Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma"

Transkriptio

1 Ohjelma pähkinänkuoressa uudessa esitteessämme Yhdessä oppien teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma 1

2 Sisällys 1. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma 3 2. Yhteiskunnan, työelämän, yrittäjyyden ja osaamisen muutos 4 3. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 8 4. Visio ja yhteiset tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet Korkeakoulutuksen tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen ohjelman toteuttaminen Tavoitteiden toteutumisen seuranta Strategian laatimisessa mukana olleet tahot 20 Lähteet 21 2

3 1. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma on Helsingin kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä. Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on oppija, joka rakentaa omaa unelmatulevaisuuttaan ja hankkii yrittäjämäisesti osaamista sen toteuttamiseen. Ohjelmaan on koottu visio ja keskeiset tavoitteet, joiden avulla rakennetaan yhtenäistä yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua perusopetuksesta korkea-asteelle. Ohjelma on laadittu johtamisen tueksi ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ohjenuoraksi oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen tavoitteena on, että jokainen oppilaitos asettaa omat kehittämisen painopisteet ohjelmassa esiteltävän yrittäjyyskasvatuksen PUU-mallin (EnTree-model ) avulla. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelma on osa laajempaa strategista kehittämistä. Ohjelmaan on konkretisoitu oppilaitosten näkökulmasta Helsingin kaupungin tavoite olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Kannustamme jokaisten helsinkiläistä oppilaitosta rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen Ehjää polkua. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polku on kuvaus siitä, kuinka yrittäjyyskasvatus toteutuu eri oppiasteilla ja miten se kumuloivasti lisää oppijoiden ja opettajien työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polun rakentamisen lähtökohtana on yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden miettiminen oppijan näkökulmasta. Ehjä polku kasvattaa ja sitouttaa nuoria helsinkiläiseen toimintaympäristöön. Yhtenäisen Ehjän polun muodostaa jokaisen oppilaitoksen oma jäsennys yrittäjyyskasvatuksesta, sen tavoitteista ja käytännön toimista. Ehjä polku -ajattelu lisää yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Se mahdollistaa ja edellyttää yhteistyötä sekä vuoropuhelua oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku tarjoaa välineen oppilaitosten nivelvaiheiden tasoittamiseen. Se tarjoaa myös mahdollisuuden johtaa ja arvioida aluekohtaista yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. 3

4 2. Yhteiskunnan, työelämän, yrittäjyyden ja osaamisen muutos Työelämä muutoksessa matkalla kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Työmarkkinoihin vaikuttaa kolme suurta muutostekijää. Työtehtävien rakenteisiin liittyvä ennustamattomuus, äkillisyys ja yksilökeskeisyys lisääntyvät. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehitys muokkaa yhteiskuntaa ja sen tehtävärakenteita merkittävästi. Digitaalitalouden myötä syntyy uusia ammatteja ja osa nykyisistä ammateista muuttaa olennaisesti luonnettaan tai korvataan tietotekniikalla (Tulevaisuus 2030). Toisena muutostekijänä on kansainvälisen kaupan luonteen muuttuminen. Kun aiemmin kauppaa käytiin lähinnä tuotteilla, tulevaisuudessa tehtävillä käytävä kauppa syvenee entisestään. Suomeen jäävät suoritettaviksi ne tehtävät, joissa ollaan kansainvälisesti kustannustehokkaimpia. Kolmantena trendinä on demografian muutos. Kun työikäisen väestön osuus pienentyy, paine työn tuottavuuden nostamiseen kasvaa. Samaan aikaan työikäisen väestön koulutustaso nousee. Terveys- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Demografian muutoksen myötä myös arvot ja asenteet elävät muutoksessa. (Kauhanen, 2014.) Kohtaamme ongelmia, jotka ovat yhä monimutkaisempia ja monitieteisempiä. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013) Tulevaisuudessa Suomen talous on monin tavoin erilainen kuin tänä päivänä. Se on palvelujen (ml. teollisten palvelujen) tuotannosta elävä palvelutalous sekä ylikansallisiin verkostoihin kytkeytynyt verkostotalous. Se on erilaisiin kokeiluihin rohkaiseva kokeilutalous sekä jatkuvasti uutta osaamista luova oppiva talous. Liiketoiminnassa korostuu tulevaisuudessa taloudellisten tavoitteiden ohella eettis-ekologinen orientaatio. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan ymmärretään sekä tuottavan taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa että edistävän oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. (Alasoini, Järvensivu & Mäkitalo, 2012.) Nuori sukupolvi etsii ja vaatii työtä, jolla on heille merkitystä ja jonka tekemisessä on mieltä. Työn on sovittava omaan arvomaailmaan ja elämänkokonaisuuteen. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Nuoret näkevät työn ammatillisen kehittymisen viitekehyksenä, keinona kartuttaa osaamispääomaa sekä mahdollisuutena saada onnistumisen kokemuksia (Haavisto 2010). Työntekijän vapaus oman työn suunnittelusta ja tekemisestä kasvaa ja samalla vastuu tuloksista lisääntyy. Yhteisöllisyys, verkostomainen toiminta, innovointi, keskeneräisyyksien työstäminen sekä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys koskettavat jokaisen työtä. Työ ja muu elämä lomittuvat yhä tiukemmin toisiinsa ja isolla osalla työelämän tahti kiivastuu. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013). Siirtymiset yrittäjämäisen ja muunlaisen työn välillä sekä ammattien välillä lisääntyvät ja monipuolistuvat. Omistajuutta ja sitoutuneisuutta koetaan ensisijaisesti työn tuloksiin ja omaan osaamiseen, ei enää työnantajaa kohtaan sinänsä. (Muuttuva yrittäjyys, kehittämisohjelma 2016.) Yhtenä verkostotyön muotona ovat nousseet esiin mikrotehtävät, joiden avulla työtehtäviä voidaan järjestää kokonaan uudelleen. Kuljemme vahvasti kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. 4

5 Yrittäjyys muutoksessa Tulevaisuuden yrittäjyys on monimuotoista. Yrittäjyysvastuun jakaminen ryhmässä, osa-aikayrittäjyys palkkatyön ohella, osuuskuntatoiminta sekä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yrittäjyys ovat esimerkkejä erilaisista yrittäjyyden ja uuden yritystoiminnan muodoista. Syntyy myös uusia yritystoiminnan malleja, jotka helpottavat yrittäjän roolin yhdistämistä muihin toimeentulon lähteisiin. Suomeen syntyy kiihtyvällä tahdilla uusia yrityksiä, jotka kehittyvät, kasvavat ja muuttavat muotoaan. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Helsinki on erinomainen kasvualusta uusille menestystarinoille. Mahdollistajia ovat eri alojen rajapinnoissa tapahtuvat murrokset, toimialat ylittävä ja kokonaisvaltainen tiedon yhdistely, johtava osaaminen ja teknologia. Yrittäjäjoukko on monimuotoistunut ja moniarvoistunut nopeasti, perusyrittäjää ei ole. Yrittäjyys ei enää välttämättä ole elinikäinen ura, vaan se voi olla myös keino tavoitella parempaa elämänlaatua, johon kuuluu tärkeiden asioiden, perheen ja ihmissuhteiden, terveyden ja elämänhallinnan tasapainon säilyttäminen. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden tavoitella suomalaista unelmaa. Uudet alat, tavat ja arvot nousevat, yrittäjyyden ilo ja intohimo korostuvat. Yritystoiminta on yhä vähemmän sidottu aikaan ja paikkaan. Yrittäminen sovittautuu elämänrytmiin, ja työn sirpaleisuus sekä pyrkimys itsenäisempään työn järjestämiseen ovat lähivuosien kehityssuuntia (Muuttuva yrittäjyys, kehittämisohjelma 2016.) Osaaminen muutos Osaamistarpeiden nopea muutos vaatii ihmisiltä ja työyhteisöiltä toimintatapojen mukautumista, uudenlaista johtamista, yhteistyötaitoja ja työhyvinvoinnin kasvattamista. Työuran monimuotoisissa siirtymissä menestyksekäs navigoiminen vaatii henkistä joustavuutta ja hyviä oppimistaitoja. Tulevaisuustaitoja ovat kokonaisuuksien näkeminen, toteutusosaaminen, luova ongelmanratkaisu, tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot sekä valmius ottaa jatkuvasti käyttöön uusia ajattelun ja kommunikaation välineitä. Jokaisen on opittava oppimaan ja innostuttava oppimisesta. Uusien näkökulmien ottaminen ja erilaisuudesta innostuminen luovat pohjaa myös innovaatiotalouden syntymiselle. Tulevaisuuden taitojen osana on oivaltaa, että tarvitsemme hyvin erilaisia ihmisiä. Epäonnistumisen ja onnistumisen kokeileminen laajasti kasvattaa osaamispääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Monitaitoisuus antaa ihmisille vaihtoehtoja ja tukee riskinottoa. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Tulevaisuuden taitojen oppiminen edellyttää koulutusjärjestelmän uudistumista ja mukautumista muutoksiin. Tulevaisuus 2030 raportissa yhtenä tavoitteena on, että kaikki opetus varhaisesta vaiheesta lähtien toimii kiinteässä yhteydessä työelämään. Koulussa opitaan kaikilla tasoilla vuorovaikutus- ja medianlukutaitoja, itsensä johtamista ja itseilmaisua sekä käytännön elämänhallinnan ja työelämän taitoja. Tärkeintä on oppia oppimaan unohtamatta oppimisen iloa. Paikallisella tasolla yritykset ovat aktiivisesti mukana kouluissa edistämässä nuorten työelämätaitoja. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Tulevaisuuden oppimisen tilat ovat paitsi fyysisiä, myös sosiaalisia, virtuaalisia, teknologisia ja psykologisia. Sosiaalinen ja fyysinen tila pitää suunnitella sellaiseksi, että se mahdollistaa yhteisöllisen tiedonluomisen jo pienestä pitäen. Lapset oppivat pienestä pitäen ottamaan toisen ihmisen perspektiivin ja näkemään asioita erilaisista näkökulmista. Tämä lisää mielen avaruutta ja suvaitsevaisuutta. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on kokonaisvaltainen tapa vastata tulevaisuudessa tarvittavien taitojen oppimiseen. 5

6 Phoenixin yliopiston tulevaisuusyksikkö on konnut listan tulevaisuuden työssä tarvittavista osaamisalueista. Merkityksellistäminen. Kyky nähdä asioiden ja ilmausten merkitys ja kulttuurinen konteksti. Taito soveltaa kykyä käytännön työhön. Kaiken luovan työn perustaito. Sosiaalinen älykkyys. Kyky muodostaa ihmisiin suora ja välitön yhteys. Kyky aistia tunnetiloja ja stimuloida reaktioita sekä luoda yhteyksiä ja toivottua ilmapiiriä ihmisten välille. Luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu. Kyky siirtyä mekaanisista rutiineista ja totunnaisista säännöistä vapaaseen, itsenäiseen ja tuoreeseen ajatteluun. Kulttuurienvälisyys. Kyky toimia erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja viitekehyksissä. Laskennallinen ajattelu ja tiedonkäsittelykyvyt. Kyky muuntaa ja koostaa valtavia datamääriä abstrakteiksi käsitteiksi ja ymmärtää tietokantoihin ja raakadataan perustuvaa päättelyä. Uusmedialukutaito. Kyky arvioida ja kehittää uusien mediamuotojen sisältöä sekä jalostaa ja hyödyntää näitä innostavaan ja stimuloivaan kommunikaatioon ja tiedonvälitykseen. Alojenvälisyys. Kyky ymmärtää eri alojen ja kenttien kieltä ja käsitteitä. Design-ajattelu. Kyky suunnitella ja kehittää työympäristöä, työtehtäviä ja -prosesseja jatkuvasti siten, että ne palvelevat parhaiten kussakin tehtävässä vaadittavaa ajattelua ja työskentelytapaa. Informaatioähkyn hallinta. Kyky suodattaa esiin tärkeä informaatio eri työkalujen ja tekniikoiden avulla. Kyky hahmottaa kokonaisuuksia informaatiotulvasta. Virtuaalisen yhteistyön taidot. Kyky työskennellä tuottavasti, edistää sitoutumista ja osallistumista sekä olla läsnä virtuaalisessa tiimissä. (Future Works Skills 2020.) Helsinki yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana Helsingin kaupungin strategiaohjelma linjaa selkeän tavoitteen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Tavoitteena on tarjota erinomainen toiminta- ja kasvuympäristö eri toimialojen yrityksille. Tavoitteena on korkeakoululähtöisen yrittäjyyden ja kampuksiin kytköksissä olevien yrityksen määrän kasvu. Nuorten hyvinvointi on yksi Helsingin kaupungin strategian osa-alueista. Strategiassa määritetään tavoitteeksi lisätä nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Lisäksi tavoitteena on tukea nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen ja vähentää syrjäytyneiden nuorten osuutta. Tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria oppimisessa ja osallisuuden kokemisessa sekä tarjota laadukasta perusopetusta yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että oppilaat ja opiskelijat omaksuvat koulutuksen myötä laadukkaan ja eettisesti vahvan osaamispääoman, yhteistyövalmiudet ja vuorovaikutustaidot. Kaikille nuorille varmistetaan koulutus- ja työllistymispolku. (Helsingin kaupungin strategiaohjelma ja perustelumuistio ) 6

7 Helsinki toimintaympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen yrittäjyyskasvatukseen. Helsingin yrityskannasta merkittävä osa on mpk-yrityksiä (mikro- pienja keskisuuria yrityksiä). Helsingin yritystoiminnan toimialarakenne on monipuolinen, eri alojen lisäksi edustettuina ovat yrittäjyyden erilaiset muodot. Helsinkiin on keskittynyt suuryhtiöiden pääkonttoreita, liike-elämän palveluita, rahoituksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja monien muiden alojen erikoistuneita palveluita. Viihde ja kulttuuri sekä erilaiset järjestöt ja julkishallinnon organisaatiot ovat hyvin edustettuina. Akateeminen yrittäjyys on yleistä. Tutkimus- ja kehittämissuuntautunutta ympäristöä ruokkii yliopistojen, korkeakoulujen, muiden koulutuslaitosten sekä julkisten tutkimusorganisaatioiden keskittyminen alueelle. (Helsingin seudun yritysraportti, 2013). Laaja, monipuolinen ja kansainvälinen organisaatiokenttä tarjoaa mahdollisuuden antaa nuorille kurkistuksia erilaisiin opintoihin, ammatteihin ja työn tekemisen muotoihin ja osaltaan tukea nuorten oman jutun löytymistä. Lyhyet välimatkat mahdollistavat käytännön yhteistyöprojektit sujuvasti. Alueen oppilaitosverkosto on monimuotoinen ja laaja. Verkoston valjastaminen konkreettiseen yhteistyöhön ja yhteistyön kehittäminen kumppanuuden tasolle tuo monipuolisia mahdollisuuksia oppilaitosten arkeen sekä mahdollistaa hyvien käytänteiden ja osaamisen jakamisen. Oppilaitosten välinen yhteistyö on myös tapa kartuttaa opiskelijoiden työelämätaitoja, kun opiskelijat luovat yhdessä uutta tai toimivat toisilleen asiakkaina. Helsingissä monet nuoret tekevät osa-aikatyötä opiskelun ohessa. Myös nuorten harrastusaktiivitoiminnan kirjo on laaja. Nuorten työpaikalla ja harrastuksissa tapahtuva oppiminen voidaan parhaimmillaan linkittää osaksi opiskelua ja tehdä niissä syntyvä osaaminen näkyväksi. Opiskelijoiden työpaikat voivat myös muodostua osaksi aktiivisen opettajan yritysyhteistyöverkostoa. Helsingin oppilaitokset ovat monikulttuurisia ja opiskelijoilla on monikulttuurisuus ajattelussa vahvasti mukana. Samoin työyhteisöt ovat monin paikoin globaaleja. Helsingissä on vilkasta nuorten yrittäjien toimintaa ja yrittäjyydestä kiinnostuneille ES-toimintaa (Entrepreneurship Society). Helsingissä on viime vuosin noussut pintaan useita yhteisöllisiä tapahtumia, kuten Ravintolapäivä ja Siivouspäivä ilmiöt. Nuoret ovat lähteneet rakentamaan Helsingistä iloista ja yhteisöllistä olohuonetta, jossa voi toteuttaa omia haaveita sekä rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Helsingissä järjestetään runsaasti erilaisia eri alojen tapahtumia, joihin oppilaitosten on luonnollista ottaa osaa. Uudenlainen tilojen käyttö ja erilaiset kohtaamispaikat luovat edellytyksiä kasvun mahdollisuuksien luomiseen. 7

8 3. Mitä yrittäjyyskasvatus on? Yrittäjyyskasvatuksessa on kysymys niin yrittäjyydestä kuin kasvatuksestakin. Yrittäjyyskasvatus on monitieteistä: se on sekä ihmistiedettä että taloustiedettä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on hyvän ja merkityksellisen elämän edistäminen yhteiskunnassa. Sen myötä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan elinvoimaisuus kasvavat ja kykenemme synnyttämään myös uutta liiketoimintaa. Yrittäjyyden käsitteestä on esitetty erilaisia määritelmiä aikojen saatossa riippuen siitä, mistä näkökulmasta yrittäjyyttä on katsottu. Yrittäjyys on alun perin merkinnyt yrittäjämäistä toimintaa ja vasta myöhemmin se on liitetty liiketoimintaan. Tässä ohjelmassa yrittäjyys palaa juurilleen ja se nähdään ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana elämään. Yrittäjyys voi ilmetä yksilön yritteliäänä käyttäytymisenä ja yhteisön kollektiivisena yrittäjämäisenä toimintatapana. Yksilön yritteliäs käyttäytyminen on lähtökohta ja edellytys kaikelle yrittäjyydelle, myös liiketoiminnan käynnistämiselle ja harjoittamiselle. Yrittäjyyttä ei pidä kutistaa pelkäksi taloudelliseksi toiminnaksi, vaan se on nähtävä ihmisen luonnollisena tapana olla ja toimia tässä maailmassa. Käsitemäärittelyjen sijaan voimme pikemmin esittää joitakin teesejä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. YRITTÄJYYS ON IHMISEN LUONNOLLINEN TAPA AJATELLA, OLLA, TOIMIA JA VAIKUTTAA MAAILMASSA YRITTÄJYYS ON KESYTTÄMÄTÖNTÄ ALKUVOIMAA, JOKA ETSII AINA UUSIA NÄYTTÄMÖITÄ JA TOIMINNAN MUOTOJA YRITTÄJYYS ON TARTTUVAA YRITTELIÄS YKSILÖ LEVIT- TÄÄ ENERGIAA YMPÄRILLEEN JA SAA TOISETKIN TOIMI- MAAN YRITTÄJÄMÄINEN IHMINEN EI LANNISTU, EI PELKÄÄ EPÄONNISTUMISIA, EIKÄ VERTAILE ITSEÄÄN TOISIIN YRITTÄJYYS ON PALVELUTEHTÄVÄ JA YRITTÄJYYDEN FLOW SYNTYY SIITÄ, KUN VOI TEHDÄ TOISLLE HYVÄÄ JA EETTISESTI KESTÄVÄÄ YRITTÄJYYS LUO JA KEHITTÄÄ UUTTA JA KEKSELIÄSTÄ LIIKETOIMINTAA SEKÄ KASVUA YRITTÄJYYSKASVATUS ON KASVATTAMISTA HYVÄÄN JA EETTISESTI VASTUULLISEEN ELÄMÄÄN YRITTÄJYYSKASVATUS ON KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUO- MISTA NIIN YKSILÖN, YHTEISÖN KUIN YHTEISKUNNANKIN NÄKÖKULMISTA KATSOTTUNA 8

9 Yrittäjyys ei anna kahlita itseään mihinkään ennalta määrättyyn muottiin. Juuri, kun luulet määritelleesi sen, se onkin jo jossain muualla. On parempi olla naulitsemasta sitä mihinkään yhteisesti sovittuun muotoon, kun se ei kerta kaikkiaan siihen suostu. Outi Hägg Hägg ja Peltonen (2013) ovat luoneet yrittäjyyskasvatuksen PUU-mallin (EnTree-model 2013), joka kokoaa yhteen yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuudet systeemiseksi kokonaisuudeksi. Malli on tämän yrittäjyyskasvatusohjelman teoreettinen viitekehys. Malli kuvaa viisi tasoa kooten yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuudet yhteen. Malli tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Mallin viisi tasoa ovat: 1. Yrittäjyyskasvatuksen kontekstuaalisuus ja kasvatusfilosofiset sitoumukset 2. Kasvatustietoisuus 3. Yrittäjyyspedagogiikka 4. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet 5. Oppisisällöt, oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt Nykyisessä yrittäjyyskasvatuksen käytänteissä on pääsääntöisesti keskitytty käyttämään erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä kenties pohtimatta riittävästi tavoitteita tai soveltuvuutta kulloiseenkin kontekstiin. Kuitenkin yrittäjyyskasvatuksen tulisi versota juuristaan ja olla kasvatustietoisuuden lävistämä. Puu-malli avaa yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuuksia. Mallin avulla yrittäjyyskasvattaja voi arvioida, miten kokonaisvaltaisesti hän työssään huomioi edellä mainitut viisi tasoa ja missä järjestyksessä. Puuhun on noustava tyvestä, eikä päinvastoin. Tarvitsemme ymmärrystä yrittäjyyden olemuksesta ja miten voimme yhdistää yrittäjyyden olemuksen harjoittamamme pedagogiikkaan kulloisessakin kontekstissa. Miten hyvin olemme tiedostaneet kasvatusfilosofiset sitoumuksemme ja kuinka hyvin kykenemme niitä toteuttamaan omassa tehtävässämme, kun edistämme yrittäjämäistä käyttäytymistä. (Hägg & Peltonen 2014.) 9

10 4. Visio ja yhteiset tavoitteet Visio: YHDESSÄ OPPIEN TEEMME ROHKEAA JA POREILEVAA YRITTÄJYYTTÄ STADIIN Visio on Helsingin yrittäjyyskasvatusverkoston yhteinen tahtotila. Visio ohjaa yrittäjyyskasvatusta, yrittäjyyteen oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Visio tukee Helsingin kaupungin tavoitetta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Teemme yhdessä kuvaa kaikki rajat ylittävää käytännön tekemistä. Yhdessä tekeminen on eri alojen ja eri-ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden toimintaa. Se on eri oppilaitosten, koulutusalojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Se on myös yhteisöllistä tekemistä oppijoiden, opettajien, kodin ja yrittäjien kesken yhteisen tavoitteen suunnassa. Oppien tarkoittaa kehittyvää yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyden ominaispiirteisiin kuuluvat kokeileminen, uuden synnyttäminen ja asioiden oppiminen tekemisen avulla. Oppiminen ei keskity pelkästään oppijoiden kehittymiseen vaan yhtälailla pedagogien, rehtoreiden ja johtajien kasvuun yrittäjyyskasvatuksen strategisiksi mahdollistajiksi. Yrittäjyyskasvatuksen kehittyminen vaatii myös organisaatioiden oppimista ja oppivien yhteisöjen sekä verkostojen rakentamista. Rohkeus ja poreilevuus. Rohkeus on yksi yrittäjyyden perusolemuksista. Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuus syntyy rohkeudesta johtamisessa, valinnoissa ja yksittäisen oppijan ja ohjaajan kohtaamisissa. Poreilevuus on moninaisuutta, dynaamisuutta, liikettä ja jatkuvasti uudelleen muotoutuvaa. Poreileva yrittäjyys toimii yhteiskuntaa uudistavana voimana. Yrittäjyydellä viitataan kaikilla kasvatus- ja opetushallinnon aloilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle tehtävää laaja-alaista yrittäjyyskasvatustyöhön, jolla pyritään vahvistamaan eri-ikäisten oppijoiden yritteliäisyyttä, yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yhteiset tavoitteet Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin Yhteistyön vahvistaminen Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen 10

11 5. Lukiokoulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Oppilaitos on turvallinen paikka oppijoille olla oma itsensä ja löytää omat vahvuutensa. Lukio kehittää toimintakulttuuriaan vahvuuksiensa pohjalle. Toimintakulttuurin muutosta johdetaan rohkeasti juurruttamalla yrittäjyyskasvatuksen toimivat kokeilut vallitseviksi käytänteiksi. Lukio osallistuu nykyistä vahvemmin helsinkiläiseen yhteiskuntaan. Toimenpiteet Opettajat ottavat oppijat vahvemmin mukaan oppimisen suunnitteluun. Oppilaitosjohto ja opetushenkilöstö valitsevat, että yrittäjyyskasvatus on yksi oppilaitoksen strategisen kehittämisen teema Oppilaitos laatii yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelman ja järjestää tarvittavat resurssit. Henkilöstöä valmennetaan kehittämään toimintakulttuuria yrittäjyydelle suotuisaksi. Johto ja opettajat suhtautuvat yrittäjyyteen positiivisesti ja viestivät siitä tasavertaisena uramahdollisuutena Johto ja opettajat kokeilevat rohkeasti uusia osallistavia toimintatapoja. Oppilaitokset, opettajat ja oppijat viestivät aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksesta yrityksiin, koteihin, kumppaneille ja muihin sidosryhmiin. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyön ilmapiiriä ja lukion rakenteita kehitetään yhteistyötä tukevaksi. Pitkäjänteisiä työelämäkumppanuuksia rakennetaan konkreettisten tarpeiden pohjalta. Yhteistyötä kehitetään laajalti helsinkiläisen koulutusmaailman, harrastejärjestöjen, kolmannen sektorin, kotien ja yritysten kanssa. Toimenpiteet Oppilaitos kartoittaa sidosryhmänsä ja rakentaa tavoitteellista yhteistyötä verkoston kanssa. Lukioissa varataan aikaa ja resursseja lukioiden, ammattioppilaitosten, korkeakoulujen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oppilaitos rakentaa työelämäkumppanuuksia hyödyntämällä mm. opiskelijoiden, opettajien, alumnien sekä opiskelijoiden vanhempien kontakteja. Opettajat ja oppijat rakentavat uusia yhteistyöprojekteja hyödyntämällä Helsingin erityispiirteet ja toimintaympäristön. 11

12 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Yrittäjämäisen oppimisen lähtökohdaksi otetaan oppijoiden omat kokemukset ja harrastukset sekä niistä rakentuvat henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Lukiossa lisätään oppijalähtöisten ja ongelmanratkaisupohjaisten menetelmien käyttöä. Uudenlaista opettajuutta ja oppiaineiden integrointia tuetaan ennakkoluulottomilla kokeiluilla. Tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia otetaan käyttöön oppimisen keskeisinä työkaluina. Toimenpiteet Opettajat kannustavat oppijoita rakentamaan omia unelmapolkuja tulevaisuuteen. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus valita omaa yrittäjyyden polkua tukevia projekti- ja yrittäjyysopintoja. Oppijoita innostetaan käyttämällä yrittäjämäistä oppimista tukevia oppimismenetelmiä, mm. pari- ja tiimiopettajuutta, pedagogisia osuuskuntia, flipped classroom toimintatapaa sekä Nuori Yrittäjyys -ohjelmia Opetushenkilöstö määrittää millaista on yrittäjämäistä oppimista tukeva uusi opettajuus. Opettajia valmennetaan yrittäjämäisen oppimisen ohjaajiksi. Oppilaitokset rakentavat uudenlaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Opettajien ja oppijoiden tietoutta vahvistetaan Helsingin työpaikoista ja työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Oppijoiden ja opettajien työelämä- ja yrittäjyysosaamista lisätään yhdessä työelämän kanssa Lukio kehittää käytännönläheistä ja työelämäpohjaista tekemällä oppimista Toimenpiteet Oppijoille ja opettajille tarjotaan tietoa työllistymisen ja yrittäjyyden mahdollisuuksista Helsingissä Nuorten työelämäkokemukset (kesätyöt, osa-aikatyöt ja harrastukset) ja henkilökohtaiset uratavoitteet otetaan huomioon oppimisessa ja nuoren tulevaisuuteen ohjaamisessa Opettajia ja oppijoita valmennetaan työelämä- ja yrittäjyysosaamisessa kuten itsensä johtamisessa, tiimi- ja vuorovaikutustaidoissa ja luovassa projektityöskentelyssä Koulutuksen järjestäjät resursoivat opettajien ja opiskelijoiden työelämäjaksoihin, joissa tutustutaan yrittäjiin, yrityksiin ja yhteiskunnan eri toimijoihin Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät oppilaitosten ulkopuolisia osaajia ja verkostoja työelämä- ja yrittäjyysosaamisen lisäämisessä 12

13 6. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Työelämälähtöisyys, yrittäjyys ja oppijoiden osallisuus otetaan vahvemmin oppilaitoksen yhdeksi toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Oppilaitosten johtajuutta kehitetään niin, että se mahdollistaa yritteliääksi ja oppivaksi yhteisöksi kehittymisen. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään systemaattisesti oppilaitokseen nimettävän yrittäjyyden kehittämistiimin avulla. Toimenpiteet Johto, opettajat ja oppijat yhdessä vahvistavat yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lisäämällä yhteistä oppimisen suunnittelua Oppilaitosjohto ja opetushenkilöstö päättävät, että yrittäjyyskasvatus on yksi oppilaitoksen strategisen kehittämisen valinta. Yrittäjyyskasvatus kirjataan oppilaitoskohtaiseen opetussuunnitelmaan. Oppilaitos laatii kokonaisvaltaisen yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelman ja järjestää tarvittavat resurssit. Yrittäjyyden kehittämistiimin toimintaa tuetaan jaetun johtajuuden, pedagogisen johtamisen sekä tiimiorganisaation avulla. Oppilaitokset, opettajat ja oppijat viestivät aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksesta yrityksiin, koteihin, kumppaneille ja muihin sidosryhmiin. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyötä kehitetään laajalti helsinkiläisen koulutusmaailman, harrastejärjestöjen, kolmannen sektorin, kotien ja yritysten kanssa. Pitkäjänteisiä työelämäkumppanuuksia rakennetaan Helsingin yritysten kanssa. Työelämän kanssa toteutetaan oppijan näkökulmasta suunniteltuja yrittäjyyteen pohjautuvia oppimiskokonaisuuksia. Toimenpiteet Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset vahvistavat organisaation sisäistä yhteistyötä monialaisesti. Toisen asteen oppilaitokset vahvistavat organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä mm. pedagogisissa osuuskunnissa, Nuori Yrittäjyys -ohjelmien, liikeideakilpailujen, yhteisten toiminta- ja kehittämispäivien sekä opettajavaihdon avulla. 13

14 Opettajat ja oppijat rakentavat yhdessä pitkäaikaisia työelämäkumppanuuksia ja lyhytkestoisia ammatillisia ideahautomoita erityisesti helsinkiläisten pienyrittäjien kanssa. Oppilaitokset hankkivat kummiyrittäjiä, jonka kanssa oppijat ja opettajat suunnittelevat ja toteuttavat uutta kokeilevaa oppilaitos-yritysyhteistyötä. Oppilaitokset järjestävät ope-yrittäjä -treffejä yrittäjien ja opettajien verkostoitumisen tukemiseksi. Ammatilliset oppilaitokset lisäävät yhteistyötä opettajakoulutuslaitosten kanssa. 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Oppilaitokset kehittävät monialaisia ja organisaatiorajat ylittäviä oppimisympäristöjä. Opetushenkilöstö ottaa käyttöön toiminnallisia ja yhteisöllisiä oppimismenetelmiä. Oppilaitoksissa mahdollistetaan uudenlainen opettajuus. Opiskelijoiden ammatillista identiteettiä vahvistetaan. Toimenpiteet Oppilaitokset valitsevat yhteisössä käytettävät yrittäjämäisen oppimisen oppimismenetelmät. Oppilaitokset kokeilevat luovasti ja rohkeasti erilaisia yrittäjämäisen oppimisen menetelmiä ja yrittäjyyttä synnyttäviä toimintamalleja mm. pari- ja tiimiopettajuus, Nuori yrittäjyys -ohjelmat ja pedagogiset osuuskunnat. Opetushenkilöstö määrittää millaista on yrittäjämäistä oppimista tukeva uusi opettajuus, valmentajuus Opettajista täydennyskoulutetaan valmentajia. Näin autetaan opettajia vahvistamaan uutta identiteettiä sekä omien uusien juttujen löytymistä. Oppilaitoksiin rakennetaan yrittäjyyden opintojen polku 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Kaikille halukkaille oppijoille mahdollistetaan kokonaisvaltainen yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittyminen. Nuoren innostusta ja oman ammatillisen jutun löytämistä tuetaan hyödyntämällä Helsingin erityispiirteitä. Opettajien ja oppijoiden tietoutta vahvistetaan Helsingin työpaikoista ja työelämässä tarvittavasta osaamisesta. 14 Toimenpiteet Oppijat saavat mahdollisuuksia oppia yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamista käytännön projektityöskentelyn ja oikean yritystoiminnan avulla. Nuorten työelämäkokemukset (työssä oppiminen, kesätyöt, osa-aikatyöt, harrastukset) ja henki-

15 lökohtainen ammatillinen kasvu otetaan huomioon oppimisessa ja nuoren tulevaisuuteen ohjaamisessa Työssäoppimisessa otetaan entistä vahvemmin näkökulmaksi työssäoppiminen yrityksessä / yrittäjänä. Oppilaitokset mahdollistavat opettajien työelämäjaksot. Opettajia ja opiskelijoita valmennetaan työelämä- ja yrittäjyysosaamisessa kuten itsensä johtamisessa, tiimi- ja vuorovaikutustaidoissa ja luovassa projektityöskentelyssä. Oppijoille ja opettajille tarjotaan tietoa Helsingin työllisyyden mahdollisuuksista, helsinkiläisistä työpaikoista ja yrityksistä sekä yrittäjyyden erityispiirteistä. 15

16 7. Korkeakoulutuksen tavoitteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Yrittäjyys on sisällytetty korkeakoulun strategiaan ja yrittäjyyden kehittämistoimet on johdettu ja organisoitu kaikkeen toimintaan. Korkeakoulut ottavat enemmän vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja opiskelijoilla on valmiudet ja mahdollisuudet toteuttaa elämänuraansa. Kehitetään oppimis-, johtamis- ja toimintakulttuuria siten, että se mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden kehittymisen yritteliääksi, oppivaksi ja vastuulliseksi yhteisöksi. Kehittämis- innovaatio- ja tutkimustoimintaa suunnataan vahvistamaan myös yrittäjyyttä. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyö eri kouluasteiden ja yritysten välillä valjastetaan toimintaan, joka tuottaa uudenlaista ja ennakoivaa osaamista sekä tukee opiskelijoiden yrittäjyyttä ja työllistymistä. Hyödynnetään markkinoilla vapaana oleva potentiaali kuten ikääntyvien tietotaito ja tuodaan se oppilaitoksiin sisälle. Tuodaan työ- ja elinkeinopalvelut, yrittäjyysneuvonta ja kansainvälistymispalvelut sisälle korkeakouluihin. Kutsutaan opiskelijajärjestöt ja alumnit mukaan luomaan kumppanuuksia yrityselämän kanssa ja kehittämään opetusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Opiskelijaa tuetaan rakentamaan tulevaisuuttaan työmarkkinoilla ja henkilökohtaisen oppimispolun löytämisessä sekä sen toteuttamisessa koko opiskelun ajan. Kehitetään määrätietoisesti monialaisessa yhteistyössä oppimisympäristöjä, jotka tuottavat kansainvälisille markkinoille osaamista, mikä on kiinnostavaa, osuvaa ja työllistävää. Mahdollistetaan uudenlainen opettajuus, jossa pedagogista osaamista arvotetaan tutkimuksen rinnalla ja opettajia tuetaan ja kannustetaan uudenlaisiin ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin. 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen valmentaminen kuuluu koko koulutusorganisaatiolle ja opetushenkilöstölle. Kaikille oppijoille mahdollistetaan kokonaisvaltainen yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittyminen. Opiskelijoiden ja opettajien innostusta tuetaan verkottamalla heitä kansallisesti ja kansainvälisesti. 16

17 8. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelman toteuttaminen Yrittäjyyskasvatus tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kehittää ja arvioida oppilaitoksen toimintaa. Se tarjoaa työelämälähtöiselle oppilaitokselle strategisen kehittämisen punaisen langan. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri - Vahva me-henki, innostunut tekemisen meininki, yrittäjyyttä arvostava ilmapiiri ja jaettu johtajuus tekevät oppilaitoksesta kaikille mielekkään paikan tehdä työtä ja oppia. Oppilaitos yritteliäänä ja oppivana työyhteisönä mahdollistaa uusiutumisen ja yhteiskunnan muutosvoimana olemisen. Yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa jokainen opettaja tekee yrittäjyyskasvatusta. Yhteistyöverkostot - Kumppanuudet toisten oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa kehittävät opettajien ja oppilaiden työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Yhteistyössä hyödynnetään Helsingin toimintaympäristön erityispiirteitä, mahdollisuuksia, väestön monikulttuurisuutta ja kansainvälisiä yrityksiä. Yhteistyön kautta kehittyvä osaaminen lisää suomalaisen työelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia. Yrittäjämäinen oppiminen - Oppijalähtöiset, toiminnalliset ja yhteisölliset oppimismenetelmät lisäävät tehokkaasti ja oppijoita innostavasti elämässä ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Rohkeat pedagogiset kokeilut mahdollistavat uudenlaisen opettajuuden vahvistumisen. Oppimisympäristöt - Yrittäjyyden oppimisympäristöt tarjoavat rajoja ylittäviä, luovuutta ja vastuullisuutta vaativia sekä todellisiin ongelmiin perustuvia oppimismahdollisuuksia. Laajat oppimisympäristöt tarjoavat aidon mahdollisuuden uteliaisuudelle sekä oppijan omien kokemusten kytkemiseen osaksi oppimista. Opetuksen sisältö - Aktiiviseen yksilöön, yhteisölliseen työyhteisöön sekä yrittäjyyteen ammattina liittyvät opintokokonaisuudet auttavat oppijaa ymmärtämään yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjyyden merkityksen yhteiskuntaa eteenpäinvievänä voimana. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan osana jokaista oppiainetta tai erillisinä opintokokonaisuuksina 17

18 Roolit ja vastuut Oppija - omistaa oman oppimisen Tunnista omat vahvuudet ja innostuksen lähteet. Aseta itselle sopivia tavoitteita ja tee töitä niiden saavuttamiseksi. Opettaja - ottaa yrittäjyyskasvatuksen omaksi asiakseen Ota riski ja kokeile uusia yrittäjämäisen oppimisen menetelmiä. Kannusta ja rohkaise opiskelijoita toteuttamaan ideoita yhdessä. Oppilaitosjohto - johtaa toimintakulttuurin muutosta Huolehdi, että tarjolla on tukea ja valmennusta. Mahdollista erilaisia kokeiluja ja oppiminen niistä. Työelämä - tarjoaa monipuolisia oppimisen paikkoja Tuokaa omat ideanne ja tarpeenne oppilaitos-työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Olkaa mukana kehittämässä yrittäjyyden oppimiskokemuksia. 18

19 9. Tavoitteiden toteutumisen seuranta Helsingin oppilaitoksissa otetaan käyttöön Yrittäjyyskasvatuksen mittaristotm, jonka avulla voidaan seurata yrittäjyyskasvatuksen ohjelman tavoitteiden edistymistä. Mittaristo on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty pedagogisen kehittämisen ja yrittäjyyskasvatuksen johtamisen apuväline. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen verkoston tavoitteena on olla Suomen keskiarvoja parempi kaikilla mittareilla. Mittaristo on verkossa käytettävä itsearviointityökalu, joka auttaa opettajaa hahmottamaan yrittäjämäisen oppimisen eri ulottuvuuksia ja antaa palautetta sekä vinkkejä opettajan osaamisesta. Haastamme oppilaitoksen johtoa ja opettajia ottamaan mittariston käyttöön. Oppilaitokset seuraavat yrittäjyyskasvatuksen ohjelman tavoitteiden toteutumista osana muuta toiminnan suunnittelua ja seurantaa. YES Metropoli seuraa ja arvio yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista mittariston perusteella vuosittain. Mittaristo otetaan käyttöön seuraavalla tavalla: 1. Sovitaan, että oppilaitoksen henkilökunta rekisteröityy mittariston käyttäjäksi. 2. Jokainen opettaja vastaa mittariston kysymyksiin sovittuna ajankohtana ja jatkossa aina puolivuosittain. 3. Oppilaitos hyödyntää vastausten perusteella syntyvän lähtötilannearvion oppilaitoskohtaisten tavoitteiden täsmentämisessä. 4. Oppilaitos hyödyntää mittaristoa pedagogisten iltapäivien keskustelun virittäjänä, oppilaitoskohtaisten koulutusten kohdentamisessa, kehityskeskusteluiden tukena sekä organisaation johtamisen apuna. 5. YES Metropoli seuraa ja arvio yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista mittariston aineiston perusteella. 19

20 10. Strategian laatimisessa mukana olleet tahot Etu-Töölön lukio, Helsingin kielilukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin normaalilyseo, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Kallion lukio, Kulosaaren yhteiskoulu, Munkkiniemen yhteiskoulu, Mäkelänrinteen lukio, Töölön yhteiskoulu. Haaga Yhtymä Ravintolakoulu Perho, Helsingin Diakoniaopisto, Helsingin Maalariammattikoulu, Stadin ammattiopisto, Pop & Jazz Konservatorio, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, SKY-opisto Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Metropolia Ammattikorkeakoulu CConcept, Fiilispaja, Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, Helsingin kaupungin opetusvirasto nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja, Helsingin Yrittäjät ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, McDonald s Oy, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Suomen Lukiolaisten Liitto/ Helsingin piiri, Suomen 4H-liitto, Suomen yrityskaupat, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, YES ry, Villinikkarit Oy Kustantaja ja rahoittaja: YES Metropoli / Hyppyri - Helsingin yrittäjyyskasvatuksen polku -hanke, Uudenmaan ELY-keskus / ESR. Projektitiimi: Outi Hägg, Ulla Juhanko, Tapu Nieminen, Päivi Ojala, Pirkko Peiponen, ja Petrikki Tukiainen Projektin toteuttajaorganisaatiot: Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin Yrittäjät ry, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Villinikkarit Oy Lisätiedot: Päivi Ojala, 20

Yhdessä oppien. teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin

Yhdessä oppien. teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Yhdessä oppien teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Kustantaja ja rahoittaja: YES Metropoli / Hyppyri - Helsingin yrittäjyyskasvatuksen polku -hanke, Hämeen ELY-keskus Projektitiimi: Outi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Koulun toimintakulttuuri ja toimintaympäristö Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Toimintakulttuurin hahmottelua Mikä asia keskusteluttaa teidän koulussanne opettajia vuodesta toiseen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op)

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Lähtökohtana on asiakas- ja ihmislähtöinen prosessi, jossa matkaan lähdetään luovan osaamisen tunnistamisesta ja ohjaamisesta kannustavalla,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot