KUHMOISTEN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 KUHMOISTEN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Kuhmoisten kunnan vuoden 2012 talousarvio yleisperustelut 3 Tuloslaskelman erät Tuloslaskelma..14 Rahoituslaskelman erät ja rahoituslaskelma..15 Käyttötalouden yhteenveto..16 Talousarvion sitovuus...18 Kuhmoisten kunnan talousarvion käyttötalousosan hierarkiarakenne...19 Talousarvion käyttötalousosan laskennalliset ja sisäiset erät Käyttötalousosa Yleishallinto..22 Käyttötalousosa Opetus- ja kulttuuritoimi Käyttötalousosa Tekninen toimi. 48 Vesihuoltolaitos..58 Käyttötalous yhteensä.. 60 Tuloslaskelma ulkoiset ja sisäiset.61 Investointitaulukko Liite 1, Sosiaali- ja terveystoimi (tuottaja) Liite 2 Kuhmoisten Vuokrakiinteistöjen tavoitteet ja talousarvio v Kansikuva: Eino Viikilän Karhu

3 2 KUHMOISTEN KUNTA VUODEN 2012 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa kansantalouden kasvu alkuvuonna 2011 oli nopeaa ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia. Tilanne maailmantaloudessa sen sijaan muuttui oleellisesti kesällä 2011 ja talouden näkymät heikentyivät merkittävästi. Tilanne vaikutti myös Suomen viennin näkymiin siten, että kevään optimistiset tunnelmat muuttuivat huonompaan suuntaan. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään ja tätä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot vuodelle 2011 olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Talouden taantuma voi olla Suomessa mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Suomessa työttömyysaste tulee alenemaan vuonna 2011 noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten vuonna 2011 keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien menot vuosina Kuntien toimintamenojen kasvun odotetaan olevan samalla tasolla vuonna 2012 kuin vuonna 2011, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kuntatyönantajien valtuuskunta hyväksyi työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen raamisopimuksesta. Kunnille ratkaisu on kallis, mutta valtuuskunta pitää kuitenkin hyvänä, että Suomeen saadaan kattava työmarkkinaratkaisu. Ratkaisulla turvataan työrauha, parannetaan kilpailukykyä ja vakautetaan maamme julkista taloutta. Kuntien alakohtaiset neuvottelut käydään hyväksytyn raamisopimuksen puitteissa. Kunta-alan neuvottelut raamisopimuksen kohtalo ja kattavuus ratkeavat marraskuun 25. päivään mennessä. Raamisopimuksen keskeiset kohdat Sopimuskorotukset (palkankorotukset ja työehtojen muutosten kustannukset) ovat ensimmäisenä vuonna 2,4 prosenttia ja toisena 1,9 prosenttia. Työntekijät saavat ensimmäisenä sopimusvuonna 150 euron kertakorvauksen. Työntekijät voivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan käyttää joustavasti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työttömyyskorvauksia lykkäävä ns. lomakorvauksen jaksotus poistetaan. Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan 75 prosentista 80 prosenttiin. Pätkä- ja vuokratyöntekijöiden asemaa parannetaan.

4 3 Kuhmoisten kunnan taloudellinen lähtötilanne Valtuuston hyväksymän vuoden 2011 talousarviomuutoksen mukaan tilikauden tulos olisi euroa alijäämäinen. Kunnan taseessa tilinpäätöksessä 2010 oli kumulatiivista ylijäämää 2,4 miljoonaa euroa. Kuhmoisten kunnan talous täytti vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan tasapainossa olevan talouden tunnusmerkit. Talousarvion 2012 osalta tilikauden tuloksen ennustetaan olevani alijäämäinen euroa. Tulosennusteen toteutuminen merkitsee ylijäämän vähenemistä ja talouden liikkumavaran kapenemista. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti veronkorotuksista vuonna Talousarviota valmisteltaessa kunnan verotulojen kertymän talousarviovuonna 2012 ennustetaan laskevan verraten aikaisempiin vuosiin. Valtionosuuksissa on tapahtunut merkittävää kasvua viime vuosina. Vuonna 2007 valtionosuudet olivat 5,9 miljoonaa euroa kun vuodelle 2012 ennuste on n. 8,7 miljoonaa euroa. Kunnan lainakanta on alentunut viime vuosina merkittävästi ja lainakanta loppuvuonna on 1,6 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin osalta on todettava, että Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöjen lainakanta on edelleen huomattava yhteensä n. 3 miljoonaa euroa. Kuhmoisten kunnan kannalta suurimpia talouteen liittyviä kysymyksiä tulevaisuuden osalta ovat käyttötalouden menojen kasvu, hallitusohjelmassa mainitut valtionosuuksien leikkaukset sekä verotulojen kehitys. Kunnan toiminnan painopistealueet Vuonna 2011 kunta panosti työllistämiseen palkkaamalla oman työnsuunnittelijan. Lisäksi kunta toimi merkittävänä työttömien työllistäjänä palkkaamalla työllistämistuella työttömiä omaan organisaatioonsa. Työllisyyden hoidon painopistealueet vuonna 2012 ovat muun muassa Lape-hankkeen toteuttaminen, yhdistysten palkkatukityöpaikkojen lisääminen, toimintakeskuksen roolin vahvistaminen ja työpajan suunnittelu. Kunta on organisoinut elinkeinotoimen uudelleen perustamalla kehittämisasiamiehen toimen ja irtisanomalla osakassopimuksen ja ostopalvelusopimuksen Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin omistaman Jämsek Oy:n kanssa. Kunnassa on ollut valmisteilla oma elinkeino ja työllisyysstrategia, joka tulee ohjaamaan kunnan elinkeinoasioita jatkossa. Kunnassa on ollut suunnitteilla kaksi merkittävää infraan liittyvää hanketta vuonna Talousarviovuonna 2012 Kuhmoisten kunta tulee suunnitelmien mukaan panostamaan niin Laajakaista kaikille hankkeeseen kuin kaukolämpöverkon suunnitteluun. Laajakaista kaikille - hanke tarjoaa toteutuessaan yrittäjille mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen sekä myös uusien työmahdollisuuksien syntymiseen muun muassa etätyön kautta. Kaukolämpöverkon rakentaminen tuo uusia työmahdollisuuksia, joten toteutuessaan rakentamisella on työllisyyttä lisäävä vaikutus. Lämpövoimalaitos itsessään takaa työmahdollisuuksia muun muassa metsätalousalan yrittäjille Kunnan väestökehitys, työllisyys ja elinkeinorakenne Kuhmoisten kunnan haasteena on työikäisten kuntalaisten määrän väheneminen. Kunnan väestön ikärakenne ja huoltosuhde ovat muuttumassa raskaammaksi. Ennusteen mukaan vuonna 2015 kunnan asukkaista yli puolet on yli 60 vuotiaita ja vuonna 2016 sama luku olisi noin 52 %.. Väestöennusteiden mukaan väkiluku jatkaisi laskuaan ja ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä väkiluku laskisi noin 15 prosenttia vuoden 2005 lukuarvosta. Kuhmoisten kunnan väkiluku oli 2554 asukasta. Väestötietojärjestelmän tietojen mukaan Kuhmoisten kunnan asukkaita oli 2 526, joista miehiä ja naisia Perheiden lukumäärä oli 675. Vuoden 2012 osalta ennustettavissa on, että väestömäärä jatkaa laskuaan.

