T I E T O A TURVALLISUUSTYÖSTÄ

Transkriptio

1 1

2 Tässä tiedotteessa kerrotaan, miten mahdollisessa vaaratilanteessa tulee toimia. T I E T O A TURVALLISUUSTYÖSTÄ Kokkolan kantasatamassa on Pohjoismaiden ainoa ja Euroopan suurin jokasään terminaali. TIETOA TURVALLISUUDESTA Kokkolan Suurteollisuusalueen yritykset julkaisevat viiden vuoden välein turvallisuustiedotteen, jossa kerrotaan teollisuusalueen toiminnasta, teollisuusalueella käytettäviin kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja oikeista toimintatavoista onnettomuustilanteissa. Tiedote jaetaan lähialueella kaikille kotita lou k sille. Lisäksi sitä on saatavissa teollisuusalueen porteilla. TURVALLISUUS ON MEILLE TÄRKEINTÄ Suurteollisuusalueen yritykset noudattavat toiminnassaan kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä. Oman toiminnan jatkuvalla kehittämisellä yritykset haluavat varmistaa sen, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Alueen yritykset tukevat johtamistaan kansainvälisiin standardeihin perustuvilla johtamisjärjestelmillä, joita ovat esimerkiksi ympäristöjärjestelmä ISO 14001, laatujärjestelmä ISO 9001:2000 ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS Alueella toimivat kemianteollisuuden yritykset ovat sitoutuneet alan omaehtoiseen Responsible Care - Vastuu huomisesta -ohjelmaan. Satamassa noudatetaan kansainvälisen SOLAS-74 -yleissopimuksen ISPS-säännöstön turvallisuussäännöksiä. ENNALTAEHKÄISEMME VAARATILANTEET Tärkein osa Suurteollisuusalueen yritysten turvallisuussuunnittelua on suuronnettomuusvaarojen sekä mahdollisten tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Jokaisella alueella työskentelevällä on velvollisuus tehdä ilmoitus kaikista prosessiin, työympäristöön tai ympäristöön liittyvistä poikkeamista ja vaaratilanteista. Näiden ilmoitusten pohjalta ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin. Lisäksi Suurteollisuusalueella suoritetaan jatkuvia tarkastuk sia ja turvallisuuskierroksia. Niissä käydään läpi yritysten turvalli suuteen, työsuojeluun ja pelastussuunnitte luun liittyviä asioita. TURVALLISUUS ON TEKOJA Suurteollisuualueella toimivat yritykset, Kokkolan kaupunki ja viranomaiset tekevät jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi Suurteollisuualueella toimivista yrityksistä koostuvan turvallisuustyöryhmän tehtäviin kuuluu mm. alueen yleisten turvallisuusohjeiden ja käytänteiden jatkuva kehittäminen sekä turvallisuusriskianalyysien, yritysten turvallisuusohjeistusten sekä -koulutusten koordinointi. Näiden toimijoiden ennakoivan turvallisuustyön tuloksina mm. raskas liikenne ohjataan uuden satamatien kautta Suurteollisuusalueelle ja teollisuuden ratapiha siirtyy kaupungin keskustasta Suurteollisuusalueelle. 2

3 K O K K O L A N S U U R T E O L L I S U U S A L U E PÄHKINÄNKUORESSA SUURTEOLLISUUSALUE TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA Kokkolan Suurteollisuusalue, KIP (Kokkola Industrial Park), on menestystarina vailla vertaansa. KIP on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Alue sijaitsee Ykspihlajassa noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Suurteollisuusalue on pintaalaltaan noin 700 hehtaaria. OSAAMISTA JA KANSAINVÄLI- SYYTTÄ JO VUOSIKYMMENIÄ Kokkolalainen kemianteollisuus on tarjonnut työtä ja toimeentuloa jo yli kuuden vuosikymmenen ajan. Tänä päivänä Suurteollisalueella toimii lähes 20 teollisuusyritystä sekä yli 30 muuta ydintoimintoja tukevaa yritystä. Nykyinen teollisuus on ollut jo vuosikymmeniä hyvässä kasvuvauhdissa ja kehittänyt omaa toimintaansa niin, että alueen yritykset ovat useilla tuotemarkkina-alueilla ja monilla eri mittareilla mitattuna johtavia maailmassa. Teollisuusyritykset ovat pääosin kansainvälisiä ja suurin osa tuotannosta menee vientiin kaikkialle maailmaan. Tänä päivänä alueella työskentelee päivittäin noin henkilöä. Kehitys jatkuu, ja lähivuosina yritykset tulevat tarvitsemaan satoja uusia, osaavia, motivoituneita ja taitavia työntekijöitä jatkamaan menestystarinaa kansainvälisessä ilmapiirissä. HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET KIP:lla on erinomainen logistinen sijainti. Syväsatamaan johtaa 13 metrin väylä ja sieltä on säännölliset laivayhteydet Eurooppaan. Kokkolan kantasatamassa on Pohjoismaiden ainoa ja Euroopan suurin jokasään terminaali. Satamasta yhteydet jatkuvat erinomaisina rautatieyhteyksinä samalla raideleveydellä aina Kiinaan saakka. Kokkolan Suurteollisuusalue ry on alueella toimiva yhdistys, jonka tehtävänä on luoda vahva pohja tulevaisuuteen. - Yhdistyksen ensisijainen tavoite on kehittää alueella jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja löytää synergiaa yhteistyöstä. Lisäksi tavoitteenamme on alueen kehittäminen kokonaisuutena; mahdollisuuksien luominen uusille yrityksille, joiden toiminta sopii hyvin osaksi suurteollisuusalueen kehitystä ja tukee jo täällä toimivia yrityksiä, kertoo Kokkolan Suurteollisuusalue ry:n hallituksen puheenjohtaja, Boliden Kokkola Oy:n ESQ- ja kunnossapitojohtaja Arto Särkelä. 3

4 Oman toiminnan jatkuvalla kehittämisellä yritykset haluavat varmistaa sen, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. V A A R A T I L A N T E I S S A OSATAAN TOIMIA Suurteollisuusalueella turvallisuuden kehittämisessä yhteistyö on voimaa. Kuvassa KIPin turvallisuusryhmä. OLEMME VARAUTUNEET VAARATILANTEISIIN Kokkolan Suurteollisuusalueen yritysten toimintaa arvioidaan jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaarojen tunnistamiseksi. Vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuusriskit on kartoitettu erilaisten riskianalyysien avulla. Kokkolan Suurteollisuusalueen ulkopuolelle vaaraa aiheuttavat onnettomuudet ovat lähinnä kaasuvuotoja, jotka voivat levitä lähialueelle näkyvinä tai hajusta tunnistettavina kaasupilvinä. Teollisuuslaitoksilla mahdollisesti syttyvissä tulipaloissa muodostuvaa haitallista savua ja nokea voi levitä myös lähiympäristöön. Yritysten sisäisissä ja viranomaisten ulkoisessa pelastussuunnitelmassa on varauduttu teollisuusalueen mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Suunnitelmien perusteella teollisuusalueella järjestetään säännöllisesti koulutusta ja pelastusharjoituksia. HUOLEHDIMME TURVALLISUUS- OSAAMISESTAMME Kokkolan Suurteollisuusalueella toimii kaksi tehdaspalokuntaa, jotka onnettomuustilanteissa huolehtivat viranomaisten kanssa pelastustoiminnasta teollisuusalueella. Teollisuusyritysten ja sataman alueet ovat aidattuja. Ajoneuvo- ja henkilöliikenne tapahtuu valvottujen kulkuporttien kautta. Valvonta keskittyy tehdasalueiden pääporteille, mutta yritykset seuraavat alueiden yleistä turvallisuutta myös kameravalvonnalla ja kiertävällä vartioinnilla. Pääsy tehdas- ja satamaalueille edellyttää aina henkilökohtaista kulkulupaa. Yrityksissä työskenteleminen edellyttää voimassa olevaa työturvallisuuskorttia sekä Suurteollisuusalueen yleistä turvallisuuskoulutusta. Yritysten henkilökunnalle järjestetään myös kohdennettua turvallisuuskoulutusta esimerkiksi tulitöihin ja ensiapuun. Lisäksi kaikki Suurteollisuusalueella vierailevat henkilöt perehdytetään turvallisuusasioihin. SUURTEOLLISUUSALUEEN VAARALLISET AINEET Suurteollisuusalueella käytetään, varastoidaan ja valmistetaan vaaralliseksi luokiteltuja aineita, joilla voi olla onnettomuustilanteissa useita vaaraominaisuuksia. Myrkyllisiä aineita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Syttyviä aineita, jotka muodostavat palo- tai räjähdysvaaran. Happea syrjäyttäviä aineita, jotka poistavat tilasta hapen ja siten aiheuttavat tukehtumisvaaran, esimerkiksi typpi ja hiilidioksidi. Syövyttäviä aineita, jotka aiheuttavat palovammoja silmiin tai iholle, esimerkiksi vahvat hapot ja emäkset. Hapettavia aineita, jotka ovat paloa edistäviä, esimerkiksi happi ja vetyperoksidi. Huomioi, että vaarallisia aineita kuljetetaan myös maanteillä, rautateillä ja merellä. Onnettomuusvaara on olemassa myös Suurteollisuusalueen ulkopuolella. 4

5 V A A R A L L I S T E N A I N E I D E N OMINAISUUKSIA Alla olevassa taulukossa on esitetty Suurteollisuusalueella yleisimmin käytettyjen kemikaalien ominaisuuksia. Yritysten turvallisuusselvitykset ja tarkat kemikaaliluettelot ovat nähtävillä Suurteollisuusalueen porteilla. AINE Kloori Ammoniakki Rikkidioksidi Kloorivety (eli suolahappo) Propaani Palavat nesteet: bensiinit, dieselöljyt, kerosiini, raskaat polttoöljyt ja orgaaniset hiilivetyyhdisteet Bromi Tionyylikloridi Happi Krotonaldehydi Dimetyylisulfaatti AINEEN VAARAOMINAISUUDET Vihreänkeltainen noin 2,5 kertaa ilmaa raskaampi pistävänhajuinen kaasu. Ei pala eikä räjähdä. Väritön, ilmaa kevyempi pistävänhajuinen kaasu. Nesteammoniakki muodostaa aluksi höyrystyessään valkoisen pilven, joka laimetessaan muuttuu värittömäksi. Väritön, ilmaa raskaampi, pistävänhajuinen kaasu. Ei pala eikä räjähdä. Kloorivetyhappo eli suolahappo on vaalean kellertävä, pistävänhajuinen neste. Väritön propaani muodostaa ulkoilmassa ilmaa raskaampia pilviä, jotka kerääntyvät alaviin maastokohtiin. Kun aine vuotaa nesteenä, kaasupilvi voi olla osittain näkyvä. Syttyvä alue voi ulottua sumupilven ulkopuolelle. Kun aine vuotaa kaasumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Haju hajuton tai heikosti makeahko. Erittäin herkästi syttyvä neste. Höyry ilmaa raskaampaa ja voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Punaruskea höyrystyvä neste, kaasut ovat ilmaa raskaampia. Pistävän hajuinen, väritön tai kellertävä neste, joka reagoi voimakkaasti veden kanssa. Reaktiossa vapautuu kloorivetyä ja rikkidioksidia. Väritön ja hajuton hieman ilmaa raskaampi kaasu. Nesteytetty happi on väriltään vaalean sinistä ja erittäin kylmää. Voimakas hapetin. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa ja lisää tulipalon voimakkuutta. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu materiaali syttyvät helposti. Kellertävä pistävänhajuinen neste. Kaasut ilmaa raskaampia. Reaktiivinen. Voi muodostaa räjähtäviä höyry-ilmaseoksia. Ainetta on vaikea havaita värin ja hajun perusteella. Väritön tai kellertävä. Haju heikosti makeahko. Kaasut ilmaa raskaampia. TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ MAHDOLLISEN SUURONNETTOMUUDEN LUONNE Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen, ympäristövaarallinen. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen. Ärsyttää silmiä, aiheuttaa yskää ja tukehtumisen tunnetta. Suuret pitoisuudet voivat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen (kaasu). Syövyttävä (kaasu ja liuos). Pääasiallinen vaara on propaanin erittäin herkkä syttyminen. Syttynyt propaani-ilma -seos palaa humahtaen. Pilven sisään jääneet saavat vaikeita vammoja. Palavien nesteiden höyry ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Suuret pitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta. Vuotoalue erittäin herkästi syttyvä. Haitallinen (kerosiini, diesel- ja polttoöljyt). Myrkyllinen (bensiinit). Erittäin herkästi syttyvä (bensiinit). Ärsyttää ihoa, voimakkaasti syövyttävää. Jo erittäin pieni määrä höyryä ärsyttää hengityselimiä, silmiä ja ihoa. Hengenvaarallista hengitettynä. Erittäin myrkyllinen. Ympäristölle vaarallinen. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet saattavat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Kaasupilvi saattaa aiheuttaa ärsytysoireita satojen metrien etäisyydellä päästölähteestä. Syövyttävä. Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Happivuodon ylläpitämä palo on kiivas ja vaikeasti sammutettavissa. Ärsyttää hengityselimiä ja ihoa. Vakavan silmävaurion vaara. Erittäin myrkyllinen. Helposti syttyvä. Ympäristölle vaarallinen. Erittäin myrkyllinen. Syövyttävä. 5

6 Suurteollisuusalueen turvallisuusselvitykset ja niihin liittyvät kemikaaliluettelot ovat nähtävissä Suurteollisuusalueen porteilla. TURVALLISUUSSELVITYS- VELVOLLISET YRITYKSET Lisätietoja näiden ja alueen muiden yritysten toiminnasta saa yritysten kotisivuilta ja osoitteesta Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien yritysten toimintaa ohjaa asetus, joka perustuu EU:n Seveso II -direktiiviin. Tämän mukaan tietyille Suurteollisuusalueen yrityksille on laadittu yksityiskohtaiset turvallisuusselvitykset ja riskinarvioinnit mahdollisista onnettomuuksista. Asetuksen noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. TURVALLISUUSSELVITYS- VELVOLLISET YRITYKSET KOKKO- LAN SUURTEOLLISUUSALUEELLA Air Liquide Finland Oy valmistaa kaasumaista happea ja typpeä alueen teollisuuden käyttöön. Lisäksi tehdas valmistaa nestemäistä hiilidioksidia paperi-, metalli- ja elintarviketeollisuudelle. Kemirantie 1, Kokkola Puh , Yhteyshenkilö: kunnossapitopäällikkö Marko Pisilä Boliden Kokkola Oy on tuotantokapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Sinkin tuotannon sivutuotteina syntyy höyryä ja rikkidioksidikaasua, joka jalostetaan rikkihapoksi Bolidenin rikkihapotehtaalla. Outokummuntie 8, Kokkola Puh. (06) , Yhteyshenkilö: tuotantojohtaja Jens Nyberg KemFine Oy valmistaa orgaanisia hienokemikaaleja. Kemirantie 1, Kokkola Puh , Yhteyshenkilö: tuotantojohtaja Juha Hiironen Kokkolan satama on tavaraliikennemäärältään yksi Suomen suurimpia. Kantasatamassa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa jokasään terminaali. Satamakatu 53, Kokkola Puh. (06) , Yhteyshenkilö: Liikennepäällikkö Carita Rönnqvist Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali on Suomen suurin öljynjalostamoiden ulkopuolella toimiva palavien nesteiden varastointia ja jakelua harjoittava yksikkö. Terminaalista toimitetaan öljytuotteita koko väli-suomen alueelle. Outokummuntie 15, Kokkola Puh , Yhteyshenkilö: terminaalipäällikkö Jani Rentola OMG Kokkola Chemicals Oy on maailman suurin koboltin jalostaja ja johtava kobolttituotteiden valmistaja. Tehtaalla valmistetaan päätuotteiden kobolttipulvereiden ja -kemikaalien lisäksi mm. kuparikatodia. Outokummuntie 6, Kokkola Puh. (06) , Yhteyshenkilö: EHS-päällikkö Kim Sundell VR TRANSPOINT vastaa alueen junaliikenteestä. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden lisäksi rautateitse kuljetetaan erilaisia teollisuuskemikaaleja. Rautatienkatu 1, Kokkola Puh , Yhteyshenkilö: järjestelymestari Eero Kivistö Yara Suomi Oy Kokkolan toimipaikka valmistaa rehufosfaatteja ja kaliumsulfaattia sekä varastoi ja toimittaa ammoniakkia ja fosforihappoa. Kemirantie 1, Kokkola Puh , Yhteyshenkilö: HESQ-päällikkö Tomi Asiala 6

7 KOKKOLAN SUURTEOLLISUUSALUEEN SIJAINTI 7

8 TOIMINTAOHJE YLEISEN VAARAMERKIN KUULLESSASI Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoinen, minuutin kestävä nouseva ja laskeva sireenin ääni. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Onnettomuuden sattuessa jokaisen on noudatettava viranomaisten ohjeita. MERKIN KUULLESSASI TOIMI NÄIN: 1. Siirry sisätiloihin ja pysy siellä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. 2. Kuuntele radiota ja avaa televisio saadaksesi lisätietoa ja ohjeita. Odota rauhallisesti viranomaisten antamia tiedotteita ja ohjeita, niiden julkaisu saattaa kestää. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeutuisi. Hätäkeskus ei anna onnettomuudesta lisätietoja puhelimitse. Käytä puhelinta vain mikäli olet itse välittömässä avuntarpeessa. 4. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. 8 Kun kuulet yleisen vaaramerkin, toimi oheisten ohjeiden mukaan. Tutustu huolellisesti tähän ohjeeseen. Vaaratilanteessa ei ole aikaa harjoitella. Meidän jokaisen velvollisuutena on toimia näiden ohjeiden mukaisesti.