TULEJÄRVEN SORANOTTOALUE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULEJÄRVEN SORANOTTOALUE"

Transkriptio

1 V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 7 TULEJÄRVEN SORANOTTOALUE Laitila Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007

2 S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT Kunnostuskohteen perustiedot Alueen pohjavesitiedot Kunnostuksen vaatimat luvat Tutkimukset ja näytteenotto kunnostuskohteella Lähtötilanne maastossa Kunnostuksen tavoitteet K UVI A L ÄH T Ö T I L AN T EEST A KUNNOSTUKSEN TO TE UTTAM I N E N Puuston ja pintamaiden poisto Maastonmuotoilu Pintaverhoilu ja kasvettaminen Seuranta KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET Aikataulu Kustannuksista YHTE ENVETO...18 K I RJ AL L ISUUS...19 Valokuvat: Krista Mäkelä 2

3 1. JOHDAN T O Tulejärven soranottoalueen kunnostaminen on osa Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektia. Hankkeen toiminta-alueena ovat Mynämäen, Laitilan ja Pyhärannan läpi kulkevan harjujakson luokitelluilla pohjavesialueilla olevat vanhat, eli ennen maa-aineslakia kaivetut soranottoalueet. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahaston tavoite 2 ohjelmasta ja sitä toteuttavat Laitilan kaupunki yhteistyössä Mynämäen ja Pyhärannan kuntien sekä Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovan ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. 2. KUNNOSTUKSEN L ÄH T Ö KO H DAT 2.1 Kunnostuskohteen perustiedot Kunnostuskohde sijaitsee Laitilan kaupungissa, Sorolan kylässä, Tilalla Sorasuo 1:44. Alue on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue on kooltaan runsaat kolme hehtaaria. Alueella on ollut soranottoa ja kaivaminen on paikoin ulottunut pohjaveden pinnan alapuolelle. Tielaitos on ottanut alueen käyttöönsä ns. pakko-ottona luvuilla. Laajamittainen soranotto alueella on päättynyt jo ennen maa-aineslain voimaantuloa, mutta kotitarveottona kaivamista on jatkettu viimeisiin vuosiin saakka. Kunnostusta kaipaavat paitsi kaivutoiminnan jäljiltä jyrkiksi jätetyt rinteet, myös alueelle syntyneet pohjavesilammet ja kosteikot. Alueelta on saatavissa maa-aineksia kunnostuksen toteuttamiseen, mutta koska rinteistä saatavien ainesten ei todettu riittävän pohjavesilampien täyttämiseen ja suojakerroksen kasvattamiseen, päätettiin lampialue kunnostaa lampia yhdistelemällä ja syventämällä. Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) suunnittelualueen eteläosalla on merkintä ET/pv, vedenottamon lähialue. Alueen länsipuolella on ojitettua suota ja pohjoispuolella vanhaa, jo täysin metsittynyttä soranottoaluetta. Muuten alue on metsien ympäröimä. Eteläpuoleisilla alueilla on Vakka-Suomen harjuseutukaavassa merkintä RM, matkailupalveluiden alue, sekä ah, arvokas harjualue rajaus. Lähiseudulla ei ole asutusta eikä kunnostuskohteelle tai sen lähialueelle ole laadittu asemakaavaa. Alue tai sen lähiympäristö ei ole luonnonsuojelualuetta eikä kuulu Natura 2000 verkostoon. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Vakka-Suomen loppuraportissa (2004) alue on luokiteltu Maa-ainesten ottoon soveltumattomaksi alueeksi. Kunnostettava alue on runsaan kymmenen kilometrin etäisyydellä Laitilan keskustasta, Krouvintien paikallistien varrella. Lähellä on Tulejärvi, jonka rannalla on kunnallinen uimapaikka ja leiriytymismahdollisuus. Alue on suosittua ulkoilumaastoa ja siellä kulkee kaupungin ylläpitämä luontopolku. Kunnostuksen tavoitteena on ensisijaisesti vedenottamon lähialueella olevien pohjavesilampien tilan parantaminen, mutta myös alueen maisemakuvan kohentaminen sekä vanhan kaivualueen muuttaminen turvalliseksi ympäristöksi. 3

4 2.2 Alueen pohjavesitiedot Kunnostuskohde on Tulejärven pohjavesialueen keskivaiheilla. Tulejärven pohjavesialue on osa luode-kaakko suuntaista Turku-Pyhäranta pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,28 km 2 ja muodostumispinta-ala 0,82 km 2. Tulejärven pohjavedenottamo on noin 260 metrin etäisyydellä kunnostuskohteen ja alle 300 metrin etäisyydellä alueella olevan pohjavesilammen pohjoisreunasta. Pohjavesi virtaa kunnostettavan alueen halki kohti vedenottamoa. Kunnostuskohde kattaa 3,3 % Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistamasta vedenottamon kaukosuojavyöhykkeestä. Ottamolla pohjaveden pinnan luonnolliseksi korkeudeksi on elokuussa 1998 määritelty +32,52. Pohjaveden korkeus vaihtelee vedenottamolla melkoisesti. Vuosina korkeus on vaihdellut välillä +28, ,50. Vuonna 2002 pohjaveden pinta on lähtenyt laskuun, mistä lähtien se on pysytellyt vuoden 2004 marraskuulle saakka tasolla +21, ,50. Kunnostettavalla soranottoalueella pohjaveden pintaa on tarkkailtu vuodesta 2000 lähtien. Sorakuopassa olevassa tarkkailuputkessa pohjaveden pinta on hetkeksi laskenut tasolle +30,00, muuten vaihtelu on vuodesta 2000 vuoden 2004 marraskuulle ollut välillä +32, ,34. Kunnostettavan alueen eteläosassa, noin tasolla +28, on kosteaa maapohjaa, jonka kasvillisuutena on mm. pajuja, koivuja ja järviruokoja. Maatutkauksissa on vuonna 2006 todettu, että tällä alueella on paksu savikerros. Tulejärven vedenottamo on otettu käyttöön 1992 ja sieltä on lupa ottaa 500 m 3 /d. Fluoripitoinen raakavesi käsitellään Puntarin vedenottamolla. Veden laadun suhteen ei ole ollut ongelmia. Isoimmasta pohjavesilammesta on otettu vesinäyte elokuussa Koliformisia bakteereita oli 28/100 ml, mutta muuten näytteessä ei ilmennyt mitään ongelmia. Lampien vesi on kirkasta, mutta leviä ja vesikasveja kasvaa runsaasti. Lammissa on jonkin verran kaloja. Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1986 vahvistamalla Tulejärven vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä johon kunnostuskohdekin kuuluu on noudatettava seuraavia määräyksiä: a) Alueella ei saa ulottaa hiekan, soran eikä muun maa-aineksen ottoa syvemmälle kuin yhden metrin päähän pohjaveden ylimmästä pinnasta. Kielto ei koske rakennusten perustamista, perustusten kuivattamista eikä kaivon rakentamista varten tarvittavia kaivutöitä. Töiden yhteydessä on noudatettava erityistä huolellisuutta öljyjen ja muiden pohjaveden laadulle haitallisten aineiden maahan joutumisen estämiseksi b) Alueelle ei saa rakentaa huoltoasemaa, autokorjaamoa, autohajottamoa, polttoaineiden jakeluasemaa, asfalttiasemaa, turkistarhaa eikä vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa mainittuja tai myrkkyasetuksessa tarkoitettuja II luokan myrkkyjä käyttäviä tehtaita, laitoksia tai varastoja. c) Alueelle ei saa muodostaa kaatopaikkaa eikä hautausmaata. Alueella ei saa suorittaa jäteveden maahanimeytystä. 4

5 d) Alueelle ei saa perustaa öljyjen, fenolien, nestemäisten polttoaineiden, maantiesuolan tai muun pohjaveden laadulle haitallisen aineen varastoa lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia öljysäiliöitä. e) Alueelle rakennettavat lämmitysöljysäiliöt ja niiden johdot on varustettava asianmukaisin suojalaittein. Öljynkuljetuksissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. 2.3 Kunnostuksen vaatimat luvat Koska kunnostettava alue on vesioikeuden vahvistamalla pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä ja koska kunnostamista oli tarkoitus tehdä myös pohjavesilampia syventämällä ja yhdistelemällä, oli kunnostukseen haettava vesilain mukaista lupaa ympäristölupavirastolta. Lupaa haettiin suojavyöhykemääräyksistä poikkeamiseen eli lähinnä kohtaan a., missä todetaan, että alueella ei saa ulottaa hiekan, soran eikä muun maa-aineksen ottoa syvemmälle kuin yhden metrin päähän pohjaveden pinnasta. Lupahakemus lähetettiin kesäkuussa Syys-lokakuussa 2005 nähtävillä olleeseen hakemukseen ei tullut muistutuksia tai vaatimuksia. Myönteinen päätös, lupa suojaaluemääräyksistä poikkeamiseen, eli lampien syventämiseen ja yhdistelemiseen, saatiin syyskuussa Lupamääräyksissä velvoitettiin mm. tarkkailemaan pohjaveden laatua. Koska luvan saaminen kesti kunnostusprojektin kestoon nähden melko kauan, aloitettiin alueen maisemallinen kunnostaminen jo kesällä 2006 ja alue muokattiin sellaiseksi, että lampi-alue voisi tarvittaessa jäädä myös alkuperäiseen tilaansa. Pohjavesilampien kunnostaminen aloitettiin vasta lokakuun lopulla Tutkimukset ja näytteenotto kunnostuskohteella Kunnostettava alue mitattiin ja siitä teetettiin pohjakartta suunnittelua varten vuonna Lammen ympärillä tehtiin kairauksia joilla selvitettiin lammen pohjan maa-aineksien laatu. Kairaustulosten mukaan lisäkaivuun oli tasolta +33 varaa ainakin neljä metriä maaaineksen pysyessä tasalaatuisena hiekkana, eli lampia olisi mahdollista syventää noin metrillä. Alueen eteläosissa olevalla korkeammalla kannaksella tehtiin maatutkauksia kannaksen maa-aineksen selvittämiseksi. Tutkaustuloksista kävi ilmi, että kannaksen yläosassa on paksu, läpäisemätön savikerros. Savikerroksen takia kannaksesta ei voinut juurikaan ottaa materiaalia maastonmuotoiluun. Alueen suurimmasta lammesta otettiin vesinäytteitä sekä suunnitteluvaiheessa kesällä 2004 että ennen lammen kunnostustöiden aloittamista syksyllä Pohjavedenottamolla veden laatua seurataan normaalisti neljä kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä, mutta näytteiden ottamista tihennettiin kunnostustöiden alkamisen jälkeen. Tätä raporttia kirjoitettaessa kunnostustyöt eivät ole näkyneet ottamon raakavesinäytteissä millään tavalla. Kesän 2004 aikana tehdyn törmäpääskyselvityksen mukaan alueella ei ole havaittu törmäpääskyjä tai niiden pesäpaikkoja. Samassa yhteydessä selvitettiin myös muiden lintujen esiintymistä, jolloin alueella havaittiin mm. silmällä pidettävä kangaskiuru. Kangaskiuru vaatii pesimäympäristöltään harvaa puustoa ja niukkaa kenttäkerrosta. Vanhat, avoimet 5

6 soranottoalueet tarjoavat lajille otollisen pesimäympäristön, mutta puuston tihentyessä olosuhteet muuttuvat sille epäsuotuisiksi. 2.5 Lähtötilanne maastossa Kunnostettava alue on vanhaa, osittain jo metsittynyttä kaivualuetta. Maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Alue on paikoitellen melko kivikkoinen ja kivikasojen ympärille kehittyneet kasvillisuusalueet muodostavat kuopan pohjalle metsäsaarekkeita. Alue jakaantuu laajempaan vanhaan soranottoalueeseen sekä pienialaiseen mutta jatkuvasti käytössä olevaan kotitarveottoalueeseen. Laajemmalla osa-alueella on kolme pohjavesilampea sekä kosteikoita. Lammet ja vettyneet alueet muodostavat yhtenäisen, nykytilassa noin 3000 m 2 laajuisen kosteikkoalueen. Lampien pohjan taso on syvimmillään noin +30,5. Kotitarveottoalue on kaivettu syväksi ja jyrkkäseinämäiseksi. Kuopan pohjalla ei ole kuitenkaan vettä ja osa-alueiden välillä olevan kannaksen savikerros todennäköisesti katkaisee vedenkulun laajemman vanhan soranottoalueen ja kotitarveottoalueen välillä. Vanhan ottoalueen pohja on keskimäärin tasolla Tason +34 yläpuolella olevat alueet ovat jo hyvin kasvettumassa mm. männyntaimilla, matalammat maastonkohdat ovat kausikosteikkoja tai lampia. Jyrkät, länteen suuntaavat rinteet ovat paljaana, mutta loivemmat ja vähemmän paahteiset rinteenosat ovat jo vähintään sammaloituneet. Rinteiden yläosat ovat keskimäärin tasolla +38, paikoin jopa +40. Lammikoiden ympärys on ilmeisesti vaihtelevan vedenpinnan vuoksi korkeintaan heinikkoinen, samoin matalimmat maastonkohdat. Kaivualueen pohjalla kasvillisuus on paikoin hyvin niukkaa, mikä voi johtua paitsi veden läheisyydestä ja vedenpinnan korkeuden jatkuvasta vaihtelusta, myös kulutuksesta. Alueella harrastetaan jonkin verran ajelua ja siellä on jälkiä leiriytymisestä. Roskaantuminen tai häiriökäyttö eivät kuitenkaan ole suuria ongelmia, joskin alueelta löytyi mm. vanha autonromu ja hiukan muutakin jätettä. 2.6 Kunnostuksen tavoitteet Kunnostuksen tavoitteena on saada pohjavesilampien veden laatu pysymään tasaisena lampia syventämällä ja yhdistelemällä. Ylijäämämassoilla kasvatetaan suojakerrosta kasvittomilla pohja-alueilla sekä täytetään liian syvälle kaivettua kotitarveottoaluetta ja peitetään vaikeakulkuisia kivikoita. Kasvittomat, jyrkät rinteet luiskataan kasvillisuuden kehittymisen varmistamiseksi. Tavoitteena on saada muutettu alue kehittymään luonnonmukaiseksi osaksi lähiympäristöään. 6

7 3. K U V I A L ÄH T Ö T I L AN T E E S T A Kuvat 1. ja 2. Vanhan ottoalueen lammikoita sekä kaivualueen vettyvää, korkean pohjavedenpinnan aikana kosteikkomaista pohjaa. Kuvat 3. ja 4. Kasvettuneet kannakset erottavat lammikoita ja kosteikkoalueita toisistaan. Kuvat 5. ja 6. Vanhan ottoalueen kasvittomia rinneluiskia sekä alueen eteläosassa oleva, syväksi kaivettu kotitarveottopaikka. 7

8 4. K U N N O S T U K S E N T O T E U T T AM I N E N 4.1 Puuston ja pintamaiden poisto Vanhan soranottoalueen kunnostamiseen varauduttiin poistamalla alueelta, erityisesti rinneluiskien päältä, suuri puusto tilalla vuonna 2006 tehtyjen normaalien metsänhoitotöiden yhteydessä. Näin isoimmat runkopuut saatiin suoraan tuottavaan hyötykäyttöön ja kunnostusprojektin tehtäväksi jäin ainoastaan pienemmän puuston poistaminen. Varsinaiset kunnostustyöt alkoivat kaivualueelle kehittyneen taimikon poistamisella huhtikuulla Työn teki edullisimman tarjouksen antanut metsäkoneyritys. Puut poistettiin kaivinkoneeseen kiinnitetyllä kouralla, missä oli myös kantopiikki. Kouran avulla puut nostettiin maasta juurineen. Kouran kulma oli säädetty nollaan, mikä mahdollisti myös pienen puuston nostamisen. Kaivinkoneeseen asennetulla kouralla oli mahdollista nostaa suurempia puita kuin aiemmilla kunnostuskohteilla käytetyllä metsätraktorilla. Voimaa riitti jopa halkaisijaltaan 30 cm paksujen runkojen nostamiseen. Poistettu puusto jätettiin kasalle kuivumaan ja odottamaan kuljetusta energiahakkeeksi. Kuvat 7. ja 8. Puiden nostossa käytettävä koura sekä puuston poistoa lampien väliseltä kannakselta. Puuston poiston yhteydessä kannot saatiin suurelta osin pois maastosta. Alueelle oli kehittynyt niukasti kenttäkerroksen kasvillisuutta, mutta maan pintakerros kuorittiin siitä huolimatta kasoille. Eniten pintamateriaalia kertyi rinteiden yläosien muutaman metrin loiventamisvarasta. Alueen omat pintamateriaalit jätettiin odottamaan levittämistä valmiille pinnoille. 8

9 Kuva 9. Rinteiden yläosan kuorittua luiskausvaraa. 4.2 Maastonmuotoilu Jyrkkien rinteiden loiventaminen tehtiin syksyn 2006 aikana ja lammet kunnostettiin kun vesilain mukainen lupa oli saatu syksyllä Rinteiden loiventaminen onnistui melko hyvin, sillä materiaalia oli riittävästi eivätkä tilarajat tulleet vastaan kuten useilla muilla vanhoilla soranottoalueilla. Ongelmallisin kohta oli vanhan kaivualueen ja kotitarveottoalueen jakava kannas, jonka sisältä paljastui paksu savikerros. Savisiin aineksiin ei haluttu koskea sillä savea olisi ollut hankala käsitellä ja sijoittaa uudelleen, joten muotoilu tehtiin savivyöhykkeen ehdoilla. Lisäksi savikerros eristi pienen orsivesiesiintymän, minkä vuoksi vyöhykettä ei myöskään haluttu rikkoa. Töitä jouduttiin tekemään talvisissa olosuhteissa runsaan lumentulon yllätettyä jo lokakuun lopulla. Kuvat 10. ja 11. Välikannaksessa oleva savikerros todettiin maatutkauksilla ja koekuopilla. Savikerrosta ei haluttu rikkoa, sillä se rajaa kuopan pohjaa ylempänä olevan orsivesiesiintymän ja lisäksi savea olisi ollut hankala liikutella ja sijoittaa uudelleen. 9

10 Savikerroksesta huolimatta rinteet saatiin hyvin luiskattua ja tasalaatuista hiekkaa riitti myös lampien ympärillä olevien kosteikkojen täyttämiseen. Lampien ympäristö jätettiin alkuvaiheessa puiden poistoa ja työmaatien rakentamista lukuun ottamatta kokonaan muokkaamatta. Kuvat 12., 13., 14. ja 15. Krouvintietä vasten olevan rinteen muotoutuminen jyrkästä ja rikkonaisesta sorakannaksesta loivaksi metsänpohjaksi. Lampialueen muotoileminen aloitettiin muiden maastonmuotoilutöiden jo valmistuttua lokakuussa Lampien ympärillä olevat kosteikot oli jo peitetty rinteiden luiskauksesta ylijääneillä materiaaleilla, joten jäljellä oli enää kahden suurimman lammen yhdistäminen ja lampien syventäminen noin metrillä. 10

11 Lampien yhdistämisen ja syventämisen yhteydessä saaduilla maa-aineksilla nostettiin suojakerrosta lampien ympärillä noin puolella metrillä. Aineksia käytettiin suojakerroksen kasvattamiseen myös sellaisilla kuopan pohja-alueilla, joille ei ollut riittänyt materiaalia rinteiden luiskaamisesta. Maasto lammen ympärillä muotoiltiin vedestä poispäin viettäväksi, jotta lampeen ei pääsisi valumaan pintavesiä. Lammen rannat muotoiltiin turvallisuussyistä niin loiviksi kuin mahdollista, mutta varsinaisia uimapaikkoja ei rakennettu. Osa kunnostuksen yhteydessä saaduista maamateriaaleista jätettiin kasalle maanomistajien kotitarvekäyttöä varten. Aiemmin käytössä ollut kotitarveottoalue muotoiltiin ja pintaverhoiltiin, joten aineksien ottaminen sieltä on lopetettava. Kuvat 16. ja 17. Suurempien lampien ympärillä olevia kosteikkoalueita täytettiin ja suojakerrosta niiden päällä kasvatettiin vähintään metrillä. Pohjoiseen Etelään Kuvat 18. ja 19. Yhdistettävät lammet etelästä ja pohjoisesta kuvattuna. Välissä näkyy lampia erottava kannas. Kuvaustilanteessa alueelta on jo poistettu puusto ja sinne on tehty työmaatiet ympäröivien rinteiden muotoilua varten. 11

12 Kuvat 20., 21. ja 22. Kannaksien poistaminen kahden suurimman lammen väliltä. 4.3 Pintaverhoilu ja kasvettaminen Rinteiden maastonmuotoilut valmistuivat marraskuulla Osalle rinteistä levitettiin alueen omia pintamaita, mutta niitä ei riittänyt kaikkialle. Samaan aikaan maastonmuotoilun valmistumisen kanssa saatiin vinkki rakennustöiden alkamisesta suhteellisen lähellä olevalla kangasmetsään kaavoitetulla tontilla. Rakennuspaikan pintamaat saatiin kuljetuskustannusten hinnalla ja ne päästiin ajamaan suoraan irrotuspaikalta kunnostuskohteen rinteille. Pintamateriaalia ajettiin noin viikon ajan marraskuun lopulla. Aineksesta oli poistettu suurimmat metsätöiden jäljiltä jääneet oksat ja kannot, mutta se sisälsi edelleen varvikkoa ja risuja. Ainesta levitettiin noin 20 cm:n kerrokseksi. 12

13 Kuvat 23. ja 24. Läheiseltä rakennustyömaalta tuotua kangasmetsänpohjaa heti levittämisen jälkeen syksyllä 2006 sekä loppukesästä Kuva 25. Osalle rinneluiskista levitettiin alueen omia pintamaita. Myös nämä alueet lähtivät ensimmäisen kesän aikana hyvin kasvuun, joskaan kasvillisuus ei ollut niin runsasta kuin muualta tuodulla materiaalilla. Lammen ympäristö ja osa kuopan pohjasta jätettiin pintaverhoilematta, jotta materiaalia ei pääsisi kulkeutumaan veteen. Hiekkavyöhykkeelle lammen ympärille, ei kuitenkaan aivan lammen rantaan, kylvettiin marraskuun 2007 lopulla lampaannataa varmistamaan, että pintavesiä ei pääse kulkeutumaan lampeen. Kuopan pohja-alueen avoimien osien kasvettamatta jättäminen turvaa myös kangaskiurulle suotuisan elinympäristön säilymisen. Alueelle levitetyssä pintamateriaalissa oli runsaasti siemeniä ja juurenpaloja, joten sen kasvu käynnistyi ilman kylvöjä tai istutuksia. Jo kesän 2007 lopulla muualta tuodulla kangasmetsän pohjalla kasvoi tiheässä pieniä männyntaimia ja myös alueen omille pintamaille oli kehittynyt monipuolista kasvillisuutta. Puuvartisen kasvillisuuden annetaan levitä alueelle luonnonsiemennyksellä. 13

14 4.4 Seuranta Kunnostetun alueen kehittymistä on tarkoitus seurata koko hankkeen ajan, eli vuoden 2007 loppuun. Seurannoissa kiinnitetään huomiota erityisesti pintamateriaaliin sekä kasvillisuuden leviämiseen alueelle. Pohjaveden tilaa kunnostuskohteen lammessa sekä läheisellä vedenottamolla seurataan tehostetusti erillisen suunnitelman mukaisesti. 14

15 5. KUNNOSTUKSEN AI K AT AU L U JA K U S T AN N U K SET 5.1 Aikataulu Sopimus kunnostuksen toteuttamisesta Laitilan kaupungin kanssa tehtiin ennen kunnostustöiden alkua jo vuonna Tulejärven sorakuopan oli tarkoitus olla hankkeen pilottikohde Laitilassa, mutta luvan viivästyminen muutti sen hankkeen viimeiseksi toteutettavaksi kunnostukseksi. Pohjakartta teetettiin kilpailutuksen perusteella yksityisellä yrityksellä. Lintuselvityksen teki paikallinen harrastaja, jolle maksettiin vain matkakulut. Kairaukset teki Laitilan kaupungin mittausteknikko. Maatutkaluotaukset teki hankkeella vuonna 2006 kesätyöntekijänä ollut Turun yliopiston maaperägeologian opiskelija, joten kustannuksia kertyi ainoastaan matkoista ja laitteen vuokrasta. Suunnitelma tehtiin hankkeen omana työnä. Myös vesilain mukaisen luvan hakemisesta huolehti hanke. 15

16 Maastomittaukset Linnustoselvitys Maatutkaus I-III IV-VI 2004 VII-IX X-XII I-III IV-VI 2005 VII-IX X-XII I-III IV-VI 2006 VII-IX X-XII I-III IV-VI 2007 VII-IX X-XII Taulukko 1. Kunnostuksen aikataulu. Suunnitelma 16 Luvanhaku Vesinäytteet Puuston poisto Maarakennustyöt Pintamateriaalin ajo ja levitys Kylvöt Lammen ympäristön kunnostaminen

17 5.2 Kustannuksista Kustannukset on laskettu yksikköhintoina. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin yleiskustannuksia. Hinnat ovat keskimääräisiä eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa. Suunnitelman pohjakartan hinta sekä luvat ovat omana kustannuksenaan. Linnustoselvityksen osuudeksi jokaista kohdetta kohti tuli laskennallisesti vain muutama euro, sillä selvitykset tehtiin keskitetysti koko hankealueella. Hintaa ei ole otettu mukaan laskelmiin, sillä se ei olisi vertailukelpoinen yksittäiselle kohteelle tilatun selvityksen kanssa. Samoin maatutkauksen kulut on jätetty laskelmista pois, sillä työn teki hankkeen kesätytöntekijä, joka tutkasi samalla laitevuokralla useita kohteita. Puuston poistoa ja pintamateriaalin ajoa lukuun ottamatta Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova teki kaikki maarakennustyöt oppilastyönä. Taulukko 2. Kunnostuskustannusten jakautuminen. Suunnitelma (vain mittaukset, suunnittelu projektin omana työnä) /yht. 800 Luvanhaku 710 Puuston ja kantojen poisto 670 Maastotyöt Rinteiden luiskaus, täytöt ja maansiirrot Lampialueen kunnostus Pintamateriaalin levitys /ha 3900 Pintamateriaali 1000 Kasvettaminen 50 YHTEENSÄ

18 6. YHTE ENVETO Kunnostuksen päätavoite, pohjaveden laadun turvaaminen lampia yhdistämällä ja syventämällä sekä muilla alueilla suojakerrosta kasvattamalla, tuli kunnostuksella täytettyä. Kunnostustöiden myötä myös alueen maisemakuva koheni ja joutoalue saatiin muutettua metsätalousmaaksi. Alue oli kohtuullisen helppo kunnostettava, sillä toisin kuin yleensä vanhoilla soranottoalueilla, Tulejärvellä tilarajat eivät estäneet rinteiden luiskaamista ja muutenkin materiaalia oli vielä runsaasti jäljellä maaston muotoilemiseen. Saven löytyminen luiskattavasta kannaksesta vaikeutti hieman kunnostustöitä, mutta sinänsä saveen törmääminen ei ollut hankealueella mikään yllätys. Rinteiden kunnostaminen sujui hyvin, mutta lampialueella töihin pääsemistä jouduttiin odottamaan kummallisen kauan. Lupapäätöksen viipyminen yli kaksi vuotta tuntuu kohtuuttomalta hankkeen pienialaisuuteen nähden. Lupaa ei todennäköisesti olisi saatu näinkään nopeasti ilman aktiivista kyselyä ja hankkeen keston selvittämistä. Kun lupa lopulta saatiin, onnistui lampien kunnostaminen ongelmitta. Töiden järjestelyn kannalta olisi ollut järkevintä tehdä sekä maisemointityöt että lampien kunnostaminen yhtäaikaisesti, mutta luvan viipyessä päätettiin ainakin rinteet kunnostaa hankkeen aikana. Työteknisesti lampien syventäminen ja yhdistäminen onnistui kurssikeskuksen hyvällä kalustolla ongelmitta. Todennäköisesti aiempi kaivaminen oli tyssännyt juuri kaivinkoneen ulottuvuuksiin, mistä syystä alueelle oli jäänyt kannaksia ja lammet oli kaivettu syviksi heti rannasta lähtien. Kunnostuksella lampien rannat saatiin turvallisemmiksi, vaikka vesipinnan pienialaisuuden vuoksi kovin loivia rantaluiskia ei ollutkaan mahdollista muotoilla. Ajallisesti ja paikallisesti sopivasti löytynyt pintamateriaali osoittautui toimivaksi. Tietoa käyttökelpoisista pintamateriaaleista, esimerkiksi rakentamisen alta kuorittavista pintamaista, oli hankkeen aikana hankala saada ja ainoa keino näytti olevan sattuminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Näin kävi Tulejärvelläkin, vaikka tontti jonka pintakerros kuorittiin rinneluiskille siirrettäväksi, sattui olemaan yksi kaupungin myymistä tonteista. Vastaavaa materiaalia olisi ollut saatavilla jo aiemminkin, mutta tiedon kulun puutteiden vuoksi jo rakennettujen tonttien pintamaat oli työnnelty kasoille kantoineen ja kivineen, joten enää niitä ei voinut käyttää. Kunnostuksen kokonaiskustannukset, noin 5620 /ha, olivat jonkin verran suuremmat kuin vuosina käynnissä olleen Loimaan seudun harjuympäristön kunnostushankkeen tekemien laskelmien mukaiset tavallisten alueiden kunnostuskustannukset 3000 /ha. Hintoja vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon, että Loimaan seudulla mm. puustoa ei poistettu juurineen eikä kunnostettuja alueita pintaverhoiltu, mutta toisaalta Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin maastotyöt on teetetty markkinahintoja ehkä hieman edullisemmalla oppilastyövoimalla. Muihin vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin aikana tehtyjen kunnostuksien hintoihin verrattuna Tulejärven alueen kunnostuskustannukset ovat hieman yli keskitason, joka oli noin 5000 /ha. 18

19 K I RJ AL L ISUUS Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. ja Sandborg, M Soranoton vaikutus pohjaveteen, Raportit V-VI. Vesi- ja ympäristöhallitus. Kontturi, Osmo, Lyytikainen, Ari Varsinais-Suomen harjuluonto. Valtakunnallinen harjututkimus, Raportti 36. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Lounais-Suomen ympäristökeskus (LSYK) Laitilan kaupungin pohjavesialueet. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita. Lyytikäinen, Ari Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet Vakka-Suomen tutkimusalueella. Kertomus POSKI-projektin maastotöistä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen alueella Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. (julkaisematon) Salo, Anita Vanhojen soranottoalueiden kartoitus ja kunnostamistarpeen arviointi pohjavesialueilla Mynämäen-Laitilan-Pyhärannan harjujaksolla. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Pyhärannan kunta, Laitilan kaupunki, Mietoisten kunta, Mynämäen kunta. Ympäristöministeriö Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas

20 LISÄTIETOJA: La i t i l an kau punki M yn ä m ä e n kunta P yh ä r a n n an kunta 20

METSÄLAMPI SORAKUOPPAAN. Lähtötilanne

METSÄLAMPI SORAKUOPPAAN. Lähtötilanne METSÄLAMPI SORAKUOPPAAN Sijainti: Laitila Koko: 4 ha Pohjavesialue: Tulejärvi, vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Kaavat: Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) merkinnät ET/pv; vedenottamon

Lisätiedot

KROUVINUMMEN SORANOTTOALUE

KROUVINUMMEN SORANOTTOALUE V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 9 KROUVINUMMEN SORANOTTOALUE Laitila Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007 S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O...3

Lisätiedot

MOTELLIN SORANOTTOALUE

MOTELLIN SORANOTTOALUE V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 8 MOTELLIN SORANOTTOALUE Mynämäki Tilat Maijanniitty 4:19, Kasakka 4:48, Airikki 1:55 ja Niurunmetsä 2:35 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden

Lisätiedot

KYRÖLÄN SORANOTTOALUE

KYRÖLÄN SORANOTTOALUE V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 5 KYRÖLÄN SORANOTTOALUE Mynämäki, tila Tammela 6:57 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2006 S I S ÄL L YS 1.

Lisätiedot

1. JOHDANTO...3 2. KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT...3 3. KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN...5 4. KUNNOSTUKSEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET...7

1. JOHDANTO...3 2. KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT...3 3. KUNNOSTUKSEN TOTEUTTAMINEN...5 4. KUNNOSTUKSEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET...7 Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kunnostusraportti 3 NIHTIÖN SORANOTTOALUE Pyhäranta, tila Mäkitalo 3:51 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2006 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3

Lisätiedot

ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ

ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 2 ALHON VEDENOTTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ Pyhäranta, tilat Hirs-sora 1:33 ja Hirs-Santa 3:25 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti

Lisätiedot

JÄRVENKALLION SORANOTTOALUE

JÄRVENKALLION SORANOTTOALUE V a n hojen soran ottoalueiden kunnostusprojek tin kunnostusraport ti 6 JÄRVENKALLION SORANOTTOALUE Mynämäki Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2007 S I S ÄL L YS 1. JOHDAN T O...3

Lisätiedot

LOUHOSLAMMESTA VIRKISTYSALUEEKSI. Alueen suunnittelu

LOUHOSLAMMESTA VIRKISTYSALUEEKSI. Alueen suunnittelu LOUHOSLAMMESTA VIRKISTYSALUEEKSI Sijainti: Mynämäki Koko: 11 ha Pohjavesialue: Hiivaniitty, vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Kaavat: Vakka-Suomen harjuseutukaavassa (1995) merkinnät ET/pv;

Lisätiedot

KUINKA KUNNOSTAA VANHOJA SORAKUOPPIA

KUINKA KUNNOSTAA VANHOJA SORAKUOPPIA KUINKA KUNNOSTAA VANHOJA SORAKUOPPIA Kokemuksia vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektista Krista Mäkelä Sisällys MIKSI SORAKUOPPIA KUNNOSTETAAN?... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. MUUTAKIN

Lisätiedot

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta

PALUKSEN MAKU. käyttömuotojen yhteensovittamisesta PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti Ulvila-Palus 19 km Pori-Palus 18 km Tampere-Palus 95 km Kartta: www.eniro.fi

Lisätiedot

Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kunnostusraportti 1 PILOTTIKOHDE. Pyhäranta, tila Hirs-Santa 3:25

Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kunnostusraportti 1 PILOTTIKOHDE. Pyhäranta, tila Hirs-Santa 3:25 Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojektin kunnostusraportti 1 PILOTTIKOHDE Pyhäranta, tila Hirs-Santa 3:25 Krista Mäkelä Vanhojen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2006 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2.

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tervon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha. 2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie

Lisätiedot

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Vesannon kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

VANHOJEN SORANOTTOALUEIDEN KUNNOSTUSPROJEKTI Mynämäki-Laitila-Pyhäranta 2004-2008. HANKESUUNNITELMA Päivitetty 1.11.2005

VANHOJEN SORANOTTOALUEIDEN KUNNOSTUSPROJEKTI Mynämäki-Laitila-Pyhäranta 2004-2008. HANKESUUNNITELMA Päivitetty 1.11.2005 VANHOJEN SORANOTTOALUEIDEN KUNNOSTUSPROJEKTI Mynämäki-Laitila-Pyhäranta 2004-2008 HANKESUUNNITELMA Päivitetty 1.11.2005 2 SISÄLLYS 1. HANKEEN TAUSTA JA TARVE... 3 2. TAVOITTEET... 3 3. HANKEALUE... 4 4.

Lisätiedot

Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Leppävirran kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Hankealueen sijainti

Hankealueen sijainti PALUKSEN MAKU Esiselvitys vanhan maaainesottoalueen maisemoinnista ja käyttömuotojen yhteensovittamisesta Hankealueen sijainti Hankkeen taustat Ennen maa-aineslakia ei ottotoiminnalta vaadittu maisemointia

Lisätiedot

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Suonenjoen kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Karttulan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve n kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

1.1 H AN KE A LUE... 5

1.1 H AN KE A LUE... 5 VANHOJEN SORANOTTOALUEIDEN KUNOSTUSPROJEKTI LOPPURAPORTTI 2004-2007 K rista Mäkelä V a n h o jen soranottoalueiden kunnostusprojekti 2008 S I S Ä L L Y S ALKUSANAT... 3 JOHDANTO... 4 1. HANKKEEN TAUSTA

Lisätiedot

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56.

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. 5.5 Himanka Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. Kuva 56. Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Varpaisjärven kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio

Lisätiedot

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6.

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6. 5.5 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0416951 0416954 A 0416954 B 0416953 A 0416952 0 2,5 5 Km Kuva 62. Jokioisten pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.

Lisätiedot

Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Rautalammin kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Maapinta-ala: 4453 ha yhteensä/ella/ rajoitetunoton alueella: 6,5/5,5/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 117 ha Suojelu- ja muut suojeluohjelma-alueet:

Lisätiedot

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain

Lisätiedot

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi Oulunkaaren ympäristölautakunta 13 20.03.2014 Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi OULYMP 13 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven

Lisätiedot

Tammela. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue C A. Voimassa (> ) Päättyneet (< )

Tammela. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue C A. Voimassa (> ) Päättyneet (< ) 5.8 0421054 0421056 0483405 Voimassa (> 30.6.2006) Päättyneet (< 1.7.2006) 0406151 0421055 Pohjavesialue 0483419 0483406 0408255 0483451 0483403 0483412 0416952 04834 0483414 0483413 0443351 C 0483415

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille

Hakemus on tullut vireille 2/YMPLA 2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M5/2016 Ympla 31.8.2016 73 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 2.9.2016 HAKIJA: Kulonen Erkki ja Matti Metsämaantie

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Ympäristölautakunta 27 10.03.2015 Maa-ainesten ottaminen / Kaivuu ja Kuljetus Riikilä Oy 355/10.03.00/2014 Ympltk 27 Kaivuu & Kuljetus Riikilä Oy hakee Eurajoen kunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km 5.3 04151 04152 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 041 041 041 0 2,5 5 Km Kuva 42. n pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat. 58 Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187.

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. 5.14 Kokkola Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. Kuva 187. Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA 28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle

Lisätiedot

Forssa. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Forssa. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.1 0406152 0406103 0406151 0406106 0416951 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0416954 B 04061 0483451 0 2,5 5 10 Km Kuva 9. n pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten

Lisätiedot

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla

Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottamisalueiden tila ja kunnostustarve Pirkanmaalla SOKKA-hanke POSKI-hanke, Kiviaineshuolto Pirkanmaalla nyt ja tulevaisuudessa kuntaseminaari Anne Lindholm, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145.

Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. 5.12 Kauhava Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 145. Kuva 145. Kauhavan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67.

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. 12/-92 6706 Maapinta-ala: 1355 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/ rajoitetunoton alueella: 3,0/1,9/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 70 ha

Lisätiedot

Kalvola. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Kalvola. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.6 0421008 0421002 0421001 0421004 0408252 0421005 0421054 0421010 0421009 0421006 0421051 0421056 0421052 0 2,5 5 10 Km 0421055 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue Kuva 74. n

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 24/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-229 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 24/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-229 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 24/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-229 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2009 ASIA HAKIJA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen koskien tiloilla Sorala

Lisätiedot

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 1 Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 4 Sähköpylväs A... 4 Sähköpylväs

Lisätiedot

Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Varkauden kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Renko. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue B. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.7 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 69254 69255 692 692 69253 69205 69252 43351 B 69251 0 1,25 2,5 5 Km Kuva 92. Rengon pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Esityksen sisältö Lyhyesti hankkeen tavoitteista ja sen toteutuksesta Hankkeen tämän hetkinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1 INVENTOINTIRAPORTTI LOVIISA Garpgård Inventointi tulevalla soranottoalueella 8.11.2012 DG2736:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN Tiivistelmä Museoviraston arkeologiset

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Maa-ainesten ottaminen

Maa-ainesten ottaminen Jouko Juntusen maa-ainesten ottamista pohjaveden yläpuolelta koskeva Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Dno YMPVI: 3328 /739/2007 Oulun seudun ympäristölautakunta 19.11.2008 218 Oulun seudun ympäristötoimi

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Juankosken kaupungin alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha)

Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Soranottoalueen numero Jälkihoidon tila Kunnost us-tarve Lisämääre Huomioitavaa Tarkastus pvm Digitoija Pinta-ala (ha) Pohjavesialueen nimi Hirvikangas 1 4 1 lampi vedenottamon läheisyys 10.10.2007/28.6.2011

Lisätiedot

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen

Lisätiedot

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue

Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon kunta Pilaantuneen alueen kunnostusvaihtoehtojen vertailu, entinen Svärdfeltin ampumarata-alue P19175P001 3.9.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN. 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN. 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN Pohjolankatu 14 MUUTTAMISESTA 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen 1/5 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hattula. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> )

Hattula. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 5.2 0408253 0408207 04082 04082 0408254 0408252 04082 0421051 0408206 0408251 0408204 0421052 0408205 0469254 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0408255 0469253 0469253 0 2,5

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY Viasveden Hiekka- ja Kuljetusliike Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maaaineslupaa, joka koskee valimohiekan

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4

Lisätiedot