PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus

Transkriptio

1 Hanna Inkeroinen PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus PÄÄTAVOITE: Sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessin laadukkaan toimeenpanon tukeminen Alatavoitteet: 1. Sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen laadukkaan toimeenpanon tukeminen 2. Sosiaalityön vaikuttavien, asiakkaiden osallisuutta vahvistavien prosessien ja toimintamallien kehittäminen (työmuodot jne), kokeilu ja käyttöönotto 3. Käytäntölähtöisen tietoon perustuvan sosiaalityön kehittäminen ja rakenteellisen sosiaalityön toimintamallien kokeilu, testaus/toimeenpano ja arviointi (asiakkaan kokemustieto, työntekijän ammatillinen tieto ja paikallistieto) Varsinais-Suomen (kunnat: x, x, x) ja Satakunnan (kunnat: x, x, x) osatoteutussuunnitelma: 1) Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hankkeella haetaan ratkaisuja sosiaalityön muutoksiin, jotka liittyvät perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelaan sekä uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoon. Hankkeen avulla otetaan käyttöön uusia ja/tai vanhoja sosiaalityön menetelmiä ja osoitetaan vuoden 2017 alusta alkaen kunnissa toteutettavan sosiaalityön sisältöä, työtapoja ja malleja uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tavoitteena on osoittaa kuntien päätöksenteossa sosiaalityön tarpeellisuus ja vaikuttavuus sosiaalityön asiakkaiden elämässä toteuttamalla laaja-alaista ja kuntouttavaa sosiaalityötä. Kelassa on valmisteltu toimeentulotuen siirron toimeenpanoa jo pitkään ja samalla on mallinnettu ja kuvattu omia sisäisiä asiakas- ja toimintaprosesseja valmiiksi. Kuntaliitto on aloittanut kuntien asiakasprosessien määrittelyn yhteistyössä 10 kunnan kanssa. Työn tarkoituksena on ollut löytää ja kuvata yleisellä tasolla keskeisimmät asiakas- ja toimintaprosessit, jotka kuntiin toimeentulotuen osalta ja muutoin ovat jäämässä sekä tarjota työskentelystä syntyvät mallit ja kuvaukset kaikkien kuntien käyttöön. Tavoitteena on yhteistoimintamalli, joka on tarkoitus paikallisesti soveltaen ottaa käyttöön koko maassa. Mallien käyttöönotto ja soveltaminen tulee olemaan erittäin haastavaa ja kunnat ovat hyvin eri tilanteissa ottamaan niitä käyttöönsä. Käyttöönottoa vaikeuttaa oleellisesti muun muassa se, että vanhat totutut yhteistyökäytännöt kelan ja kuntien välillä katoavat. Tätä voidaan helpottaa sekä kuntien sosiaalialan ammattilaisia tukemalla että huomioimalla asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden näkökulma prosessien ja mallien jatkokehittämiseksi. Mikäli Kela-siirto toteutetaan ainoastaan perustoimeentulotuen toimeenpanon näkökulmasta Kelalähtöisesti, on suurena riskinä, että asiakkaiden palvelu- ja ohjautumisprosessi hajoaa ja kuntien sosiaalihuollon toiminnan, hallinnon, tietojärjestelmien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen vaikeutuu. Seurauksena voi olla, että uudistuksella ei saavuteta niitä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä, joita uudistuksella tavoitellaan, ja toisaalta joita sillä voidaan saavuttaa. Erityisen

2 riskialtista pelkästään perustoimeentulotukeen keskittyvä toimeenpano on kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja niille asiakkaille, jotka jatkossakin tarvitsevat sosiaalihuollon palveluja. Hankkeella pyritään lisäämään asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan sekä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä vähentämään sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiolähtöistä kehittämistä. Hankkeella tuetaan kuntia uuden sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakasprosessin käyttöönotossa ja sosiaalityön vaikuttavuuden osoittamisessa. Samalla sekä työntekijät että asiakkaat tekevät rakenteellista sosiaalityötä. Hankkeen tavoitteita ovat 1. aikuissosiaalityön menetelmällinen kehittäminen osana perustoimeentulotuen siirtymistä Kelaan ja 2. uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin käyttöönotto ja kehittäminen sekä asiakasosallisuuden vahvistaminen. Uutuus- ja lisäarvo? Hankkeen tuottama lisäarvo kuntien ja alueiden työhön on seuraavanlainen: Hanke ottaa käyttöön jo aiemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja menetelmiä esimerkiksi Kaste-ohjelmaan kuuluneilta kehittämishankkeilta, jolloin työ kohdistuu ensisijaisesti käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Resursseja säästyy uuden suunnittelulta, pilotoinnilta ja arvioinnilta ja hyvät käytännöt syventynyt. Tällä hetkellä alueella tehtävä rakenteellinen sosiaalityö on lähes olematonta. Hanke tuo malleja rakenteellisen työn tekemiselle kuntiin ja tukee niiden käyttöönottoa. Hanke ennakoi vuoden 2017 alussa kunnissa tapahtuvaa muutosta ja antaa välineitä vaikuttavan sosiaalityön tekemiselle. Hanke toteuttaa täsmäkoulutusta muutosvaiheessa helpottamaan mm. toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia. Hanke jatkaa alueella vuoden 2015 lokakuussa päättyvää kehittämistyötä, joka on edistänyt merkittävästi uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin käyttöönottoa ja sen soveltamista. Päättyvän hankkeen palautteen ja arvioinnin jälkeinen kehittäminen on jäämässä kesken. Hanke edistää toimintakykymittareiden käyttöä sosiaalityön vaikuttavuuden osoittamiseksi. Toteuttajan rooli? Hankkeen työntekijät sijoittuvat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen (Vasso). Vasson rooli on toimia hanketyön koordinaattorina ja kokoajana. Hanketyöntekijät suunnittelevat ja ohjaavat kunnissa tapahtuvaa kehittämistyötä yhteistyössä kuntien osoittaman työpanoksen ja kehittämistiimien kanssa. Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus (Pikassos) toteuttaa pääasiassa tavoitetta 1. Miten? 2) Toteutus ja tulokset Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Hankkeen kohderyhmä(t):

3 Hankkeen välilliset kohderyhmä(t): Aikataulutettu toteuttamissuunnitelma (sis. tiedotuksen ja arvioinnin) Palkkakustannukset ja niiden perustelut, ostopalvelut, muut kustannukset ym. Toteutus: 1. Aikuissosiaalityön menetelmällinen kehittäminen pikemminkin toimeentulotuen asiakkaiden aseman, palveluprosessien ja ohjautumisen turvaamisen sekä toimeentulotukiriippuvuuden vähentämisen ja tähän vaadittavan osaamisen ja palvelujen kehittämisen Kela on siis jo varsin pitkälle valmistellut omaa toimeenpanoaan sekä mallintanut/kuvannut omia Kela-siirron jälkeisiä sisäisiä asiakas- ja toimintaprosessejaan. Mikäli Kela-siirto toteutetaan ainoastaan perustoimeentulotuen toimeenpanon näkökulmasta Kela-lähtöisesti, on suurena riskinä, että asiakkaiden palvelu- ja ohjautumisprosessi hajoaa ja kuntien sosiaalihuollon toiminnan, hallinnon, tietojärjestelmien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen vaikeutuu. Seurauksena voi olla, että uudistuksella ei saavuteta niitä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä, joita uudistuksella tavoitellaan, ja toisaalta joita sillä voidaan saavuttaa. Erityisen riskialtista pelkästään perustoimeentulotukeen keskittyvä toimeenpano on kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja niille asiakkaille, jotka jatkossakin tarvitsevat sosiaalihuollon palveluja. Aikuissosiaalityön menetelmällinen kehittäminen kohdistuu sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin eri kohtiin uusin ja vanhoin menetelmin. Lähtökohtaisesti toteutuksen ideana on, että sosiaalityön virastoaika on ohi. Tätä ideaa tukee perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Hankkeeseen osallistuvissa kunnissa aloitetaan kotikäynnit asiakkaan luo palvelutarpeen arviointia tehdessä, mikäli asiakas antaa siihen luvan. Kotikäynnit kuvataan toimintamalliksi, jossa kuvataan niiden sisältöä ja kehittämistarpeita. Selvitetään jokaisen kunnan keskeisiä paikallisia toimijoita, joihin sosiaalityöntekijä jalkautuu tekemään ennaltaehkäisevää työtä kuten ohjausta ja neuvontaa. (mm. seurakunta, järjestöt yms.) Hankkeessa järjestettävä työntekijöiden teemoittainen koulutus tarkentuu vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Matalan kynnyksen keinoin tavoitettavat pääasiassa keskusteluapua kaipaavat? Testataan kunnissa järjestettävää ryhmätoimintaa yhteistyössä esimerkiksi järjestöjen kanssa. Kuntien sosiaalityöntekijät kokoavat omista asiakkaistaan ryhmätoimintaan sopivia ja siitä hyötyviä asiakkaita, joiden kanssa toimintaa testataan. Testataan erilaisia matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi avoin aamupäivä, jolloin asiakkaat eivät tarvitse ajanvarausta, ei asiakkuutta vaan työntekijä on paikalla ohjaamassa ja neuvomassa kuntalaisia, jotka paikalle saapuvat.

4 Testataan kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä asiakastyössä. Esimerkiksi työparityöskentely, monialainen yhteistyö jne. - uudet työmuodot (kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen asiakastyössä esim. työparina) - perheen huomioiminen sosiaalityössä (lapsille ja perheille sopivan palvelutarpeen arviointilomakkeen kehittäminen) - yhteisösosiaalityö 2. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin käyttöönotto ja kehittäminen sekä asiakasosallisuuden vahvistaminen asiakasprosessin eri vaiheissa Asiakkaan etu on tärkeä osa uutta lakia. Näin ollen asiakasprosessia kehittämällä pystytään lisäämään asiakkaan osallisuutta. Jotain yleistä laista PPPR-hankkeen Aikuiskaste-hankeosiossa toteutetuissa työntekijöiden ja asiakkaiden palautehaastatteluissa asiakasprosessin eri vaiheista löytyi aiheita, joiden kehittämiseen keskitytään tässä hankkeessa. Tuetaan kuntia ja alueita palvelutarpeen arviointilomakkeen käytönotossa ja kirjaamisessa. MITEN??? o Lomakkeessa on edelleen pientä säädettävää (pitkä, liian yksityiskohtainen, voisiko lupalomake olla erikseen?, lomakkeen toimiminen asiakas- tai palvelusuunnitelman pohjana) o Asiakkaille kotona täytettävän palvelutarpeen arviointilomakkeen laatiminen, sen testaus ja käyttöönotto. Käyttö valikoiden. (ennaltaehkäisevyys?) SHL / 1301, 36 : Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään lomaketta tavalla, jolla se palvelee paremmin perheiden ja lähiyhteisöjen kanssa työskentelyä. (Esimerkiksi Liedossa perhepalveluyksikössä on jo aloitettu tämä työ!! menetelmät?! levittäminen koko hankealueelle?) SHL / 1301, 36 : Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleisja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Luodaan ohjeistus / ohjeistuksia asiakkuuden alkuvaiheeseen asiakasprosessin asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi (tietojen vaihtoon suostuminen ja luvan antaminen, mitä kuuluu asiakkaan oikeuksiin, mikä on hänen asemansa asiakkaana asiakasprosessin eri vaiheiden aikana)! tuotetaan tietoa asiakkaan palveluymmärryksen pohjaksi! tuloksena palvelun parempi vaikuttavuus ja asiakkaan aktivoituminen Hankkeen alussa, keväällä 2016?, järjestetään palvelutarpeen arvioinnin ja sen lomakkeen palauteseminaari, jossa käydään läpi kuntien ja alueiden kokemuksia, haasteita ja onnistumisia lomakkeen käytössä. Seminaari toteutetaan työryhmätyöskentelynä, jonka tuloksia viedään käytännön työhön. Muuta palvelutarpeen arviointiin liittyvää?

5 Asiakassuunnitelman suhde palvelutarve arviointiin ja asiakassuunnitelman kehittäminen. Omatyöntekijyys?! tehtävärakenne? Moniammatillisen tiimin toiminta? Hankkeessa järjestettävä työntekijöiden teemoittainen koulutus tarkentuu vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Matalan kynnyksen keinoin tavoitettavat pääasiassa keskusteluapua kaipaavat? Lisäksi hankkeessa testataan uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman osana toimintakykymittaria / -mittareita. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohanke tarjoaa kehittämishankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmäksi Kykyviisarin. Kykyviisari soveltuu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä muutoksen seurantaan. Kykyviisari tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia sekä ohjaamalla arvioijaa tai hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös mahdollisia muita toimintakykymittareita testataan kuntien ja alueiden tarpeiden mukaisesti (mm. AVAIN-mittari). Toimintakykymittareiden testaaminen edistää asiakasprosessin omaksumista ja asiakas- ja palvelusuunnitelmien kirjaamista sekä osoittaa sosiaalityön vaikuttavuutta samalla tuottaen rakenteellista tietoa päätöksentekoon. Toimintakykymittareiden avulla lisätään myös asiakkaiden osallisuutta asiakasprosessissa sekä selkeytetään sitä, mikä asiakkaiden keskeisin ongelma on, millaisia ratkaisuja siihen tarvitaan ja mistä siihen saa tukea ja apua. Näiden tietojen avulla pystytään ohjaamaan asiakasta myös paremmin kohti työllistymistä. Testaukseen osallistuvat valitut pilottiasiakkaat. Tarkemmat pilottiasiakkaiden määrät valitaan kuntakohtaisesti hankkeen alkuvaiheessa. Tulokset: Sujuvampi totun siirto Kelaan Sosiaalityössä on käytössä hyviksi todettuja, asiakaslähtöisiä menetelmiä. Sosiaalityö on ennaltaehkäisevää. Toimintakykymittari on otettu käyttöön ja sen avulla tehdään vaikuttavaa sosiaalityötä. Rakenteellisen sosiaalityön määrä on lisääntynyt. Kaikilla asiakkailla on asiakassuunnitelma kirjattuna. Hankkeen kohderyhmä(t): sosiaalityön asiakkaat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat Hankkeen välilliset kohderyhmä(t): kuntien ja alueiden sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät Hankkeen aikataulutus:

6 Kevät 2016 Syksy 2016 Hankkeen aloitus hallinnollisesti. Hankkeeseen osallistuvien kuntien ja työntekijöiden organisoituminen. (työpanokset, muut?) Aloitusseminaari? Järjestetään palauteseminaari palvelutarpeen arvioinnin kokemuksista. Työryhmätyöskentelyä! käyttöön tähän hankkeeseen. Testausten suunnittelua ja tarkemman toteuttamissuunnitelman laatiminen. Yhteistyösuunnitelman laatiminen Kelan kanssa. Muita suunnitelmia laadittavaksi? Kevät 2017 Syksy 2017 Uusien menetelmien testaaminen. Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelmien kehittämisideoiden pilotointi. Samanaikaisesti rakenteellisen sosiaalityön tekeminen. Kevät 2018 Syksy 2018 Tulosten koonti Juurruttaminen Loppuseminaari 3) Miten osahankkeessa kehitetään sosiaalihuoltolain mukaista asiakkuusprosessia? Tämä osio on kesken 4) Miten hankkeessa kehitetään rakenteellista sosiaalityötä? Tämä osio on kesken