Lopullinen versio; ). 2.2 Kaavoitus ja asuminen

Transkriptio

1 Perniöntien aluetoimikunta Lausunnon antaminen Salon kaupungin palveluverkkoselvityksestä 180/ /2011 aluepern 78 Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys (asianro. 180/ /2011) kokouksissaan ja Asiasta on pidetty kuulemistilaisuus Salon lukiossa Aluetoimikunnilta on pyydetty lausunto valmistelussa olevasta selvityksestä Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista. Perniöntien aluetoimikunta käsittelee selvitystä oman toiminta-alueensa palveluverkon osalta. Alla olevassa tekstissä on otsikon alussa oleva numero sama kuin selvityksessä (Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista. Lopullinen versio; ). 2.2 Kaavoitus ja asuminen Palvelustrategiaehdotuksessa on kuvattu kartalla viherkaupunki Salon aluejako, jota käytettäisiin asumisen suunnittelussa ja markkinoinnissa. Alueet on nimetty seuraavasti: Keskusta-alue, Merellinen Salo, Järvien Salo ja Jokien Salo. Aluetoimikunnan mielestä tämä jako tyypittää kaupungin pinta-alaltaan laa jan alueen hyvin maisemakuvan ja luonnon perusteella. Tällaisen aluejaon tarkoitus ja käyttötarpeet tulee kuitenkin selvittää tarkemmin ennen alue ajon virallista käyttöä. Tämä tapahtunee yleiskaavallisen ohjelmatyön yh teydessä. Samaan karttaan hahmoteltiin lisäksi eri palvelutason omaavia keskuksia. Keskusta (Salon, Halikon, Perttelin, Muurlan nykyiset keskukset) Aluekeskukset (Perniön ja Suomusjärven nykyiset keskukset) Palvelukylät (Särkisalon, Kiskon, Kiikalan, ja Kuusjoen nykyiset keskukset) Koulukylät (Perniön asema, Teijo, Kokkila, Hajala, Vaskio, Hiisi, Rekijoki) Tämäkin jaottelu ja käsitteistö selkenevät yleiskaavallisen ohjelmatyön yhteydessä. Nyt tekstissä palvelukyliksi nimetyt taajamat on karttakuviossa nimetty palvelukeskuksiksi. Aluetoimikunta korostaa sitä, että hallinnon ja palveluiden järjestämissopi muksen mukaan viherkaupunkistrategian keskeisenä tavoitteena on vah vistaa koko kaupungin alueen vetovoimaisuutta. Aluetoimikunta muistuttaa myös kaupunginhallituksen päätöksestä , jonka mukaan Salon kaupunki päätti osallistua saaristo poliittisen periaatepäätöksen laadintatyöhön.

2 2.3 Talous Talouden sopeuttamistarvetta esittävän kuvan 9 taulukko on niin pelkistet ty, että se ei aukea tavalliselle lukijalle. Tuloslaskelman ja rahoituslaskel man kaavoja käyttämällä talouden kokonaiskuva todennäköisesti avautui si. 3. Kehittämislinjausten lähtökohta Aluetoimikunta katsoo, että lähipalvelujen järjestämisessä palvelun saavu tettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Aihetta on käsitelty aiem min mm. julkaisussa: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Joakim Zitting, Katja Ilmarinen. KTL 43/2010.) 3.1 Varhaiskasvatuspalvelut Selvityksen mukaa tulevaisuudessa päivähoidon yksiköitä tulisi yhdistää kokonaisuuksiksi muiden kunnallisten palveluiden kanssa vähintään kolmen lapsiryhmän kokoisiksi päiväkodeiksi. Todetaan, että Perniön päiväkotipalveluita suunnitellaan entiselle kunnantalolle. Särkisalon päiväkotipalveluita on tarjota jatkossa koulun tiloissa, missä on jo nyt tilat esiopetusta varten. Saktan tiloja suunnitellaan vähintään 8 lapsiryhmän käyttöön vastaamaan Sirkkulan, Viitanummen ja Viitanlaakson tuleviin tarpeisiin (painotus alle 3-vuotiaisiin). Teijon alueen päivähoitotarpeen kasvuun varaudutaan yleiskaavassa merellistä Saloa kehitettäessä. Viitannummen ja Viitanlaakson varhaiskasvatuspalvelut toivotaan järjestet täväksi k.o. alueella. Vireillä olevan Rannikon yleiskaavan valmistuttua alueen asukasmäärä kasvaa merkittävästi, jolloin myös varhaiskasvatuspalvelujen tarve paikalli sesti korostuu Perusopetuksen alakoulut Selvityksessä todetaan, että yhdistymissopimuksen sopimuskauden päättymisen jälkeen päätöksentekoon tullee Mussaaren ja Nurkkilan koulujen tilanne, sillä molempien oppilasmäärät näyttävät jäävän alle yhdistymissopimuksen raja-arvojen tulevinakin lukuvuosina. Tilastojen ja nykytilanteen pohjalta sivistyspalveluissa on tehty seuraavia esityksiä palveluverkon kehittämiseksi. - Mussaaren koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin. - Nurkkilan koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat tilastointipäivänä Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin. - Perusopetus varautuu tilatarpeiden kasvaessa sijoittamaan oppilaita Karjalankatu 6:n (Sakta) tiloihin. Viitannummi ja Viitanlaakso alueina ovat Karjalankadun läheisyydessä. Aluetoimikunta huomauttaa, että alakoulujen lakkauttamisesityksillä ollaan edelleen yhdistymissopimukseen nähden liikkeellä etuajassa.

3 Uusien kaava-alueiden avaaminen vaikuttaa palvelutarpeen kehitykseen erityisesti mm. seuraavilla alueilla, joita on karkeasti luokiteltu kaavoituksen ja palveluverkon suhteen kahteen luokkaan. A. Koulussa ei juurikaan tilaa uusille oppilaille ja kaavoitusreserviä alueilla: - Viitanlaakso rakentuu koko ajan, uusia tontteja on noin 400. Tonttien rakentumisen hidasteena on alueen päiväkodin puuttuminen. Suunnittelussa tulisi huomioida alkuopetus ja mahdollinen alakoulun tarve päiväkodin lisäksi. Saktan kiinteistö voisi korvata oman alakoulun rakentamisen. B. Kasvu mahdollinen sekä asumisen että koulun palveluiden näkökulmasta - Perniössä on vielä tilaa oppilasmäärän kasvulle myös yläkoulussa. Perniössä on olemassa olevaa kaavoitusreserviä, joka odottaa rahoitusta infran rakentamiseen. - Teijolla koko ajan pientä lisäystä, sillä alueen loma-asuminen muuttuu vakinaiseksi. Uusi yksityinen hanke tuo mahdollisesti uutta tarjontaa eli kaavoitus tukee koulun säilyttämistä. Koulu vaatii korjauksia. Aluetoimikunta huomauttaa, että myös Särkisalossa on tonttireserviä ja koulussa tilaa. Viitannummen ja Viitanlaakson osalta voidaan viitata aiemmin varhaiskas vatuspalveluissa esitettyyn tarpeeseen Lukiot Vuonna 2010 nousi esille ajatus Perniön lukion lakkauttamisesta, mutta päätöksenteossa lakkauttamista ei nähty toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. Aluetoimikunta toteaa, että tehty päätös on hyvä Kansalaisopisto Yhteensä Salon kaupungilla on 58 omaa ja 22 muilta vuokrattua tilaa, joissa on kansalaisopistotoimintaa. Esityksessä on taulukko, jonka mukaan Perniössä olisi 10 omaa tilaa ja 8 vuokratilaa. Nämä sisältänevät myös Särkisalossa sijaitsevat tilat. Kansalaisopistotoiminnan hallinnon sekä keskusta-alueen palveluiden siirtämistä suunnitellaan Saktan Karjalankadun kiinteistön monitoimikeskukseen Nuorisopalvelut Etäisyydet kaupungin osista keskustaan ovat Salossa merkittäviä, joten myös muissa keskuksissa tulee olla nuorille turvallisia ja ohjattuja vapaa-ajan viettopaikkoja. Selvityksen mukaan tällä hetkellä nuorisotilaverkosto täyttää nuorten tarpeet hyvin Liikuntapalvelut Selvityksessä todetaan, että lähiliikuntapaikkoja tullaan kehittämään ja pitämään laadukkaassa kunnossa. Mikäli resurssit vähenevät, tämä voi edellyttää, että joistakin vähemmän käytetyistä tai huonokuntoisista paikoista luovutaan. Liikuntapalveluiden osalta palvelut säilyvät nykyisillä toi-

4 mipaikoilla. Aluetoimikunta korostaa, että hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuk sen mukaisesti tärkeinä lähipalveluina tulee pitää lähiliikuntapaikkoja. Perniön liikuntakeskus tulee edelleen säilyttää investointisuunnitelmassa. Särkisalossa on joitakin huonokuntoisia liikuntapaikkoja, jotka tarvitsevat saneerausta Kulttuuripalvelut Kuntalaisten kulttuuripalvelujen järjestämisen lähtökohtana on kehittää alueellista toimintaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä ikäihmisten palveluiden kanssa. Palvelut rakentuvat yhteistyönä ja palvelevat kuntalaisia kokonaisvaltaisesti ja tasapuolisesti. Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon SAMUn toimintaa kehitetään alueellisena lähipalvelupalvelutoimintana kulttuuri-, kirjasto-, liikuntaja ympäristöpolkuun liittyen ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kulttuuripalveluverkko rakennetaan pääosin kunnassa jo olevien muiden toimialojen toimipisteissä toteutettavien yhteistoimintojen kautta. Näin taataan tilojen yhteiskäyttö ja rakennetaan toimialat ylittäviä palvelumalleja ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamiseksi ja kuntalaisten elämänlaadun ylläpitämiseksi. Palveluverkko on siten ajateltu ihmisten yhteistoimintaverkostona, ei pääasiallisena tilaverkostona. Aluetoimikunta toteaa, että e.m. kohdat ovat merkittäviä ja kannatettavia Kirjastopalvelut Kuuden lähikirjaston yhteydessä toimii lisäksi kaupungin palvelupiste. Tulevaisuudessa palvelupisteen aukiolon ja toimivuuden turvaamiseksi myös Perniön palvelupiste sijaitsee kirjastossa. Särkisalon entinen kunnantalo muutetaan kirjaston, nuorisotoimen ja kun tosalin käyttöön. Vanha terveystalo voidaan myydä, jolloin saada rahoitus ta korjaamiseen. (lisätty kokouksessa ) Terveyspalvelut Selvityksessä todetaan, että alueellisten terveysasemien resursoinnissa on varauduttava kasvavaan eläkeikäisten määrään. Jo nyt yli 85-vuotiaistakin 80 % asuu kotona käyttäen normaaleja avoterveydenhuollon palveluita. Vastaanottoa pitävää lääkäriä kohden on yli 2000 asukasta, ja alueellisten terveysasemien palvelukysyntä kasvaa. Nykyinen perusterveydenhuollon palveluverkko perustuu entisten kuntakeskusten palvelurakenteeseen ja muuntuu kehityksen ja tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön rekrytointi on palveluverkon ylläpitämisen kannalta keskeistä, ja nyt toteutunut pienimmillä terveysasemilla parhaiten.

5 Alueellisten terveysasemien toimintaa vahvistetaan vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta ja erityispalveluita tuotetaan keskitetysti. Mielenterveys-, päihde- ja somaattisen perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan palvelukokonaisuutena alueellisilla terveysasemilla. Alueellisten palveluiden osalta on varauduttava väestön palvelutarpeiden muutoksiin suunnittelemalla koteihin vietäviä sairaanhoitopalveluita ja kuntoutusta. Esimerkkinä tästä on toiminnassa oleva kotisairaala ("seinätön sairaala"). Myös liikkuva terveyspalveluyksikkö turvaamaan reuna-alueiden palveluita voi olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Terveyskeskukset on luokiteltu kolmeen tasoon: 1. Keskitetyt palvelut ja laajat palvelut 2. Laajan palvelun alueelliset terveysasemat 3. Perustason hoito ja ennaltaehkäisevä lähipalvelu. Perniön terveyskeskus kuuluisi 2.-tasoon. Särkisalon alueella ei olisi yksikköä. Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia, mutta niiden palvelutarjontaa täsmennetään. Aluetoimikunnan mielestä lääkärin ajanvaraukseen perustuvaa sivuvas taanottoa Särkisalokodissa tulisi jatkaa. Muutoin selvityksen mukaan lähi palvelut on turvattu. Työterveyshuollon palveluita ei ole käsitelty. Aluetoimikunnan korostaa, että työterveyshuollon palvelut tulee pitää sel laisella laadullisella tasolla myös Perniön toimipisteessä, että paikalliset yritykset ovat valmiita tekemään sopimuksen kaupungin kanssa työter veyspalveluiden ostamisesta. Yritysten ja työntekijöiden edun mukaista on, että palvelut ovat saatavilla läheltä Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityöllä on aluetoimisto mm. Perniössä. Syksyllä 2011 palvelut on tarkoitus koota uudelle kaupungintalolle siten, että tarpeen vaatiessa varmistetaan palvelujen saatavuus mm. kotikäynnein tai muilla erityisjärjestelyillä. Sosiaaliasiamies on vuodelta 2009 antamassaan selvityksessä kirjoittanut seuraavasti: "Tällä hetkellä aluetoimistoissa ja sivuvastaanottopisteissä esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaat ovat saanet sen palvelun kuin ovat tarvinneetkin. Näitten palvelujen lopettamisessa tulisi käyttää erittäin tarkkaa harkintaa. Useimmat toimeentulotukea tarvitsevat ihmiset eivät pysty asioimaan netin kautta ja monet heistä tarvitsevat myös sosiaalityöntekijän henkilökohtaisen kontaktin. Salon laajuus ja se, että julkinen liikenne ei ole sellaista kuin esimerkiksi Helsingissä, edellyttävät sitä, että nykyisten aluetoimistojen ja sivuvastaanottopisteiden säilyttäminen on enemmänkin kuin kohtuullista kansalaisten palvelujen tavoitettavuuden kannalta." Aluetoimikunta pitää tärkeänä, että aikuissosiaalityön aluetoimisto säilyte tään lähipalveluna Perniön aluekeskuksessa, esim. terveyskeskuksen ti loissa. Kehitysvammahuollossa asumispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa järjestetään mm. Perniössä.

6 3.12. Vanhuspalvelut Selvityksen kuviossa 26 on kuvattu eri palvelurakenteiden vaikutus kustannuskehitykseen. Kehityskäyrät saattavat olla suuntaa antavia, mutta ilman mitään perusteluja esitys jää irralliseksi. Salon kaupungin vanhuspalveluiden tulevaisuutta on linjattu vuoteen 2020 asti vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelmassa, jota ollaan esittämässä valtuuston hyväksyttäväksi omana asianaan. Ikääntyneiden neuvontakeskukset toimivat kaupungin palvelukeskuksissa (palvelukampuksilla) ja palvelupäiväluonteisesti muissa kaupunginosissa. Neuvontakeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontakeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Toimintamallissa kunta, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Neuvontakeskuksen palveluihin kuuluvat riskiryhmiin kohdentuvat hyvinvointia edistävät moniammatilliset kotikäynnit. Palvelurakenteen muutos siirtää ympärivuorokautisen hoivan painopistettä tehostetun palveluasumisen ja erityisesti ryhmäkotien suuntaan. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman mukaan kaupungin omia tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna 2020 on yhteensä 233. Yksikköjä ovat mm. Perniökoti, Alppilakoti, Särkisalokoti ja Tiipilän ryhmäkoti. Hoivakotipaikkoja (ent. vanhainkoti) on yhteensä 244. Yhtenä yksikkönä toimii Alholan hoivakoti Perniössä. Monituottajamallin mukaisesti voidaan palveluita tarpeen mukaan täydentää hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuviossa 27 on esitetty ikäihmisten palveluyksiköt Salossa vuonna Perniöntien aluetoimikunnan alueella keskusta-alueen ulkopuolisia yksiköitä ovat Perniön palvelukampus, Perniön hoivakoti sekä palveluasumisen yksiköt Perniökoti ja Perniön hoivakoti. Särkisalokoti puuttuu tästä kuviosta. Aluetoimikunta pitää tärkeänä, että Särkisalokoti säilytetään tehostetun palveluasumisen yksikkönä. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuk sen mukaan entisten kuntakeskusten tärkeitä lähipalveluita ovat lasten päivähoito, perusopetus (1-6 lk.), lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveys palvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten pal veluasuminen. 4. Palveluverkkolinjauksia Palveluverkkolinjauksena selvityksessä todetaan, että palvelut tarjotaan kaupungin palveluverkkoon perustuen. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa joustavasti. Kiinteätä palveluverkkoa kehitetään jatkuvasti talouden, liikenteen, väestökehityksen ja palveluiden muutostarpeiden pohjalta. Tavoitteena on palveluiden saatavuuden edistäminen sekä sähköisten palveluiden että uusien esimerkiksi liikkuvien palvelumallien avulla. Koska selvityksessä esitetyt muutokset palveluverkossa toteutetaan vasta erikseen yksityiskohtaisen selvitykseen perustuen, aluetoimikunta esittää, että kaikista palveluverkon muutosta koskevista tulevista ehdotuksista pyy detään myös erikseen aluetoimikuntien lau-

7 sunnot. Ehdotus: Perniöntien aluetoimikunta antaa edellä olevan selostuksen mukaisen lausunnon. Päätös: Esitys lausunnoksi hyväksyttiin lisäyksellä kohtaan kulttuuripalveluihin.