Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma"

Transkriptio

1 Ohjelma pähkinänkuoressa uudessa esitteessämme Yhdessä oppien teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma 1

2 Sisällys 1. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma 3 2. Yhteiskunnan, työelämän, yrittäjyyden ja osaamisen muutos 4 3. Mitä yrittäjyyskasvatus on? 8 4. Visio ja yhteiset tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet Korkeakoulutuksen tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen ohjelman toteuttaminen Tavoitteiden toteutumisen seuranta Strategian laatimisessa mukana olleet tahot 20 Lähteet 21 2

3 1. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma on Helsingin kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä. Yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtana on oppija, joka rakentaa omaa unelmatulevaisuuttaan ja hankkii yrittäjämäisesti osaamista sen toteuttamiseen. Ohjelmaan on koottu visio ja keskeiset tavoitteet, joiden avulla rakennetaan yhtenäistä yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua perusopetuksesta korkea-asteelle. Ohjelma on laadittu johtamisen tueksi ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen ohjenuoraksi oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen tavoitteena on, että jokainen oppilaitos asettaa omat kehittämisen painopisteet ohjelmassa esiteltävän yrittäjyyskasvatuksen PUU-mallin (EnTree-model ) avulla. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelma on osa laajempaa strategista kehittämistä. Ohjelmaan on konkretisoitu oppilaitosten näkökulmasta Helsingin kaupungin tavoite olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Kannustamme jokaisten helsinkiläistä oppilaitosta rakentamaan yrittäjyyskasvatuksen Ehjää polkua. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polku on kuvaus siitä, kuinka yrittäjyyskasvatus toteutuu eri oppiasteilla ja miten se kumuloivasti lisää oppijoiden ja opettajien työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Yrittäjyyskasvatuksen Ehjä polun rakentamisen lähtökohtana on yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden miettiminen oppijan näkökulmasta. Ehjä polku kasvattaa ja sitouttaa nuoria helsinkiläiseen toimintaympäristöön. Yhtenäisen Ehjän polun muodostaa jokaisen oppilaitoksen oma jäsennys yrittäjyyskasvatuksesta, sen tavoitteista ja käytännön toimista. Ehjä polku -ajattelu lisää yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Se mahdollistaa ja edellyttää yhteistyötä sekä vuoropuhelua oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku tarjoaa välineen oppilaitosten nivelvaiheiden tasoittamiseen. Se tarjoaa myös mahdollisuuden johtaa ja arvioida aluekohtaista yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä. 3

4 2. Yhteiskunnan, työelämän, yrittäjyyden ja osaamisen muutos Työelämä muutoksessa matkalla kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Työmarkkinoihin vaikuttaa kolme suurta muutostekijää. Työtehtävien rakenteisiin liittyvä ennustamattomuus, äkillisyys ja yksilökeskeisyys lisääntyvät. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehitys muokkaa yhteiskuntaa ja sen tehtävärakenteita merkittävästi. Digitaalitalouden myötä syntyy uusia ammatteja ja osa nykyisistä ammateista muuttaa olennaisesti luonnettaan tai korvataan tietotekniikalla (Tulevaisuus 2030). Toisena muutostekijänä on kansainvälisen kaupan luonteen muuttuminen. Kun aiemmin kauppaa käytiin lähinnä tuotteilla, tulevaisuudessa tehtävillä käytävä kauppa syvenee entisestään. Suomeen jäävät suoritettaviksi ne tehtävät, joissa ollaan kansainvälisesti kustannustehokkaimpia. Kolmantena trendinä on demografian muutos. Kun työikäisen väestön osuus pienentyy, paine työn tuottavuuden nostamiseen kasvaa. Samaan aikaan työikäisen väestön koulutustaso nousee. Terveys- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Demografian muutoksen myötä myös arvot ja asenteet elävät muutoksessa. (Kauhanen, 2014.) Kohtaamme ongelmia, jotka ovat yhä monimutkaisempia ja monitieteisempiä. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013) Tulevaisuudessa Suomen talous on monin tavoin erilainen kuin tänä päivänä. Se on palvelujen (ml. teollisten palvelujen) tuotannosta elävä palvelutalous sekä ylikansallisiin verkostoihin kytkeytynyt verkostotalous. Se on erilaisiin kokeiluihin rohkaiseva kokeilutalous sekä jatkuvasti uutta osaamista luova oppiva talous. Liiketoiminnassa korostuu tulevaisuudessa taloudellisten tavoitteiden ohella eettis-ekologinen orientaatio. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan ymmärretään sekä tuottavan taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa että edistävän oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. (Alasoini, Järvensivu & Mäkitalo, 2012.) Nuori sukupolvi etsii ja vaatii työtä, jolla on heille merkitystä ja jonka tekemisessä on mieltä. Työn on sovittava omaan arvomaailmaan ja elämänkokonaisuuteen. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Nuoret näkevät työn ammatillisen kehittymisen viitekehyksenä, keinona kartuttaa osaamispääomaa sekä mahdollisuutena saada onnistumisen kokemuksia (Haavisto 2010). Työntekijän vapaus oman työn suunnittelusta ja tekemisestä kasvaa ja samalla vastuu tuloksista lisääntyy. Yhteisöllisyys, verkostomainen toiminta, innovointi, keskeneräisyyksien työstäminen sekä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys koskettavat jokaisen työtä. Työ ja muu elämä lomittuvat yhä tiukemmin toisiinsa ja isolla osalla työelämän tahti kiivastuu. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013). Siirtymiset yrittäjämäisen ja muunlaisen työn välillä sekä ammattien välillä lisääntyvät ja monipuolistuvat. Omistajuutta ja sitoutuneisuutta koetaan ensisijaisesti työn tuloksiin ja omaan osaamiseen, ei enää työnantajaa kohtaan sinänsä. (Muuttuva yrittäjyys, kehittämisohjelma 2016.) Yhtenä verkostotyön muotona ovat nousseet esiin mikrotehtävät, joiden avulla työtehtäviä voidaan järjestää kokonaan uudelleen. Kuljemme vahvasti kohti yrittäjyysyhteiskuntaa. 4

5 Yrittäjyys muutoksessa Tulevaisuuden yrittäjyys on monimuotoista. Yrittäjyysvastuun jakaminen ryhmässä, osa-aikayrittäjyys palkkatyön ohella, osuuskuntatoiminta sekä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yrittäjyys ovat esimerkkejä erilaisista yrittäjyyden ja uuden yritystoiminnan muodoista. Syntyy myös uusia yritystoiminnan malleja, jotka helpottavat yrittäjän roolin yhdistämistä muihin toimeentulon lähteisiin. Suomeen syntyy kiihtyvällä tahdilla uusia yrityksiä, jotka kehittyvät, kasvavat ja muuttavat muotoaan. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Helsinki on erinomainen kasvualusta uusille menestystarinoille. Mahdollistajia ovat eri alojen rajapinnoissa tapahtuvat murrokset, toimialat ylittävä ja kokonaisvaltainen tiedon yhdistely, johtava osaaminen ja teknologia. Yrittäjäjoukko on monimuotoistunut ja moniarvoistunut nopeasti, perusyrittäjää ei ole. Yrittäjyys ei enää välttämättä ole elinikäinen ura, vaan se voi olla myös keino tavoitella parempaa elämänlaatua, johon kuuluu tärkeiden asioiden, perheen ja ihmissuhteiden, terveyden ja elämänhallinnan tasapainon säilyttäminen. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden tavoitella suomalaista unelmaa. Uudet alat, tavat ja arvot nousevat, yrittäjyyden ilo ja intohimo korostuvat. Yritystoiminta on yhä vähemmän sidottu aikaan ja paikkaan. Yrittäminen sovittautuu elämänrytmiin, ja työn sirpaleisuus sekä pyrkimys itsenäisempään työn järjestämiseen ovat lähivuosien kehityssuuntia (Muuttuva yrittäjyys, kehittämisohjelma 2016.) Osaaminen muutos Osaamistarpeiden nopea muutos vaatii ihmisiltä ja työyhteisöiltä toimintatapojen mukautumista, uudenlaista johtamista, yhteistyötaitoja ja työhyvinvoinnin kasvattamista. Työuran monimuotoisissa siirtymissä menestyksekäs navigoiminen vaatii henkistä joustavuutta ja hyviä oppimistaitoja. Tulevaisuustaitoja ovat kokonaisuuksien näkeminen, toteutusosaaminen, luova ongelmanratkaisu, tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot sekä valmius ottaa jatkuvasti käyttöön uusia ajattelun ja kommunikaation välineitä. Jokaisen on opittava oppimaan ja innostuttava oppimisesta. Uusien näkökulmien ottaminen ja erilaisuudesta innostuminen luovat pohjaa myös innovaatiotalouden syntymiselle. Tulevaisuuden taitojen osana on oivaltaa, että tarvitsemme hyvin erilaisia ihmisiä. Epäonnistumisen ja onnistumisen kokeileminen laajasti kasvattaa osaamispääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Monitaitoisuus antaa ihmisille vaihtoehtoja ja tukee riskinottoa. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Tulevaisuuden taitojen oppiminen edellyttää koulutusjärjestelmän uudistumista ja mukautumista muutoksiin. Tulevaisuus 2030 raportissa yhtenä tavoitteena on, että kaikki opetus varhaisesta vaiheesta lähtien toimii kiinteässä yhteydessä työelämään. Koulussa opitaan kaikilla tasoilla vuorovaikutus- ja medianlukutaitoja, itsensä johtamista ja itseilmaisua sekä käytännön elämänhallinnan ja työelämän taitoja. Tärkeintä on oppia oppimaan unohtamatta oppimisen iloa. Paikallisella tasolla yritykset ovat aktiivisesti mukana kouluissa edistämässä nuorten työelämätaitoja. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Tulevaisuuden oppimisen tilat ovat paitsi fyysisiä, myös sosiaalisia, virtuaalisia, teknologisia ja psykologisia. Sosiaalinen ja fyysinen tila pitää suunnitella sellaiseksi, että se mahdollistaa yhteisöllisen tiedonluomisen jo pienestä pitäen. Lapset oppivat pienestä pitäen ottamaan toisen ihmisen perspektiivin ja näkemään asioita erilaisista näkökulmista. Tämä lisää mielen avaruutta ja suvaitsevaisuutta. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, 2013.) Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on kokonaisvaltainen tapa vastata tulevaisuudessa tarvittavien taitojen oppimiseen. 5

6 Phoenixin yliopiston tulevaisuusyksikkö on konnut listan tulevaisuuden työssä tarvittavista osaamisalueista. Merkityksellistäminen. Kyky nähdä asioiden ja ilmausten merkitys ja kulttuurinen konteksti. Taito soveltaa kykyä käytännön työhön. Kaiken luovan työn perustaito. Sosiaalinen älykkyys. Kyky muodostaa ihmisiin suora ja välitön yhteys. Kyky aistia tunnetiloja ja stimuloida reaktioita sekä luoda yhteyksiä ja toivottua ilmapiiriä ihmisten välille. Luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu. Kyky siirtyä mekaanisista rutiineista ja totunnaisista säännöistä vapaaseen, itsenäiseen ja tuoreeseen ajatteluun. Kulttuurienvälisyys. Kyky toimia erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja viitekehyksissä. Laskennallinen ajattelu ja tiedonkäsittelykyvyt. Kyky muuntaa ja koostaa valtavia datamääriä abstrakteiksi käsitteiksi ja ymmärtää tietokantoihin ja raakadataan perustuvaa päättelyä. Uusmedialukutaito. Kyky arvioida ja kehittää uusien mediamuotojen sisältöä sekä jalostaa ja hyödyntää näitä innostavaan ja stimuloivaan kommunikaatioon ja tiedonvälitykseen. Alojenvälisyys. Kyky ymmärtää eri alojen ja kenttien kieltä ja käsitteitä. Design-ajattelu. Kyky suunnitella ja kehittää työympäristöä, työtehtäviä ja -prosesseja jatkuvasti siten, että ne palvelevat parhaiten kussakin tehtävässä vaadittavaa ajattelua ja työskentelytapaa. Informaatioähkyn hallinta. Kyky suodattaa esiin tärkeä informaatio eri työkalujen ja tekniikoiden avulla. Kyky hahmottaa kokonaisuuksia informaatiotulvasta. Virtuaalisen yhteistyön taidot. Kyky työskennellä tuottavasti, edistää sitoutumista ja osallistumista sekä olla läsnä virtuaalisessa tiimissä. (Future Works Skills 2020.) Helsinki yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana Helsingin kaupungin strategiaohjelma linjaa selkeän tavoitteen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Tavoitteena on tarjota erinomainen toiminta- ja kasvuympäristö eri toimialojen yrityksille. Tavoitteena on korkeakoululähtöisen yrittäjyyden ja kampuksiin kytköksissä olevien yrityksen määrän kasvu. Nuorten hyvinvointi on yksi Helsingin kaupungin strategian osa-alueista. Strategiassa määritetään tavoitteeksi lisätä nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Lisäksi tavoitteena on tukea nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen ja vähentää syrjäytyneiden nuorten osuutta. Tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria oppimisessa ja osallisuuden kokemisessa sekä tarjota laadukasta perusopetusta yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että oppilaat ja opiskelijat omaksuvat koulutuksen myötä laadukkaan ja eettisesti vahvan osaamispääoman, yhteistyövalmiudet ja vuorovaikutustaidot. Kaikille nuorille varmistetaan koulutus- ja työllistymispolku. (Helsingin kaupungin strategiaohjelma ja perustelumuistio ) 6

7 Helsinki toimintaympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen yrittäjyyskasvatukseen. Helsingin yrityskannasta merkittävä osa on mpk-yrityksiä (mikro- pienja keskisuuria yrityksiä). Helsingin yritystoiminnan toimialarakenne on monipuolinen, eri alojen lisäksi edustettuina ovat yrittäjyyden erilaiset muodot. Helsinkiin on keskittynyt suuryhtiöiden pääkonttoreita, liike-elämän palveluita, rahoituksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja monien muiden alojen erikoistuneita palveluita. Viihde ja kulttuuri sekä erilaiset järjestöt ja julkishallinnon organisaatiot ovat hyvin edustettuina. Akateeminen yrittäjyys on yleistä. Tutkimus- ja kehittämissuuntautunutta ympäristöä ruokkii yliopistojen, korkeakoulujen, muiden koulutuslaitosten sekä julkisten tutkimusorganisaatioiden keskittyminen alueelle. (Helsingin seudun yritysraportti, 2013). Laaja, monipuolinen ja kansainvälinen organisaatiokenttä tarjoaa mahdollisuuden antaa nuorille kurkistuksia erilaisiin opintoihin, ammatteihin ja työn tekemisen muotoihin ja osaltaan tukea nuorten oman jutun löytymistä. Lyhyet välimatkat mahdollistavat käytännön yhteistyöprojektit sujuvasti. Alueen oppilaitosverkosto on monimuotoinen ja laaja. Verkoston valjastaminen konkreettiseen yhteistyöhön ja yhteistyön kehittäminen kumppanuuden tasolle tuo monipuolisia mahdollisuuksia oppilaitosten arkeen sekä mahdollistaa hyvien käytänteiden ja osaamisen jakamisen. Oppilaitosten välinen yhteistyö on myös tapa kartuttaa opiskelijoiden työelämätaitoja, kun opiskelijat luovat yhdessä uutta tai toimivat toisilleen asiakkaina. Helsingissä monet nuoret tekevät osa-aikatyötä opiskelun ohessa. Myös nuorten harrastusaktiivitoiminnan kirjo on laaja. Nuorten työpaikalla ja harrastuksissa tapahtuva oppiminen voidaan parhaimmillaan linkittää osaksi opiskelua ja tehdä niissä syntyvä osaaminen näkyväksi. Opiskelijoiden työpaikat voivat myös muodostua osaksi aktiivisen opettajan yritysyhteistyöverkostoa. Helsingin oppilaitokset ovat monikulttuurisia ja opiskelijoilla on monikulttuurisuus ajattelussa vahvasti mukana. Samoin työyhteisöt ovat monin paikoin globaaleja. Helsingissä on vilkasta nuorten yrittäjien toimintaa ja yrittäjyydestä kiinnostuneille ES-toimintaa (Entrepreneurship Society). Helsingissä on viime vuosin noussut pintaan useita yhteisöllisiä tapahtumia, kuten Ravintolapäivä ja Siivouspäivä ilmiöt. Nuoret ovat lähteneet rakentamaan Helsingistä iloista ja yhteisöllistä olohuonetta, jossa voi toteuttaa omia haaveita sekä rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Helsingissä järjestetään runsaasti erilaisia eri alojen tapahtumia, joihin oppilaitosten on luonnollista ottaa osaa. Uudenlainen tilojen käyttö ja erilaiset kohtaamispaikat luovat edellytyksiä kasvun mahdollisuuksien luomiseen. 7

8 3. Mitä yrittäjyyskasvatus on? Yrittäjyyskasvatuksessa on kysymys niin yrittäjyydestä kuin kasvatuksestakin. Yrittäjyyskasvatus on monitieteistä: se on sekä ihmistiedettä että taloustiedettä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on hyvän ja merkityksellisen elämän edistäminen yhteiskunnassa. Sen myötä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan elinvoimaisuus kasvavat ja kykenemme synnyttämään myös uutta liiketoimintaa. Yrittäjyyden käsitteestä on esitetty erilaisia määritelmiä aikojen saatossa riippuen siitä, mistä näkökulmasta yrittäjyyttä on katsottu. Yrittäjyys on alun perin merkinnyt yrittäjämäistä toimintaa ja vasta myöhemmin se on liitetty liiketoimintaan. Tässä ohjelmassa yrittäjyys palaa juurilleen ja se nähdään ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapana elämään. Yrittäjyys voi ilmetä yksilön yritteliäänä käyttäytymisenä ja yhteisön kollektiivisena yrittäjämäisenä toimintatapana. Yksilön yritteliäs käyttäytyminen on lähtökohta ja edellytys kaikelle yrittäjyydelle, myös liiketoiminnan käynnistämiselle ja harjoittamiselle. Yrittäjyyttä ei pidä kutistaa pelkäksi taloudelliseksi toiminnaksi, vaan se on nähtävä ihmisen luonnollisena tapana olla ja toimia tässä maailmassa. Käsitemäärittelyjen sijaan voimme pikemmin esittää joitakin teesejä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. YRITTÄJYYS ON IHMISEN LUONNOLLINEN TAPA AJATELLA, OLLA, TOIMIA JA VAIKUTTAA MAAILMASSA YRITTÄJYYS ON KESYTTÄMÄTÖNTÄ ALKUVOIMAA, JOKA ETSII AINA UUSIA NÄYTTÄMÖITÄ JA TOIMINNAN MUOTOJA YRITTÄJYYS ON TARTTUVAA YRITTELIÄS YKSILÖ LEVIT- TÄÄ ENERGIAA YMPÄRILLEEN JA SAA TOISETKIN TOIMI- MAAN YRITTÄJÄMÄINEN IHMINEN EI LANNISTU, EI PELKÄÄ EPÄONNISTUMISIA, EIKÄ VERTAILE ITSEÄÄN TOISIIN YRITTÄJYYS ON PALVELUTEHTÄVÄ JA YRITTÄJYYDEN FLOW SYNTYY SIITÄ, KUN VOI TEHDÄ TOISLLE HYVÄÄ JA EETTISESTI KESTÄVÄÄ YRITTÄJYYS LUO JA KEHITTÄÄ UUTTA JA KEKSELIÄSTÄ LIIKETOIMINTAA SEKÄ KASVUA YRITTÄJYYSKASVATUS ON KASVATTAMISTA HYVÄÄN JA EETTISESTI VASTUULLISEEN ELÄMÄÄN YRITTÄJYYSKASVATUS ON KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUO- MISTA NIIN YKSILÖN, YHTEISÖN KUIN YHTEISKUNNANKIN NÄKÖKULMISTA KATSOTTUNA 8

9 Yrittäjyys ei anna kahlita itseään mihinkään ennalta määrättyyn muottiin. Juuri, kun luulet määritelleesi sen, se onkin jo jossain muualla. On parempi olla naulitsemasta sitä mihinkään yhteisesti sovittuun muotoon, kun se ei kerta kaikkiaan siihen suostu. Outi Hägg Hägg ja Peltonen (2013) ovat luoneet yrittäjyyskasvatuksen PUU-mallin (EnTree-model 2013), joka kokoaa yhteen yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuudet systeemiseksi kokonaisuudeksi. Malli on tämän yrittäjyyskasvatusohjelman teoreettinen viitekehys. Malli kuvaa viisi tasoa kooten yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuudet yhteen. Malli tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseksi. Mallin viisi tasoa ovat: 1. Yrittäjyyskasvatuksen kontekstuaalisuus ja kasvatusfilosofiset sitoumukset 2. Kasvatustietoisuus 3. Yrittäjyyspedagogiikka 4. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet 5. Oppisisällöt, oppimismenetelmät ja oppimisympäristöt Nykyisessä yrittäjyyskasvatuksen käytänteissä on pääsääntöisesti keskitytty käyttämään erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä kenties pohtimatta riittävästi tavoitteita tai soveltuvuutta kulloiseenkin kontekstiin. Kuitenkin yrittäjyyskasvatuksen tulisi versota juuristaan ja olla kasvatustietoisuuden lävistämä. Puu-malli avaa yrittäjyyskasvatuksen eri ulottuvuuksia. Mallin avulla yrittäjyyskasvattaja voi arvioida, miten kokonaisvaltaisesti hän työssään huomioi edellä mainitut viisi tasoa ja missä järjestyksessä. Puuhun on noustava tyvestä, eikä päinvastoin. Tarvitsemme ymmärrystä yrittäjyyden olemuksesta ja miten voimme yhdistää yrittäjyyden olemuksen harjoittamamme pedagogiikkaan kulloisessakin kontekstissa. Miten hyvin olemme tiedostaneet kasvatusfilosofiset sitoumuksemme ja kuinka hyvin kykenemme niitä toteuttamaan omassa tehtävässämme, kun edistämme yrittäjämäistä käyttäytymistä. (Hägg & Peltonen 2014.) 9

10 4. Visio ja yhteiset tavoitteet Visio: YHDESSÄ OPPIEN TEEMME ROHKEAA JA POREILEVAA YRITTÄJYYTTÄ STADIIN Visio on Helsingin yrittäjyyskasvatusverkoston yhteinen tahtotila. Visio ohjaa yrittäjyyskasvatusta, yrittäjyyteen oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Visio tukee Helsingin kaupungin tavoitetta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna Teemme yhdessä kuvaa kaikki rajat ylittävää käytännön tekemistä. Yhdessä tekeminen on eri alojen ja eri-ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden toimintaa. Se on eri oppilaitosten, koulutusalojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Se on myös yhteisöllistä tekemistä oppijoiden, opettajien, kodin ja yrittäjien kesken yhteisen tavoitteen suunnassa. Oppien tarkoittaa kehittyvää yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyden ominaispiirteisiin kuuluvat kokeileminen, uuden synnyttäminen ja asioiden oppiminen tekemisen avulla. Oppiminen ei keskity pelkästään oppijoiden kehittymiseen vaan yhtälailla pedagogien, rehtoreiden ja johtajien kasvuun yrittäjyyskasvatuksen strategisiksi mahdollistajiksi. Yrittäjyyskasvatuksen kehittyminen vaatii myös organisaatioiden oppimista ja oppivien yhteisöjen sekä verkostojen rakentamista. Rohkeus ja poreilevuus. Rohkeus on yksi yrittäjyyden perusolemuksista. Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuus syntyy rohkeudesta johtamisessa, valinnoissa ja yksittäisen oppijan ja ohjaajan kohtaamisissa. Poreilevuus on moninaisuutta, dynaamisuutta, liikettä ja jatkuvasti uudelleen muotoutuvaa. Poreileva yrittäjyys toimii yhteiskuntaa uudistavana voimana. Yrittäjyydellä viitataan kaikilla kasvatus- ja opetushallinnon aloilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle tehtävää laaja-alaista yrittäjyyskasvatustyöhön, jolla pyritään vahvistamaan eri-ikäisten oppijoiden yritteliäisyyttä, yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yhteiset tavoitteet Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitosten toimintakulttuuriin Yhteistyön vahvistaminen Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen 10

11 5. Lukiokoulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Oppilaitos on turvallinen paikka oppijoille olla oma itsensä ja löytää omat vahvuutensa. Lukio kehittää toimintakulttuuriaan vahvuuksiensa pohjalle. Toimintakulttuurin muutosta johdetaan rohkeasti juurruttamalla yrittäjyyskasvatuksen toimivat kokeilut vallitseviksi käytänteiksi. Lukio osallistuu nykyistä vahvemmin helsinkiläiseen yhteiskuntaan. Toimenpiteet Opettajat ottavat oppijat vahvemmin mukaan oppimisen suunnitteluun. Oppilaitosjohto ja opetushenkilöstö valitsevat, että yrittäjyyskasvatus on yksi oppilaitoksen strategisen kehittämisen teema Oppilaitos laatii yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelman ja järjestää tarvittavat resurssit. Henkilöstöä valmennetaan kehittämään toimintakulttuuria yrittäjyydelle suotuisaksi. Johto ja opettajat suhtautuvat yrittäjyyteen positiivisesti ja viestivät siitä tasavertaisena uramahdollisuutena Johto ja opettajat kokeilevat rohkeasti uusia osallistavia toimintatapoja. Oppilaitokset, opettajat ja oppijat viestivät aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksesta yrityksiin, koteihin, kumppaneille ja muihin sidosryhmiin. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyön ilmapiiriä ja lukion rakenteita kehitetään yhteistyötä tukevaksi. Pitkäjänteisiä työelämäkumppanuuksia rakennetaan konkreettisten tarpeiden pohjalta. Yhteistyötä kehitetään laajalti helsinkiläisen koulutusmaailman, harrastejärjestöjen, kolmannen sektorin, kotien ja yritysten kanssa. Toimenpiteet Oppilaitos kartoittaa sidosryhmänsä ja rakentaa tavoitteellista yhteistyötä verkoston kanssa. Lukioissa varataan aikaa ja resursseja lukioiden, ammattioppilaitosten, korkeakoulujen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oppilaitos rakentaa työelämäkumppanuuksia hyödyntämällä mm. opiskelijoiden, opettajien, alumnien sekä opiskelijoiden vanhempien kontakteja. Opettajat ja oppijat rakentavat uusia yhteistyöprojekteja hyödyntämällä Helsingin erityispiirteet ja toimintaympäristön. 11

12 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Yrittäjämäisen oppimisen lähtökohdaksi otetaan oppijoiden omat kokemukset ja harrastukset sekä niistä rakentuvat henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Lukiossa lisätään oppijalähtöisten ja ongelmanratkaisupohjaisten menetelmien käyttöä. Uudenlaista opettajuutta ja oppiaineiden integrointia tuetaan ennakkoluulottomilla kokeiluilla. Tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia otetaan käyttöön oppimisen keskeisinä työkaluina. Toimenpiteet Opettajat kannustavat oppijoita rakentamaan omia unelmapolkuja tulevaisuuteen. Lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus valita omaa yrittäjyyden polkua tukevia projekti- ja yrittäjyysopintoja. Oppijoita innostetaan käyttämällä yrittäjämäistä oppimista tukevia oppimismenetelmiä, mm. pari- ja tiimiopettajuutta, pedagogisia osuuskuntia, flipped classroom toimintatapaa sekä Nuori Yrittäjyys -ohjelmia Opetushenkilöstö määrittää millaista on yrittäjämäistä oppimista tukeva uusi opettajuus. Opettajia valmennetaan yrittäjämäisen oppimisen ohjaajiksi. Oppilaitokset rakentavat uudenlaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Opettajien ja oppijoiden tietoutta vahvistetaan Helsingin työpaikoista ja työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Oppijoiden ja opettajien työelämä- ja yrittäjyysosaamista lisätään yhdessä työelämän kanssa Lukio kehittää käytännönläheistä ja työelämäpohjaista tekemällä oppimista Toimenpiteet Oppijoille ja opettajille tarjotaan tietoa työllistymisen ja yrittäjyyden mahdollisuuksista Helsingissä Nuorten työelämäkokemukset (kesätyöt, osa-aikatyöt ja harrastukset) ja henkilökohtaiset uratavoitteet otetaan huomioon oppimisessa ja nuoren tulevaisuuteen ohjaamisessa Opettajia ja oppijoita valmennetaan työelämä- ja yrittäjyysosaamisessa kuten itsensä johtamisessa, tiimi- ja vuorovaikutustaidoissa ja luovassa projektityöskentelyssä Koulutuksen järjestäjät resursoivat opettajien ja opiskelijoiden työelämäjaksoihin, joissa tutustutaan yrittäjiin, yrityksiin ja yhteiskunnan eri toimijoihin Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät oppilaitosten ulkopuolisia osaajia ja verkostoja työelämä- ja yrittäjyysosaamisen lisäämisessä 12

13 6. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Työelämälähtöisyys, yrittäjyys ja oppijoiden osallisuus otetaan vahvemmin oppilaitoksen yhdeksi toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Oppilaitosten johtajuutta kehitetään niin, että se mahdollistaa yritteliääksi ja oppivaksi yhteisöksi kehittymisen. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään systemaattisesti oppilaitokseen nimettävän yrittäjyyden kehittämistiimin avulla. Toimenpiteet Johto, opettajat ja oppijat yhdessä vahvistavat yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lisäämällä yhteistä oppimisen suunnittelua Oppilaitosjohto ja opetushenkilöstö päättävät, että yrittäjyyskasvatus on yksi oppilaitoksen strategisen kehittämisen valinta. Yrittäjyyskasvatus kirjataan oppilaitoskohtaiseen opetussuunnitelmaan. Oppilaitos laatii kokonaisvaltaisen yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelman ja järjestää tarvittavat resurssit. Yrittäjyyden kehittämistiimin toimintaa tuetaan jaetun johtajuuden, pedagogisen johtamisen sekä tiimiorganisaation avulla. Oppilaitokset, opettajat ja oppijat viestivät aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksesta yrityksiin, koteihin, kumppaneille ja muihin sidosryhmiin. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyötä kehitetään laajalti helsinkiläisen koulutusmaailman, harrastejärjestöjen, kolmannen sektorin, kotien ja yritysten kanssa. Pitkäjänteisiä työelämäkumppanuuksia rakennetaan Helsingin yritysten kanssa. Työelämän kanssa toteutetaan oppijan näkökulmasta suunniteltuja yrittäjyyteen pohjautuvia oppimiskokonaisuuksia. Toimenpiteet Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset vahvistavat organisaation sisäistä yhteistyötä monialaisesti. Toisen asteen oppilaitokset vahvistavat organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä mm. pedagogisissa osuuskunnissa, Nuori Yrittäjyys -ohjelmien, liikeideakilpailujen, yhteisten toiminta- ja kehittämispäivien sekä opettajavaihdon avulla. 13

14 Opettajat ja oppijat rakentavat yhdessä pitkäaikaisia työelämäkumppanuuksia ja lyhytkestoisia ammatillisia ideahautomoita erityisesti helsinkiläisten pienyrittäjien kanssa. Oppilaitokset hankkivat kummiyrittäjiä, jonka kanssa oppijat ja opettajat suunnittelevat ja toteuttavat uutta kokeilevaa oppilaitos-yritysyhteistyötä. Oppilaitokset järjestävät ope-yrittäjä -treffejä yrittäjien ja opettajien verkostoitumisen tukemiseksi. Ammatilliset oppilaitokset lisäävät yhteistyötä opettajakoulutuslaitosten kanssa. 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Oppilaitokset kehittävät monialaisia ja organisaatiorajat ylittäviä oppimisympäristöjä. Opetushenkilöstö ottaa käyttöön toiminnallisia ja yhteisöllisiä oppimismenetelmiä. Oppilaitoksissa mahdollistetaan uudenlainen opettajuus. Opiskelijoiden ammatillista identiteettiä vahvistetaan. Toimenpiteet Oppilaitokset valitsevat yhteisössä käytettävät yrittäjämäisen oppimisen oppimismenetelmät. Oppilaitokset kokeilevat luovasti ja rohkeasti erilaisia yrittäjämäisen oppimisen menetelmiä ja yrittäjyyttä synnyttäviä toimintamalleja mm. pari- ja tiimiopettajuus, Nuori yrittäjyys -ohjelmat ja pedagogiset osuuskunnat. Opetushenkilöstö määrittää millaista on yrittäjämäistä oppimista tukeva uusi opettajuus, valmentajuus Opettajista täydennyskoulutetaan valmentajia. Näin autetaan opettajia vahvistamaan uutta identiteettiä sekä omien uusien juttujen löytymistä. Oppilaitoksiin rakennetaan yrittäjyyden opintojen polku 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Kaikille halukkaille oppijoille mahdollistetaan kokonaisvaltainen yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittyminen. Nuoren innostusta ja oman ammatillisen jutun löytämistä tuetaan hyödyntämällä Helsingin erityispiirteitä. Opettajien ja oppijoiden tietoutta vahvistetaan Helsingin työpaikoista ja työelämässä tarvittavasta osaamisesta. 14 Toimenpiteet Oppijat saavat mahdollisuuksia oppia yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamista käytännön projektityöskentelyn ja oikean yritystoiminnan avulla. Nuorten työelämäkokemukset (työssä oppiminen, kesätyöt, osa-aikatyöt, harrastukset) ja henki-

15 lökohtainen ammatillinen kasvu otetaan huomioon oppimisessa ja nuoren tulevaisuuteen ohjaamisessa Työssäoppimisessa otetaan entistä vahvemmin näkökulmaksi työssäoppiminen yrityksessä / yrittäjänä. Oppilaitokset mahdollistavat opettajien työelämäjaksot. Opettajia ja opiskelijoita valmennetaan työelämä- ja yrittäjyysosaamisessa kuten itsensä johtamisessa, tiimi- ja vuorovaikutustaidoissa ja luovassa projektityöskentelyssä. Oppijoille ja opettajille tarjotaan tietoa Helsingin työllisyyden mahdollisuuksista, helsinkiläisistä työpaikoista ja yrityksistä sekä yrittäjyyden erityispiirteistä. 15

16 7. Korkeakoulutuksen tavoitteet 1. Yrittäjyyden juurruttaminen oppilaitoksen toimintakulttuuriin Yrittäjyys on sisällytetty korkeakoulun strategiaan ja yrittäjyyden kehittämistoimet on johdettu ja organisoitu kaikkeen toimintaan. Korkeakoulut ottavat enemmän vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja opiskelijoilla on valmiudet ja mahdollisuudet toteuttaa elämänuraansa. Kehitetään oppimis-, johtamis- ja toimintakulttuuria siten, että se mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden kehittymisen yritteliääksi, oppivaksi ja vastuulliseksi yhteisöksi. Kehittämis- innovaatio- ja tutkimustoimintaa suunnataan vahvistamaan myös yrittäjyyttä. 2. Yhteistyön vahvistaminen Yhteistyö eri kouluasteiden ja yritysten välillä valjastetaan toimintaan, joka tuottaa uudenlaista ja ennakoivaa osaamista sekä tukee opiskelijoiden yrittäjyyttä ja työllistymistä. Hyödynnetään markkinoilla vapaana oleva potentiaali kuten ikääntyvien tietotaito ja tuodaan se oppilaitoksiin sisälle. Tuodaan työ- ja elinkeinopalvelut, yrittäjyysneuvonta ja kansainvälistymispalvelut sisälle korkeakouluihin. Kutsutaan opiskelijajärjestöt ja alumnit mukaan luomaan kumppanuuksia yrityselämän kanssa ja kehittämään opetusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. 3. Yrittäjämäisen oppimisen kehittäminen Opiskelijaa tuetaan rakentamaan tulevaisuuttaan työmarkkinoilla ja henkilökohtaisen oppimispolun löytämisessä sekä sen toteuttamisessa koko opiskelun ajan. Kehitetään määrätietoisesti monialaisessa yhteistyössä oppimisympäristöjä, jotka tuottavat kansainvälisille markkinoille osaamista, mikä on kiinnostavaa, osuvaa ja työllistävää. Mahdollistetaan uudenlainen opettajuus, jossa pedagogista osaamista arvotetaan tutkimuksen rinnalla ja opettajia tuetaan ja kannustetaan uudenlaisiin ja ennakkoluulottomiin kokeiluihin. 4. Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen valmentaminen Työelämä- ja yrittäjyysosaamiseen valmentaminen kuuluu koko koulutusorganisaatiolle ja opetushenkilöstölle. Kaikille oppijoille mahdollistetaan kokonaisvaltainen yrittäjyys-, liiketoiminta- ja johtamisosaamisen kehittyminen. Opiskelijoiden ja opettajien innostusta tuetaan verkottamalla heitä kansallisesti ja kansainvälisesti. 16

17 8. Yrittäjyyskasvatuksen ohjelman toteuttaminen Yrittäjyyskasvatus tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen kehittää ja arvioida oppilaitoksen toimintaa. Se tarjoaa työelämälähtöiselle oppilaitokselle strategisen kehittämisen punaisen langan. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri - Vahva me-henki, innostunut tekemisen meininki, yrittäjyyttä arvostava ilmapiiri ja jaettu johtajuus tekevät oppilaitoksesta kaikille mielekkään paikan tehdä työtä ja oppia. Oppilaitos yritteliäänä ja oppivana työyhteisönä mahdollistaa uusiutumisen ja yhteiskunnan muutosvoimana olemisen. Yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa jokainen opettaja tekee yrittäjyyskasvatusta. Yhteistyöverkostot - Kumppanuudet toisten oppilaitosten ja työelämän toimijoiden kanssa kehittävät opettajien ja oppilaiden työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Yhteistyössä hyödynnetään Helsingin toimintaympäristön erityispiirteitä, mahdollisuuksia, väestön monikulttuurisuutta ja kansainvälisiä yrityksiä. Yhteistyön kautta kehittyvä osaaminen lisää suomalaisen työelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia. Yrittäjämäinen oppiminen - Oppijalähtöiset, toiminnalliset ja yhteisölliset oppimismenetelmät lisäävät tehokkaasti ja oppijoita innostavasti elämässä ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Rohkeat pedagogiset kokeilut mahdollistavat uudenlaisen opettajuuden vahvistumisen. Oppimisympäristöt - Yrittäjyyden oppimisympäristöt tarjoavat rajoja ylittäviä, luovuutta ja vastuullisuutta vaativia sekä todellisiin ongelmiin perustuvia oppimismahdollisuuksia. Laajat oppimisympäristöt tarjoavat aidon mahdollisuuden uteliaisuudelle sekä oppijan omien kokemusten kytkemiseen osaksi oppimista. Opetuksen sisältö - Aktiiviseen yksilöön, yhteisölliseen työyhteisöön sekä yrittäjyyteen ammattina liittyvät opintokokonaisuudet auttavat oppijaa ymmärtämään yrittäjämäisen toimintatavan ja yrittäjyyden merkityksen yhteiskuntaa eteenpäinvievänä voimana. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan osana jokaista oppiainetta tai erillisinä opintokokonaisuuksina 17

18 Roolit ja vastuut Oppija - omistaa oman oppimisen Tunnista omat vahvuudet ja innostuksen lähteet. Aseta itselle sopivia tavoitteita ja tee töitä niiden saavuttamiseksi. Opettaja - ottaa yrittäjyyskasvatuksen omaksi asiakseen Ota riski ja kokeile uusia yrittäjämäisen oppimisen menetelmiä. Kannusta ja rohkaise opiskelijoita toteuttamaan ideoita yhdessä. Oppilaitosjohto - johtaa toimintakulttuurin muutosta Huolehdi, että tarjolla on tukea ja valmennusta. Mahdollista erilaisia kokeiluja ja oppiminen niistä. Työelämä - tarjoaa monipuolisia oppimisen paikkoja Tuokaa omat ideanne ja tarpeenne oppilaitos-työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Olkaa mukana kehittämässä yrittäjyyden oppimiskokemuksia. 18

19 9. Tavoitteiden toteutumisen seuranta Helsingin oppilaitoksissa otetaan käyttöön Yrittäjyyskasvatuksen mittaristotm, jonka avulla voidaan seurata yrittäjyyskasvatuksen ohjelman tavoitteiden edistymistä. Mittaristo on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty pedagogisen kehittämisen ja yrittäjyyskasvatuksen johtamisen apuväline. Helsingin yrittäjyyskasvatuksen verkoston tavoitteena on olla Suomen keskiarvoja parempi kaikilla mittareilla. Mittaristo on verkossa käytettävä itsearviointityökalu, joka auttaa opettajaa hahmottamaan yrittäjämäisen oppimisen eri ulottuvuuksia ja antaa palautetta sekä vinkkejä opettajan osaamisesta. Haastamme oppilaitoksen johtoa ja opettajia ottamaan mittariston käyttöön. Oppilaitokset seuraavat yrittäjyyskasvatuksen ohjelman tavoitteiden toteutumista osana muuta toiminnan suunnittelua ja seurantaa. YES Metropoli seuraa ja arvio yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista mittariston perusteella vuosittain. Mittaristo otetaan käyttöön seuraavalla tavalla: 1. Sovitaan, että oppilaitoksen henkilökunta rekisteröityy mittariston käyttäjäksi. 2. Jokainen opettaja vastaa mittariston kysymyksiin sovittuna ajankohtana ja jatkossa aina puolivuosittain. 3. Oppilaitos hyödyntää vastausten perusteella syntyvän lähtötilannearvion oppilaitoskohtaisten tavoitteiden täsmentämisessä. 4. Oppilaitos hyödyntää mittaristoa pedagogisten iltapäivien keskustelun virittäjänä, oppilaitoskohtaisten koulutusten kohdentamisessa, kehityskeskusteluiden tukena sekä organisaation johtamisen apuna. 5. YES Metropoli seuraa ja arvio yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista mittariston aineiston perusteella. 19

20 10. Strategian laatimisessa mukana olleet tahot Etu-Töölön lukio, Helsingin kielilukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin normaalilyseo, Helsingin Uusi yhteiskoulu, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Kallion lukio, Kulosaaren yhteiskoulu, Munkkiniemen yhteiskoulu, Mäkelänrinteen lukio, Töölön yhteiskoulu. Haaga Yhtymä Ravintolakoulu Perho, Helsingin Diakoniaopisto, Helsingin Maalariammattikoulu, Stadin ammattiopisto, Pop & Jazz Konservatorio, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, SKY-opisto Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Metropolia Ammattikorkeakoulu CConcept, Fiilispaja, Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu, Helsingin kaupungin opetusvirasto nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja, Helsingin Yrittäjät ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, McDonald s Oy, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Suomen Lukiolaisten Liitto/ Helsingin piiri, Suomen 4H-liitto, Suomen yrityskaupat, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, YES ry, Villinikkarit Oy Kustantaja ja rahoittaja: YES Metropoli / Hyppyri - Helsingin yrittäjyyskasvatuksen polku -hanke, Uudenmaan ELY-keskus / ESR. Projektitiimi: Outi Hägg, Ulla Juhanko, Tapu Nieminen, Päivi Ojala, Pirkko Peiponen, ja Petrikki Tukiainen Projektin toteuttajaorganisaatiot: Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin Yrittäjät ry, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Villinikkarit Oy Lisätiedot: Päivi Ojala, paivi.ojala@yrittajat.fi, 20

Yhdessä oppien. teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin

Yhdessä oppien. teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Yhdessä oppien teemme rohkeaa ja poreilevaa yrittäjyyttä Stadiin Kustantaja ja rahoittaja: YES Metropoli / Hyppyri - Helsingin yrittäjyyskasvatuksen polku -hanke, Hämeen ELY-keskus Projektitiimi: Outi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa

YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomi Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja palvelut Keski-Suomessa YES Keski-Suomen perustehtävä YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelukeskus, joka auttaa kuntia strategisessa kehittämisessä ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op) Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Mitä arvioitiin?

Mitä arvioitiin? Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työelämä muuttuu entä osaaminen?

Työelämä muuttuu entä osaaminen? Työelämä muuttuu entä osaaminen? Vapaan sivistystyön päivät 29.8.2019 Milma Arola, @MilmaArola Johtava asiantuntija Osaamisen aika Lähde: https://publicdomainreview.org/collections/france-in-the-year-2000-1899-1910/

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026

Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot