Aika Ke klo Paikka Kaupungintalo, h. Myyrmäki, Asematie 7, Vantaa

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1/5 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirja 2/ Aika Ke klo Paikka Kaupungintalo, h. Myyrmäki, Asematie 7, Vantaa Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Sodhi Ranbir, puheenjohtaja, asti Liimatainen Reijo Lindell Miia, varapuheenjohtaja, lähtien Sukhdarshan Gill Hakulinen Teija, saapui Volkova Katja Jashanica Xh - Osmani Harun - Rannikko Pia D Amour Banyanga Jean Ibrahim Aadan, saapui Nieminen Miikku Ayub Saba - Salasto Riitta - Sjöholm Johanna - Demnati Karima Diafouka Porelela Ahmed Karzan Luttinen Pauli Artturi Käkelä Mila Hinkonen Andrei Juvonen Leena Karadag Nejdet Shapcott Raakel Hautakangas Tanja Reijonen Kalle Asiantuntijaedustajat Varaedustajat Kurtti Aira, maahanmuuttajapalvelut Valtonen Kirsi, sosiaali- ja terveystoimen toimiala Repo Marja, sivistystoimen toimiala Hakkari Pia Rajala Johanna, maankäytön ja ympäristön toimiala Hiltunen Annika, Uudenmaan TE-toimisto Tiainen Harri Ojala Jarmo, Itä-Uudenmaan poliisi - Korhonen Marketta, YritysVantaa - Söderlund Sari Askola-Vehviläinen Sole, varhaiskasvatuksen johtaja, sivi, lähti Matkaselkä Pirkko, maahanmuuttajakoordinaattori, soster, lähti Niinistö Jaakko, apulaiskaupunginjohtaja, - konserni- ja asukaspalvelut Lautiola Hannele, monikulttuurisuusasiain päällikkö, esittelijä Anttila Anu, sihteeri Sakilayan-Latvala Margarita, Arrival Cities - hanke, lähti Salovaara Christa, strategia-asiantuntija, lähti Räsänen Alice, Töissä Suomessa -hanke 1. Kokouksen avaus Päätös: avattiin kokous ja todettiin läsnäolijat. 2. Esityslistan hyväksyminen ja pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös: hyväksyttiin esityslista ja valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Pia Rannikko ja Porelela Diafouka.

2 Pöytäkirja 2/5 3. Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Vantaalla oli viime vuonna 3779 vieraskielistä varhaiskasvatusikäistä (10 kk 6 v) lasta eli 22,7 % kaikista. Heistä noin 1900 eli yli 18 % on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Vuosittainen kasvu on suurta. Monikulttuurisuus näkyy päivähoidossa ja sitä huomioidaan monella tavalla. Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen kertoi, kuinka käytännössä suomen kielen oppimista ja oman äidinkielen kehittymistä tuetaan Vantaan päiväkodeissa. Tavoitteena on kaksi- tai monikielinen lapsi. Vahva oma äidinkieli on lapselle paitsi tunnekieli myös pohja suomen kielen oppimiselle. Siksi sen tärkeyttä korostetaan myös päivähoidossa. Perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä heti päiväkotiuran alussa. Silloin käydään mm. perheen toiveita kartoittava Lapsi kotioloissa -alkukeskustelu (tarvittaessa tulkin avulla) ja tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan lapsen oman äidin kielen tukeminen. Useilla kielillä saatavissa oleva Päivähoito tutuksi -opas käydään läpi yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempia rohkaistaan tukemaan äidinkielen kehittymistä monin keinoin ja näyttämään hyvää kielellistä esimerkkiä mm. puhumalla lapselle johdonmukaisesti omaa äidinkieltä. Askola-Vehviläisen mukaan vanhempien ei tarvitse huolehtia suomen kielen oppimisesta, sillä se on varhaiskasvatuksen tehtävä. Puhutaankin kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta. Periaatteena on, että jokainen kasvattaja toimii mallina ja puhuu selkeää suomea. Käytännössä toimintaa arjen eri tilanteissa sanoitetaan eri tavoin. Lasten taustoista riippuen päiväkodissa voi olla esim. omankielisiä leikkiryhmiä. Myös eri kulttuureita ja perinteitä tuodaan esille. Laajaan oppimisympäristöön on hyvät tekniset mahdollisuudet ja nettiä ja kuvamateriaalia käytetään runsaasti. Kielen oppimisessa on tavoitteena ikätasoisuus niin, että lapsi tulee ymmärretyksi eri vuorovaikutustilanteissa. S2 -opetusta annetaan kaikille lapsille, joiden kotona puhuttu kieli on muu kuin suomi. Opetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Sen lisäksi Vantaan kolme kieli- ja kulttuurikoordinaattoria tukee päiväkoteja. Lasten kielen kehittymistä havainnoidaan ja seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa esiopetusikäiset saavat inklusiivista valmistavaa opetusta 5 tuntia päivässä esiopetuspäivän sisällä. Näitä lapsia on Vantaalla noin sata. Keskustelu: keskustelussa nousi esille erityisesti vieraskielisten varhaiskasvatuksen työntekijöiden määrä. Askola-Vehviläinen totesi, että tällä hetkellä heitä on vähän, mutta tuloskortissa on tavoitteena lisätä muunkielisiä työntekijöitä, myös lastentarhanopettajia. Vieraskielisen henkilökunnan määrä on tällä hetkellä parin prosentin luokkaa. Rekrytoinnissa tärkein kriteeri on kelpoisuus, mutta valitettavasti pääkaupunkiseudun yhteinen ongelma on pula pätevistä opettajista. Paikkaa voi hakea, jos ulkomailla suoritettu tutkinto on rinnastettu. Esitettiin, että käytännössä tavoitetta rekrytoida monikielisiä työntekijöitä voisi edistää kertomalla rekryilmoituksessa selvästi, kun jonkun kielen taidosta on etua. Jäi vielä avoimeksi, lisätäänkö muunkielistä henkilöstöä resursseja samassa suhteessa, kun vieraskielisiä lapsia tulee lisää. Seuraavien 10 vuoden aikana päivähoitoon ennustetaan tulevan 2700 uutta lasta. Ensi vuodeksi on esitetty positiivisen diskriminaation rahaa, jonka avulla voitaisiin palkata enemmän lastentarhanopettajia. Päiväkotien rahatilanteesta kysyttäessä Askola-Vehviläinen totesi, että yleisesti ottaen tänä vuonna on hyvä rahatilanne, materiaalia voi ostaa jne. Lyhyen aikaa voimassa ollut sijaiskielto purettiin melkein heti. Täydennyskoulutusta kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi on ollut jo monta vuotta. Kehittämiskohteena on teknologisten sovellusten hyödyntäminen, johon henkilökuntaa koulutetaan. Keskustelussa nousi esiin sellaisten lasten kaksikielisyys, joiden toinen kotikieli suomi ja toinen joku muu. Heitä varten ei ole erillisiä ryhmiä, eikä S2 -kielenopetusta tarjota automaattisesti, vaan suomen kieli on mukana kaikessa. Painetta avata kaksikielisiä päiväkoteja on jonkin verran poliittiselta puolelta.

3 Pöytäkirja 3/5 Venäjän kielellä on ollut yksityistä päivähoitoa, mutta sen kysyntä on jostain syystä vähentynyt. Saksan kielisuihkua ja espanjan kielistä kerhotoimintaa on tarjottu. Myös lisätuesta ja sen tarpeesta keskusteltiin. Askola-Vehviläinen korosti, että kieli ei ole normaalisti kehittyvälle lapselle erityisyyden peruste. Sen sijaan lisätukea saa, jos on muita oppimisen ongelmia. Lisätukea tarjoavat työntekijät tulevat perushenkilöstön päälle. Keskusteltiin myös uudesta päivähoitolaista ja sen myötä toteutetusta päivähoidon rajauksesta, jota Vantaalla on kokeiltu vuoden verran. Askola-Vehviläinen avasi kokeilusta tehtyä selvitystä neuvottelukunnalle. Luottamushenkilöt ovat saaneet asukkailta palautetta siitä, että lyhyt hoitopäivä hankaloittaa arkea. Selvityksen mukaan muutostilanteessa henkilöstön kannalta suurin ongelma oli toiminnan suunnittelu laadukkaaksi, kun lapset olivat integroituina kokopäiväryhmiin. Myös monilapsisille perheille ja erityisesti miehille tuli hankaluuksia lapsen haun kanssa, kun hoitopäivä päättyi jo klo 12. Kouluissa tehtyyn PISA-tutkimukseen liittyen pohdittiin, miten esikoululaisia saataisiin ohjattua oikeaan palvelun oikeaan aikaan. Askola-Vehviläinen totesi, että traumatisoituneet lapset tunnistetaan aika hyvin, mutta osaamista pitää kehittää koko ajan. 4. Vantaan strategian valmistelun tilanne Kuntalaissa edellytetty strategia sisältää ne tavoitteet, joita kohti kunnassa edetään. Strategiaasiantuntija Christa Salovaara selosti valtuustokauden strategiaprosessin kulkua. Tällä kaudella strategiaa muokkaa nopeasti muuttuva toimintaympäristö, joka sisältää sote- ja maakuntauudistuksen sekä muutoksia kunnan organisaatiossa. Siksi prosessissa pyritään saavuttamaan yhteinen näkemys Vantaan tulevaisuudesta. Prosessi on ollut käynnissä vuoden alusta lähtien ja huipentuu , jolloin valtuusto hyväksyy uuden strategian. Strategiaa on valmisteltu laajasti toimialoilla, luottamuselimissä, kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnalta kerättiin evästystä pidetyssä kokouksessa. Sieltä nousseet tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin muualta saadut ja liittyvät yleisesti hyvinvointiin, työllisyyteen ja osallisuuteen. Strategia on kytketty taloussuunnitteluun, toisin sanoen strategian nostot ja niistä johdettavat hyvinvointiohjelma ja lakisääteiset suunnitelmat viime kädessä suuntaavat sitä, mihin veronmaksajien rahat laitetaan. Ensi vuoden tavoitteet liittyvät laajasti kaavoitukseen, työllisyyteen, kotouttamiseen ja sisäilmakorjauksiin ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoon. Keskustelu pohdittiin sitä, miten kotouttaminen näkyy strategiassa. Tarkennuksena todettiin, että lakisääteinen kotouttamisohjelma on tulossa osaksi hyvinvointiohjelmaa. Kotouttamiseen liittyvän noston muokattavana työotsikkona on Suomen monikulttuurisin kaupunki hoitaa myös kotouttamisen parhaiten. 5. Kotivanhempien suomen kielen opetus Vantaalla joillakin kotona lastaan hoitavilla vanhemmilla on ollut mahdollisuus saada rajatusti suomen kielen opetusta. Idea kotivanhempien suomen opetuksesta on lähtöisin vuosina toimineesta Osallisena Suomessa -hankkeesta. Hankkeen jälkeen rahoitus on tullut kaupungin budjetista. Ensi vuoden alusta lähtien tilanne muuttuu, kun rahoitus siirtyy kaupungilta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Maahanmuuttajakoordinaattori Pirkko Matkaselkä kertoi, mitä Vantaalla on tarjolla kotivanhemmille

4 Pöytäkirja 4/5 ja mitkä ovat lähiaikojen haasteita. Mahdollisuus opetuksen laajentamiseen on, mikäli lastenhoito saadaan järjestymään. Matkaselän mukaan kotivanhempien suomen kielen opetus on tullut tarpeeseen ja palvellut erittäin hyvin kotoutumista. Toiminta ei ole ollut kovin laajaa eikä kotivanhempien tarkka lukumäärä ole tiedossa, mutta on selvää, että kysyntä on paljon suurempaa kuin tarjonta. Kriteerinä kotivanhempiryhmään pääsylle on alle kolmen vuoden asuminen Suomessa. Matkaselän mukaan uudet maahanmuuttajat ovat motivoituneimpia, joten heihin kannattaa panostaa eri tavalla kuin vuosikausia Suomessa asuneisiin. Etusijalla ovat ne, joilla ei ole kielitaitoa. Tänä syksynä hakemuksia on tullut 82 ja ryhmiä perustettu 7 eri puolille Vantaata. Ryhmät eivät voi olla kovin suuria (noin 10 henkeä), jotta lastenhoito säilyisi laadukkaana. Joissain tapauksissa vanhempia lähetetään sellaisiin Luetaan yhdessä -ryhmiin, joihin lapsen voi ottaa mukaan mutta joissa ei ole tarjolla erillistä lastenhoitoa. Kokemuksen mukaan menestyksekäs ryhmätoiminta tarvitsee pätevän henkilökunnan hoitamaan lapsia vanhempien kielen opiskelun ajaksi sekä kunnolliset olosuhteet. Työstä on Vantaalla selvitty venyttämällä peruspalveluita verrattuna Helsinkiin, jolla on käytössä runsaasti hankerahaa. Opetuksen järjestäminen on aikuisopiston, varhaiskasvatuksen, ja maahanmuuttajapalveluiden yhteistyötä. Rahoitus tulee ensi vuodesta alkaen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta iso ongelma on se, että rahaa ei saa käyttää lastenhoitoon. Edes yksi kiertävä hoitaja olisi tarpeen. Matkaselkä näkee kotivanhempiryhmät alkuvaiheen ponnahduslautana kotoutumiseen ja ensimmäisenä askelena kohti päivähoitoa. Kursseilla annetaan tietoa palveluista ja suomalaisesta yhteiskunnasta, joten ne tukevat laajasti kotoutumista ja arjen asioista selviytymistä. Sosiaaliohjaaja käy kaikissa ryhmissä ja neuvoo tarpeen mukaan vanhempia monissa asioissa. Ryhmissä on mukana myös korkeasti koulutettuja, joita ohjataan Tsemppareille ja Väestöliiton mentorointiohjelmaan. Haasteita ovat ryhmien heterogeenisyys, lastenhoito, asiakkaiden sitoutuminen ja toimivat tilat. Eniten ryhmiin ohjataan neuvoloista, maahanmuuttajapalveluista, päivähoidosta ja kouluista sekä järjestöistä. Opiskelijoita oli viime vuonna 106 yli 20 kielitaustasta. Keskustelu: OKM:n eli valtion rahoituksella alkava opetus liittyy uuteen 2018 voimaan astuvaan maahanmuuttajakoulutuksen malliin, joka on suosituspohjainen. Uusi rahoitus on tarkoitettu kotoutujille eli alle kolme vuotta maassa asuneille. TE-toimiston ja vapaan sivistystyön välinen työnjako on aika monimutkainen paketti, jonka yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Tavoitteena on joustavuus mm. niin, että voidaan hyödyntää yksilön kotoutumissuunnitelmaa. Askola-Vehviläinen totesi, että lastenhoidon järjestämisessä on vielä miettimistä. Lastenhoito vaatii tilaa ja resursseja, joita päiväkodeissa ei välttämättä ole heti saatavissa. Lyhyempikestoinen lastenhoito pitäisi suunnitella erikseen. Ostopalvelu on yksi mahdollisuus, mutta siihenkin tarvitaan tilat. Mietittiin myös, voisiko kotivanhempien opetusta koordinoida niin, että sitä yhdistetään kerhotoimintaan tai jakaa yhdistyksille avustuksia lastenhoidon järjestämiseksi. 6. Toimintasuunnitelma Kauden toimintasuunnitelman työstöä jatkettiin viime kokouksen keskustelun pohjalta. Päätös: keskusteltiin ja vahvistettiin teemat ja kokoukset: maahanmuuttajien perusopetuksen uudistamisen rahoitusmalli (Marja Repo), naisten kotoutuminen turvallisuus ja etniset suhteet

5 Pöytäkirja 5/ nuorten työllisyys ja nuoret järjestöt, Arrival Cities hanke-esittelyjä, kokonaiskuva Vantaalla käynnissä olevista maahanmuuttajiin liittyvistä EU-hankkeista. 7. Kulttuuriseppä-tunnustuksen järjestelyt ja raadin kokoonpano Anu kertoi lyhyesti Kulttuuriseppä-tunnustuksesta. Vuoden 2017 Kulttuuriseppä on haussa saakka, asiasta on tiedotettu vantaa.fi -sivulla. Uutista saa mielellään jakaa esim. omassa Facebookissa, Anu laittaa linkin. Tänä vuonna ei ole vielä selvää, jaetaanko tunnustus yhteisessä itsenäisyyspäiväjuhlassa vai valtuuston kokouksessa. Asia selviää myöhemmin. Päätös: neuvottelukunnasta raatiin osallistuvat Tanja Hautakangas ja Pauli Artturi Luttinen. Heidän ja muiden raatilaisten kanssa kanssaan sovitaan valintakokouksen aika erikseen. 8. Muut asiat Jenni Chen ja 39 muuta valtuutettua ovat tehneet aloitteen sen selvittämiseksi, millä tavoin ja missä eri palveluissa Vantaa voisi laajentaa englannin ja kiinan kielten tarjontaa tukeakseen kansainvälisten yritysten sijoittumista Vantaalle ja edistääkseen maahanmuuttajien integroitumista Suomeen. Neuvottelukunta keskusteli aloitteesta todeten mm. seuraavaa. Aloitteella tähdätään erityyppisiin asioihin. Todettiin, että kaupankäynnin edistäminen Kiinan kanssa kuuluu elinkeinopalveluille, jossa on varmasti mahdollista käyttää tulkkia. Kiinankielisten väestöpohja ei ole Vantaalla niin laaja, että olisi realistista tarjota kaupungin palveluita kiinankielellä. Aloitteessa mainittuihin valtion viranomaispalveluihin kaupunki ei voi vaikuttaa. Englannin kielen lisääminen on eri asia, koska sitä puhutaan laajasti. Aloitteen allekirjoittanut Aadan Ibrahim totesi, että tavoitteena on ensisijaisesti selvittää tarve. Englannin kielen asemaa on tärkeä edistää jo senkin perusteella, että Espoo päätti ottaa englannin kaupungin asiointikieleksi. Johanna Rajala kertoi, että monikulttuurisuuskävely Myyrmäessä oli eilen, mutta valitettavasti sateinen sää söi osallistujia. Sen vuoksi huominen tilaisuus järjestetään ehkä sisätiloissa. Päätös: keskusteltiin ja merkittiin tiedoksi. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo