MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2015

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2015 Aika Torstai , kello Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Astrit Hasan Babuna saapui kello asian 5 aikana Kristiina Drotár Ahmed Goshnaw poistui kello asian 6 aikana Anne-Maj Mäenpää Christian Tudose Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Ali Abdirahman Melissa Arni-Hardén Mohammed El Amri Stanislav Marinets Doinita Negruti Hanna Holm Matti Peiponen Sirkka Wiman Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Poissa: Ibrahim Sayilir Mariam Varjonen

2 PÖYTÄKIRJA 2 (6) Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Terhi Pippuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Stanislav Marinets

3 PÖYTÄKIRJA 3 (6) Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 1 Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset 7 Muut asiat 8 Kokouksen päättäminen

4 PÖYTÄKIRJA 4 (6) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stanislav Marinets. 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat Esityslista hyväksyttiin. Sirkka Wiman esitteli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) uutta julkaisua Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuosien kansalliseen koulutuksen arviointisuunnitelmaan tehtäväksi maahanmuuttajien koulutuspalvelujen arvioinnin. Suomalainen lainsäädäntö ja koulutusjärjestelmä takaavat kaikkien Suomessa asuvien yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Arvioinnin pääkysymykset ovat maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutustarjonnan, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden tuen, opiskelun aikaisen suomen tai ruotsin kielen ja oman äidinkielen sekä muun oppimisen tuen saatavuuden ja saavutettavuuden toteutuminen. Sirkka Wiman on ollut Koulutuksen arviointineuvoston nimeämässä arvioinnin toteutuksesta vastaavassa arviointiryhmässä. Wiman antoi yhden kirjan neuvottelukunnan sihteerin kautta Espoon kaupungin sivistystoimelle. Julkaisu löytyy myös internetistä: Sihteeri kertoi ja jakoi esitteitä Kultured vid ån -tapahtumasta , jossa on tänä vuonna mukana myös kansainvälinen kohtaamispaikka Trapesa. Trapesa järjestää monikulttuurisen työpajan. Keskustelussa nousi esille, voisiko neuvottelukunta järjestää omaa ohjelmaa Espoo-päivään tai kotiseutupäiville. Sihteeri lupasi selvittää asian. 6 Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset Teemu Haapalehto esitteli Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 (liite 1). Vuoden 2015 alussa Espoossa asui vieraskielistä kaupunkilaista. Vuonna 2005 vastaava luku oli Vieraskielisen väestön kasvu kymmenessä vuodessa on siis ollut 176 %. Vieraskielisten osuus espoolaisista on tällä hetkellä 13,3 %, vuonna 2005 se oli 5,6 %. Todettiin, että maahanmuuttajien määrittely on hankala ja monisyinen kysymys, mutta kielen perusteella tehty määrittely on useista vaihtoehdoista vähiten ongelmallinen.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (6) Monikulttuurisuusohjelma on jollain tavalla huomioitu kaikissa poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa. Ajankohtainen asia on tällä hetkellä Ohjaamo-toiminnan käynnistyminen Espoossa. Sinne pyritään saamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Metron ympärille rakennetaan tulevaisuudessa paljon uusia asuntoja. Tärkeää on tällöin kiinnittää huomiota asuinalueiden tasapainoiseen kehittymiseen ja huolehtia siitä, ettei asuinalueiden välille synny segregoitumista. Keskustelua herätti se, miksi Espoon kaupungilla vieraskielisten työntekijöiden osuus ei kasva samassa suhteessa kuin vieraskielisten osuus espoolaisista. Asiaan vaikuttavat muun muassa tarkat työtehtävien pätevyysvaatimukset sekä kaupungin työntekijöiden vaihtuvuus, eli kuinka paljon tulee avoimia työpaikkoja haettavaksi. Maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä ei välttämättä ole työkokemusta Suomesta, mikä saattaa vaikeuttaa työpaikan saamista. Kuitenkin Espoon kaupungilla palveluliiketoimessa (mm. Espoo Catering) ja sosiaali- ja terveystoimessa (mm. vanhusten palvelut) maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on noin 8,5 %. Lasten ja nuorten kielitaitoon liittyen Sirkka Wiman kertoi, että Karvin maahanmuuttajien koulutuspalvelujen arviointia koskevassa selvityksessä tuli ilmi, että Espoossa oman äidinkielen opetus on järjestetty hyvin. Keskustelussa nousi esille kysymys, onko maahanmuuttajaperheissä enemmän lapsia kuin kantaväestössä. Kristiina Drotárin mukaan tämä näkyy seurakunnassa, eli usein maahanmuuttajaperheissä on paljon lapsia. Haapalehto kertoi, että asia ei ole aivan yksiselitteinen. On myös paljon maahanmuuttajaperheitä, joissa lapsia on vähemmän kuin suomalaisissa perheissä. Keskusteltiin oman äidinkielen opetuksesta koulussa, mistä monella neuvottelukunnan jäsenellä on omien lasten kautta kokemuksia. Todettiin, että pedagogisen pätevyyden omaavista oman äidinkielen opettajista on pulaa. Haapalehto kertoi, että asiasta on viestitetty opetus- ja kulttuuriministeriötä. Haapalehdon mukaan koulutuksellinen yhdenvertaisuus on keskeinen kysymys. Opiskelijan tausta ei saa vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on päästä toisen asteen koulutukseen. Tilanne on huolestuttava, sillä vuotiaista 10 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, mutta kuitenkin lukiosta valmistuneista heitä on vain 5 % ja ammatilliseen perustutkinnon suorittaneista 6 %. Jatkossa Ohjaamon iso tehtävä tulee olemaan se, että koulutukseen saadaan ohjattua ne oppilaat, jotka eivät tällä hetkellä ole missään perusopintojen jälkeisessä koulutuksessa. Aikuisten maahanmuuttajien osalta työvoimapoliittinen kielikoulutus on keskeisin kotouttamisen väline. Espoon intressi on valvoa, että kielikoulutukseen päästään ajoissa. Tavoite olisi koulutukseen pääsy kahden kuukauden sisällä, mutta toteutunut odotusaika on nyt vähän yli puoli vuotta. Keskustelussa nousi esille internetin hyödyntäminen kielikoulutuksessa. Todettiin, että jo ennen kuin pääsee varsinaiseen kielikoulutukseen voi osallistua vapaamuotoisiin kielikahviloihin, joita järjestävät muun muassa kirjastot ja seurakunta. Espoossa on korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia enemmän kuin monissa muissa kaupungeissa. 6,5 % espoolaisista oli toimeentulotukiasiakkuudessa vuonna 2014, mutta ulkomaan kansalaisilla vastaava luku oli 20,3 %. Maahanmuuttajataustaisista lapsista 38 % oli tilanteessa, missä perhe oli toimeentulotukiasiakkuudessa. Pääkaupunkiseudulla asiaan vaikuttavat myös korkeat asumiskustannukset.

6 PÖYTÄKIRJA 6 (6) 7 Muut asiat Haapalehto kertoi olevansa mielellään käytettävissä, mikäli monikulttuurisuusohjelman seurannasta halutaan käydä keskustelua esimerkiksi neuvottelukunnan jäsenten valtuustoryhmissä. Puheenjohtaja muistutti, että seurantatuloksia voidaan käyttää esimerkiksi neuvottelukunnan kannanottojen tekemiseen. Käytiin läpi syksylle suunnitellut kokoukset ja teemat: To Lapsiperheiden varhainen tuki (Valtuustotalo) Ti Työpaja koulutusteemasta (Omnia) Ke Monikulttuurisuusasiat kulttuuripalveluissa Ke Neuvottelukuntien ja ETNOn yhteiskokous (Vantaa) Ke Romaniasiat Sihteeri kertoi, että neuvottelukunnan jäsenet voivat jo etukäteen lähettää mahdollisia kysymyksiä lastensuojeluun liittyen. Seuraavaan kokoukseen kutsutaan myös Espoon kaupungin viestinnästä asiantuntija kertomaan muun muassa erilaisista mahdollisuuksista viestintään blogin avulla. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo