Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (6) Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Aika klo 17:46-19:46 Paikka Kirkkojärven nuorisotila, Kylätorintie 5 Osallistujat Luottamushenkilöjäsenet: Cristian Tudose pj Hossein Janei Päivi Käri-Zein Hanna Mutanen Ria Özberk Yhteisöjen asiantuntijajäsenet: Hanna Holm Marja Manninen Stanislav Marinets Mariam Varjonen Sirkka Wiman Heidi Zitting Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat: Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Poissa: Rauli Virtanen Eeva Sahlman Ibrahim Saylir Christina Gestrin Monika Semtsenko Mikko Törnqvist

2 Pöytäkirja 2 (6) Allekirjoitukset Cristian Tudose puheenjohtaja Katariina Lappalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Stanislav Marinets

3 Pöytäkirja 3 (6) Asiat Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Nuorisopalvelujen esittely /Kim Forsman ja nuoren näkökulma palveluihin 6 1 Espoo kaikille- projekti/elina Rautiainen 7 2 Espoon kotouttamisohjelma 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen

4 Pöytäkirja 4 (6) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17:46. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stanislav Marinets. 4 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin muilta osin, mutta puheenjohtaja esitti muutoksen kohtaan 7. niin, että maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehdon sijaan hän avaa keskustelun Espoon kotouttamisohjelman tämän hetkisestä luonnoksesta. Muutos hyväksyttiin. 5 Nuorisopalvelujen esittely /Kim Forsman ja nuoren näkökulma palveluihin Nuorisonohjaaja Kim Forsman kertoi, että Espoossa on 20 nuorisotilaa, joissa toimii yhteensä 105 työntekijää. Kirkkojärven nuorisotila on uusin ja juuri vastikään avattu. Nuorisotilat ovat pääsääntöisesti tarkoitettu kolmasluokkalaisista 17- vuotiaille nuorille. Osalla nuorisotiloista on erityispainotuksia. Yksi näistä on seksuaalivähemmistöjä huomioiva ja kaikille avoin nuorisotila Kirjava. Kirjavaan ovat tervetulleita kaikki vuotiaat nuoret. Nuorisotilojen kävijäkunta koostuu sekä kantaväestöstä että monikulttuurisista nuorista. Suvelan nuorisotila on tällä hetkellä suosituin ja siellä käy usein illan aikana jopa sata nuorta. Nuorisotiloilla on käytössä ilmainen jäsenkortti ja nimilistat kunkin illan kävijöistä. Jäsenkortin käyttöön on ehkä tulossa muutoksia. Nuorisonohjaajat ovat pitäneet tärkeänä yhteydenpitoa vanhempien kanssa tietyissä tilanteissa. Nuorisonohjaajia on ollut mukana kertomassa nuorisotiloista ja muusta nuorisopalvelujen toiminnasta mm. maahanmuuttajavanhemmille suunnatuissa kouluilla pidettävissä alueellisissa

5 Pöytäkirja 5 (6) vanhempainilloissa. Välillä kävijämäärissä on näkyvissä selviä tendenssejä. Forsmanin mukaan eri sukupolvien välillä on eroja siinä, miten paljon tiloilla käydään. Nuorisotilat tekevät mielellään yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Kirkkojärvellä suunnitellaan yhteistyötä Marttojen kanssa yhteisen kokkikerhon järjestämiseksi. Kokoukseen osallistui lyhyen aikaa kaksi nuorta poikaa, jotka olivat tilalla viettämässä vapaa-aikaansa. Molemmilla pojilla oli monikulttuurinen tausta. Saimme kuulla poikien kokemuksia eri nuorisotiloista ja toiveita muun muassa tilojen toiminnan kehittämisestä. Nuoret olivat sitä mieltä, että ohjaavien aikuisten puoleen oli helppo kääntyä. He toivoivat tilojen aukeavan iltapäivisin vähän aiemmin ja pitivät niitä nuorisotiloja hyvinä, missä pystyi pelaamaan esimerkiksi jalkapalloa sisätiloissa. 6 Espoo kaikille- projekti/elina Rautiainen Katsoimme Espoo kaikille- projektin projektikoordinaattori Elina Rautiaisen videotervehdyksen neuvottelukunnalle. Rautiainen kertoi projektin taustasta, tavoitteista ja toiminnasta. Projekti on osa hallituksen Merkityksellinen Suomessatoimintaohjelmaa. Ohjelman puitteissa kuntien nuorisotoimilla on ollut mahdollisuus hakea avustusta projekteihin, jotka liittyvät vihapuheen ja rasismin estämiseen sekä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen. Espoo kaikille- projekti on kaksivuotinen ja päättyy vuoden 2018 lopussa. Tavoitteena projektissa on saada aikaan vihapuheesta vapaa kaupunki nuorille, lisätä sekä nuorten että nuorten parissa toimivien tietoisuutta vihapuheesta ja lisätä keinoja puuttua siihen. Projektissa on muun muassa koulutettu nuorisonohjaajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja, vartijoita ja kirjastojen nuorten osastojen työntekijöitä tietoisemmiksi vihapuheesta ja vihapuheeseen puuttumisesta. Kaikki Espoon nuorisotilat ovat julistautuneet vihapuheesta vapaiksi alueiksi. Projektin tiimoilta on myös järjestetty erilaisia tapahtumia. Kokouksessa käytiin keskustelua muun muassa vihapuheen määrittelystä ja oltiin kiinnostuneita niistä keinoista, miten projektissa toimitaan vihapuhetta vastaan ja mitä keinoja kehitetään lisää vihapuheen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. 7 Espoon kotouttamisohjelma Puheenjohtaja avasi keskustelun tämän hetkisestä kotouttamisohjelmaluonnoksesta, mikä oli toimitettu neuvottelukunnan jäsenille tutustuttavaksi ennakkoon. Ohjelmaan toivottiin kirjoitettavan auki järjestöjen tekemää työtä kotouttamisen edistämisessä. Huolenaiheena oli myös se, tuleeko järjestöjen tekemä työ riittävästi hyötykäyttöön. Paljon keskustelua käytiin lasten ja nuorten eriarvoistumisesta ja oppimisen tuen riittämättömyydestä esimerkiksi alakouluissa. Oltiin huolissaan maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuuksista tukea lapsiaan riittävästi oppimisessa ja koulunkäynnissä. Toivottiin, että ohjelmassa olisi huomioitu enemmän alakouluikäisten lasten tuen tarvetta asiaan liittyvän tavoitteen muodossa. Ohjelmassa olevaa tavoitetta oppimistulosten erojen kaventamisesta ei koettu tässä suhteessa riittävänä. Neuvottelukunta kävi keskustelua koulujen

6 Pöytäkirja 6 (6) resursseista tukea lapsia ja nuoria oppimisessa sekä siitä, opitaanko koulussa riittävästi niitä asioita, joita tarvitaan jatko-opinnoissa tai työelämässä pärjäämisessä. 8 Muut asiat Finlandia-talolla järjestetty Monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla oli ollut hieno ja vaikuttava tilaisuus. Keskusteltiin, että Harmoniaviikkojen aikana helmikuussa monikulttuuriasiain neuvottelukunta järjestäisi workshoppeja aiheeseen liittyen. Neuvottelukunnan jäsenistä kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tapahtuman suunnitteluun. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:36.