EUCO2 80/50 Project Stage 1. Inventory Formation. The Greenhouse Gas Regional Inventory Protocol (GRIP). Helsingin Energia 2009a. Vuosikertomus Yhteiskuntavastuun raportti. Ympäristövaikutukset. <http://www.helen.fi/vuosi2008/y_vaikutukset.html> Helsingin Energia 2009b. Tolonen, R. Kirjallinen tiedonanto kaukolämmön kulutuksesta Helsingissä Helsingin Energia 2009c. Häyrinen, A. Kirjallinen tiedonanto Helsingin Energian päästöistä IPCC Metz, B., Davidson, O., Bosch, P., Dave, R. & Meyer, L. (toim.). Climate Change Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press: Cambridge, United Kingdom ja New York, USA. Lounasheimo, J Kasvihuonekaasupäästöjen alueellisten laskentamenetelmien vertailua. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää. Mäkelä, K VTT. Suullinen tiedonanto Uudenmaan liitto Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna YK Department of Economic and Social Affairs. Population Division. World Urbanization Prospects. The 2007 Revision Population Database. <http://esa.un.org/unup/> YTV Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTV:n julkaisuja 24/2007. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI. Päästöjen kehitys 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI. Päästöjen kehitys 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI Päästöjen kehitys 29 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTORAPORTTI - PÄÄSTÖJEN KEHITYS 29 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Päästöjen kehitys

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Päästöjen kehitys 212 Helsingin

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

EUCO2 80/50 EUROOPAN KAUPUNKISEUTUJEN VÄHÄHIILINEN TULEVAISUUS. Pääkaupunkiseudun skenaariotyöpajat 5. 8.10.2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

EUCO2 80/50 EUROOPAN KAUPUNKISEUTUJEN VÄHÄHIILINEN TULEVAISUUS. Pääkaupunkiseudun skenaariotyöpajat 5. 8.10.2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut EUCO2 80/50 EUROOPAN KAUPUNKISEUTUJEN VÄHÄHIILINEN TULEVAISUUS Pääkaupunkiseudun skenaariotyöpajat 5. 8.10.2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut EUCO2 80/50 Euroopan pääkaupunkien vähähiilinen tulevaisuus

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 15.11.2012 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 15.11.2012 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 15.11.2012 1 Seutukompassi: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2011 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012

UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 UUDENMAAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71-2014 Uudenmaan liiton julkaisuja C 71 2014 ISBN 978-952-448-383-4 (pdf) ISSN 1236-388X Ulkoasu: Milla Aalto Valokuvat: Tuula

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Ilmastonmuutoksen hillintä keskeiseksi osaksi kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa Ilmastostrategiatyön johtoryhmä:

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2012 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI ALUETASOILLA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ SÄHKÖNKULUTUS RAKENNUKSET: LÄMMITYS,

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot