KOIRAN KOTIKÄYTTÄYTYMINEN MITÄ EMME SAA SELVILLE LUONNETESTEISSÄ? Tuire Kaimio (eläintenkouluttaja, tietokirjailija, kennel Deictic)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOIRAN KOTIKÄYTTÄYTYMINEN MITÄ EMME SAA SELVILLE LUONNETESTEISSÄ? Tuire Kaimio (eläintenkouluttaja, tietokirjailija, kennel Deictic)"

Transkriptio

1 JALOSTUSNEUVOJIEN JATKOKURSSI Jyväskylä Yhdistelty seuraavista luennista: KÄYTTÄYTYMISEN GENEETTINEN POHJA Riitta Liimatainen (Jalstusagrnmi, MMM, Opaskirakulun jhtaja, Kennelliitn MH-kuvaaja sekä lunne-, lunnetesti- ja MH-työryhmien jäsen) KOIRAN KOTIKÄYTTÄYTYMINEN MITÄ EMME SAA SELVILLE LUONNETESTEISSÄ? Tuire Kaimi (eläintenkuluttaja, tietkirjailija, kennel Deictic) LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN Käsitteiden lunne ja käyttäytyminen välisen ern ymmärtäminen n tärkeää: Lunne mudstuu kiran perinnöllisistä taipumuksista sekä sen saamista kkemuksista ja ppimista asiista. Lunteesta taas vidaan saada viitteitä tarkkailemalla kiran käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Lunne n siis kiran taipumus käyttäytyä tietyllä (samalla) tavalla tietyissä tilanteissa. Perinteinen käyttäytymisgenetiikka lettaa, että minaisuuksien takana levat käyttäytymis- ja persnallisuuspiirteet vat perinnöllisiä, ja että perimä kattaa nin pulet niiden vaihtelusta. Kska eläinten ajatusten ja tunteiden selvittämiseksi ei le vielä kehitetty lutettavia mittausmenetelmiä, n tutkittava niiden käyttäytymistä. Lunneminaisuuksiin vaikuttavien tekijöiden jakautuminen: Geenit n % Ympäristötekijät 50-60% Jaettu ympäristö <10% (kasvuympäristö, jka vaikuttaa sisaruksiin samalla tavalla eli pentue) Ei-jaettu eli uniikki ympäristö (yksilön mat ainutkertaiset kkemukset) n. 25% yksilön kkemasta uniikista ympäristöstä Muut ympäristötekijät n. 20% Kiran käyttäytymiseen vaikuttavat lähinnä geenit, ympäristö (vaikutus alkaa j emän khdussa), ppiminen sekä emän antama malli, jka n lähes aina läsnä js ei pentu jää rvksi, ja jta vidaan pitää lähes perinnöllisenä. Mittareiden puuttuessa n vaikeaa saada selville täyttä 50% eläimen perinnöllisistä lunneminaisuuksista. Käyttäytyminen n seurausta ympäristövaikutusten mukkaamasta perinnöllisestä taipumuksesta ja se mudstuu reaktista tai reaktin puutteesta jhnkin ärsykkeeseen. Käyttäytyminen n sidksissa kiran vietteihin ja vastihin sekä pittuun käyttäytymiseen. Viettejä ja vaistja pulestaan hjaa mtivaati, eli mistä kira kkee levan itselleen ja selviytymiselleen hyötyä. Opittu ja vaistmainen käyttäytyminen vat jka tilanteessa kytköksissä tisiinsa eikä niitä vida täysin erttaa tisistaan, jten perimän suutta n vaikea arviida. Mitä enemmän käyttäytymiseen vaikuttavia geenejä löydetään, sitä enemmän humataan niiden timivan vurvaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa. Tisaalta mitä enemmän havaitaan eläinten ppivan, sitä selvemmäksi käy, että ppimisen phja n myös geneettinen.

2 LUONNEOMINAISUUKSIEN PERIYTYMINEN Kiranjalstus n kk rdun perinnöllisen tasn muuttamista haluttuun (parempaan) suuntaan. Tasn paranemisen perusedellytys n geneettinen muuntelu, kska ilman näitä yksilöllisiä erja kannassa ei le minaisuuksia, jiden välillä valita. Jtta muutksella lisi vaikutusta, sen tulee tietenkin lla seurausta perimän muutksesta ei ulkasun. Eläimen sukutaulu antaa viitteitä siitä, minkälainen eläimen tulisi tai se visi lla, sen ma tuls kert minkälaiselta se näyttää, mutta vain sen jälkeläisten tulkset sittavat, minkälainen se tsiasiassa n. Eläimen jalstusarva vidaan siis mitata vain sen jälkeläistulksella. Jalstustyössä n sattava erttaa järki ja tunteet man jalstusmateriaalin suhteen. Yksi yhdistelmä ei ehkä vie kk rtua suuntaan tai tiseen, mutta vaikuttaa silti varsin mneen kiraan ja ihmiseen. Js halutaan saada aikaan muutsta, mielenkiinnn täytyy khdistua kk rdun tilanteeseen, eikä vain seuraavaan astutukseen tai serttivittajaan. Muidenkin mielipiteet kannattaa ttaa humin, sillä asiita vi lähestyä mnesta eri kulmasta. Kasvattaak kasvattaja lisää jalstusmateriaalia miin tarpeisiinsa vai kivja lemmikkejä ihmisille vai nk jnkun yhdistelmän tarkituksena tuttaa harrastuskira sellaista haluavalle jne. Nämä vaihtehdthan eivät le tisensa pissulkevia! YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN JA PERIMÄN VAIKUTUS LUONNEOMINAISUUKSIIN Geenit + ympäristötekijät = käyttäytyminen Lunneminaisuuksiin vaikuttavia geenejä n vielä tistaiseksi löydetty vähän, mutta se tiedetään, että niitä n paljn ja yhteen minaisuuteen vaikuttaa useampi geeni, eli lunneminaisuudet periytyvät plygeenisesti. Osittain myös tästä syystä ympäristön ja geenien vaikutusta n vaikea erttaa tisistaan. Geenit säätelevät lunneminaisuuksia pääasiassa tissijaisesti vaikuttamalla kiran rakenteeseen, aivjen timintaan, hrmnien ja välittäjäaineiden tutantn ym. jtka vaikuttavat reaktiiden mutn, vimakkuuteen ja esiintymistilanteeseen. On löydetty myös jitakin geenejä jtka vaikuttavat suraan lunneminaisuuksiin. Muihin kiraeläimiin verrattuna kirien lunneminaisuuksissa n vain määrällisiä vaihteluita, eli kiraan ei saada jalstamallakaan sellaisia minaisuuksia, jita kiraeläimissä ei le (kärjistäen kiraa ei vida jalstaa esim. lentämään). Lunneminaisuuksien periytymisasteista Periytymisasteella tarkitetaan perinnöllisen vaihtelun suutta kaikesta kirien/rdun välisestä vaihtelusta tietyn minaisuuden suhteen. Lunneminaisuuksien periytymisasteet vat tyypillisesti alhaisia (h²=0,05-0,20), pikkeuksena erilaiset pelt, jilla periytymisaste arviidaan levan jpa 0,40-0,60. Periytymisaste vi lla näennäisen alhainen sen takia, että käytetty mittausmenetelmä ei le riittävän hyvä tai tutkittava ts riittävän suuri paljastamaan enempää. Pelk tai kamm jtain tiettyä asiaa khtaan ei periydy itsessään, vaan kuten allergiassa ja atpiassakin, periytyvää n taipumus pelkn. Pentueessa vi siis lla useita pelkkaita yksilöitä, jiden pelk suuntautuu eri khteisiin (krkeanpaikankamm, prraspelk, äänien pelk jne.). Alhainen periytymisaste ei kuitenkaan tarkita etteikö minaisuus lisi periytyvä ja etteikö siihen vitaisi jalstuksella vaikuttaa. Mitä enemmän ppulaatissa n geneettistä vaihtelua, sitä helpmpaa minaisuuden jalstaminen n. Vaihtelua n kuitenkin ltava, kska mitään minaisuutta ei ilman rturisteytyksiä saada rtuun jalstettua takaisin js kaikki geenivariantit hukataan.

3 Lunneminaisuuksien periytymisasteita: Labradrinnutaja, rttweiler, saksanpaimenkira h² Hermrakenne Kvuus Pulustushalu Timintakyky Temperamentti Terävyys Luksepäästävyys Saalisvietti Taisteluhalu.16 Yhteistyö Laukauspelttmuus Rhkeus Ystävällisyys (Waaij, Wilssn & Strandberg 2008; Liimatainen 2008; Ruefenacht 2002; Wilssn & Sundgren 1996) Sumalaiset paskirat: h² Temperamentti.20 Keskittymiskyky.18 Hermrakenne.26 Timintakyky.12 Stressi.29 Tiset kirat.11 Ihmiset.19 Liikenne.07 Paikka-arkuus.09 Kvuus.08 Kulutettavuus.29 (Nikknen 2009) Australialaiset paskirat: h² Valinta paskiraksi.44 Häiriytyvyys tisista kirista.09 Innstuvuus.09 Ksketusherkkyys Kuullla leminen.25 Haistelu.12 Luttamus.16 Istu.06 Tänne.14 Nut.24 Vaste kulutukseen.08 Suhtautuminen uuteen.06 Uteliaisuus.24 Seuraaminen.10 Lähellä kulkeminen.04 (Gddard & Beilharz 1983) Metsästysminaisuuksien periytymisasteita: h² Metsästysint Npeus Työskentelytapa Itsenäisyys Etsintäsäde Työskentelyhalu Yhteistyö Haukkumisfrekvenssi Ympäristön vaikutus Ympäristön vaikutus alkaa j hedelmöityksessä ja emn khdussa (emän ravitsemuksellinen ja hrmnaalinen tila). Emän tiineysaikana ja erityisesti sen viimeisellä klmanneksella kkema stressi saattaa aiheuttaa pelkja, ppimisvaikeuksia, levttmuutta ym. Ympäristötekijöiden vaikutus pentuun n vimakkaimmillaan nin 3-8 viikn iässä ja jatkuu vimakkaana läpi kk nuruusiän. Kiranjalstuksessa ydinngelma n ympäristön vaikutus kaikkiin tärkeisiin minaisuuksiin: Lunne- ja terveysminaisuudet vat mnen geenin aikaansaamia, ja ympäristöllä n erittäin suuri vaikutus näihin minaisuuksiin. Ympäristö vaikuttaa siihen, miten geenit ilmenevät, ja geenit pulestaan vaikuttavat siihen, miten ympäristö vaikuttaa yksilöön. Sen sijaan yhden tai muutaman geenin aikaansaamiin minaisuuksiin ympäristötekijöillä ei juurikaan le vaikutusta.

4 Ympäristötekijöiden jattelu ja niiden perkaaminen pis kirien tulksista jalstusvalintaa tehtäessä: Pysyvät Pennun kasvuympäristö lunne Pysyviä ympäristötekijöitä vaikea karsia pis Satunnaiset Odttamatn häiriö kkeen aikana, mittausvirheet Mnta mittausta/ketta, jista lasketaan keskiarv Systemaattiset eli sisäiset Sukupulen vaikutus, ikä Kirat arviitava esim. saman ikäisinä, vertailu samaan sukupuleen js mahdllista/järkevää Ympäristötekijöitä (pennun elinympäristö, kulutusmetdit, vurkausirytmin humiiminen jne.) mukkaamalla vidaan pitkälti vaikuttaa siihen, millainen kirasta aikuisena tuleeja nauttiik se elämästään mistajansa kanssa. LUONTEEN JA KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Wikipedia: Lunne eli lunt tarkittaa jllekin asialle tai ilmiölle minaisia merkittäviä timinnallisia piirteitä, jtka pysyvät eri tilanteissa. Usein lunteella tarkitetaan tietisen tai tuntevan lennn, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan yksilöllisiä piirteitä. Millainen n hyvä lunne? Tähän kysymykseen n vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Eri rtujen rtumääritelmissä n lueteltu adjektiiveja laidasta laitaan: aktiivinen, alitekykyinen, arvnsa tunteva, avin, elisa, hellä, herkkä, humikykyinen, huumrintajuinen, hyväntuulinen, innkas, itsenäinen, itsevarma, järkevä, karaistunut, kestävä, kiintyvä, kiltti, kuuliainen, lahjmatn, lapsirakas, leikkisä, lempeä, luttavainen, maltillinen, mukautuvainen, mapäinen, ppivainen, peltn, rakastettava, rauhallinen, rhkea, sisukas, ssiaalinen, sulkeutunut, säyseä, tarkkaavainen, tarmkas, tasapaininen, temperamentikas, timelias, tuhukas, uskllinen, valpas, vapautunut, viehkeä, vilkas, vimakas, ylpeä, ylväs, ystävällinen, älykäs Ovatk kaikki näistä kuvauksista mitattavissa? Ymmärtävätkö kaikki ihmiset nämä määreet samalla tavalla? Yleisimmät lunteen arviintimenetelmät: 1. Kasvattajan arvi kirasta: N se n vähän niinkun keskiarva parempi mun kasvateista. 2. Omistajan arvi kirasta: Hyvälunteinen, kiltti ja leikkisä. 3. Naapurin arvi kirasta: Saamarin räkyttävä piski. 4. Ulkmuttumarin arvi kirasta:..hyvä lunne. 5. Lunnetesti: 126 pistettä Tyypillisiä kmmentteja eri tilanteissa jissa puhutaan kirien käyttäytymisestä tai lunteesta: Tää n niin kauheen kiva lunteeltaan! Ei tällä rdulla mitään ngelmia le lunteiden kanssa, nää ei vaan tykkää Ei se le arka, se n pidättyväinen/ei tykkää vieraista. HÄN ei halua Ei näiden tarviikaan, kska ne n seurakiria/palveluskiria/metsästyskiria, vartijakiria

5 Kuinka lunnetta ja käyttäytymistä sitten vidaan mitata? Erilaisin testein ja kkein (lunnetestit ja kuvaukset, aggressiivisuustestit) Havainnimalla (pentutestit, taipumustestit, valintatestit erilaisiin työtehtäviin kuten paskirat, pliisikirat, paimenkirat, lulakirat ) Kyselyillä (Kennelliitt n parhaillaan laatimassa laajahka lunne- ja käyttäytymiskyselyä) Eläinten liikemalleja tarkastelemalla (esim. metsästyskäyttäytymisen sat) Aivjen ja hermstn timintaa tutkimalla Hrmnien ja välittäjäaineiden tasja tutkimalla jne Suurin ngelma n asianmukaisen tiedn eli testitulsten keruu riittävän mnista yksilöistä. Esim. rttweilereita, jka n Sumessa eniten lunnetestattu rtu, n testattu 1980-luvulta saakka. Tulksia n n yksilöstä, kun samaan aikaan kiria n rekisteröity lähes Vik lunnetta jalstaa? Lunteen jalstamisen edellytyksenä n, että minaisuus n sekä periytyvä että mitattavissa. On myös varmistettava, että mitataan juuri haluttua, ikeaa minaisuutta. Lisäksi eri eläinten välisten mittaustulsten n ltava keskenään vertailukelpisia (samanlainen ke, testi tai kilpailu, jssa arvsteluasteikk n samanlainen vudesta tiseen, mittaus tehdään mahdllisimman lutettavasti ja bjektiivisesti eivätkä eri testaajien arviintiperusteet le erilaiset), mittaustulksia/havaintja n ltava riittävästi ja riittävän pitkältä ajanjakslta, jllin vidaan ttaa humin myös kirien väliset sukulaisuussuhteet ja päästään laskemaan jalstusindeksejä*. *BLUP-indeksi (BLUP = Best Linear Unbiased Predictin) n tällä hetkellä paras saatavilla leva menetelmä eläinten jalstusarvjen arviintiin ja myös laajalti käytössä tutanteläinten jalstuksessa. Sumi n edelläkävijä BLUP:n sveltamisessa tavallisiin kirappulaatiihin; ensimmäiset tutkimukset täällä tehtiin j 1990-luvun alkupulella. Tistaiseksi indeksi n käytössä useilla rduilla lnkka- ja kyynärniveldysplasiassa, sumenajkirien metsästyske- ja näyttelytulksissa, säkäkrkeudessa ja lunteen arviinnissa sekä hirvikirien metsästysketulksissa. Suunnitelmissa n alittaa BLUP-indeksien laskenta myös esim. sumenpystykrvien epilepsiassa ja metsästysketulksissa sekä eri rtujen lunnetestitulksissa. BLUP-indeksiä tulkitaan siten, että rdun jalstusindeksien keskiarv n 100. Tällöin rtuun nähden gentyypiltään keskiarvinen kira saa tulksen 100. Kira, jnka indeksi n alle sadan, n hunmpi, ja indeksiltään yli sadan kira parempi kuin aineistssa levat rdun yksilöt keskimäärin. Mitä suurempi indeksi n, sitä parempi kira n gentyypiltään. Kiran indeksin varmuuteen vaikuttaa laskennassa humiitujen lähisukulaisten määrä; mitä enemmän tutkittuja lähisukulaisia n, sitä varmempi n indeksi. Jalstukseen käytettävän nartun ja urksen indeksien keskiarvn tulisi lla yli 100. Js siis nartun indeksi n 105, tulisi sille käytettävän urksen indeksin lla vähintään 96, mieluiten tki yli sadan. Indeksit muuttuvat aikjen saatssa kun aineista saadaan lisää, jten yhden kiran indeksi vi muuttua sen elinaikana paljnkin riippuen sukulaisten testausmääristä ja tulksista.

