ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 2 ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ Pyhäranta, tilat Hirs-sora 1:33 ja Hirs-Santa 3:25 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2006

2 S I S ÄL L YS 1. KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Kunnostuskohteen perustiedot Lähtötilanne maastossa Kunnostuksen tavoitteet KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN Puuston ja pintamaiden poisto Maastonmuotoilu Pintaverhoilu Seuranta KUNNOSTUKSEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET Aikataulu Kustannuksista KUVIA KUNNOSTUKSEN TOTEUTUMISESTA YHTEENVETO...10 Valokuvat: Krista Mäkelä 2

3 1. KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kunnostuskohteen perustiedot Kunnostettava alue sijaitsee Pyhärannan kunnassa, Hirslahden kylässä, tiloilla Hirs-Sora 1:33 ja Hirs-Santa 3:25. Alueen omistaa Pyhärannan kunta. Kunnostettavan alueen koko on 3,8 hehtaaria, josta noin kahden hehtaarin alue vaatii laajempia maastonmuotoiluja. Soranottoa on ollut lähes koko tilan alueella, mutta suurimmat kannakset ovat tilan lounaispuolella, Nummitien vierellä. Kunnostuskohde sijaitsee pohjavesialueluokituksessa luokkaan I kuuluvalla Ropan Suleninnummen pohjavesialueella. Alue on Alhon pohjavedenottamon välittömässä läheisyydessä. Vakka-suomen harjuseutukaavassa (1995) alueella on merkintä ET/pv, vedenottamon lähialue, sekä ympäröivillä alueilla M/km, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka toteuttaminen edellyttää maa-ainesten otosta vaurioituneiden osien kunnostamista ja maisemointia. Pohjoispuolella kunnostuskohde rajautuu Enäjärven ranta-alueisiin, jotka on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Vakka-Suomen loppuraportissa (2004) alue on luokiteltu Maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Kunnostettavan alueen lähiympäristö on pääasiassa talousmetsää. Suleninnummen alue on luokiteltu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Vanhat soranottoalueet on jätetty rajauksen ulkopuolelle. Kesän 2004 aika tehdyn törmäpääskyselvityksen mukaan alueella ei ole havaittu törmäpääskyjä tai niiden pesäpaikkoja. Samassa yhteydessä selvitettiin myös muiden lintujen esiintymistä, jolloin alueella havaittiin västäräkki. Alueen soranottotoiminnasta ei ole dokumentoituja tietoja, joten ottaminen on tapahtunut ennen maa-aineslain voimaantuloa. Viereisellä tilalla, Nummitien eteläpuolella, soranotto on ollut tehokkaampaa ja se on jatkunut pidempään. Lupia on ollut TVL Turun tiepiirillä sekä Läänin Kuljetuksella. Jälkihoitotyöt on todettu suoritetuiksi vuonna 1998, joskin jälkihoitona on ollut ainoastaan maaston tasaaminen. 1.2 Lähtötilanne maastossa Kunnostettava alue jakautuu lounaisosan jyrkkiin, kasvittomiin rinteisiin, sekä koillisosan melko tasaiseen kenttään, jonne on tehty moottoripyörärata. Ajelu-uran ulkopuolelta tasainen alue on jo kohtuullisesti metsittymässä, joskin tiivis maanpintaa pitää taimikon paikoitellen kituliaana. Rinteet vaikuttavat hiekkaisilta, mutta niiden takana olevassa maastossa on joitain savipohjaisia kosteikoita. Koillisosan kentällä, samoin kuin rinteiden ja Nummitien välissäkin, on kivikasoja. Alue ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan kiviseltä. Suurimmat ongelmat alueella ovat jyrkät, kasvittomat rinteet, sekä alueella harrastettava moottoripyöräily. Pohjavesilampia alueella ei ole. Lähellä Nummitietä kaivu on ulottunut 3

4 tasolle +17, mikä on runsaat kaksi metriä Alhon ottamolla mitatun pohjavedenkorkeuden +14,75 yläpuolella. Rinteet ovat korkeimmillaan tasolla +25, eli noin 8 metriä korkeita, ja jyrkimmillään 1:1,3. Alueella joitain kymmeniä vuosia sitten ollut virallinen moottoriurheilurata on edelleen luvattomassa käytössä. Ajelu pitää noin viisi metriä leveän, alueella mutkittelevan uran kasvittomana. 1.3 Kunnostuksen tavoitteet Tavoitteena on alueen riskikäytön estäminen sekä metsätalouden mahdollistaminen maastonmuotoilun avulla. Kasvillisuuden kehittymistä nopeutetaan pintaverhoilulla. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen tai jopa lisääntyminen otetaan huomioon paahderinteiden käsittelyssä. 4

5 2. KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Puuston ja pintamaiden poisto Puusto poistettiin kunnostuskohteelta kesäkuun 2005 alussa. Puut nostettiin maasta giljotiinikouralla juurineen ja siirrettiin kasoille kuivumaan. Puiden lisäksi alueelta piti ennen kunnostustöiden alkua poistaa satoja vanhoja autonrenkaita, joita oli käytetty ajeluradan pehmusteina. Renkaita varten tilattiin Suomen rengaskierrätys Oy:ltä kontti, jonne Innovan opiskelijat keräsivät renkaat. Ilahduttavinta oli, että renkaiden poisvienti ei maksanut mitään. Pintamaat sekä puiden poiston jäljiltä jääneet pienet taimet ja pensaat kuorittiin kasoille pienkaivinkoneella. Pintamaiden kuoriminen aloitettiin syyskuun alussa. 2.2 Maastonmuotoilu Puuston ja pintamaiden kuorinnan jälkeen aloitettiin maansiirtotyöt sekä poistettavalla ajeluradalla että loivennettavilla rinteillä. Nummitien vierellä olevista hiekkakannaksista kuljetettiin joitain kymmeniä kuutioita maa-aineksia toisen kunnostuskohteen, pilottikohteen täyttöihin. Kunnostuskohteella täyttömateriaalia käytettiin takaosan ajeluradan muotoilemiseen, sekä Nummitien vierellä olevan tasaisen alueen nostamiseen noin metrillä. Kunnostuskohteen kannaksista oletettiin saatavan riittävästi täyttömateriaalia myös pilottikohteen kaakkoiskärjen pohjatason nostamiseen. Kannaksissa törmättiin kuitenkin melko nopeasti silttiin ja jopa saveen, joten Pilottikohteen kaakkoisnurkka päätettiin jättää kunnostamatta. Kannaksien kunnostamiseen jäi saven löydyttyä kaksi vaihtoehtoa. Alkuperäisten suunnitelmien noudattaminen olisi edellyttänyt saven poistamista ja kuljettamista pois alueelta. Toinen vaihtoehto oli luiskata rinteet siten, että saveen ei tarvitsisi koskea, vaikka se tarkoittaisikin rinteiden jäämistä suunniteltua jyrkemmiksi. Koska saven kokonaismäärää ei tiedetty, eikä sille ollut tiedossa sopivaa läjityspaikkaa, päätettiin toimia savijuonteen määräämissä rajoissa. Rinteet saatiin tästä huolimatta sopivan loiviksi ja ainoaksi muutokseksi jäikin se, että alueelta ei saatu odotettua määrää täyttömateriaalia muille kunnostuskohteille. Pieniä määriä silttiä ja savea jouduttiin poistamaan, mutta ne sekoitettiin hyvin karkeampiin maa-aineksiin ja pintamaihin ja levitettiin kunnostuskohteelle pintakerrokseksi. Ajelurata poistettiin täyttämällä kuoppia, tasaamalla hyppyreitä sekä pehmentämällä kovaksi painunutta maata. Kannaksista löytyi jonkin verran isoja kiviä, joita kasattiin kivivalleiksi rinteille. Nummitien ja kunnostetun alueen väliin tehtiin noin metrin syvyinen oja. Alueelta poistetut puut on kasattu kunnostuskohteen itäosassa olevalle tasaiselle alueelle. Alueelle tehtiin kuorma-autolla ajettava työmaatie, jotta puut saadaan niiden kuivuttua vietyä hyödynnettäväksi. 5

6 Kunnostuskohteen viereisellä Arola-nimisellä tilalla kunnostusprojekti kunnosti alueen omistajan toivomuksesta kaksi pienialaista, mutta jyrkkärinteistä sorarinnettä. Myös Arolan tilan toisella rinteellä tuli savi vastaan, joten kunnostusta ei päästy toteuttamaan aivan suunnitelmien mukaan. Kunnostus käsitti lähinnä rinteiden luiskausta, mutta siihen liittyi myös pienen kotitarvekasan jättäminen maanomistajan käyttöön. Alueen vielä kunnostamattomat osat omistaja aikoo kunnostaa kotitarveoton yhteydessä, mutta nyt kunnostettu alue jätetään vastedes koskemattomaksi. Pintaverhoiluksi levitettiin alueen omat pintamaat, jotka sisälsivät myös pientä mäntytaimikkoa. Ajelua pyrittiin tällä alueella estämään kaivamalla Nummitien vierelle syvä oja. 2.3 Pintaverhoilu Alueelle levitettiin pintaverhoilumateriaaliksi rakentamisen alta kuorittua, muutaman vuoden kasalla maatunutta korpimetsän pohjaa. Pintamateriaalia levitettiin kaikkiaan noin 500 m 3. Kerrospaksuudeksi tuli noin 5-15 cm. Materiaali levitettiin rinteille kaivinkoneella sekä sekoitettiin piikkikauhalla noin 20 cm:n syvyydeltä pohjamaahan. Osa hiekkaisista etelärinteistä ja rinteille maastonmuotoilutöiden yhteydessä tehdyistä kivivalleista jätettiin pintaverhoilematta luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Pintaverhoilumateriaali on kalkitsematonta, mutta koska sen ph on viljavuusanalyysin mukaan metsän kasvun kannalta erittäin hyvä, päätettiin alue jättää kalkitsematta. 2.4 Seuranta Kunnostetun alueen kehittymistä on tarkoitus seurata koko hankkeen ajan, eli vuoteen Seurannoissa kiinnitetään huomiota erityisesti pintamateriaaliin sekä kasvillisuuden leviämiseen alueelle. Alueen kasvettumista seurataan kesän 2006 ajan ja kylvöihin ryhdytään, ellei pintamateriaali vihreydy syksyyn mennessä. 6

7 3. KUNNOSTUKSEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET 3.1 Aikataulu Suullinen sopimus kunnostuksen toteuttamisesta solmittiin Pyhärannan kunnan rakennustarkastajan kanssa heti kunnostusprojektin alkamisen jälkeen. Maanrakennustyöt tehtiin osittain yhtäaikaisesti pilottikohteen kanssa. Kunnostussopimus Suunnittelu Suunnitelman hyväksyntä Puuston poisto, kilpailutus Puuston poisto Maanrakennustyöt Pintamateriaalin levitys III IV- XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII XI 3.2 Kustannuksista Kustannukset on laskettu yksikköhintoina. Huomioon ei ole otettu Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin yleiskustannuksia. Hinnat ovat keskimääräisiä arvoja eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa. Suunnitelma (Projektin omana työnä) Puuston poisto Puuston poisto Kuormaus (Huom. Ei sisällä koneiden siirtoa) Maastotyöt Pintamaiden kuorinta Kaivutyöt ja maansiirrot Pintamateriaalin levitys Pintamateriaali (500 m 3 ) Hinta sisältää kuljetuksen Työtunnit /kpl /ha YHTEENSÄ /ha 3805 Alueella kunnostuksen hintaa kasvattivat mm. renkaiden keräämiseen ja kuormaamiseen kulunut yhden päivän työ, sekä säilyttävä, pienipiirteinen kunnostaminen. Erityisen aikaavievää oli ajeluradan häivyttäminen sekä täyttömaiden seulominen ja kuljettaminen ajeluradalle ja pilottikohteelle. 7

8 4. KUVIA KUNNOSTUKSEN TOTEUTUMISESTA Neljän kuvan sarja Nummitien vierellä olevien rinteiden kunnostuksesta. Kuva 1. Jyrkkiä rinneluiskia Nummitien vierellä. Kuva 2. Puut on poistettu kunnostuskohteelta. Kuva 3. Maarakennustyöt käynnissä. Kuva 4. Kunnostettu alue pintaverhoiltuna. Ajeluradan poistaminen maastosta. Kuva 5. Leveää ajelurataa kunnostuskohteella. Kuva 6. Tasoitettua ja pintaverhoiltua ajelu-uraa. 8

9 Savea sisältävien rinteiden käsittely Kuvat 7 ja 8. Kuva 9. Kuvat 7, 8 ja 9. Rinteen korkeimmalta kohdalta saatiin jonkin verran täyttömateriaalia, mutta jo hieman alempana (kuva 8.) koneet törmäsivät saveen. Maasto saatiin kuitenkin muotoiltua loivaksi ja hyvin ympäristöön sopivaksi. Säilyttävä kunnostaminen Kuvat 10 ja 11. Olemassa olevaa puustoa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon. Kuvan 11 taka-alalla näkyvä hiekkakumpare, samoin kuin muitakin hiekkaisia paahderinteitä, säilytettiin paahdehyönteisten elinympäristöiksi. 9

10 5. YHTEENVETO Kunnostuksen tavoitteet, riskikäytön estäminen ja metsätalouden mahdollistuminen, tulivat kunnostuksella täytettyä. Alueen maisemakuva parani maastonmuotoilun myötä huomattavasti. Myös luonnon monimuotoisuuden kehittymiselle jätettiin tilaa kuivia hiekkarinteitä säilyttämällä, kivivalleja rakentamalla, sekä jättämällä osa luiskatuista hiekkarinteistä pintaverhoilematta. Suurin takaisku oli saven löytyminen rinteiltä, sillä alueelta oli suunniteltu vietävän hiekkaa täyttömaaksi muillekin kunnostuskohteille. Kovin suuri yllätys saven löytyminen ei kuitenkaan ollut, sillä se selittää soranoton päättymisen hyvälaatuisesta hiekasta huolimatta. Lisäksi kunnostuskohteen korkeimmilla alueilla kiertelevällä ajeluradalla paikoin pinnassa oleva savi antoi ennakkovaroituksen. Maastoa ei kuitenkaan tutkittu tarkasti, joten saven löytyminen yllätti kaikesta huolimatta. Kunnostuksen kustannukset, noin 3800 /ha, olivat jonkin verran suuremmat kuin vuosina käynnissä olleen Loimaan seudun harjuympäristön kunnostushankkeen tekemien laskelmien mukaiset ns. tavallisten alueiden kunnostuskustannukset 3000 /ha. Hinta on kuitenkin suhteessa hyvinkin kohtuullinen, sillä Loimaan seudulla mm. puustoa ei poistettu juurineen. Lisäksi ajeluradan poistaminen nosti kohteen kunnostuskustannuksia. 10

11 LISÄTIETOJA: La i t i l an kau punki M yn ä m ä e n kunta P yh ä r a n n an kunta 11