Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake
|
|
- Jorma Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake Hakijan (osatoteuttajan) nimi: Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1. Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli (max n. 2 sivua) a. alueellinen taustoitus ja tarpeet Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan ja rakenteellisen sosiaalityön järjestämisestä sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä. Keskeisiä sosiaalihuoltolakiin liittyviä sosiaalipalveluita sosiaalityön näkökulmasta ovat itse sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Asiakaskeskeisyyden ja palveluiden käyttäjien osallisuuden lisääminen sosiaalityön asiakasprosessin eri vaiheissa on eräs tärkeimpiä uuden sosiaalihuoltolain periaatteita. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, osaamista ja asiakaskulttuuria sekä sitä, että palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia ja valmiuksia osallistua myös kehittämistyöhön tulee lisätä. Varsinais-Suomessa on tehty sosiaalityötä erilaisissa ja erikokoisissa yksiköissä ja osittain on pystytty keskittymään välttämättömiin hallinnollisiin tehtäviin sekä toimeentulotukityöhön. Asiakaslähtöisten ja osallistavien työ- ja toimintamuotojen kehittämiselle on suuri tarve. Tarvitaan uudenlaisia voimavarakeskeisiä yksilö- ja ryhmämuotoisen työn, rakenteellisen sosiaalityön ja ohjauksen menetelmiä, joilla voidaan osoittaa sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä edistävien toimenpiteiden tarpeellisuus ja vaikuttavuus. Hankkeella haetaan ratkaisuja sosiaalityön muutoksiin, jotka liittyvät perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen sekä uudenlaiseen sosiaalityöhön sosiaalihuoltolain avulla. Hankkeen avulla otetaan käyttöön uusia ja/tai vanhoja sosiaalityön menetelmiä ja osoitetaan kunnissa toteutettavan vaikuttavan sosiaalityön sisältöä, työtapoja ja malleja uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tavoitteena on osoittaa myös kuntien päätöksenteossa sosiaalityön tarpeellisuus ja vaikuttavuus sosiaalityön asiakkaiden elämässä toteuttamalla laaja-alaista ja kuntouttavaa sosiaalityötä. Uusi sosiaalihuoltolaki ohjaa kuntien työtä vahvemmin perustasolle pois korjaavista palveluista. Tämä edellyttää palvelutarpeen arvioinnilta ja sen osaamiselta enemmän, jotta asiakkaat sijoittuvat oikein ennaltaehkäisevän sosiaalityön tai toisaalta monialaisen yhteistyön ja useampien palveluiden pariin. Lisäksi vuoden 2017 alusta alkaen perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelaan korostaa palvelurakenteen ja näin ollen asiakkuuden alkuvaiheen, arvioinnin, painotusta vielä lisää. Kela-siirron myötä kuntien sosiaalityössä tullee korostumaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt, jotka kokevat syrjintää ja huono-osaisuutta. Kuntien kokemuksen mukaan näitä henkilöitä ovat muun muassa päihderiippuvaiset, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat tai muutoin moniongelmaiset asiakkaat. Muutokset edellyttävät kunnilta palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä itsessään, muutoksia tehtävärakenteeseen sekä osaamisen lisäämistä. Hankkeen avulla pystytään vuoden 2016 aikana suunnittelemaan ja valmistautumaan näihin muutoksiin arvioinnin asiantuntijana ja ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja aloittamaan uudenlaista sosiaalityötä heti vuoden 2017 alusta. Hankkeessa jatketaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) kuuluvan Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankkeen (PPPR-hanke) kehittämistyötä. Vuosina Varsinais-Suomen 20 kuntaa muodostivat Varsinais-Suomen Aikuiskaste hankeosion, joka päättyi Ainoastaan kaksi kuntaa jatkaa PPPR2-hankkeessa. Näin ollen 18 kunnassa kehittämistyö päättyy tilanteessa, jossa luotuja malleja ja lomakkeita on testattu käytännössä ja niistä on kerätty palaute, mutta jatkokehittäminen päättyy. Kuntien kokemus on, että kehittämistyötä pitää edelleen jatkaa. Tämän hankkeen avulla tuetaan kuntia edelleen uuden sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakasprosessin ja siihen liittyvien lomakkeiden kehittämisessä, mikä aloitettiin Varsinais-Suomen Aikuiskaste-hankeosiossa. Tämän hankkeen lisäarvo jo aloitetun kehittämistyön jatkamiselle on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen vaikuttavuudessa ja sen osoittamisessa toimintakykymittareiden avulla. Samalla sekä työntekijät että asiakkaat tekevät rakenteellista sosiaalityötä. Uuden sosiaalihuoltolain
2 mukaista asiakasprosessia kehittämällä lisätään asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan sekä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimii samanaikaisesti ESR:n 5. toimintalinjaan kuuluva PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke, jonka tavoitteena on kehittää kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja yleisesti kuntoutuksen palveluja tukemaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palveluja. Hankkeen hallinnoija on Rauman kaupunki, jonka kanssa on alustavasti keskusteltu yhteistyöstä hankkeiden välillä. Lisäksi Loimaan kaupunki hallinnoi Tilanne haltuun! Sosiaalisen osallisuuden ja palveluohjauksen hanketta vuosina Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen palveluohjauksen malli heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja aikuisille. Käsillä oleva osatoteutussuunnitelma täydentää edellisiä kuntoutumista ja työllistämistä tukevia hankkeita keskittymällä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämiseen. Tähän hankkeeseen osallistuvat seuraavat Varsinais-Suomen kunnat: Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) Kaarina Laitila Lieto Loimaa Naantali Parainen Raisio-Rusko Salo Turku Uusikaupunki b. tavoitteet 1. Sosiaalityön menetelmällinen kehittäminen perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelaan 2. Sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin kehittäminen 3. Sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen c. osatoteuttajan rooli hankkeessa Hankkeen työntekijät sijoittuvat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen (Vasso). Vasson rooli on toimia hanketyön koordinaattorina, kokoajana ja tiedon välittäjänä Varsinais-Suomen alueella. Hanketyöntekijät suunnittelevat ja ohjaavat konkreettisesti ja käytännössä kunnissa tapahtuvaa kehittämistyötä yhteistyössä kuntien osoittamien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja/tai mahdollisten vastuutyöntekijöiden kanssa. Vasson rooli työn koordinaattorina on myös lisätä sosiaalityön yhdenvertaisuutta hankkeeseen osallistuvien kuntien välillä jakamalla tietoa ja ohjaamalla työtä samaan suuntaan. Lisäksi hanketyöntekijät yhteistyössä kuntien kanssa hyödyntävät alueen oppilaitosten resursseja muun muassa käynnistettäessä kehittämistyöhön osallistuvien asiakkaiden ryhmätoimintaa sekä järjestettäessä ja organisoitaessa levittämistoimenpiteitä kuten esimerkiksi monialaisia seminaareja ja tapahtumia sekä selvitettäessä toiminnan edistymistä. d. osatoteuttajan hankkeeseen tuoma uutuus- ja lisäarvo Hanke ottaa käyttöön jo aiemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja menetelmiä, jolloin työ kohdistuu ensisijaisesti käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Resursseja säästyy uuden suunnittelulta ja alkuvaiheen pilotoinnilta, jolloin hyvät käytännöt syventyvät. Hanke ennakoi ja toteuttaa vuoden 2017 alussa kunnissa tapahtuvaa muutosta ja antaa yksilö- ja ryhmätyön välineitä vaikuttavan sosiaalityön tekemiselle sosiaalihuoltolain mukaisesti. Hanke toteuttaa
3 täsmäkoulutusta muutosvaiheessa helpottamaan perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia kuntien/alueen sosiaalityölle. Hanke jatkaa alueella vuoden 2015 lokakuussa päättyvää kehittämistyötä, joka on edistänyt merkittävästi uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin käyttöönottoa ja sen soveltamista. Päättyvän hankkeen palautteen ja arvioinnin jälkeinen kehittäminen on jäämässä kesken. Hanke edistää toimintakykymittareiden käyttöä sosiaalityön vaikuttavuuden osoittamiseksi osana uuden sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia. Hankkeen kehittämistyö toteutetaan yhteiskehittämisen idealla osallistamalla niin asiakkaita, kokemusasiantuntijoita kuin työntekijöitäkin. Testaus toteutetaan palvelumuotoilun ideologian tavoin nopeilla ja yksinkertaisillakin kokeiluilla, jonka jälkeen arvioidaan onnistumiset ja epäonnistumiset. 2. Toteutus ja tulokset (max 2-3-sivua) Toteutus a. toiminnan kuvaus 1. Sosiaalityön menetelmällinen kehittäminen perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelaan Menetelmien kehittäminen muodostuu uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin mukaisesti uusin ja vanhoin menetelmin. Lähtökohtaisesti toteutuksen ideana on, että sosiaalityön virastoaika on ohi. Tätä ideaa tukee perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Menetelmien ja työtapojen kehittämisen tarkempi toteutus ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. Menetelmien ja työtapojen kehittämisen toteutus aloitetaan kuntien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja /tai vastuutyöntekijöiden kuulemisella ja asiakaskokemuksen kartoittamisella siitä, mitkä ovat tärkeimpiä kehittämisen kohtia. Tämän jälkeen hanketyöntekijät benchmarkkaavat hyviä käytäntöjä ja tutustuvat tarvittavassa laajuudessa aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka taustoittavat toteutuksen suunnittelua. Hanketyöntekijät laativat toteutuksesta suunnitelman, johon kirjataan pilotoitavat menetelmät, pilotoijat, aikataulu, alustava toimintatapa sekä arvio siitä, mitä saadaan aikaan ja mahdolliset mittarit ennen pilotointia ja sen jälkeen. Kehittämistyö toteutetaan pilottiasiakasryhmissä, joiden määrä vaihtelee kuntakoon mukaisesti. Kaikkiaan hankkeeseen osallistuvia asiakkaita tulee olemaan vähintään 90. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa matkan varrella. Hanketyöntekijät kokoavat kokemuksia koko prosessin ajan ja dokumentoivat ne. Alla on kuvailtu esimerkinomaisia menetelmiä ja työtapoja, joita voidaan pilotoida hankkeen aikana. Selvitetään jokaisen kunnan keskeisiä paikallisia toimijoita ja foorumeita, joihin sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja jalkautuvat tekemään ennaltaehkäisevää työtä kuten ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalialan opiskelijat voivat osallistua ennaltaehkäiseviin tapahtumiin ja toimintamuotoihin järjestämällä esim. pop up-tapahtumia tai toimintaryhmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin työntekijät ja toimijat. Kehitetään ja pilotoidaan erilaisia matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi avoin aamupäivä, jolloin asiakkaat eivät tarvitse ajanvarausta, ei asiakkuutta vaan työntekijä on paikalla ohjaamassa ja neuvomassa kuntalaisia, jotka paikalle saapuvat.
4 Hankkeeseen osallistuvissa kunnissa aloitetaan kotikäynnit kaikkien sosiaalityön asiakkaiden luo palvelutarpeen arviointia tehdessä. Kotikäynnit kuvataan toimintamalliksi, jossa kuvataan niiden sisältöä ja kehittämistarpeita. Etsitään kohtaamisen työvälineitä myös asiakasvastaanottojen ulkopuolelta. Esimerkiksi yhteydenotot asiakkaaseen puhelimitse tapaamisten välissä. Kehitetään ja pilotoidaan kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä asiakastyössä. Esimerkiksi työparityöskentelyssä tai monialaisessa yhteistyössä. Testaaminen toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kehitetään ja pilotoidaan ryhmätoimintaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työvälineenä. Kuntien sosiaalityöntekijät kokoavat omista asiakkaistaan ryhmätoimintaan sopivia ja siitä hyötyviä asiakkaita, joiden kanssa toimintaa testataan ja mallinnetaan omaan kuntaan tai alueeseen sopivaksi. Sosiaalialan opiskelijat voivat toimia esimerkiksi ryhmien apuohjaajina. Ensisijaisena kohderyhmä ovat kehittämistoimintaan osallistuvat asiakkaat, järjestö- ja muut kolmannen sektorin, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat sosiaalityön asiakkaat ja kohderyhmän kanssa työskentelevät sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaiset. Hankkeessa järjestettävät työntekijöiden teemoittaiset koulutukset tarkentuvat vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja ne toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Koulutus toteutetaan seminaareissa, jotka ovat avoimia sekä työntekijöille että asiakkaille ja niiden tuloksia levitetään myös laajemmalle yleisölle valituilla alueilla toteutettavissa pop up-tilaisuuksista (esim. yksi/2017 ja kaksi/2018). Pop-up-tilaisuuksien organisoinnissa ja toteutuksessa hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä. Erilaisissa tapahtumissa, toiminnan toteuttamisessa sekä tulosten levittämisessä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan monenlaisia ja luovia ratkaisuja kuten kuvan, videon, kirjoittamisen ja tarinallisuuden menetelmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä sosiaalityön asiakkaat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät ja kuntalaiset. Toimintakykymittareista järjestetään moniammatilliset alueelliset koulutukset, joissa on edustettuna kehittämiseen osallistuneiden asiakkaiden, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammattilaisten lisäksi myös kuntoutusalan ja terveydenhuollon toimijoita. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon monialaisen yhteistyön toimijat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat sosiaalityön erityistä tukea ja monialaista osaamista tarvitsevat asiakkaat. 2. Sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin kehittäminen Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on muun muassa turvata yhdenmukaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut ja edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Alueellamme toimineessa Varsinais-Suomen Aikuiskaste-hankkeessa syntyi työvälineitä edellisten lain tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta työ jäi kesken. Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti asiakkuuden alkuvaiheeseen palvelutarpeen arviointiin ja sen pohjalta asiakassuunnitelman laatimiseen. Palvelutarpeen arviointiin ja asiakasprosessiin yleisesti liittyvän kehittämistyön tarkempi toteutus ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Toteutuksen taustalla on koko kehittämistyön ajan sosiaalihuoltolaki ja sen tuoma kehys työskentelylle.
5 Kehittäminen kohdistuu työn sisältöön ja tarvittaessa tehtävärakenteisiin ja palvelurakenteeseen. Toteutus aloitetaan kuntien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja /tai vastuutyöntekijöiden kuulemisella ja asiakaskokemuksen kartoittamisella siitä, mitkä ovat tärkeimpiä kehittämisen kohtia asiakkuuden alkuvaiheessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja sitä kautta asiakassuunnitelman laatimisessa. Tämän jälkeen hanketyöntekijät suunnittelevat yhdessä kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja/tai vastuutyöntekijöiden kanssa kokeiltavia malleja ja ratkaisuja ongelmakohdille, joita pilotoidaan hankkeen aikana. Ratkaisuista ja malleista hanketyöntekijät laativat suunnitelman, johon kirjataan pilotoitavat asiat, pilotoijat, aikataulu, alustava toimintatapa sekä arvio siitä, mitä saadaan aikaan ja mahdolliset mittarit ennen pilotointia ja sen jälkeen. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa matkan varrella. Hanketyöntekijät kokoavat kokemuksia koko prosessin ajan ja dokumentoivat ne. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. Tuetaan kuntia ja alueita palvelutarpeen arviointilomakkeen käytönotossa ja kirjaamisessa. Lomakkeisiin liittyvissä työntekijöiden palautehaastatteluissa nousi esiin muun muassa seuraavia asioita. Lomakkeessa on edelleen pieniä muutostarpeita. Sen on todettu olevan liian pitkä ja yksityiskohtainen, vaikkakin näitä pidetään myös sen hyötyinä. Monialaisen yhteistyön lupalomake voisi taas olla erilläänkin palvelutarpeen arviointilomakkeesta. Palvelutarpeen arviointilomake voisi toimia suoraan asiakassuunnitelman pohjana konkreettisestikin. Lisäksi asiakkaille voisi olla oma lomake, jonka he voisivat täyttää jo kotona valmiiksi ja joka käytäisiin yhdessä läpi työntekijän kanssa. Hankkeessa pureudutaan näihin haasteisiin tarkemmin ja etsien ratkaisua niihin. SHL / 1301, 36 : Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään lomaketta tavalla, jolla se palvelee paremmin perheiden ja lähiyhteisöjen kanssa työskentelyä. Esimerkiksi Liedon perhepalveluyksikössä on jo aloitettu kehittämistyö, jolla tavoitellaan perheille ja muulle lähiyhteisölle sopivan lomakkeen ja työtavan mallintamista. Mallia levitetään ja hyödynnetään koko hankealueelle. SHL / 1301, 36 : Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Luodaan ohjeistus / ohjeistuksia asiakkuuden alkuvaiheeseen asiakasprosessin asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi (tietojen vaihtoon suostuminen ja luvan antaminen, mitä kuuluu asiakkaan oikeuksiin, mikä on hänen asemansa asiakkaana asiakasprosessin eri vaiheiden aikana). Tällä tavalla tuotetaan tietoa asiakkaalle asiakkaan palveluymmärryksen pohjaksi, mikä edistää palvelun vaikuttavuutta ja asiakkaan aktivoitumista. (Virtanen, Suoheimo, Lamminmäki, Ahonen & Suokas 2011, ) Hankkeen alkuvaiheessa, viimeistään syksyllä 2016 järjestetään palvelutarpeen arvioinnin ja sen lomakkeen palauteseminaari, jossa käydään läpi kuntien ja alueiden kokemuksia, haasteita ja onnistumisia lomakkeen käytössä. Seminaari toteutetaan työryhmätyöskentelynä, jonka tuloksia viedään käytännön työhön hankkeessa. Seminaari on mahdollisuuksien mukaan monialainen siten, että siinä on sosiaalialan toimijoiden lisäksi edustettuna myös terveydenhuollon ja kuntoutusalan työntekijöitä sekä kokemusasiantuntijoita. Selvitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksia hyödyntää palvelutarpeen arviointia asiakassuunnitelman pohjana konkreettisestikin. Palvelutarpeen arviointilomakkeen mallintamista sekä yhdistämistä asiakassuunnitelmaan on mahdollisuus arvioida esim. monialaisessa
6 opinnäytetyöryppäässä, jossa on mukana sosiaali- ja terveysalan amk ja/tai ylempi amk opiskelijoita. Lisätään kuntien työntekijöiden arviointiosaamista koulutuksen ja edellä mainitun kehittämistyön avulla. Selvitetään ja mallinnetaan sosiaalityöntekijän rooli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Selvitetään myös sosiaaliohjaajan rooli arjen tukemisen, ohjauksen ja neuvonnan kannalta sekä se miten, toteutetaan palvelujen koordinointi ja yhteistyö asiakkaan verkostojen kanssa. Hankkeessa järjestettävä työntekijöiden teemoittainen koulutus tarkentuu vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Koulutus toteutetaan seminaareissa, jotka ovat avoimia sekä työntekijöille että kehittäjäasiakkaille ja niiden tuloksia levitetään myös laajemmalle yleisölle valituilla alueilla toteutettavissa pop up-tilaisuuksista (esim. yksi/2017 lopulla ja kaksi/2018). Pop-up-tilaisuuksien organisoinnissa ja toteutuksessa hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä. Erilaisissa tapahtumissa, toiminnan toteuttamisessa sekä tulosten levittämisessä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan monenlaisia ja luovia ratkaisuja kuten kuvan, videon, kirjoittamisen ja tarinallisuuden menetelmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä sosiaalityön asiakkaat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät ja kuntalaiset. Lisäksi hankkeessa testataan uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman osana toimintakykymittaria / -mittareita. Työterveyslaitoksen Solmukoordinaatiohanke tarjoaa kehittämishankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmäksi Kykyviisarin. Kykyviisari soveltuu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä muutoksen seurantaan. Kykyviisari tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia sekä ohjaamalla arvioijaa tai hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös mahdollisia muita toimintakykymittareita testataan kuntien ja alueiden tarpeiden mukaisesti (mm. AVAIN-mittari). Toimintakykymittareiden testaaminen edistää asiakasprosessin omaksumista ja asiakas- ja palvelusuunnitelmien kirjaamista sekä osoittaa sosiaalityön vaikuttavuutta samalla tuottaen rakenteellista tietoa päätöksentekoon. Toimintakykymittareiden avulla lisätään myös asiakkaiden osallisuutta asiakasprosessissa sekä selkeytetään sitä, mikä asiakkaiden keskeisin ongelma on, millaisia ratkaisuja siihen tarvitaan ja mistä siihen saa tukea ja apua. Näiden tietojen avulla pystytään ohjaamaan asiakasta myös paremmin kohti työllistymistä. Testaukseen osallistuvat valitut pilottiasiakkaat. Tarkemmat pilottiasiakkaiden määrät valitaan kuntakohtaisesti hankkeen alkuvaiheessa. Toimintakykymittareihin liittyvän kehittämistyön tarkempi toiminta ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. b. kohderyhmä -hankkeen välittömät kohderyhmät Sosiaalityön asiakkaat (ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta erityisesti) ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat.
7 -hankkeen välilliset kohderyhmät Asiakastyötä tekevät kuntien ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, jotka toteuttavat käytännön asiakaspinnassa tapahtuvaa kokeilutoimintaa sekä kolmannen sektorin toimijat. Rakenteellisen työn tasolla myös päätöksentekijät sekä sote-alueen toimijat. c. aikataulutettu toteutussuunnitelma (sis. mahd. mukaan myös tiedotus ja arviointi) Aikataulutus tarkkuustasolla (kevät 2016/syksy 2016 jne. hankeaika 3 v.) Syksy 2016 Hankkeen aloitus hallinnollisesti sekä hankkeeseen osallistuvien kuntien ja työntekijöiden organisoituminen kehittämistyöhön. (työpanokset, kehittämistiimit ja -työntekijät) Aikataulutetun toteutussuunnitelman laatiminen. (Mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee, pilotoinnin kesto, yhteistyötarpeet jne.) o Valitaan pilotoivat menetelmät ja työtavat ja kirjataan ne aikataulutettuun toteutussuunnitelmaan. o Järjestetään palauteseminaari sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin alkuvaiheesta ja erityisesti palvelutarpeen arvioinnin kokemuksista työryhmätyöskentelynä. Sisällytetään seminaarin tuotokset aikataulutettuun toteutussuunnitelmaan. o Toteutussuunnitelmaan sisällytetään toimintakykymittareiden testaus ja käyttöönotto osana menetelmien pilotointia ja asiakasprosessin kehittämistä. o Valitaan sopivat 3. sektorin ja järjestökumppanit yhteistyöhön ja kirjataan järjestöjen kanssa tehtävä kehittämistyö toteutussuunnitelmaan. Oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön käynnistäminen (ryhmäohjaus, opinnäytetyöt, seminaarien organisoinnit jne.). Käynnistetään kehittämistyötä. Kevät 2017 Syksy 2017 Jatketaan aikataulutetun toteutussuunnitelman laatimista tarpeen vaatiessa. (Mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee, pilotoinnin kesto, yhteistyötarpeet jne.) Aloitetaan kehittämistyö aikataulutetun toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Laaditaan tavoitteeseen 2 liittyvää materiaalia asiakasprosessin eri vaiheiden tueksi. Järjestetään arviointiosaamiseen lisäämiseen liittyvää koulutusta. Järjestetään toimintakykymittareiden käyttöön liittyvää koulutusta. Tuotetaan raporttia siitä, mitä hankkeeseen osallistuvien kuntien sosiaalityö on vuoden 2017 alusta alkaen. Raporttia voidaan käyttää myös rakenteellisen välineenä kuntien päättäjille sekä levittämis- ja juurrutustyöhön. Kevät 2018 Syksy 2018 Jatketaan kehittämistyötä tarpeen vaatiessa vielä kevään 2018 aikana. Järjestetään koulutuksia niistä teemoista, jotka katsotaan tarpeelliseksi mm. hankkeen luoman uudenlaisen sosiaalityön näkökulmasta Juurrutetaan ja varmistetaan uudenlaisen sosiaalityön toteuttaminen hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja levitetään tietoa hankkeen tuloksista muihin kuntiin ja alueelle. Kootaan hankkeen tulokset, raportoidaan ne ja julkaistaan raportteina tai verkkosivustolla. Tulokset- osahankkeen tuottamat raportit, aineistot jne. sekä muu materiaali, jota hankkeessa hyödynnetään 1. Hankkeen jälkeen kunnissa tehtävän sosiaalityön menetelmät, mukaan lukien ohjaus ja neuvonta, ovat
8 monipuolisia ja niiden käyttö pystytään osoittamaan. Tulosta mitataan hankkeen alussa ja lopussa tehdyn työntekijöiden kyselyn avulla sekä kuntien käytössä olevien uusien toimintatapojen määrällä. Menetelmien tueksi on syntynyt toimivia yhteistyöverkostoja alueelle. 2. Menetelmien vaikuttavuutta voidaan osoittaa toimintakykymittareiden avulla. Tulosta mitataan toimintakykymittareiden käyttöönotolla ja niiden osoittamalla tuloksella. 3. Työ on jalkautuvaa ja asiakkaille tarjotaan myös matalan kynnyksen periaatteella neuvontaa ja ohjausta. Tulosta mitataan jalkautuvan työn sisällöllä ja määrällä hankkeen lopussa. 4. Sosiaalityön rooli ennaltaehkäisevänä työnä on täsmentynyt. Tulosta mitataan asiakkuuksien määrällä. 5. Palvelutarpeen arvioinnista on tullut selkeä työväline kuntien sosiaalityöhön ja asiakkaiden osallisuus omassa palveluprosessissaan on lisääntynyt. Palvelutarpeen arvioinnista kertynyttä tietoa käytetään selkeämmin asiakassuunnitelman pohjana. 6. Alkuvaiheen arviointiin ja siihen liittyvään osaamiseen keskittymällä asiakkaat ohjautuvat nopeammin oikeiden palveluiden piiriin. Tulosta mitataan asiakkaiden subjektiivisen kokemuksen perusteella. Lähteet: Virtanen, P. Suoheimo, M. Lamminmäki, S. Ahonen, P. & Suokas, M Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. KUSTANNUKSET Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Yhteensä 1Yhteensä Kustannusten perustelut 2 Ostopalvelut Kustannus Yhteensä 2 Yhteensä Kustannusten perustelut 3 Muut kustannukset Kustannus Yhteensä
9 3 Yhteensä Kustannusten perustelut 4 Flat rate Kerroin Yhteensä % 4 Yhteensä 1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä Yhteensä Rahoitus 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Yhteensä 2.2 Yhteensä 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Yhteensä 3.2 Yhteensä 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Yhteensä 4.2 Yhteensä A + B Rahoitus yhteensä Yhteensä A + B Yhteensä
10 12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkinaaseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Alle 25- vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54- vuotiaita Yhteensä 90 Joista naisia 40 Yhteensä 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Yhteensä Lähiopetuspäiviä 20 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai 60 konsultointipäiviä Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 80
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma - 17.11.2016 Hakijan (osatoteuttajan) nimi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Y-tunnus 1796674-1
LisätiedotPRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus
Hanna Inkeroinen 9.10.2015 PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus PÄÄTAVOITE: Sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)
ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5) Sosiaali- ja terveysjohtajien kokous 19.8.2015 suunnittelija Hanna Inkeroinen Muutamia yksityiskohtia valmistelusta n Hakuaika tullee
LisätiedotSosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi
Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotHankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta
Hankkeen esittely Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola 4.10.2017 Lappeenranta 6.10.2017 Pirkko Haikara PROSOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa hanke Hallinto Hanketta johtaa SoNet Botnia.
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty
Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotEtunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies
19.3.2018 Etunimi Sukunimi 19.3.2018 Markus Seppelin Neuvotteleva virkamies PARTY -HANKE Osallisuutta ja parempaa osaamista rakennerahasto-ohjelmat hankkeen tavoitteet ja toteutus hankkeiden kipukohtia
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke
Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotMistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?
Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus
Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Helsinki, Kuntamarkkinat 12.-13.2018 Hankejohtaja Jutta Paavola 13.11.2018 Pari sanaa hankkeesta ESR-rahoitteinen STM:n päätöksellä toimiva valtakunnallinen
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotPRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa Pääkaupunkiseudun osahanke Pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön Socca 1 Valtakunnallinen hanke PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotVamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen
VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotPRO SOS -hankkeen kohderyhmä muodostuu seuraavista sosiaalihuollon asiakkaista:
VASSO YHTEISTYÖSOPIMUS 1.11.2016 Tässä yhteistyösopimuksessa sovitaan PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeen toteuttamisesta 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopijaosapuoli y- tunnus yhteystiedot
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen Hankejohtaja Jutta Paavola Pari sanaa hankkeesta Sosiaalialan osaamiskeskukset (7 + JY/KYC); hallinnoija
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke 1.4.2015-31.3.2018 RAHOITUS ESR, Sosiaali- ja terveysministeriö HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI n. 4,6 milj., josta ESR osallistuu 80 %, omarahoitus 20 % HALLINNOI
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotAjankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta
Ajankohtaista ISOssa: Haetaan uutta sosiaalityön osaajaa ja suunnitellaan ESR-hanketta Tarja Kauppila, johtaja, ISO 14.9.2015 UEF/Opetussosiaalikeskusverkosto, yleiskokous Wanted: erityisasiantuntija,
LisätiedotSuoran valinnan palvelut.
28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotVantaan kaupunki, Perhepalvelut. Henkilökohtainen budjetointi Avain kansalaisuuteen Vantaan työsuunnitelma
Vantaan kaupunki, Perhepalvelut Henkilökohtainen budjetointi Avain kansalaisuuteen Vantaan työsuunnitelma Pösö Hanna 4.5.2017 VALTAKUNNALLISEN ESR -HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa kehitetään henkilökohtaiseen
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotKommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta
Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta Marja Heikkilä Johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 6 pointtia 1. Sosiaalihuollon
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2010 rakennerahasto-ohjelma Ohjaamoa tukevien valtakunnallisten ja alueellisten hakujen hakuajat Pia Pirskanen 4.11.2014 Valtakunnallinen ESR-toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotPalvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke. Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma
Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma 2015 2017 5.9.2014 Timo Pettersson Projektikoordinaattori Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ASIANTUNTIJALAUSUNTO SUHTEESSA SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotESR TL5 hankekentän tilanne Koko maa / Alueet
ESR TL hankekentän tilanne..06 Koko maa / Alueet..06 Hankkeiden lukumäärät..06 EURA-järjestelmässä on 06 TL:n hanketta Näistä 6 on rinnakkaishankkeita Rinnakkaishankkeet (työllisyyspoliittisten toimien
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotKohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014
Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotAikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja
Aikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja 7.3.2019 Anna Arola-Järvi, selvityshenkilö Jenni Kiviluoto, aikuissosiaalityön erikoissuunnittelija MITÄ TAVOITTELEMME? Periaatteet valmistelun
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotOMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso
OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki
LisätiedotPROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA
PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA 2016-2019 www.prosos.fi 8.5.2019 PROSOS hanke 1.8.2016-31.7.2019 ESR TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Mukana seitsemän sosiaalialan
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotPELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN
PELILLISYYTTÄ JA LEIKILLISYYTTÄ AIKUISSOSIAALITYÖHÖN Työpaja 15.12.2017 : Leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuudet sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa PRO SOS-työpaja 15.12.2017
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
Lisätiedot