6 PELKO JA AGGRESSIIVISUUS PELOT Pelk n synnynnäinen ja kullekin eläinlajille tyypillinen tapa vastata mahdlliseen uhkaan. Heti syntymän jälkeen pelk liittyy epämiellyttävään ja lemassala uhkaavaan fyysiseen ärsykkeeseen kuten viluun tai nälkään. Myöhemmin, pennun kehittyessä, pelsta mudstuu yleisluntisempi, jllin muut ärsykkeet timivat peln aikaansaavina tai laukaisevina tekijöinä. Yksilön selviytymisen kannalta n elintärkeää ppia, mikä n epämiellyttävää tai vaarallista timintaa. Uhka vi lla mikä tahansa, mikä vi vahingittaa, tuttaa kipua, vauriittaa yksilöä tai alentaa sen selviytymismahdllisuuksia. Kiralle kaikki uusi ja epätavallinen n uhkaavaa. Ilman pelka yksilö ei selviydy hengissä tuttaakseen jälkeläisiä, jten n elintärkeää reagida pelkn lähes refleksinmaisesti. Pelk vi jhtaa pakenemiseen, liikuntakyvyn lamaantumiseen, äänekkääseen hädänilmaisuun tai sijaiskäyttäytymiseen. Nämä vat tapja sittaa mahdllisimman tarkituksenmukaista käyttäytymistä eri tilanteissa. Kira n eläinlajina synnynnäisesti utelias, ja suuri pelk n usein pittua. Arkuuden ja rhkeuden vaihtelu n vimakkaasti perinnöllistä. Kuten atpiassa, myös pelissa periytyvää n taipumus pelkn, ei pelk jtain yksittäistä asiaa kuten esim. krkeista paikkja khtaan. Vimakkaiden pelktiljen taustalla n usein puutteellinen ssiaalistaminen. Kira vi pelätä tai arastella ihmisiä, uusia tilanteita, tisia kiria tai muita eläimiä. Ssiaalistumiskauden jälkeenkin pitkä eristäminen lajitvereista esim. sairauden takia vaikuttaa kiran ssiaalisuuteen. Pelille n tyypillistä, että ne vahvistuvat ajan kuluessa. Pelk vi kiran mielessä yhdistyä ääniin, paikkihin, hajuihin yms., jllin kiran säikähtäessä tai tuntiessa kipua se vi ppia salamannpeasti pelkäämään paikalla lleita muita ärsykkeitä, livatpa ne syynä kipuun tai säikähdykseen tai eivät. Pelkas kira, jka reagi aggressilla, yleensä ilmittaa epävarmuudestaan. Se vi murista, haukkua tai näyttää hampaita karvat pystyssä ja sen elekieli sittaa epävarmuutta: runk n matala, krvat takana, häntä kipien välissä tai alhaalla, kun rypyssä jne. Kira vi myös paeta, lamaantua tai kiljua. Tässä tilanteessa kiran rankaiseminen vain vimistaa pelka. Pelk/hyökkäävyys (pulustava uhka): Pelkas alistuva kira esittää rauhittavia eleitä: epäsura katsekntakti, sileä tsa, krvat takana, lip ilmaa tai tisen kiran naamaa, runk n matalana ja häntä n alhaalla ja vi heilua. Pelk/alistuminen (aktiivinen alistuminen):

7 AGGRESSIOT Aggressi n tunne ja taipumus, jka usein virheellisesti mielletään vihaisuudeksi. Bilgisesti aggressi n kyky npeasti nstattaa teststernipitisuutta mikä lisää timintakykyä stressitilanteissa. Aggressiivinen käyttäytyminen n kiralla suunnattu eliminimaan kilpailu ja se liittyy kiranpennun nrmaaliin kehitykseen. Ensimmäiset merkit havaitaan n. 4-5 vkn iässä, jllin pentu ryhtyy surastaan hakeutumaan knfliktitilanteisiin pentuesisarusten ja emän kanssa. Perimä vaikuttaa aggressiivisuuteen paljn: eri rduilla ja suvuissa vidaan havaita erityyppistä aggressiivisuutta. Aggressiivisuus n usein seurausta puutteellisesta ssiaalistamisesta. Aggressiita n mntaa eri lajia, jtka vat usein jhnkin tiettyyn tilanteeseen liittyviä. Tässä n esitelty eräs lukittelutapa, niitä n useita muitakin. Dminanssiaggressi Kira etsii lunnstaan paikkaansa lauman dminanssihierarkiassa. Tämä aggressin laji n perinnöllinen, mutta myös ppimisella n vahva vaikutus sen kehittymiseen. Kira sittaa sitä seismalla jäykkänä krvat ja häntä pystyssä ja katsmalla suraan silmiin. Narttu dmini ursta pääsääntöisesti leikin yhteydessä ja urs narttua ravinnsta kilpailtaessa. Omistus- ja kilpailuaggressi Omistus- ja kilpailuaggressi vat dminanssiaggressin mutja ja liittyvät siihen, kuinka kira kilpailee esim. perheen tisen kiran kanssa ruasta tai makuupaikasta. Vi khdistua myös ihmisiin. Pelkn liittyvä aggressi Pelkn liittyvä aggressi n pääsin pittua, mutta vi lla myös perinnöllistä. Pentu pitää siis ttuttaa sen aikuiselinympäristössä leviin erilaisiin asiihin ssiaalistumisvaiheen aikana. Ilmenee tilanteessa, jssa kira pakenisi js visi. Tällöin kira murisee, pelttelee tai jpa puree js ei pääse pakenemaan. Js kira pääsee puremaan, se käyttää tätä selviytymistapaa hanakasti myös jatkssa, sillä pelkn liittyvät hermradat vahvistuvat helpsti. Yleisin syy man perheen jäsenten puremiseen tai heille murisemiseen n se, että kira pelkää. Pelkn liittyvä aggressiivisuus n hyvin yleistä, ja yleistä n myös sen tulkitseminen pulustautuvan kiran itsevarmuudeksi. Kiran asenta ja elekieltä tarkkailemalla selviää asiiden tdellinen laita. Pelkn liittyvä arkuus n vimakkaasti perinnöllistä, eikä arkaa tai selvästi vihaista kiraa saa käyttää jalstukseen. Aran emän käytös vaikuttaa pentuihin lähes yhtä vimakkaasti kuin perimä. Sujeluun liittyvä aggressi Kira vi sujella reviiriään, mistajaansa tai tämän maisuutta tai pentujaan. Esim. mnet paimen- ja vahtikirien sekä terrierien minaisuudet perustuvat sujeluun. Sujeltavan reviirin kk vaihtelee ja myös sujelutaipumuksessa n perinnöllisiä erja. Omaa rtua tarkkailemalla saa selville kska pennuilla n reviirinmudstuksen herkkyyskausi, jllin käytökseen n helpinta puuttua. Susilla tämä herkkyyskausi n 4-5 kk iässä. Tässäkin asiassa paras tapa välttää ei-tivttu käytös n ehkäistä se ennalta. Vartikiran minaisuuksia ei tarvitse vahvistaa, ne vat lemassa jka tapauksessa. Käyttäytymisen syynä n se, että

8 kira kkee tulijan hulestuttavaksi eikä tiv häntä reviirilleen. Käytöstä vi krjata siedättämällä, vastaehdllistamalla tai pettamalla kiralle systemaattisesti uuden tavan suhtautua vieraisiin. Js kiraa rankaistaan, kira ppii pitämään vieraita entistä ikävämpinä. Pieni tila (talutin, aita) vahvistaa pulustustarvetta. Saalistusaggressi Saalistusaggressi liittyy kiran luntaiseen saalistusvaistn ja n sittain perittyä ja sittain pittua. Kira vi saalistaa ikean saaliin lisäksi tai sen puutteessa autja, pyöriä, juksijita mitä tahansa mikä pakenee = etääntyy kirasta. Ursten välinen aggressi Kaikilla dmestikituneilla lajeilla urksilla n taipumus taistella keskenään. Nartuilla vastaava n harvinaista ja narttutappelut liittyvät pääsääntöisesti dminanssiin. Ursaggressi perustuu ennen syntymää tapahtuvaan teststernin aiheuttamaan aivjen maskulinisaatin. Myös ursvaltaisen pentueen nartut vat altistuneet teststernille vimakkaasti j sikiökaudella ja vat keskiverta aggressiivisempia js niiltä pistetaan khtu. Kastrinti vaikuttaa yleensä vain reviirin pulustamiseen tai aggressiivisuuteen tisia kiria khtaan. Idipaattinen aggressi Idipaattinen = itsesyntyinen, muusta [sairaudesta] riippumatn. Raivsyndrma, Jekyll-Hyde syndrma. Kira hyökkää arvaamatta ja ilman ennakkvaritusta. Harvinainen, tdennäköisesti periytyvä tila. Opittu aggressi J pikkupentu saa murista ja näyttää hampaitaan ja js aggressiivisuudella pelttelu tuttaa tulsta eli kira saa tahtnsa läpi, se ppii npeasti käyttämään tätä keina saadakseen haluamansa. Kipuaggressi Kipu vi saada kiran puremaan lujaa ja varittamatta. Vähäinenkin krninen kipu (tai esim. atpiatapauksessa kutina) vi tehdä kirasta vähitellen äreän. Tällainen kira tulee aina viedä ensin eläinlääkärille ja selvittää jhtuuk vihaisuus kivusta. Yli 80% purematapauksista syynä n kipu. Myös tästä syystä n tärkeää jalstaa kiran rakenne- ja terveysminaisuuksia. Aggressiivisuus vi lla perittyä, mutta myös emä ja pentuesisarukset vaikuttavat sen ppimiseen (vrt. pentueen aina, jnka sijitusemä lähtee ktiinsa kun pentu täyttää 5 viikka mitä vi lla tulksena?). Myös kipu vi aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä ja se tulee aina sulkea pis etenkin js vanhemman kiran käytös muuttuu äkisti. Aggressiivisuus lisääntyy kun resursseista n pulaa nälkä, ahtaat tilat, kilpailu mistajan humiista jne. Kaikki hyökkäävyys ei le epänrmaalia (sattava lukea kiraa ja tunnistettava sen lajityypillinen käyttäytyminen!), mutta se vi silti lla häiritsevää. Js käytöstä halutaan muuttaa, täytyy ensin tunnistaa millaisesta hyökkäävyydestä n kyse. Kun käytös tunnistetaan, vidaan pyrkiä pistamaan taustalla vaikuttava syy. Kastrinti vi vaikuttaa ursten väliseen hyökkäävyyteen, mutta ei vähennä kipuun, pelkn, reviirin pulustamiseen tai metsästykseen liittyvää aggressiivisuutta. Ylenpalttiseen aggressiivisuuteen n jskus syynä aivjen alhainen sertniinipitisuus (välittäjäaine ), jllin lääkitys yhdessä vähäprteiinisen rukavalin kanssa saattaa auttaa. Aggressiivisuuden tdennäköisyyttä aikuisiällä LISÄÄ: Sairastelu pentuaikana (resursseista taistelu ja muiden jalkihin jääminen sairauden takia) Sairastelu vanhempana (esim. ihsairaudet) Pentu jutuu pulustamaan rukaansa Käsittelyn vähyys Kiraa hidetaan ja ulkilutetaan harvin Peruskäytöstapjen petuksen puute (sekä emä ja pentuesisarukset että ihmiset)

9 Kira ei ymmärrä mitä siltä pyydetään Aggressiivisuuden tdennäköisyyttä aikuisiällä EIVÄT LISÄÄ (mutta vivat vahvistaa j syntynyttä käyttäytymistä): Kamppailuleikit kiran kanssa (niin kauan kuin pysyy leikkinä eikä muutu pulustautumiseksi) Kiran rukkiminen ennen kuin mistaja rukailee Makupaljen antaminen Shvalle/sänkyyn päästäminen Kiran inhimillistäminen Pikkupentuaika (1-3 vk) vaikuttaa kiran lunteeseen peruuttamattmasti. Emjen hivakäyttäytymisessä n erja, ja em n pentujen tärkein ulkinen lsuhde. Tylyjen narttujen pennut vat alistuvampia ja vähemmän uteliaita. Pikkupentujen kääntely selälleen auttaa kestämään epämukavuutta ja stressiä. Pentu tulee ttuttaa käsittelyyn ennen kuin välttämiskäyttäytyminen alkaa, eli pentu alkaa nähdä mörköjä mikä vittaa uteliaisuuden (n. 12 viikkisesta). Varhaisella ssiaalistumiskaudella (4-6 vk) suhde emn muuttuu. Pentu ppii emltaan kirien kieltä, samin leikkiessä pitaan paljn myös sisaruksilta. Herkkyyskausia: Purutehn hillitseminen 8-viikkisesta Tarpeiden tekpaikka 6-7 vk Ssiaalistuminen ihmisiin, muihin kiriin ja eläinlajeihin 6-8 vk Ssiaalistuminen ympäristöön ja sen tapahtumiin 7-viikkisesta Pysyvät pelt 8-10 vk (aika jhn yleensä suu myös pennun sirutus ja luvutus) Vaihtelut timintjen puhkeamisessa vat pieniä kaikilla kiraeläimillä ja rduilla. Kska uuteen ktiin? Ssiaalistaminen alkaa kasvattajan luna ja jatkuu uudessa kdissa. Yksinla lisi hyvä harjitella vasta lähellä luvutusikää, vain muutamia minuutteja kerrallaan. Emästä erssal ei le pennuille niin kauheaa kuin pesästä ja sisaruksista, jten pentuetta vi mahdllisuuksien mukaan ttuttaa esim. uusiin paikkihin viemällä ne häkissä, emn kanssa tai ilman haluttuun paikkaan. 6-8 viikkiset vat herkkiä stressille ja 8- viikkisena n erityinen häiriöille herkkä kausi. Hunt kkemukset tässä vaiheessa ennakivat usein ngelmia aikuisena. Pennut leimautuvat ja ssiaalistuvat muutenkin kuin täydellisellä erttamisella emsta ja sisaruksista. Uusia mistajia vikin hyvin kannustaa hakemaan pentuaan päivähitn, vaikka emn kanssa. Suuressa tutkimuksessa, jssa mukana li pääsin saksanpaimenkiran pentuja tdettiin, että aikaisin vieritetut pennut livat muita sairastelevampia, niiden kulleisuus li suurempi ja ne livat alttiimpia mm. erahdistukseen ja ylivarvaisuuteen. Kannattaa siis miettiä sijitusnartun ktiuttamisaikaa, sillä em n pennuille muutakin kuin maitbaari, eivätkä taluden muut mahdlliset kirat vi pettaa pennuille samaa kuin niiden em.

10 Hallitsevuus/aggressi (hyökkäävä uhkaus): KOIRAN KOTIKÄYTTÄYTYMINEN Mitä emme saa selville lunnetesteissä? Minkälaista tieta siitä kannattaisi kerätä jalstusta ajatellen? Se miten kira käyttäytyy jkapäiväisessä elämässään n kiralle kaikkein tärkeintä. Js sen elinympäristö aiheuttaa sille päivittäistä pelka, erahdistusta tms., n sen elämä aika kurjaa. Jkaista yksittäiseltä näyttävää käyttäytymismallia ei välttämättä säätele ma yksittäinen geeninsä, jhn lisi yksinkertaista vaikuttaa jalstuksella. Esimerkiksi sisäsiisteys n mnen tekijän summa, jhn vaikuttaa mm. pennun nrmaali tai epänrmaali fysilgia, emän esimerkki ja jpa se mihin vudenaikaan pentu n syntynyt. Perimä kuitenkin asettaa rajat sille, kuinka paljn synnynnäinen käyttäytyminen vi muuttua ppimisen myötä. Yksittäisen lunneminaisuuden jalstaminen vi lla mnimutkaista ja perinnöllisyyden suutta vi lla hyvin vaikea saada mitattua (vika n yleensä mittausmenetelmissä): esim. kulutettavuus, älykkyys ja mnet työtehtäviin liittyvät minaisuudet vaikuttavat tisiinsa tai vat sittain samaa alkujuurta. Ert eri rtujen käyttäytymisessä vat kuitenkin niin selviä, että perinnöllisyys n mnen minaisuuden suhteen ilmeistä, vaikka periytymistapa ei lekaan selvillä. Kska mnet minaisuudet vivat krrelida keskenään yllättävilläkin tavilla, vidaan vaikkapa ulknäköminaisuuksien vakiinnuttamiseen pyrkivällä sukusiitksella saada kantaan jalstettua myös arjessa hankalia käyttäytymisminaisuuksia. Kiran käyttäytymiseen vaikuttavat humattavasti sen sisäiset rytmit (vurkausirytmi, levn ja aktiivisuuden vaihtelu), jissa n rtukhtaisia erja. Esim. laumanvartijat vat valppaimpia hämärän aikaan ja myös ppivat sillin parhaiten. Rytmien jalstaminen vi jhtaa myös käyttöminaisuuksien muuttumiseen. Synnynnäiset käyttäytymismallit Synnynnäiset käyttäytymismallit vat kiinteitä ja lajityypillisiä, ja nämä vat niitä palikita, jilla jalstuksessa pelataan. Käyttäytymismallien (esim. metsästyskäyttäytyminen) puhkeamisikä, ärsykekynnys,

11 palautuminen ja linkittyminen vat perinnöllisiä. Ärsykekynnys = kuinka vimakas ärsyke tarvitaan laukaisemaan timinta (haju, näköhavaint). Palautuminen = kun ärsyke lakkaa, kiran timinnan tulee lakata ja muuttua. Linkittyminen= käyttäytymismallin palasten seuraaminen tisiaan tietyssä järjestyksessä, jssa edellinen mahdllistaa seuraavan. Js ärsykekynnys ei ylity, kira vi jäädä ns. luuppiin mihin tahansa timinnan saan eikä pysty jatkamaan timintaansa järkevästi. Susilla linkittyminen n sittaista, jllin keskeytyksen sattuessa eläin yrittää alittaa timinnan alusta. Esim. savannilla leijnat saattavat nääntyä nälkään liejuun juuttuneen saaliseläimensä viereen kska se ei pakene eikä näin llen laukaise saalistuskäyttäytymistä. Metsästyskäyttäytyminen Metsästyskäyttäytymisen vaiheet vat 1. Saaliin etsiminen 2. Tuijtus, hiipiminen 3. Takaa-aj (riistaa esiin ajavilla kirilla metsästyskäyttäytyminen jää tähän eikä enää etene seuraaviin vaiheisiin) 4. Kiinnittpurenta (paimenkirilla paimennettavien kintereiden ja turpien näykkäily) 5. Tapppurenta 6. Saaliin palittelu (ei-tivttua esim. nutajilla, saaliin lpettaminen esim. rttakirilla sen sijaan tivttua) Ongelmakäyttäytyminen kipua vai huna käytöstä? Missä tilanteissa ngelmakäytöstä esiintyy? Js käytös kataa kun pistut paikalta, ilmiö liittyy selvästi ihmisen läsnäln. js käytös lppuu heti pistuessasi, saattaa kyseessä lla uhkailu, pulustaminen tai humin hakeminen. Js taas kira käyttäytyy udsti yksinäänkin, kyseessä vi hyvinkin lla kipu. Js ireilua esiintyy kesken lepäämisen tai rauhallisella pihalla ulkilun ilman, että kiran ympäristössä tapahtuu muutksia esimerkiksi lajitvereiden tai ihmisen tahlta, kyseessä n melk varmasti kipu. Levssa ja yksin llessaan kira vi kestää kivun paremmin, mutta raskas henkinen tai fyysinen kurmittuminen vivat tehdä kivusta sietämätöntä. Js ireita näkyy vain ihmisten tai tisten kirien välittömässä läheisyydessä, kyseessä n luultavasti jk lajityypillinen käytös tai ppiminen. Js ireita esiintyy rukinnan yhteydessä -> ruka-aggressiivisuus Näyttääkö käytös levan suhteessa tapahtumiin? Eläimet eivät tuhlaa energiaa turhaan reagintiin. Js käytös n tilanteeseen nähden ylimititettua (suuri pelk vi tki aiheuttaa suuria reaktiita), kyseessä saattaa lla kipu. Oudsti tai tilanteeseen liittymättömästi käyttäytyminen vi jhtua kivusta. Saaliseläimet yrittävät yleensä viimeiseen saakka vara näyttämästä kipuaan päällepäin, jten js kipu ireilee näin selvästi, se saattaa lla j suurta. Kira n sekä saalistaja että saaliseläin. Js reaginti n samassa tilanteessa välillä suurempaa ja välillä pienempää tai käytös muuttaa muta, syynä n melkein aina kipu. Varsinkin pitut tavat ilmenevät samassa tilanteessa aina suurin piirtein samanlaisina ja käynnistyvät samalla hetkellä ympäristöärsykkeisiin nähden. Steretyyppinen/pakkmielteinen käyttäytyminen Tassujen nuleminen, haukkuminen, jalan nstaminen, kehän jukseminen, mien kylkien nuleminen, valjen ja varjjen jahtaaminen jne. Onk kiraa hidettu käyttäytymisen vuksi ngelmakirakuluttajan luna tai eläinlääkärissä? Ongelmakäytöksen syitä Elinympäristö. Kira vi parhaiten sellaisessa ympäristössä, jhn se minaisuuksiltaan spii ja jssa se pääsee tteuttamaan lunnllisia käyttäytymistarpeitaan. Js tähän ei le mahdllisuutta,

12 kira alkaa etsiä käyttäytymiselleen sijaistimintja ja khteita. Se myös turhautuu ja stressaantuu, mikä usein jhtaa käytösngelmiin. Puutteet hidssa tai ravinnssa Ihmiset: kiran khteleminen epälgisesti tai väkivaltaisesti Perheen ihmisten väliset riidat Pentuajan lt ja kiran muut aiemmat kkemukset Oppiminen Perimä Vanhuusiän ngelmat: muistihäiriöt, seniiliys/dementia, äreys Kulutuksen puute sinällään ei aiheuta vimakkaita käytöshäiriöitä ja itse asiassa mistaja n harvin ensisijainen syy kiran häiriökäyttäytymiseen. KYSELY KOTIKÄYTTÄYTYMISESTÄ Esimerkkejä kyselyyn suunnitelluista kysymyksistä (tulssa n sekä kiireisille spiva keskeiset ydinkysymykset käsittävä patteri että erittäin laaja patteri). Meistä jkainen vi kuitenkin miettiä kysymyksiä niin kasvattajana, harrastajana kuin kiranmistajanakin. 1. Rauhittuminen Rauhittuminen ktna: kauank kestää että kiran käyttäytyminen palautuu nrmaaliksi kiihdyttävän tai pelttavan tilanteen jälkeen? Rauhittuminen muualla. 2. Rukaan liittyvä käyttäytyminen Ahne vai nirs? Vaikuttaak ruan rakenne tai kstumus syömishaluun? Syökö kira jssain tilanteissa tavallista hunmmin? Pulustaak kira rukaansa tisilta kirilta/ihmisiltä? Imeskeleekö kira tyynynkulmaa, peitta, tisen kiran krvaa tms? Syökö kira mia/tisen kiran ulsteita tai keppejä, kiviä, vaatteita? 3. Sisäsiisteys Onk kira sisäsiisti? Missä iässä se ppi sellaiseksi? Pystyykö kira pidättämään yön yli? Onk kiralla havaittu stressimahan ireita? Merkkaileek kira ktna? Entä vieraisilla? 4. Suhtautuminen kiriin ulkna (kaukana kdista) Vieraiden urs-/narttukirien khtaaminen kiran llessa kytkettynä taluttimeen Vieraiden urs-/narttukirien khtaaminen kiran llessa vapaana Suhtautuminen pikkupentuihin/nuriin kiriin Leikkiikö kira vieraiden kirien kanssa` 5. Suhtautuminen man perheen kiriin 6. Suhtautuminen ihmisiin Kiran suhtautuminen vieraisiin miehiin/naisiin/lapsiin/vauvihin Vaikuttaak kiran käyttäytymiseen, js vieras ihminen tulee khti, tuijttaa silmiin tai kskettaa kiraa päälaelle? 7. Yhteistyö ihmisen kanssa Kuinka usein kira hakeutuu mistajan lu vapaana llessaan? Hakeutuuk kira yhteistyöhön ihmisen kanssa metsästystilanteessa tai leikissä? selviääkö ilman apua? Pystyykö vastaanttamaan apua?

13 Entä vieraita kiria/ihmisiä khdattaessa? Uusissa tai pelttavissa tilanteissa? Ongelmallisen tilanteen khdatessaan? Onk uusien taitjen pettaminen helppa? 8. Käsiteltävyys Yleinen käsiteltävyys: Miten kira käyttäytyy hittimenpiteissä? Kiinnipidettäessä? Nsteltaessa? Miten kira käyttäytyy eläinlääkärissä? Miten kira käyttäytyy llessaan hidssa vieraassa paikassa? Js kira suljetaan tilapäisesti vieraassa paikassa pieneen huneeseen, miten kira käyttäytyy? 9. Resurssien pulustaminen Pulustaak kira rukaansa, nukkumapaikkaansa, lelujaan, susikki-ihmistään tms. muilta kirilta? Entä ihmisiltä? 10. Lisääntymiskäyttäytyminen Yrittääkö kira astua myös muita kiria kuin juksuaikaisia narttuja? Aikuisia ihmisiä? Lapsia? Esineitä? Esiintyykö nartulla juksuaikana ns. liehittelykäytöstä? Miten narttu suhtautuu ursten astumisyrityksiin? Js urksella n yritetty astuttaa narttua, miten urs käyttäytyi? Esiintyykö urksella ns. liehittelykäytöstä? (Nartulta ei välttämättä tule ikeita ärsykkeitä, eli vika vi lla myös nartussa) Onk nartulla llut valeraskauksia? Synnyttikö narttu ilman apua? Osasik narttu vara litistämästä pentuja asettuessaan makuulle tai vaihtaessaan asenta? Js vastasyntynyt pentu eksyy kauas emsta ja ääntelee miukuen, mitä narttu teki? Miten narttu selvisi pentujen imettämisestä? Osaak narttu pitää vatsaa nulemalla hulta siitä, että pennut saavat virtsattua ja ulstettua? Millainen narttu n emänä? Leikkiikö se pentujensa kanssa? Ojentaak se pentujaan lempeästi vai tarpeettman tiukasti tai ilman syytä? 11. Pelt Uudet paikat Liukkaat alustat Krkeat paikat Prtaat Hallit tai avimet paikat Pimeät tai hämärät sisätilat Eläimet Äänet: iltulitteet/ukknen/kvat äänet Onk kiralle jskus sattunut jtain, minkä vuksi se n ppinut pelkäämään k. asiaa? Näyttääkö kira ulkna pelkäävän jskus ns. ilman syytä? Kuinka npeasti kira palautuu kerran säikähdettyään? 12. Kipukäyttäytyminen / sairaudet Mitkä rdulle tyypilliset sairaudet ilmenevät käyttäytymismuutksina? Saataisiink niiden yleisyydestä sviittaa käyttäytymiskyselyllä? Kipu vi tehdä kirasta keskittymiskyvyttömän, saada sen nulemaan tassujaan, puremaan esineitä tms.

14 YLEISIMMÄT KOIRIEN KÄYTÖSHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO Nina Menna (ELL, pieneläintutteiden tutepäällikkö, Vetcare Oy, kennel Frsty Mrning s) Käytöshäiriöt vivat lla Eläimen nrmaalia käyttäytymistä, jnka mistaja ymmärtää väärin Eläimen nrmaalia käyttäytymistä epätarkituksenmukaisessa tilanteessa (esim. pelkaggressi, haukkuminen humin saamiseksi) Epänrmaalia käyttäytymistä (esim. steretyyppinen käyttäytyminen, pakk-ireinen häiriö, hyperaktiivisuus) Kun tutkitaan häiriökäyttäytymistä, n aina ensimmäiseksi selvitettävä eläimen fyysinen terveydentila. Usein pikkeavan käyttäytymisen taustalla n jkin terveydellinen ngelma, kuten esim. hyptyresi, sydänsairaudet, Cushingin tauti, diabetes, kipu, kutina tai jpa seniliteetti. Fyysiseen sairauteen liittyvä pikkeava käyttäytyminen tulee usein esiin puberteetti-iässä tai kahteen ikävuteen mennessä. Sairaus n suljettava pis varsinkin, js vanhemman kiran käyttäytyminen muuttuu npeasti. Sairaan eläimen käytösterapiassa ei le järkeä ja lisäksi se n julmaa, kska eläin ei kivultaan kykene ppimaan uutta. Käytöshäiriöiden hitn liittyvä vastuu Vääränlaisilla neuvilla vi lla vakavia seurauksia. Aggressiivisen kiran selättäminen vi lla mistajalle khtalkasta. Kiran vaarallisuus ympäristölle n aina punnittava: pystytäänkö kiran turvallisuus takaamaan kaikissa tilanteissa, pureek se läpi ihn, nk mistajan hallittavissa millään keinilla? On siis susiteltavaa kääntyä asiantuntijan puleen. Käyttäytymisterapian keint Vaikutetaan mistajan käytökseen -> sitetaan mistajalle, kuinka hän vaikuttaa eläimen käyttäytymiseen mallaan. Muutetaan ympäristöä erilaisilla apuvälineillä (lapsiprtti, puuhalelut, kunkppa, hallintahihna jne.) Vaikutetaan eläimen käyttäytymiseen -> petetaan eläimelle hyväksyttävämpi tapa timia (jatkuva ja välitön palkitseminen tivtusta timinnasta kun ei-tivttu käytös keskeytetään tai sitä ei humiida) Lääkitys Varsinaisia terapiamenetelmiä: Sammuttaminen: ei humiida kiran huminhakukäyttäytymistä js esim. haukkuu saadakseen rukaa Rankaiseminen: petetaan kiralle kieltsana (ei karkeampia menetelmiä) Pissulkeminen: ssiaalisesta tilanteesta (hyvin lyhytkin aika vi riittää) Vahvistaminen: palkitaan välittömästi tivtusta käyttäytymisestä Pisherkistäminen eli siedättäminen: esim. ääniarkuusterapiassa vähittäinen ttuttaminen pelttavaan ääneen, timitaan pelkkynnyksen alapulella Vastaehdllistaminen: yhdistetään pelttavaan ääneen leikki tai ruka, mikä kiraa parhaiten mtivi Ongelmien ennaltaehkäisy Kasvattajan ja mistajan n ymmärrettävä mistajansa eläimen (lajityypillistä) käyttäytymistä sekä mlempien vurllaan tteutettava riittävää ssiaalistamista ja ttuttamista (habituaati) kiran herkkyyskaudella. Peruskasvatus- ja kulutus vat tärkeitä. Niillä kirilla, jtka n hankittu ja kulutettu tiettyä tarkitusta varten, n vähemmän ngelmia. Kiran ssiaalisen kehityksen sudenkupat

15 Kira n hitaasti kehittyvä eläinlaji; se syntyy avuttmana ja n syntymänsä jälkeenkin riippuvainen emn antamasta turvasta ja hidsta. Syntymän aikihin aivjen pisimmälle kehittyneet sat vastaavat mtriikasta ja rientaatista. Hermstn kasvu ja kehitys n npeaa seitsemän viikn ikään saakka, ja hermslujen määrä n aikuisen taslla neljän viikn iässä. Kiran hermstllisesta kehittymisestä n esitetty kaksi teriaa: 1. Timivien hermyhteyksien valikituminen: Aktiivisuus säätelee hermstllista kehitystä, ja virikeköyhässä ympäristössä kasvaneen eläimen aivt kehittyvät heikmmin kuin virikkeellisessä ympäristössä äänet, hajut, tuntemukset, maut, näköaistimukset 2. Käyttäytymismallit kehittyvät tisiaan seuraavina vaiheina sisäisten ja ulkisten tekijöiden vaikuttaessa kaiken aikaa tisiinsa (herkkyyskaudet). Herkät kaudet: Aika ennen syntymää Ensimmäiset 2 viikka Vimakkaan muutksen aika 3. elinviikk Ssiaalistumiskausi 3-14 (16) viikka Nuri kira 14 viikka -> Tdennäköisesti kehitys n liukuva jatkum, eikä tiukkja rajja le. Aika ennen syntymää Emän silittely ja hyväily tuttaa mukautuvaisempia pentuja. Emän krkea stressihrmnien tas vaikuttaa pentuihin pysyvästi, ja ne vat aikuisena alttiimpia käyttäytymisngelmille (vrt. sijitusnartut). Emän merkitys n klme kertaa suurempi kuin isän. Ensimmäiset 2 viikka Pennut reagivat ksketukseen, valn, makuihin ja hajuihin, mutta krvat ja silmät vat vielä kiinni. Pentujen varhainen (mutta hillitty) käsittely stimuli hermstn kehitystä ja auttaa kestämään vastinkäymisiä myöhemmällä iällä. Klmas elinviikk Npean kehityksen viikk. Silmät ja krvat aukeavat, jllin ärsykkeitä tulvii pennun aivihin. Ensimmäiset ssiaalisen käyttäytymisen merkit, hännänheilutus ja murina ilmaantuvat. Pentu alkaa ppia asiita. Ssiaalistumiskausi 3-14 viikka Pennut sittavat mielenkiinta uusia asiita khtaan heti, kun niillä n siihen vaadittavat kyvyt (+/- 3 viikka). 5 viikn iässä pentu alkaa sittaa pelka uusia asiita khtaan 12 viikn iässä ssiaalistuminen vaatii aktiivista kntaktia (leikkitappelut) 14 viikn iän jälkeen ssiaalistuminen n mahdtnta tai ainakin hyvin vaikeaa eikä yhtä laaja-alaista kuin aikaisemmin. Pentu ei tiedä levansa kira. Sen n pittava kirana leminen pystyäkseen timimaan man lajinsa sääntöjen mukaan. Pentuetverien seura n tärkeää. Js pentu ei le kntaktissa tisiin kiriin, se susii lajia jhn n vahvimmin leimautunut. Tämä saattaa jhtaa pelkn tai aggressin muita kiria khtaan. Ssiaalistuminen muihin lajeihin Ssiaalistuminen muihin lajeihin tapahtuu riittävän nurena helpsti, mutta vaatii jatkuvaa vahvistamista eikä yleisty autmaattisesti kaikkiin tisen lajin yksilöihin. Pennun n siis ltava kntaktissa erilaisiin ja eriikäisiin ihmisiin ja muihin eläimiin (lapset, aikuiset, parrakkaat miehet, hattupäiset naiset jne). Kyky yleistää riippuu lajista (kira ja susi taitavampia kuin kjtti) ja rdusta (vartikirat heikimpia) sekä suvusta ja

16 kirasta itsestään. Ssiaalistumiseen vaadittavien tistjen määrä riippuu em. tekijöiden lisäksi emän antamasta mallista ja ympäristön virikkeellisyydestä. Tttuminen elttmaan ympäristöön eli habituaati Ympäristössä havaitut tapahtumat ja ilmiöt eivät aiheuta pelka synnynnäisesti vaan vat pittuja. Suurin sa pelista saa aikansa yksilönkehityksen aikana. Tyypilliset pelkreaktit vaihtelevat: jähmettyminen, pak, aggressi. Pakreaktin kehittymiseen tarvitaan ympäristö, jssa pakeneminen n mahdllista. Suljetussa tilassa kasvanut kira ei pakene vaan hyökkää. Virikeköyhässä ympäristössä kasvaneet pennut (ikä viikka) käyttäytyvät pelkkaasti jutuessaan vimakkaan virikkeelliseen ympäristöön, ja pyrkivät hakeutumaan rauhaan. Tttuminen elttmaan ympäristöön lienee samankaltainen prsessi kuin ssiaalistuminenkin, ja vaatii nnistuakseen mnipulisia, psitiivisia kkemuksia. Herkässä iässä tttuminen esim. eri alustihin vi kestää vain päivän. Puutteellisen habituaatin riskit Vimakkaat ert pennun kasvuympäristön ja myöhemmän elinympäristön virikkeellisyyden välillä vivat aiheuttaa speutumisvaikeuksia, pelka ja ahdistusta. Vähemmän stimulivaan ympäristöön kiran n helpmpaa tttua kuin tisin päin, mutta kira vi myös ruveta tuttamaan stimulaatinsa itse -> steretyyppinen käyttäytyminen, pakkmielteet. Kiralla, jlla n llut vähän stimulaatita, n riski kehittää vimakas riippuvuussuhde mistajaansa (erahdistus, yksin jäämisen pelk, humihakuisuus). Sisäsiisteys Oikea alusta tarpeiden tekemiselle pitaan n. 8,5 viikn iässä. Js mahdllista, kira valitsee paikan kaukana rukailu- ja nukkumapaikasta. Js pentu saa tehdä tarpeensa esim. sanmalehdelle 15 viikn ikään saakka, uuden alustan pettaminen n vaativaa. Talvipennuille lumi vs. nurmikk saattavat tuttaa ngelmia. Puremisen hillitseminen Purutehn hillitsemistä petellaan leikkitappeluissa emän ja pentuesisarusten kanssa. Emä lpettaa liian rajut leikit ja tisten pentujen valitus hillitsee. Kntrlli ja liikkeiden hallinta kehittyy n viikn iässä. Js tämä epännistuu, kira vi vahingittaa khdetta pahastikin. Puberteetti 6kk 1v. Elämä muuttuu vakavaksi. Kira muuttuu hrmnaalisesti ja rakenteellisesti: sukukypsyys, lihasmassan kasvu, sukupulielinten kehitys, eleet. Muutksia tapahtuu myös aineenvaihdunnassa ja aivjen kemiallisessa timinnassa. Hermvälittäjäaineiden itsesäätely heikkenee, jllin aggressiivisuus ja jännittyneisyys vivat lisääntyä. Fermnituntant alkaa, samin reviirin merkkaaminen ja sen pulustaminen. Kehitys jatkuu ssiaalistumiskauden jälkeenkin Hyviä saavutuksia n ylläpidettävä, ja js puutteita löytyy, niitä n yritettävä paikata kulutuksella. Kira n aikuinen vasta 8kk 3v iässä. Mnet käytösngelmat jhtuvat ssiaalisen ja muun ympäristön rajittuneisuudesta kasvuaikana. AGGRESSIIVINEN KÄYTTÄYTYMINEN Aggressiivinen käyttäytyminen n kirien käytösngelmista yleisin. Aineistssa yleisyys vaihtelee 38 69% kaikista käytösngelmista (Sumessa ts n muutaman sadan ptilaan lukkaa / klinikka). Aggressit vivat suuntautua jk maan tai vieraaseen lajiin ja niiden intensiteetti vaihtelee lievästä kntrllidusta aggressista aina tappmielialaan. Yleisimmin haetaan apua mistajaan suuntautuvaan aggressiiviseen käytökseen. Kiran ja suden laumakäytöstä (dminanssiin liittyvää) ei vida suraan rinnastaa. Kiran ihmistä khtaan sittaman aggressin jattelu (yksi niistä): 1. Pelkaggressi 2. Resurssien pulustaminen 3. Knfliktiin liittyvä dminanssiaggressi 4. Territriaalinen aggressi

17 5. Saalistusaggressi 6. Leikkiin liittyvä aggressi 7. Kiihtymykseen liittyvä aggressi 8. Kipuaggressi 9. Maternaalinen aggressi (pääsääntöisesti narttu sujelee pentujaan, mutta pahimmillaan aggressi suuntautuu pentuihin) 10. Ärsytysaggressi (esim. sairauden tai kutinan laukaisema) Rdun, iän ja sukupulen vaikutus aggressiiviseen käyttäytymiseen Omaan perheeseen suuntautuvaa aggressita vi esiintyä millä tahansa kiralla. Riskirtuja Amerikassa (Reisner 1997) vat lleet mm. englanninspringeri, amerikancckerspanieli, kultainennutaja ja lhasa aps. Muissa tutkimuksissa esille nusseita rtuja vat saksanpaimenkira, bullterrieri ja dbermanni. Tällaisten kirien ikä n usein n. 1-3v. Yli 5-6 vutiaalla syynä n usein muuts ympäristössä tai jkin patlginen prsessi. Ursten ja narttujen sterilinnissa kannattaa muistaa, että dminanssiaggressin liittyy teststernitutant. Ennen ensimmäistä kiimaa ei kannata sterilida muille kirille dminanssiaggressiiivista narttua, vaan dttaa muutaman juksun ajan, jtta narttuhrmnit pääsevät vaikuttamaan. Aggressin vaarallisuus Aggressi n perimmältään kiralle nrmaalia käyttäytymistä, eikä aggressiivisesti käyttäytyvä eläin välttämättä le vaarallinen. Humiitavaa: Uhrin ja hyökkääjän käyttäytyminen ennen, aikana ja tilanteen jälkeen Missä tilanteessa hyökkäys tapahtui? Uhrin ja hyökkääjän kk sekä fyysinen tila Eläimen kulutus ja elinlsuhteet Olik hyökkäys eteenpäinsuuntautunut vai pulustava (kira hyökkää paikallaan seisvaa khdetta khti / khde liikkuu kiraa khti) Ennustettavissa vai ei? Kntrllitu vai kntrllimatn? (Onk ih rikki, vutaak verta? Nappaa kerran ja päästää irti / tulee ja puree / puree kiinni?) Mnta vai yksi purema? Vain täytetty eläin n 100% lutettava Aggressin ennuste Aggressiivisen käyttäytymisen ennuste n hyvä kun Aggressi n lievää ja kntrllitua Aggressi n suhteessa ärsykkeen määrään Ennustettavissa Kira n pienikkinen (alle 18 kg) ja fyysisesti hallittavissa Perheeseen ei kuulu pieniä lapsia tai vanhuksia eli ihmisiä, jiden käytös vi lla ennakimatnta tai epävarmaa Perhe n mtivitunut muuttamaan suhtautumistaan kiraan ja tekemään harjitteita Perhe hyväksyy riskin Aggressiiviseen käyttäytymiseen vaikuttavat Tulehdukset (bakteerit, virukset, liset) Kasvaimet Aineenvaihduntahäiriöt (keridi lipfuskinsi, hyptyresi, Cushing, Addisn, sukupulihrmnit) Mikä tahansa aivihin paikallistuva prsessi (epilepsia, fuksidsi, GME, SLE ) Neurbikemia (aivjen välittäjäaineet, usein sertniinitutannn lasku -> sertniinilääkitys) Ravint (tryptfaanilisä ja vähäprteiininen rukavali vaikuttavat veri-aivesteen kautta) Neurlgia (lääkitys, tksiinit) Ikä (dementia, hunntunut kuul ja näkö)

18 Genetiikka (laji, rtu, yksilö) Mielentila (kipu, väsymys, pelk, ärsyyntyminen, jatkuva kutina ) Idipaattiset (itsesyntyiset) syyt (cckerin raivsyndrma) Kiran tehtävä? Lemmikki/käyttökira Aggressiivisuuden ennaltaehkäisy riskitausta Virikkeetön kasvuympäristö Ei käsitelty Aikainen vieritus Terveysngelmat Puutteellinen ssialisaati ja habituaati Epäjhdnmukaisuus ympäristössä ja vurvaikutussuhteissa Hunt kkemukset erityisesti pelkjen kehittymisen aikaan Puremisen hillintä ppimatta Kulutuksen puute Liikunnan ja tekemisen puute Alistuminen ja itsehillintä n pittava Jllei pentu pi alistumaan, se ei pysty estämään knfliktitilanteita aikuisena. Se vi paeta tai pulustautua, vittaa tappelun kska ei tunne sääntöjä tai paeta mutta ei kskaan alistua. Itsehillintä pitaan leikkitappeluissa, jissa pennun käyttäytymistä kulivat sekä em että pentuesisarukset. Pieni tai suuri pentue n riski tältä sin. Omistajaan suuntautuva aggressi Dminanssiaggressi = knfliktiin liittyvä aggressiivinen käyttäytyminen. Ei-dminiva kira saattaa sittaa knfliktiin liittyviä rauhittavia signaaleja, jtka tunnistamalla ja jihin reagimalla aggressiivinen käyttäytyminen vidaan estää. (Kirjavinkkinä Turid Rugaas: Rauhittavat signaalit) Genetiikan vaikutus Aggressiivisuuden periytyvyys n vähintäänkin keskitasa (30 40%). Ujus rhkeus 54 74%. Kultaisillanutajilla n löydetty aggressiivisuudelle krkea periytyvyys (80%). Viimeinen tutkimus n tsin tehty pienellä tksella. Js jalstusvalinnat tehtäisiin tiukasti tämän minaisuuden perusteella, pitäisi edistyksen siis lla npeaa. Aggressiivisuuden yleisyys Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 40% kirista n murissut mistajilleen. 20% n murissut tai näykkäissyt ruan tai esineen takia. 15% n purrut mistajaa ja näistä 12% jätti jäljen ihn. Taustalla levat syyt vat alussa esitellyn lukittelun mukaisia. Kira pulustaa esinettä tai paikkaa mistajalta, varastaa esineitä ja vahtii niitä, ei anna hitaa itseään (turkin hit, kynsien leikkaus, tassujen pyyhkiminen), ei pidä häirityksi jutumisesta ja vaatii humita. Onk pittua käyttäytymistä? Oppiminen taustalla? Pentu n ehkä llut pelkaggressiivinen, murissut ja näykkinyt llessaan pelissaan. Omistaja lpettaa timinnan, jhn pentu suhtautuu aggressiivisesti. Pentu ppii npeasti että aggressi timii. Kira menettää hiljalleen pelknsa, mutta käytös jää. Genetiikka vaikuttaa: perimältään aggressiivisuuteen taipuva maksuu npeasti aggressin timintatavakseen. Samin siinä missä rhkea kira timii vain llessaan tdella pelissaan, arkuuteen taipuvainen timii helpmmin. Jskus asian ppimiseen riittää yksikin kerta js kira n vimakkaasti aggressin taipuvainen ja ärsyke n riittävän suuri. Helpn kulutettavuuden merkitys Riskinä vat rdut, jilta n edellytetty helppa kulutettavuutta, etenkin sellaiset yksilöt jilla n aggressitaipumus, kska ne vat geneettisesti speutuneita krkeaan hjattavuuteen. Epäjhdnmukainen ja ristiriitainen ympäristö ei tarja kiralle sen tarvitsemaa ennustettavuutta, mikä jhtaa epävarmuuteen ja turhautumiseen ja sitä kautta aggressin.

19 Miten aggressiivista kiraa tulisi hitaa? Kiran temperamentti n tettava humin, esim. pelkkuus, kiintyminen. Knfliktin syy krjataan: Omistajan käytöksen ja kiran ympäristön n ltava ennustettavissa Vältetään tilanteita jissa kira ja mistaja jutuvat tisiaan vastaan Kiraa vidaan pitää eri tilassa, kunpanta, jääkausi jne. Rukailu vain ruka-aikina, minkä jälkeen kuppi pis ettei kira pääse sitä vahtimaan Liikunnan lisääminen Tkharjitukset ja kmmunikaatin parantaminen, rentutumisharjitukset Käytetään vain psitiivista vahvistamista, ei selättämistä tai puhuttelua Kntaktit minimiin (ei lääppimistä), kiran n ansaittava hyväilyt käsky-palkki periaatteella Vastaehdllistaminen, aiemman reaktin krvaaminen uudella tivtulla reaktilla Pisherkistäminen Tarvittaessa lääkitys (SSRI, selektiivinen sertniinin takaisintn estäjä) PELKOTILAT Lajityypillisesti kira pelkää uusia, ennalta tuntemattmia asiita. Tämä n lajinkehityksen ja selviytymisen kannalta mielekästä. Pelktiljen periytyvyys n ihmisellä n % lukkaa. Omistaja vi helpsti vahvistaa kiran pelkkäyttäytymistä mallaan: kiraa palkitaan pelkkaasta käyttäytymisestä kehumalla ja hyväilemällä, mikä vi jhtaa humihakuisuuteen. Rankaisemisella n yleensä vielä ikävämmät seuraukset. Äänipelk paukkuarkuus Yleisiä ngelmia vat ukknen, iltulitteet, aseen laukaiseminen tai liikenteen melu. Äänipelk yleistyy helpsti äänen yhteydessä esiintyviin muihin ilmiöihin kuten tuulee, sateeseen, ilmanpaineen muutksiin, pimeyteen ym., ja se laajenee helpsti kaikkiin kviin ääniin. Hit Kira petetaan sietämään pelkäämäänsä äänstä pisherkistämällä (esim. sitetaan CD-levyltä hiljaisella äänenvimakkuudella vähitellen vimistaen (Hui kauhistus Sunds Scary, Sunds Sciable) tai vastaehdllistamisen avulla (äänen kuuluessa palkitaan kiraa, esim. ruka + ääni DAP dg appeasing fermne eli rauhittava fermni haihduttimesta, suihkeena tai pannassa Tarvittaessa lääkitys Erahdistus Erahdistus tai paniikinmainen kamm yksinla khtaan n kiran yleisin ahdistustila. Ikävystyminen ja pitkästyminen ei le erahdistusta. Kira vi myös yksin llessaan pelätä jtain muuta kuin varsinaista yksinla, esim. jtain ääntä. Asian selvittämiseksi kiraa kannattaa videida. Erahdistus ilmenee tavallisesti varhaisessa puberteetissa: kira ei le kskaan kunnlla itsenäistynyt vaan n riippuvainen emstaan. Erahdistuksen ireita: Kira ulv ja rikk tavarita mistajan pissa llessa riippumatta siitä, miten pitkään mistaja n pissa, ja alittaa melkein heti mistajan pistuttua. Kira seuraa mistajaa ktna kuin hai laivaa ja n levtn js tämä pistuu esim. vessaan Levttmuus, itsensä nuleskelu, raapiminen ja jyrsiminen Tuhava käyttäytyminen erityisesti vien ja ikkuniden läheisyydessä Ääntely Estynyt käyttäytyminen: ei leiki, makailee paikallaan, kieltäytyy ttamasta makupalja Tarpeiden tekeminen sisälle (kiralla ei le virtsanpidätyskykyyn vaikuttavaa sairautta; esiintyy vain kun kira n yksin tai jku tietty perheenjäsen n pissa; ei kskaan tee tarpeita sisälle kun perhe tai kiintymyksen khteena leva perheenjäsen n paikalla. Sisälle virtsaaminen/ulstaminen vi lla erahdistuksen aina ire!

20 Erahdistuksen ennaltaehkäisy: Pennulle annetaan j kasvattajan luna mahdllisuus tutkia maailmaa itsekseen Lyhyitä (muutaman sekunnin) mittaisia yksinlharjituksia esim. prtin takana; pentua palkitaan kun se rauhittuu Erahdistuksen hit: Opetetaan kiralle, että mistaja palaa aina sen lukse Opetetaan kira sietämään välimatkaa mistajaan Omistaja irrttautuu kirasta: kiran ei tarvitse seurata mistajaa kk ajan vaan esim. suljetaan vi kun pistutaan huneesta, kira nukkuu tisessa huneessa, leikitään ulkna piilleikkejä jne. Omistaja leikkii lähtemistä kuitenkaan lähtemättä: näprää avaimia, pukee ulkvaatteet päälle jne. Lyhyitä pissalja usein, jtta pistumisesta tulee kiralle neutraalia. Samat rutiinit myös viiknlppuisin! Lääkitys klmipramiinilla (kauppanimi Clmicalm) ja/tai DAPilla Yksinlfbiasta kärsivälle kiralle vi myös hankkia kirakaverin Paniikkiin lääkitys Virtsaamiseen ja ulstamiseen liittyvät käyttäytymisngelmat Tdelliset käytösngelmat vat tällä alueella harvinaisia. Lähes aina ngelma n seurausta kiran terveydentilan muutksesta tai kiran hitn liittyvistä seikista. Luvutusikäinen pentu vi hereillä llessaan virtsata kerran tunnissa ja ulstaa neljästi päivässä, 1-2 kertaa myös yöllä. 6 kk ikäinen kira virtsaa 3-4 kertaa päivässä ja ulstaa 1-2 kertaa. Narttujen n asiitava urksia useammin ja niillä virtsaputken sulkijalihaksen timinta kehittyy täydelliseksi vasta ensimmäisen kiiman jälkeen. Aikuinen kira vi tttua virtsaamaan vain kahdesti päivässä ja ulstamaan kerran js ei sille anneta muuta mahdllisuutta. Kiran kannalta klmesti päivässä lisi minimi. Ulstaminen ja virtsaaminen vat sa kiran nrmaalia ssiaalista timintaa ja kmmunikaatita. Virtsaamisasent Melkein mikä tahansa asent n nrmaali. Siihen vaikuttaa mm. sukupuli (urkset pystyasennssa useammin kuin nartut) ja asema laumassa. Kastraati vähentää kiven nstamista 60% ja merkkaamista 50% (tulkset vaihtelevat tutkimuksen mukaan). Oppimisella n suuri merkitys. Mihin n sveliasta tehdä tarpeensa? Mieltymys tehdä tarpeet jllekin tietylle alustalle kehittyy n. 7,5 8,5 viikn iässä. Pennut pystyvät jnkin verran hallitsemaan virtsaamistaan ja ulstamistaan n. 3 5 viikn iästä lähtien, mutta alustalla tai paikalla ei aluksi le väliä. Vain makuupaikkaa vältetään. Virtsaamiseen liittyvät käytösngelmat 1. Kira ei le ppinut sisäsiistiksi 2. Kira ei pääse uls riittävän usein 3. Kira n ppinut tekemään tarpeet tietylle alustalle 4. Erahdistus, yksinl 5. Merkkaaminen 6. Alistuminen 7. Innstuminen 8. Pelk 9. Huminhakeminen 10. Kgnitiivinen dysfunkti (seniili dementia) Sisäsiisteys Yli 6 kk ikäinen kira, jka n kk ikänsä tehnyt satunnaisesti tarpeitaan sisälle ei le sisäsiisti. Sisäsiisti ei le myöskään kira jka ei le kskaan llut tekemättä tarpeitaan sisälle vähintään 1 kk ajan

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran hermostollinen kehitys Koira on hitaasti kehittyvä eläinlaji syntyy avuttomana riippuvainen emon antamasta

Lisätiedot

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016

SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle

KoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle 1 KiraNet-jalstustietjärjestelmän asetukset ja käyttöhjeet SPK:lle Selaimen asetusten muuttaminen rtukhtaiseksi Sumen Kennelliitn Kiranet-jalstustietjärjestelmään pääsee SKL:n internet sitteesta www.kennelliitt.fi/fi/

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet?

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Laaja-alaiset ppimisvaikeudet ja työllistymisen esteet? Vesa Närhi, PsT Kehitysvammaliitt Laaja-alaiset ppimisvaikeudet RAY:n rahittamien hankkeiden puitteissa NMI ja Kehitysvammaliitt Närhi, Seppälä &

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011

Finnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011 Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite.

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite. Juha Hiltunen, OMT-fysiterapeutti Petteri Kski, naprapaatti; D.N. Alkuverryttelyhjelma n suunniteltu nuren urheilijan urheilukunnn kehittämiseksi ja alaraajavammjen ennaltaehkäisemiseksi. Nrjalaistutkimuksen

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1

Biologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Bilgian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Mitkä tekijät vaikuttavat kasviplanktnin määrään Sumen järvissä? A) Aiheen käsittelyn vaatimat määritelmät: 6 p Kasviplanktnin määritelmä: levät ja sinibakteerit,

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Koira Jyväskylässä 1

Koira Jyväskylässä 1 Kira Jyväskylässä 1 Tassutellaan Jyväskylässä Kiran kanssa lenkille Js saisin, keräisin jätökseni - en halua itsekään astua niihin! Jyväskylässä n nin 8000 kiraa. Tivmme sekä kirien, kiranmistajien että

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

SPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan:

SPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan: Keskustimist 2014 ENSIAPU - HAAVA Haava n ihn tai limakalvn vauri, jhn vi liittyä myös runsas verenvut. Haavan paranemiseen vaikuttavat mm. sen kk ja sijainti, puhtaus sekä syntymistapa. Suurin sa arkielämässä

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus

Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkituotanto ja tiedotus Asiakastapahtumat ja tilaisuudet: Asiakaspalautteet, jälkitutant ja tiedtus Laatu-hankkeen teemaryhmä D:n kkus 23.4.2013 kl 9.30-14.30 Hämeenlinnan kaupunginkirjastn musiikkisalissa Kkuksen agenda tälle

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot