Kokkolan suurteollisuusalueen TURVALLISUUSTIEDOTE. Julkinen tiedote 2014

Transkriptio

1 Kokkolan suurteollisuusalueen TURVALLISUUSTIEDOTE Julkinen tiedote 2014

2 Turvallisuustietoa koteihin 2014 Tässä tiedotteessa kerrotaan Kokkolan suurteollisuusalueen yritysten toiminnasta, alueella käytettävien kemikaalien vaaroista ja oikeista toimintatavoista onnettomuustilanteissa. Tiedote jaetaan lähialueella kaikille kotita lou k sille ja se on saatavilla sähköisesti osoitteessa Tiedote julkaistaan viiden vuoden välein. Säilytä tiedote. Vuosikymmenten menestystarina Kokkolan suurteollisuusalue (KIP) on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian teollisuuden keskittymä ja menestystarina vailla vertaansa. Alue sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. KIP on pintaalaltaan noin 700 hehtaaria. Alueen yritykset ovat useilla tuotemarkkina-alueilla ja monilla eri mittareilla mitattuna johtavia maailmassa. Teollisuusyritykset ovat pääosin kansainvälisiä, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin kaikkialle maailmaan. Tänä päivänä alueella toimii lähes 20 teollisuusyritystä sekä yli 30 muuta näiden ydintoimintoja tukevaa yritystä. Näissä työskentelee päivittäin noin kaksi tuhatta henkilöä. Kehitys jatkuu, ja lähivuosina yritykset tulevat tarvitsemaan satoja uusia, osaavia, motivoituneita ja taitavia työntekijöitä jatkamaan menestystarinaa kansainvälisessä ilmapiirissä. Yhteistyöllä tuloksia KIP:lla toimivat yritykset, Kokkolan kaupunki ja viranomaiset tekevät jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi suurteollisuusalueella toimivista yrityksistä koostuvan turvallisuustyöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa alueen yleisten turvallisuusohjeiden ja käytäntöjen jatkuva kehittäminen sekä turvallisuusriskianalyysien, yritysten turvallisuusohjeistusten sekä -koulutusten koordinointi.

3 Teollisuusyritysten ja sataman alueet ovat aidattuja. Ajoneuvo- ja henkilöliikenne tapahtuu Port Towerin kautta. Tehdasaluetta ja sen portteja valvotaan. Yritykset seuraavat alueiden yleistä turvallisuutta myös kameravalvonnalla ja kiertävällä vartioinnilla. Pääsy tehdas- ja satama-alueille edellyttää aina henkilökohtaista kulkulupaa. Ennaltaehkäisy keskeistä Tärkein osa KIP:n yritysten turvallisuussuunnittelua on suuronnettomuusvaarojen sekä mahdollisten tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Jokaisella alueella työskentelevällä on velvollisuus tehdä ilmoitus kaikista prosessiin, työympäristöön tai ympäristöön liittyvistä poikkeamista ja vaaratilanteista. Ilmoitusten pohjalta ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin. Lisäksi KIP:lla tehdään jatkuvia tarkastuk sia ja turvallisuuskierroksia. Niissä käydään läpi yritysten turvalli suuteen, työsuojeluun ja pelastussuunnitte luun liittyviä asioita. KIP:lla toimii kaksi tehdaspalokuntaa, jotka onnettomuustilanteissa huolehtivat viranomaisten kanssa pelastustoiminnasta teollisuusalueella. Varautumista ja kouluttautumista KIP:n yritysten toimintaa arvioidaan jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaarojen tunnistamiseksi. Vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuusriskit on kartoitettu erilaisten riskianalyysien avulla. Yrityksissä työskenteleminen edellyttää voimassa olevaa työturvallisuuskorttia sekä KIP:n yleistä turvallisuuskoulutusta. Lisäksi kaikki alueella vierailevat henkilöt perehdytetään turvallisuusasioihin. 3 Standardit ohjaavat toimintoja Oman toiminnan jatkuvalla kehittämisellä KIP:n yritykset haluavat varmistaa sen, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Alueen yrityksillä on käytössään seuraavat standardeihin perustuvat johtamisjärjestelmät: ympäristöjärjestelmä ISO 14001, laatujärjestelmä ISO 9001:2000 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS Lisäksi alueen kemianteollisuuden yritykset ovat sitoutuneet Vastuu huomisesta -ohjelmaan. Satamassa noudatetaan kansainvälisen SOLAS-74 -yleissopimuksen ISPSsäännöstön turvallisuussäännöksiä.

4 KIP:lla käytetään, varastoidaan ja valmistetaan vaaralliseksi luokiteltuja aineita, joilla voi olla onnettomuustilanteissa useita vaaraominaisuuksia. Vaarallisia aineita kuljetetaan myös maanteillä, rautateillä ja merellä. Onnettomuusvaara on olemassa myös KIP:n ulkopuolella. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kokkolassa ja Kokkolan suurteollisuusalueella pelastustoiminnasta vastaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Pelastuslaitos on varautunut Kokkolan suurteollisuusalueella vaara- ja onnettomuustilanteisiin, koska niiden mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois. Onnettomuuksiin on varauduttu ulkoisen pelastussuunnitelman, sisäisten toimintaohjeiden sekä säännöllisen harjoittelun avulla. Pelastuslaitos harjoittelee alueella myös yhdessä tehdaspalokunnan ja toiminnanharjoittajien kanssa. Pelastusviranomainen tekee säännöllisesti viranomaisvalvontaa suurteollisuusalueella. Valvontatoiminnalla pyritään tunnistamaan onnettomuusriskejä ja ennaltaehkäisemään onnettomuuksia sekä varmistamaan, että Vaarallisten aineiden vaaraominaisuuksia - Myrkyllisiä aineita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. - Syttyviä aineita, jotka muodostavat palo- tai räjähdysvaaran. - Happea syrjäyttäviä aineita, jotka poistavat tilasta hapen ja siten ai heuttavat tukehtumisvaaran, esimerkiksi typpi ja hiilidioksidi. - Syövyttäviä aineita, jotka aiheuttavat palovammoja silmiin tai iholle, esimerkiksi vahvat hapot ja emäkset. - Hapettavia aineita, jotka ovat paloa edistäviä, esimerkiksi happi ja vetyperoksidi. - Myrkyllisiä syövyttäviä kaasuja, esim. ammoniakki, rikkidioksidi 4 mahdollisen onnettomuuden sattuessa pelastuslaitoksen toimintaedellytykset ovat olemassa. Lisätiedot virka-aikana kemikaalitarkastaja Joonas Nuolioja, puh KIP:n vaaralliset aineet Alueen ulkopuolelle vaaraa aiheuttavat onnettomuudet voivat olla lähinnä kaasuvuotoja, jotka voivat levitä lähialueelle näkyvinä tai hajusta tunnistettavina kaasupilvinä. Teollisuuslaitoksilla mahdollisesti syttyvissä tulipaloissa muodostuvaa haitallista savua ja nokea voi levitä myös lähiympäristöön. Viereisellä sivulla on esitetty KIP:lla yleisimmin käytettyjen kemikaalien ominaisuuksia. Yritysten turvallisuusselvitykset ja tarkat kemikaaliluettelot ovat saatavilla alueen yrityksistä.

5 AINE AINEEN VAARAOMINAISUUDET TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ MAHDOLLISEN SUURONNETTOMUUDEN LUONNE Kloori Ammoniakki Rikkidioksidi Kloorivety (eli suolahappo) Propaani Palavat nesteet: bensiinit, dieselöljyt, kerosiini, raskaat polttoöljyt ja orgaaniset hiilivetyyhdisteet Bromi Tionyylikloridi Vety Happi Krotonaldehydi Dimetyylisulfaatti Vihreänkeltainen noin 2,5 kertaa ilmaa raskaampi pistävänhajuinen kaasu. Ei pala eikä räjähdä. Väritön, ilmaa kevyempi pistävänhajuinen kaasu. Nesteammoniakki muodostaa aluksi höyrystyessään valkoisen pilven, joka laimetessaan muuttuu värittömäksi. Väritön, ilmaa raskaampi, pistävänhajuinen kaasu. Ei pala eikä räjähdä. Kloorivetyhappo eli suolahappo on vaalean kellertävä, pistävänhajuinen neste. Väritön propaani muodostaa ulkoilmassa ilmaa raskaampia pilviä, jotka kerääntyvät alaviin maastokohtiin. Kun aine vuotaa nesteenä, kaasupilvi voi olla osittain näkyvä. Syttyvä alue voi ulottua sumupilven ulkopuolelle. Kun aine vuotaa kaasumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Haju hajuton tai heikosti makeahko. Erittäin herkästi syttyvä neste. Höyry ilmaa raskaampaa ja voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Punaruskea höyrystyvä neste, kaasut ovat ilmaa raskaampia. Pistävän hajuinen, väritön tai kellertävä neste, joka reagoi voimakkaasti veden kanssa. Reaktiossa vapautuu kloorivetyä ja rikkidioksidia. Vety on väritön ja hajuton, erittäin helposti syttyvä kaasu. Vety on kevein kaikista kaasuista. Väritön ja hajuton hieman ilmaa raskaampi kaasu. Nesteytetty happi on väriltään vaalean sinistä ja erittäin kylmää. Voimakas hapetin. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa ja lisää tulipalon voimakkuutta. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu materiaali syttyvät helposti. Kellertävä pistävänhajuinen neste. Kaasut ilmaa raskaampia. Reaktiivinen. Voi muodostaa räjähtäviä höyry-ilmaseoksia. Ainetta on vaikea havaita värin ja hajun perusteella. Väritön tai kellertävä. Haju heikosti makeahko. Kaasut ilmaa raskaampia. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen, ympäristövaarallinen. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen, ympäristövaarallinen. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen. Ärsyttää silmiä, aiheuttaa yskää ja tukehtumisen tunnetta. Suuret pitoisuudet voivat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen (kaasu). Syövyttävä (kaasu ja liuos). Pääasiallinen vaara on propaanin erittäin herkkä syttyminen. Syttynyt propaani-ilma -seos palaa humahtaen. Pilven sisään jääneet saavat vaikeita vammoja. Palavien nesteiden höyry ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Suuret pitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Vuotoalue erittäin herkästi syttyvä. Haitallinen (kerosiini, diesel- ja polttoöljyt). Myrkyllinen (bensiinit). Erittäin herkästi syttyvä (bensiinit). Ympäristölle vaarallinen. Ärsyttää ihoa, voimakkaasti syövyttävää. Jo erittäin pieni määrä höyryä ärsyttää hengityselimiä, silmiä ja ihoa. Hengenvaarallista hengitettynä. Erittäin myrkyllinen. Ympäristölle vaarallinen. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet saattavat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Kaasupilvi saattaa aiheuttaa ärsytysoireita satojen metrien etäisyydellä päästölähteestä. Syövyttävä. Puhdas vetykaasu ei ole myrkyllistä. Vetykaasun hengittäminen muuttaa puheäänen korkeaksi. Suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen suljetussa tilassa. Vedyllä ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Happivuodon ylläpitämä palo on kiivas ja vaikeasti sammutettavissa. Ärsyttää hengityselimiä ja ihoa. Vakavan silmävaurion vaara. Erittäin myrkyllinen. Helposti syttyvä. Ympäristölle vaarallinen. Erittäin myrkyllinen. Syövyttävä. 5

6 Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien yritysten toimintaa ohjaa asetus, joka perustuu EU:n Seveso II -direktiiviin. Tämän mukaan tietyille KIP:n yrityksille on laadittu yksityiskohtaiset turvallisuusselvitykset ja riskinarvioinnit mahdollisista onnettomuuksista. Asetuksen noudattamista valvoo Tur vallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Alueen turvallisuusselvitysvelvolliset yritykset Boliden Kokkola Oy on tuotantokapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Sivutuotteina syntyviä höyryä ja rikkidioksidikaasua jalostetaan rikkihapoksi Bolidenin rikkihappotehtaalla. Outokummuntie 8, Kokkola tuotantojohtaja Arto Särkelä, puh. (06) CABB Oy valmistaa orgaanisia hienokemikaaleja. Kemirantie 1, Kokkola tehtaanjohtaja Juha Hiironen, puh Kokkolan satama on tavaraliikennemäärältään yksi Suomen suurimpia. Kantasatamassa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa joka sään terminaali. Kantasatamantie 50, Kokkola liikennepäällikkö Carita Rönnqvist, puh. (06) , Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali on Suomen suurin öljynjalostamoiden ulkopuolella toimiva palavien nesteiden varastointi- ja jakeluyksikkö. Terminaalista toimitetaan öljytuotteita koko väli-suomen alueelle. Outokummuntie 15, Kokkola terminaalipäällikkö Petri Lempiälä Freeport Cobalt Oy on maailman suurin koboltin jalostaja ja johtava kobolttituotteiden valmistaja. Kobolttiaukio 1, Kokkola toimitusjohtaja Jöran Sopo, puh (06) VR Transpoint Rautatielogistiikka vastaa alueen junaliikenteestä. Raaka- aineiden ja valmiiden tuotteiden lisäksi rautateitse kuljetetaan erilaisia teollisuuskemikaaleja. Satamatie 330, Kokkola palvelupäällikkö Arno Toppila, puh Oy Woikoski Ab valmistaa tuotantolaitoksillaan alueella happea, typpeä, argonia, vetyä ja hiilidioksidia eri teollisuudenalojen, elintarviketeollisuuden ja terveydenhuollon käyttökohteisiin. Satamatullintie 8, Kokkola tuotantoesimies Marko Hautala, puh Yara Suomi Oy Kokkolan toimipaikka valmistaa rehufosfaatteja ja kaliumsulfaattia sekä varastoi ja toimittaa ammoniakkia ja fosforihappoa. Kemirantie 1, Kokkola Stefan Brännkärr, puh

7 7

8 Toimintaohje yleisen vaaramerkin kuullessasi Yleinen vaaramerkki testataan joka kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12. Testauksessa kuuluu seitsemän (7) sekuntia kestävä, tasainen hälyttimen kokeilumerkki. YLEISEN VAARAMERKIN KUULLESSASI 1. Siirry sisätiloihin ja pysy siellä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. Testauksella kokeillaan hälytinjärjestelmän käyttökunto. Kokeilu ei edellytä väestöltä toimenpiteitä. Tiedustelusoittoja ei saa soittaa hätänumeroon 112. Lisää tietoa testauksista Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoinen, minuutin kestävä nouseva ja laskeva sireenin ääni. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Onnettomuuden sattuessa jokaisen on noudatettava viranomaisten ohjeita. Tutustu huolellisesti tähän ohjeeseen. Vaaratilanteessa ei ole aikaa harjoitella. Meidän jokaisen velvollisuutena on toimia näiden ohjeiden mukaisesti Kuuntele radiota ja avaa televisio saadaksesi lisätietoa ja ohjeita. Odota rauhallisesti viranomaisten antamia tiedotteita ja ohjeita, niiden julkaisu saattaa kestää. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Vältä puhelimen käyttöä, jotta linjat eivät tukkeutuisi. Hätäkeskus ei anna onnettomuudesta lisätietoja puhelimitse. Käytä puhelinta vain jos olet itse välittömässä avuntarpeessa. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. 8

9 Handlingsdirektiv vid allmän farosignal Den allmänna farosignalen testas den första helgfria måndagen varje månad kl. 12. Vid testningen hörs en sju (7) sekunder lång, jämn provsignal från larmanordningen. GÖR SÅ HÄR OM DU HÖR DEN ALLMÄNNA FAROSIGNALEN: 1. Förflytta dig inomhus och stanna där. Stäng dörrar, fönster, vädringsluckor och ventilationsanordningar. Genom testningen kontrollerar man att larmsystemet är i skick och att det fungerar som det ska. Testet förutsätter inga åtgärder av befolkningen. Inga förfrågningssamtal får ringas till nödnumret 112. Mer information om testningen på Den allmänna farosignalen är en kontinuerligt fortgående, stigande och fallande sirenton som varar i en minut. Den allmänna farosignalen betyder att befolkningen hotas av omedelbar fara. Vid en eventuell olycka bör var och en följa myndigheternas instruktioner. Bekanta dig noggrant med dessa handlingsdirektiv. Det finns ingen tid att öva i en risksituation. Det är var och ens skyldighet att följa dessa handlingsdirektiv Lyssna på radion och slå på tv:n för ytterligare information och anvisningar. Vänta i lugn och ro på myndigheternas meddelanden och instruktioner. Det kan dröja innan informationen kommer ut. Följ de anvisningar som ges. Undvik att använda telefonen så att linjerna inte blockeras. Larmcentralen ger inte ytterligare information om olyckan per telefon. Använd telefonen endast om du själv är i behov av omedelbar hjälp. Faran över-signalen är en obruten jämn ljudsignal vars längd är en minut. Denna signal betyder att faran är över. 8

10

11 Verksamheten vid företag som hanterar och lagrar farliga kemikalier omfattas av EU:s Seveso II-direktiv. I enlighet med detta direktiv har vissa företag på Karleby Storindustriområde utarbetat detaljerade säkerhetsutredningar och riskbedömningar för eventuella olyckor. Säkerhets- och kemikalieverket Tukes övervakar att direktivet efterföljs. Företag på området som är förpliktade att utarbeta säkerhetsutredningar Boliden Kokkola Ab är till sin produktionskapacitet en av världens största zinkfabriker. Som biprodukter till zinkproduktionen fås ånga och svaveldioxidgas som används för att framställa svavelsyra på Bolidens svavelsyrefabrik. Outokumpuvägen 8, Karleby produktionschef Arto Särkelä, tfn (06) CABB tillverkar organiska finkemikalier. Kemiravägen 1, Karleby fabrikschef Juha Hiironen, tfn Karleby hamn är i fråga om mängden godstrafik en av Finlands största. I stamhamnen finns Nordens enda allvädersterminal. Stamhamnsvägen 50, Karleby trafikchef Carita Rönnqvist, tfn (06) , Neste Oil Abp:s terminal i Karleby är den största enheten i Finland som utanför oljeraffinaderierna bedriver lagring och distribution av brandfarliga vätskor. Från terminalen levereras oljeprodukter till hela Mellanfinland. Outokumpuvägen 15, Karleby terminalchef Petri Lempiälä, tfn Freeport Cobalt är världens största förädlare av kobolt och ledande tillverkare av koboltprodukter. Kobolttiaukio 1, Karleby verkställande direktör Jöran Sopo, tfn (06) VR Transpoint Järnvägslogistik ansvarar för tågtrafiken på området. För- utom råmaterial och färdiga produkter transporteras olika industrikemikalier med järnväg. Hamnvägen 330, Karleby servicechef Arno Toppila, tfn Oy Woikoski Ab tillverkar syre, kväve, argon, väte och koldioxid för olika industribranscher, livsmedelsindustrin och användningsändamål inom hälsovården. Hamntullsvägen 8, Karleby produktionschef Marko Hautala, tfn Yara Suomi Ab Karleby fabriker framställer foderfosfater och kaliumsulfat samt lagrar och levererar ammoniak och fosforsyra. Kemiravägen 1, Karleby Stefan Brännkärr, tfn

12 ÄMNE FARLIGA EGENSKAPER HOS ÄMNET Klor Gröngul gas med stickande lukt, ca 2,5 gånger tyngre än luft. Brinner inte och exploderar inte. Ammoniak Färglös gas med stickande lukt, lättare än luft. Flytande ammoniak bildar vid förångning ett vitt moln som blir färglöst vid utspädning. Svaveldioxid Färglös gas med stickande lukt, tyngre än luft. Brinner inte och exploderar inte. Klorväte (dvs. saltsyra) Klorvätesyra eller saltsyra är en ljusgul vätska med stickande lukt. Propan Färglös propan bildar utomhus moln som är tyngre än luft och molnen söker sig till låglänta platser i terrängen. När ämnet är i vätskeform kan gasmolnet vara delvis synligt. Området som antänds kan sträcka sig utanför dimmolnet. När ämnet läcker i gasform är gasmolnet osynligt. Luktlös eller svagt sötaktig. Brandfarliga vätskor: bensin, dieselolja, fotogen, tung brännolja och organiska kolväteföreningar Mycket lättantändlig vätska. Är i ångform tyngre än luft och kan bilda explosiva blandningar med luft. INVERKAN PÅ HÄLSA OCH MILJÖ SAMT KARAKTÄREN HOS EN EVENTUELL STOROLYCKA Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde. Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig, farlig för miljön. Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde. Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig, farlig för miljön. Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde. Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig. Irriterar ögonen, framkallar hosta och kvävningskänsla. Hög koncentration kan vara livsfarlig vid inandning. Giftig (gas). Frätande (gas och lösning). Största faromomentet med propan är att det antänds mycket lätt. En antänd propan-luftblandning brinner med ett dån. Svåra brännskador är följden för den som är inne i molnet. Ångan från brandfarliga vätskor irriterar ögonen och luftvägarna. Höga halter förorsakar huvudvärk, illamående och svindel. Läckageområdet är mycket lättantändligt. Skadlig (fotogen, diesel- och brännolja). Giftig (bensin). Mycket lättantändlig (bensin). Farlig för miljön. Brom Rödbrun vätska som förångas, gaserna är tyngre än luft. Irriterar huden, starkt frätande. Redan en mycket liten mängd ånga irriterar andningsorganen, ögonen och huden. Livsfarlig vid inandning. Synnerligen giftig. Farlig för miljön. Tionylklorid Färglös eller gulaktig vätska, med stickande lukt som reagerar kraftigt med vatten. Vid reaktionen frigörs klorväte och svaveldioxid. Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde. Hög koncentration kan vara livsfarlig vid inandning. Ett gasmoln kan ge retningssymtom på flera hundra meters avstånd från utsläppskällan. Frätande. Väte Väte är en färglös och luktfri mycket lättantändlig gas. Väte är den lättaste av alla gaser. Syre Färglös och luktlös gas som är lite tyngre än luft. Flytande syre är ljusblått och väldigt kallt. Stark oxidant. Vid läckage medför syre antändningsrisk i slutna utrymmen och ökar kraften i branden. Kläder eller annat material indränkta med syre är lättantändliga. Krotonaldehyd Gulaktig vätska med stickande lukt. Gaser är tyngre än luft. Reaktiv. Kan bilda explosiva ångluftblandningar. Dimetylsulfat Ämnet är svårt att upptäcka med hjälp av färg eller lukt. Färglös eller gulaktig. Lukten är svagt sötaktig. Gaser är tyngre än luft. Ren vätgas är inte giftig. Andas man in vätgas ändrar rösten och blir ljusare. Höga halter kan tränga undan syret och medföra risk för kvävning i slutna utrymmen. Väte har inte konstaterats vara farlig för miljön. Direkt kontakt med flytande syre eller exponering för kalla syreångor orsakar köldskador på huden och i ögonen. En brand som underhålls av syreläckage är intensiv och svårsläckt. Irriterar andningsorganen och huden. Risk för allvarlig ögonskada. Synnerligen giftig. Synnerligen giftig. Frätande. 5

13 På Storindustriområdet används, lagras och tillverkas ämnen som klassificerats som farliga. Dessa kan ha flera riskegenskaper vid en olycka. Farliga ämnen transporteras även via landsväg, järnväg och sjövägen. Det finns en risk för olyckor även utanför Storindustriområdet. Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk ansvarar för räddningsverksamheten i Karleby och på Karleby Storindustriområde. Räddningsverket är förberett på farliga situationer och olyckor på Karleby Storindustriområde eftersom det inte helt går att utesluta att någonting inträffar. Man har garderat sig mot eventuella olyckor med hjälp av en extern räddningsplan, interna handlingsdirektiv och regelbundna övningar. Räddningsverket övar även på området tillsammans med fabriksbrandkåren och verksamhetsidkarna. Räddningsmyndigheten utför regelbundet myndighetstillsyn på Storindustriområdet. Genom tillsynsverksamheten strävar man efter att identifiera riskerna för olyckor och att förebygga olyckor samt att säkerställa De farliga ämnenas egenskaper Giftiga ämnen som kan vara skadliga för hälsan. Lättantändliga ämnen som utgör en brand- eller explosionsrisk. Ämnen som eliminerar syre i lokalen och därmed medför risk för kvävning, t.ex. kväve och koldioxid. Frätande ämnen som vållar brännskador på ögonen eller huden, t.ex. starka syror eller baser. Oxiderande ämnen som främjar brand, t.ex. syre och väteperoxid. Giftiga, frätande gaser, t.ex. ammoniak, svaveldioxid. 4 att räddningsverkets verksamhetsförutsättningar existerar, om en eventuell olycka inträffar. Ytterligare information ger kemikaliegranskare Joonas Nuolioja tjänstetid, tfn aluepelastuslaitos KIP:s farliga ämnen Olyckor som förorsakar fara utanför området är närmast gasläckor som kan breda ut sig i närområdet som synbara eller på lukten igenkännbara gasmoln. Om en eventuell eldsvåda bryter ut i en industrianläggning bildas rök och sot som kan sprida sig till den närmaste omgivningen. På vidstående sida presenteras egenskaperna hos de vanligaste kemikalierna som används på Storindustriområdet. Företagens säkerhetsutredningar och de exakta kemikalieförteckningarna finns hos områdets företag.

14 Såväl industri- som hamnområdena är inhägnade. All fordonsoch persontrafik sker via Port Tower. Industriområdet och dess portar övervakas. Företagen bevakar även den allmänna säkerheten på sina områden genom kamerabevakning och med patrullerande vakter. Tillträde till fabriks- och hamnområdena förutsätter alltid en personlig passersedel. Förebyggande är viktigast Den viktigaste delen i säkerhetsplaneringen för företagen på Storindustriområdet är att förebygga risker för storolyckor, eventuella olycksfall och olyckor. Alla som arbetar på området har skyldighet att rapportera alla avvikelser och risksituationer som har att göra med processer, arbetsmiljö eller miljö. Med utgångspunkt i dessa rapporter vidtar man omedelbart åtgärder. Dessutom utförs regelbundna kontroller och säkerhetsronder på Storindustriområdet. Då går man igenom förhållandena kring företagens säkerhet, arbetarskydd och räddningsplaner. På Storindustriområdet finns två fabriksbrandkårer som tillsammans med myndigheterna sköter om räddningsverksamheten på industriområdet om en olycka sker. Förberedelser och utbildning Företagens verksamhet på Karleby Storindustriområde utvärderas kontinuerligt för att identifiera miljö-, hälso- och säkerhetsrisker. Riskerna för en storolycka i samband med hantering av farliga kemikalier har kartlagts med hjälp av olika riskanalyser. Ett villkor för att kunna arbeta på företagen är att du har ett giltigt arbetssäkerhetskort samt att du har avlagt Storindustriområdets allmänna säkerhetsutbildning. Dessutom blir alla som besöker Storindustriområdet informerade om säkerhetsfrågorna. Verksamheten styrs av standarder Genom att ständigt utveckla sin verksamhet vill KIP-företagen försäkra sig om att verksamheten inte förorsakar fara för varken människan eller miljön. Företagen på området använder ledningssystem som grundar sig på följande standarder: miljöledningssystemet ISO 14001, kvalitetsledningssystemet ISO 9001:2000 och ledningssystemet för arbetshälsa och arbetssäkerhet OHSAS De på området verksamma företagen inom den kemiska industrin har dessutom förbundit sig att följa branschens Ansvar för morgondagen-program. I hamnen iakttas säkerhetsföreskrifter enligt ISPS-regelverket inom den internationella sjösäkerhetskonventionen SOLAS 74. 3

15 Skyddsinformation till hemmen 2014 I detta meddelande berättar vi om företagen på Karleby Storindustriområde och deras verksamhet, om de risker som är förknippade med kemikalierna som används på området och om rätt tillvägagångssätt vid en olycka. Meddelandet delas ut till alla hushåll i närområdet och det finns även i elektronisk form på adressen Meddelandet publiceras vart femte år. Spara meddelandet. Årtiondenas framgångssaga Karleby Storindustriområde, KIP (Kokkola Industrial Park), är det största industriklustret för oorganisk kemi i Norden och en framgångssaga som saknar motstycke. Området ligger i stadsdelen Yxpila cirka fem kilometer nordväst om stadens centrum. Storindustriområdet omfattar cirka 700 hektar. Företagen på området är enligt flera mätmetoder världsledande på flera produktmarknader. Industriföretagen är till största delen internationella och merparten av produktionen exporteras över hela världen. På området verkar i dag nästan 20 industriföretag samt över 30 andra företag som stöder kärnverksamheterna. I dessa företag arbetar dagligen cirka personer. Utvecklingen går vidare, och inom de närmaste åren kommer företagen att behöva hundratals nya, kompetenta, motiverade och skickliga medarbetare för att fortsätta framgångssagan i internationell anda. Samarbete ger resultat Företagen på Storindustriområdet, Karleby stad och myndigheterna samarbetar kontinuerligt för att utveckla säkerheten på området. En arbetsgrupp för säkerhetsfrågor, som består av företagen på Storindustriområdet, arbetar dessutom med att ständigt utveckla områdets allmänna säkerhetsanvisningar och praxis samt att koordinera säkerhetsriskanalyser, genomgång av säkerhetsföreskrifter samt säkerhetsutbildningar på företagen.

16 SKYDDSINFORMATION om Karleby Storindustriområde Offentligt meddelande 2014