Julkinen tiedote. Talvivaara Sotkamo Turvallisuustiedote

Transkriptio

1 Julkinen tiedote Talvivaara Sotkamo Turvallisuustiedote

2 Talvivaara lyhyesti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Talvivaaran kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan useita kymmeniä vuosia. Maailmanluokan varannot, edullinen tuotantomenetelmä ja suotuista toimintaympäristö luovat Talvivaaralle ja Kainuulle erinomaiset kasvun edellytykset. Tänä päivänä kaivosalueella työskentelee päivittäin noin tuhat henkilöä. Alueella toimii Talvivaaran lisäksi n. 100 muuta yritystä. Talvivaaran kaivosalueen pinta-ala on 61 neliökilometriä. Kaivos sijaitsee Sotkamon lounaisosassa noin km päässä Sotkamon keskustaajamasta. Lähin asutuskeskittymä on Tuhkakylä, joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kaivospiirin rajasta ja noin 9 kilometrin päässä tehdasalueesta. Talvivaaran kaivoksen metallientalteenottolaitokselta on matkaa lähimpään asuinrakennukseen noin 2,6 km ja lähimpään loma-asuntoon noin 4,4 km. Tietoa turvallisuudesta Talvivaara julkaisee vähintään viiden vuoden välein turvallisuustiedotteen, jossa kerrotaan kaivoksen toiminnasta, käytettäviin kemikaaleihin liittyvistä riskeistä ja oikeista toimintatavoista onnettomuustilanteissa. Tiedote jaetaan lähialueen kaikille kotitalouksille ja sitä on saatavana myös kaivosalueen portilta. Tiedotteen jakelualue on laajempi kuin mahdollinen onnettomuuden vaikutusalue. Tässä tiedotteessa on kerrottu, miten mahdollisessa vaaratilanteessa tulee toimia. 2

3 Tärkeintä toiminnassamme on turvallisuus Turvallisuus käytännössä Talvivaaran toimintaa ohjaa kansallinen lainsäädäntö, kansainväliset säädökset sekä Talvivaaran oma turvallisuuskulttuuri. Kemikaaliturvallisuuden osalta toimintaa säätelevät EU:n SEVESO II direktiivi, REACH-kemikaaliasetus ja CLP tuoteinformaatiovaatimukset. Talvivaaralle on tehty SEVESO II direktiivin edellyttämä turvallisuusselvitys ja siihen kuuluvat riskienarvioinnit, joissa yhtiö on osoittanut, että kaivoksella on pyritty ehkäisemään suuronnettomuusvaaroja ja rajoittamaan niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi on kaivoksella otettu käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja pelastussuunnitelma ja sekä toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuusselvitys ja niihin liittyvät kemikaaliluettelot sekä suuronnettomuusvaarojen riskienarviointi on yleisesti nähtävissä kaivoksen porttirakennuksessa. Turvallisuusselvitykset ja niihin liittyvät kemikaaliluettelot ovat nähtävissä kaivosalueen portilla. Jatkuvaa vahinkoriskien arviointia Talvivaarassa turvallisuuteen liittyvä riskienhallinta on järjestelmällistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa vaarojen tunnistamiseksi, riskien arvioimiseksi sekä riskitason pienentämiseksi. Talvivaara on moderni kaivos, jossa käytetään uusinta tekniikkaa, joka yhdessä kattavan riskien arvioinnin kanssa varmistaa turvallisen toiminnan. Jatkuva riskienhallinta perustuu tuotantoprosessien hyvään perussuunnitteluun. Uusille prosessivaiheille on tehty järjestelmälliset riskiarviot ja poikkeamatarkastelut jo suunnitteluvaiheessa (Hazard and Operability Study, HAZOP). 3

4 Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy Talvivaara Sotkamon kaivoksen alueella olevat tuotantorakennukset on suunniteltu ja rakennettu turvallisuusnormien mukaisesti. Teollisille prosesseille ja kemikaalien käsittelyyn määritellyt turvallisuusvaatimukset ohjaavat myös kaivoksen tuotannon toimintaa. Turvallisuuden varmistamiseen kuuluu: Riskien arviointi kiinteänä osana ohjaamassa investointitöiden suunnitteluprosessia. Kansainväliset ja kansalliset turvallisuusnormit, jotka koskevat valmistusprosesseja, tuotantolaitteistojen valintaa, prosessiohjausta - ja varojärjestelmiä. Turvallisuuteen liittyvät järjestelmät henkilöiden, ympäristön ja omaisuuden suojaamiseksi sekä laiteiden rikkoontumisen estämiseksi. Näitä ovat mm. automaatio-, mittaus-, prosessivalvonta- ja hätäpysäytysjärjestelmät. Järjestelmien säännöllisellä testaamisella varmistetaan turvallisuuden kannalta olennaisten laitteiden toiminta. Rakenteelliset ratkaisut mahdollisten onnettomuuksien rajoittamiseksi. Tehdasalueelle on mm. rakennettu erilliset keräysaltaat mahdollisten sammutusvesien talteenottoa varten. Paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät (savu, lämpö, kaasu, vesi, vaahto). Väljällä rakentamisella pyritään vähentämään mahdollisten onnettomuuksien vaikutuksia ympäristössä. Henkilökunnan perehdytys- ja koulutusohjelma ennen käyttöönottoa ja tuotannon aikana. 4

5 Tekoja turvallisuuden varmistamiseksi Ammattitaitoinen henkilöstö Turvallisuusinfrastruktuurin ja automaation ohella ammattitaitoinen henkilöstö on avainasemassa vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja häiriötilanteiden hallinnassa. Talvivaaran henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti turvallisuuden edistämiseksi. Koulutusta ja valmennusta annetaan ensiapu- ja alkusammutustaidoissa sekä prosessiosaamisessa. Tehdaspalokunta Talvivaarassa toimii kaivoksen eri tuotantoosastojen henkilökunnasta koostuva alkusammutustehtäviin koulutettu tehdaspalokunta. Mahdollisessa häiriö- ja onnettomuustilanteessa tehdaspalokunta pystyy reagoimaan nopeasti ja kykenee suorittamaan pelastustoiminnan alkutoimenpiteet jo ennen kunnallisen pelastusviranomaisen saapumista onnettomuuspaikalle. Kuljetukset Valtaosa kemikaalien ja metallituotteiden kuljetuksista tapahtuu junakuljetuksina. Raideliikenteessä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia kuin maanteillä, joten raideliikennettä suosimalla voidaan minimoida kuljetusten aiheuttamia riskejä. Alueella liikkumisen rajoittaminen Talvivaara Sotkamon kaivoksen alueella on rajoitettu yleistä liikkumis- ja oleskeluoikeutta turvallisuuden takaamiseksi. Liikkumiskielto osoitetaan sisääntuloväylille sekä myös muille kaivosalueella olevilla ajoreiteille sijoitetuilla kaivosaluetta osoittavalla kieltotaululla. Varsinainen tehdasalue on aidattu ja aidatulla alueella liikkuminen on aina luvanvaraista. Alueelle tulevat vierailijat opastetaan käyttämään asianmukaisia henkilösuojaimia. 5

6 Yleinen vaaramerkki mistä tietoa onnettomuustilanteessa? Talvivaara on saanut pelastusviranomaiselta luvan käyttää onnettomuustilanteissa yleistä vaaramerkkiä. Väestönhälytysmerkkiä käytetään ensisijaisesti kaivosalueella olevien henkilöiden varoittamiseksi, koska lähin asutus sijaitsee yli kahden kilometrin päässä tehdasalueesta. Yleinen vaaramerkki voi kuulua tuuleen suunnasta riippuen muutamien kilometrien päähän siis tehdasalueesta katsoen lähimpiin asutuksiin. Vaaramerkin antamista ja tässä tilanteessa toimimista varten kaivoksella on omat pelastussuunnitelmat ja toimintaohjeet sekä sisäisen viestinnän keinot. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina viranomaistiedote. Viranomaistiedotteet ovat joko hätätiedotteita, jolloin vaara on välitön tai muita viranomaistiedotteita, jolloin ihmishenkiin tai omaisuuteen kohdistuva vaara ei ole aivan välitön. Tiedotteet annetaan väestölle radion tai television välityksellä. Viranomaistiedotteet välitetään joko: 1) Radiosta YLE:n kanavilta: Viranomainen päättää luetaanko tiedote väittömästi (nk. hätätiedote) tai radio-ohjelmien sallimissa puitteissa (nk. viranomaistiedote). 2) YLE:n TV -kanavilta: Hätätiedote välitetään aina viivytyksettä. 3) TekstiTV:n sivulta 866. Pelastusviranomainen tekee tilanteesta aina myös mediatiedotteen, joka välitetään lehdistölle pelastustoimen mediapalvelun kautta. Mediapalvelu on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tavoitteena on nopeuttaa tiedon välitystä sekä helpottaa median edustajien ja viranomaisten työtä. Tiedotteiden sisällöstä vastaa toimintaa johtava pelastusviranomainen. Tällä sivulla on kerrottu viranomaistiedotteiden jakelusta radion ja TV:n välityksellä yleisen vaaramerkin tilanteissa. 6

7 Suuronnettomuusvaarat Osana turvallisuusselvitystä ja turvallisen toiminnan varmistamista Talvivaarassa on tehty ns. suuronnettomuusvaaran arviointi. Merkittävimpien onnettomuustilanteiden seurauksia sekä niiden laajuutta ja vaikuttavuutta myös kaivosalueen ulkopuolelle on arvioitu laskennallisesti mallintamalla. Suuronnettomuudella tarkoitetaan esimerkiksi huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa kaivoksen toiminnassa esiintyvästä hallitsemattomasta tilanteesta. Määritelmän mukaan tilanteesta voi tällöin aiheutua ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. Turvallisuusselvitystä ja toteutettua suuronnettomuuden vaaran arviointia koskevat säännökset ja vaatimukset perustuvat EU:n neuvoston ns. Seveso II-direktiiviin (96/82/EY). Talvivaarassa on tarkasteltu vaarallisten kaasujen ja nesteiden käyttöön liittyviä tilanteita, joissa voi syntyä sellaisen onnettomuuden vaara, jonka vaikutukset ulottuvat varsinaista vuotokohtaa tai onnettomuuspaikkaa kauemmas. Mallia käyttäen on arvioitu mahdollisen onnettomuuden aiheuttamia vaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja omaisuuteen sekä onnettomuuden vaikutusetäisyyksiä onnettomuuspaikalta. Mallin avulla on saatu arvio etäisyydestä ja alueesta, jonka sisäpuolella voi onnettomuustilanteessa aiheutua vaikutuksia ihmisten terveyteen esim. kemikaalin aiheuttamasta syttymisvaarasta, tulipalon aiheuttamasta kuumuudesta tai kemikaalin haitallisesta pitoisuudesta hengitysilmassa. Talvivaaran kaivoksella käytettävistä kemikaaleista on suuronnettomuuden vaaraa arvioitu aiheutuvan propaanin, rikkihapon, rikin, vetyperoksidin, kalsiumoksidin, polttoöljyjen sekä erilaisten kaasujen varastoinnista, käsittelystä ja käytöstä. Osan näistä kemikaaleista, kuten polttoöljyjen, kalsiumoksidin, happi- ja typpikaasun riskit rajoittuvat ainoastaan vahinko- tai vuotopaikan välittömään läheisyyteen, aiheuttaen siten vaaraa lähinnä työntekijöille. Kaivoksella käyttävissä kemikaaleissa on kuitenkin myös sellaisia, joiden aiheuttamat vaikutukset voivat ulottua onnettomuuspaikkaa kauemmaksi, osin jopa kaivospiirin ulkopuolelle. Lisäksi kaivoksen liuosaltaiden on arvioitu aiheuttavan suuronnettomuuden vaaraa, mikäli altaisiin syntyy vaurioita ja voimakkaasti happamat liuokset pääsevät vuotamaan vesistöön. Kaivosalueen vaaralliset aineet Kaivosalueella käytetään, varastoidaan ja valmistetaan vaarallisiksi luokiteltuja aineita, joilla voi olla onnettomuustilanteissa useita vaarallisia ominaisuuksia, näitä ovat: Myrkylliset aineet, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Syttyvät aineet, jotka muodostavat palo- tai räjähdysvaaran. Happea syrjäyttävät aineet, jotka poistavat tilasta hapen ja siten aiheuttavat tukehtumisvaaran, esimerkiksi typpi. Syövyttävät aineet, jotka aiheuttavat palovammoja silmiin tai iholle, esimerkiksi vahvat hapot ja emäkset. Hapettavat aineet, jotka ovat paloa edistäviä, esimerkiksi happi ja vetyperoksidi. Huomio,että vaarallisia aineita kuljetetaan myös maanteillä, valtaosin kuitenkin rautateitse. Onnettomuusvaara on olemassa myös kaivosalueen ulkopuolella. 7

8 Vaarallisten aineiden ominaisuuksia Aukeaman taulukossa on esitetty Talvivaarassa käytettävien kemikaalien ominaisuuksia Nestemäiset aineet Rikkihappo Natriumhydroksidi Kalsiumkarbonaatti Vetyperoksidi Palavat nesteet Luokittelu Syövyttävä Syövyttävä Ei vaaraominaisuuksia Hapettava Syttyvä Aineen kuvaus Rikkihappo on väritön tai ruskehtava, hajuton tai lievästi pistävän hajuinen öljymäinen neste. Se on huoneenlämpöisenä heikosti haihtuvaa. Natriumhydroksidiliuos eli lipeä on kirkasta, väritöntä ja hajutonta nestettä. Lipeä on voimakkaasti emäksistä. Kalsiumkarbonaatti eli kalkkikivi on hiilihapon kalsiumsuola. Se on kiinteää, valkoista ainetta, joka liukenee heikosti veteen. Vetyperoksidi on pistävänhajuinen, väritön neste. Vetyperoksidi on voimakas hapetin ja se reagoi herkästi muiden aineiden kanssa. Palaviin nesteisiin kuuluvat kaivoksella käytettävät polttoaineet: dieselöljy sekä kevyt- ja raskas polttoöljy. Aineen käyttö Rikkihappo varastoidaan väkevänä ja laimennetaan ennen käyttöä prosessissa. Rikkihappoa käytetään bioliuotuksessa sekä ph:n säädössä. Lipeää varastoidaan noin 50 % liuoksena ja laimennetaan ennen käyttöä. Lipeää käytetään ph:n säädössä sekä kaasunpesureissa. Kalsiumkarbonaattia käytetään saostuksessa ja ph:n säätöön Vetyperoksidi varastoidaan noin 50 % liuoksena ja laimennetaan ennen käyttöä. Vetyperoksidia käytetään saostusaineena. Polttoaineita käytetään työkoneiden polttoaineina sekä lämmöntuotannossa. Terveysvaikutukset Rikkihappo on voimakkaasti syövyttävää ja väkevän liuoksen joutuminen iholle, silmiin tai elimistön sisään aiheuttaa vakavia vaurioita. Pienemmissä pitoisuuksissa vaikutukset ovat vähäisempiä. Väkevä lipeäliuos syövyttää ihoa, silmiä sekä ruoansulatuskanavaa. Pienemmissä pitoisuuksissa haitat ovat vähäisempiä ja ilmenevät pidemmän ajan kuluttua altistumisesta. Kalsiumkarbonaattipöly voi ärsyttää ylähengitysteitä. Muilta osin kalsiumkarbonaatilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia. Altistuminen hengitysteitse aiheuttaa nenän, kurkun ja hengitysteiden ärsytystä. Palavan nesteen höyryt voivat aiheuttaa suurina pitoisuuksina pahoinvointia, väsymystä ja päänsärkyä. Ympäristövaikutukset Rikkihappo laskee maaperän tai vesistön ph:ta, jolloin sillä voi vakavassa onnettomuudessa olla ph:n laskusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lipeä nostaa maaperän tai vesistön ph:ta, jolloin sillä voi vakavassa onnettomuudessa olla ph:n noususta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kalsiumkarbonaatilla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Ilmaan joutunut vetyperoksidi hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta tai reaktioissa muiden aineiden kanssa. Polttoaineita voi onnettomuustilanteessa kulkeutua maaperään ja pohjaveteen. Vaikutukset rajoittuvat yleensä lähelle päästölähdettä. 8

9 Kaasumaiset aineet Nestekaasu Typpi Happi Rikkivety Rikkidioksidi Luokittelu Syttyvä Happea syrjäyttävä Hapettava Myrkyllinen Myrkyllinen Aineen kuvaus Nestekaasut ovat kaasumaisten hiilivetyjen seoksia, jotka varastoidaan ja kuljetetaan nesteytettyinä. Talvivaarassa käytettävä nestekaasu on propaania. Typpi on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Typpikaasulle on ominaista kemiallinen reagoimattomuus. Happi on hajuton ja mauton, ilmaa raskaampi kaasu. Happi on välttämätöntä elämälle, mutta korkeina pitoisuuksina kiihdyttää palmista. Rikkivety on väritön kaasu, jolla on voimakas mädäntyneen kananmunan haju. Rikkidioksidi on väritön, pistävänhajuinen, ärsyttävä tai syövyttävä kaasu. Aineen käyttö Nestekaasua käytetään metallien saostuksessa käytettävän rikkivedyn valmistuksessa. Typpikaasua käytetään suojakaasuna rikkivedyn valmistusprosessissa sekä prosessilaitteiden kaasutiloissa. Happea käytetään PLS liuoksessa olevan raudan saostukseen. Rikkivetyä käytetään metallien talteenotossa saostusaineena. Rikkidioksidia ei käytetä Talvivaarassa, mutta sitä syntyy, mikäli Rikki syttyy palamaan. Terveysvaikutukset Terveysvaikutukset voivat olla mahdollisia lähinnä sisätiloissa, mikäli kohonneita pitoisuuksia pääsee muodostumaan. Typpi syrjäyttää happea ja voi aiheuttaa suljetussa tilassa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen. Ulkotiloissa ei terveysvaikutuksia. Puhtaan hapen pitkäaikainen hengittäminen voi aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja yskää. Laimeneminen ilmassa on voimakasta, joten terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Rikkivety ärsyttää kohonneissa pitoisuuksissa limakalvoja ja hengitysteitä. Pienemmissä pitoisuuksissa aiheuttaa hajuhaittoja. Rikkidioksidikaasu ärsyttää silmiä, kosteita ihoalueita ja hengitysteitä kohonneissa pitoisuuksissa. Pienemmissä pitoisuuksissa aiheuttaa hajuhaittoja. Ympäristövaikutukset Ympäristöön joutuessaan nestekaasu höyrystyy ilmaan ja laimenee nopeasti eikä aiheuta ympäristövaikutuksia. Ympäristöön joutuessaan typpi sekoittuu ilmaan eikä sillä ole ympäristövaikutuksia. Happi sekoittuu ilmaan eikä sillä ole ympäristövaikutuksia. Rikkivety hajoaa ilmassa rikkidioksidiksi ja sulfaatiksi happea sisältävien radikaalien vaikutuksesta. Voi aiheuttaa happamoitumisen lisääntymistä ja sitä kautta ympäristövaikutuksia. Ilmaan joutunut rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa ja muodostaa rikkihapoketta. Voi aiheuttaa happamoitumisen lisääntymistä ja sitä kautta ympäristövaikutuksia. 9

10 Arvioidut riskit Riskienarviointien perusteella ihmisiin kohdistuvat terveysvaikutukset rajoittuvat pääasiassa kaivosalueelle tai heti sen välittömään läheisyyteen, alle 1,5 km etäisyydelle mahdollisesta onnettomuuspaikasta. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaivosalueen työntekijöihin. Laajemmalle leviäviä terveysvaikutuksia on arvioitu voivan aiheutua vain rikkivedyn ja rikkihapon käsittelystä. Vakavimmassa tarkastellussa onnettomuustilanteessa, jossa rikkihappoa pääsisi vuotamaan junan purkupaikalla, arvioidaan ihmisten havaitsevan hyvin lieviä vaikutuksia, kuten hapanta makua suussa, vielä noin 5,3 km päässä onnettomuuspaikasta. Mallin mukaisessa rikkivetykaasun vuototilanteessa arvioidaan vuodon seurauksena havaittavan vaikutuksia, kuten silmien ärsytysoireita, laajimmillaan noin 3,5 km etäisyydellä onnettomuuspaikasta. Mallien osalta on kuitenkin huomattava, että tarkastellut onnettomuustilanteet ovat hyvin harvinaisia ja mallintamisessa on pyritty arvioimaan vakavimpia mahdollisia onnettomuuksia. Vaarallisten kemikaalien aiheuttamien suuronnettomuuksien vaikutusaluetta ja alueelle sijoittuvia kohteita, kuten esim. asuinrakennuksia, voidaan tarkastella tämän sivun kartan avulla. Kartassa on esitetty ympyröiden kehien avulla edellä mainitut (1,5 ja 5,3 km) vaikutusalueet suuronnettomuustilanteissa. 10

11 11

12 Yleinen vaaramerkki mistä tietoa onnettomuustilanteessa? Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoinen, minuutin kestävä nouseva ja laskeva sireenin ääni. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Onnettomuuden sattuessa jokaisen on noudatettava viranomaisen ohjeita. MERKIN KUULLESSASI TOIMI NÄIN: 1. Siirry sisätiloihin ja pysy siellä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. 2. Kuuntele radiota ja avaa televisio saadaksesi lisätietoa ja ohjeita. Odota rauhallisesti viranomaisen antamia tiedotteita ja ohjeita, niiden julkaisu saattaa kestää. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeutuisi. Hätäkeskus ei anna onnettomuudesta lisätietoja puhelimitse. Käytä puhelinta vain mikäli olet itse välittömässä avuntarpeessa. 4. Vaara ohi merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. Talvivaara Sotkamo Oy, Talvivaarantie 66, Tuhkakylä, puh