5 4 Kuhmoisten kunnan väestöennuste vuosille Kuhmoinen Kuhmoisten kunnan ikäryhmittäinen väestöennuste vuosille Ikäluokat yhteensä Kunnan ikäryhmittäisen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä (17-64-vuotiaat) laskee huomattavasti. Ikäihmisten määrä eli yli 75-vuotiaitten osuus väestöstä ennusteen mukaan kasvaa vuoteen 2025 mennessä merkittävästi verrattuna vuoteen Vuoden 2011 aikana työttömyys on vähentynyt Kuhmoisissa merkittävästi. Joulukuun 2010 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 163 henkilöä eli 15,7 % työvoimasta, elokuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli enää 111 henkilöä, mikä on 11,0 % työvoimasta. Vuoden 2010 aikana työvoiman määrä aleni Kuhmoisissa 1061 henkilöstä 1039 henkilöön. Tammikuussa 2011 työvoiman määrä oli yhteensä 1010 henkilöä. Vuoden 2011 aikana työvoiman määrä on pysynyt lähes samana, ollen elokuun lopussa 1011 henkilöä. Vuoden 2011 aikana merkittävimpiä muutoksia työllisyystilanteessa työttömien kokonaismäärän laskun lisäksi ovat miesten työttömyyden väheneminen, nuorisotyöttömyyden lasku sekä ns. Kelan sakkomaksulistalla olevien henkilöiden määrän väheneminen. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli elokuun lopussa 59 henkilöä, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden aikana keskimäärin. Tämä johtunee siitä, että kesällä Te-toimiston myöntämien palkkatukimäärärahojen loputtua ei Kuhmoisissa tehty uusia palkkatukisopimuksia Kuhmoisten elinkeinoelämässä suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus, rakentaminen. Seuraavina tulevat kuljetus ja varastointi, hallinto- ja tukipalvelut. Vastaavasti maa- ja metsätalous löytyy vasta sijalta kuusi. Majoitus- ja ravitsemistoiminta löytyy sijalta seitsemän. Rakennemuutos on jatkunut edelleen Kuhmoisten kunnan elinkeinoelämässä ja vaikuttanut elinkeinorakenteeseen, maa- ja metsätalous on silti edelleen merkittävä työllistäjä. Kunnassa oli työpaikkaa. Työssäkäyvien kuntalaisten osuus vuotiaista oli yhteensä 45,1 %. Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä oli 806 ja omassa kunnassa työssäkäyvine osuus työssäkäyvistä oli 70,2 %. Yritysten toimipaikkojen lukumäärä 2009 oli 228 kappaletta.

6 5 Kuntia koskeva uusi lainsäädäntö ja muutokset Hallitusohjelman mukaan Suomen hallitus tulee toteuttamaan koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jossa tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan kuntauudistus tulee koskemaan jokaista kunta. Eduskunnassa on valmisteilla useita kuntia koskevia lainsäädännön uudistuksia. Valmisteilla on muun muassa seuraavaan lainsäädäntöä: ikälaki, nuorten yhteiskuntatakuu, rikosuhripäivystys, vankilasta vapautuvien kuntoutus ja sosiaalipäivystyksen kehittäminen. Tuleva lainsäädäntö lisäämään kuntien menoja ja valtio on sitoutunut korvaamaan puolet kustannuksista uusien velvoitteiden osalta. Muutokset ja kehittämistarpeet kunnan toiminnassa Yleishallinnon osalta merkittävin kehittämishanke tulee olemaan siirtyminen sähköiseen asianhallintajärjestelmään. Kunnan elinkeinotoimen uudelleen organisoinnilla haetaan muutosta elinkeinoasioiden hoidossa ja elinkeinotoimen painopistealue tulee kohdistumaan erityisesti kunnan oman elinkeinoelämän kehittämiseen. Elinkeinotoimessa pyritään aktiivisesti tekemään uusia avauksia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Sivistystoimen osalta merkittävimpiä tulevaisuuden asioita ovat lukiokoulutuksen säilyminen kunnassa, Etelä-Päijänteen verkostolukiohanke, koulutoimen uudelleenorganisointi ja siirtyminen yhtenäiskouluun. Teknisessä toimessa merkittävin hanke on kaukolämpölaitoshankkeen eteenpäin vieminen. Kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen kunto ja energianhuolto vaatii erityishuomiota. Kunta jatkaa edelleen Hiilineutraali kunta hankkeessa. Teknisen toimen organisaatiota tulee vahvistaa ja henkilöstön vaihtuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveystoimessa kehittämistarpeita on erityisesti ikäihmisten palveluissa. Merkittävä kehittämiskokonaisuus on erityisesti kotona asumisen tukeminen. Kuhmoisten kunta tulee panostamaan talousarviovuonna henkilöstön työhyvinvointiin. Kunta toteuttaa koko henkilöstöä koskevan työilmapiirin mittauksen. Lisäksi esimiestyöhön ja johtamiseen tullaan panostamaan muun muassa koulutuksen avulla. Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoisten kunnan strategiassa määritellään kunnan visio seuraavasti: Kuhmoisissa on luontaista elinvoimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmoisten tunnetusti luonnonkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet muualle toimivat. Kuhmoisten kunnan strategian päämäärät ovat seuraavat: kunnan taloudellisen tilanteen kohentaminen ja vakauttaminen, asiakaslähtöisyys kunnan palveluissa ja päätöksenteossa, henkilöstön toimintaedellytysten turvaaminen ja palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.

7 6 Kuhmoisten strategiset päämäärät ovat seuraavat: Talous Asiakas Henkilöstö Prosessit ja rakenteet Taloudellinen tilanne kohentuu luomalla todellisia edellytyksiä yrittäjyydelle, asumiselle ja sujuville yhteyksille sekä järjestämällä kunnan palvelut oikein mitoitettuina ja kustannustietoisesti. Kunta on kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaitaan varten, mikä näkyy osallistumis-mahdollisuuksissa, lähipalveluissa sekä sitoutumisessa ja asenteissa. Osaava riittävä ja asioihin panostava henkilöstö sekä motivoitunut luottamushenkilöstö luovat perustan kunnan toiminnalle. Päällekkäisyyttä ja tehottomuutta tulee karsia alueellisesti tarkasteltuna. Voimavarat tulee keskittää arvon luontiin kuntalaisten verorahoille. Tuotantotoiminnan ohjaus on sujuvaa ja tasokkaan omistajaohjauksen mukaista. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kunnan osakkuusyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Kuhmoisten kunnan tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt ovat vuonna 2010 seuraavat: Tytäryhteisöt: Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöt Oy (omistusosuus 100 %) Kuhmoisten Päijälänkoti As Oy (omistusosuus 100 %) Kuntayhtymät: Keski-Suomen liitto (0,90 %) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky (0,63 %) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (1,27 %) Päijät-Hämeen koulutuskonserni (0,19 %) Osakkuusyhteisöt: Kiinteistö Oy Hokkalanperä (35 %) Asunto Oy Peltohokkala (25,6 %) Jämsek Oy (33,3 %) Kiinteistö Oy Pohjoisportti (35,5 %)

8 7 Hyväksyttyä konserniohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä taikka säännöistä muuta johdu. Käyttäessään omistajaohjausta kunta ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei saa käyttää siten, että yhteisön päätös tai toimenpide tuottaa yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai haittaa yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella. Kuhmoisten kunnan merkittävin konserniin kuuluva yhtiö on Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöt Oy. Yhtiön tärkeimpiä tehtäviä on kohtuuhintaisten ja hyväkuntoisten vuokra-asuntojen tarjoaminen kuntalaisille. Asuntojen käyttöaste on ollut kohtuullinen n. 90 % ja tähän tulee yhtiössä jatkossakin kiinnittää huomiota. Yhtiön merkittävin ongelma on ollut maksuvalmiuden turvaaminen kassavarojen riittämättömyyden vuoksi. Yhtiössä on ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Kuhmoisten Kunnan Vuokrakiinteistöjen talousarvio ja toiminnan tavoitteet on liitteenä 2.

9 8 Kunnan organisaatio Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksi. VALTUUSTO 21 jäsentä KUNNANHALLITUS 7 jäsentä TARKASTUSLAUTAKUNTA 4 jäsentä + tilintarkastaja PERUSTURVAJAOS 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ kunnanjohtaja + osastojen päälliköt ja kehittämisasiamies KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä VAALILAUTA- KUNTA 5 jäsentä VAALITOIMI- KUNTA 3 jäsentä KUNNAN- HALLITUKSEN ALAISET TULOS- YKSIKÖT Hallinto-osasto Osastopäällikkö SIVISTYS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KOULUJEN YHTEINEN JOHTOKUNTA 8 jäsentä SIVISTYSTOIMI Sivistysosasto Osastopäällikkö TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä RAKENNUS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä TEKNINEN TOIMI Tekninen osasto Osastopäällikkö Tilaajalautakunta/sosiaali- ja terveyspalvelut Kuhmoisten kunta muodostaa Jämsän kaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jämsän kaupunki järjestää Kuhmoisten kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut palvelut. Sopimusosapuolten yhteinen toimielin on tilaajalautakunta, johon Jämsän kaupunki nimeää seitsemän (7) jäsentä ja Kuhmoisten kunta kaksi (2) jäsentä. Tilaajalautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja lautakunnan toimikausi noudattaa valtuustokausia. Lautakunnan tehtävistä ja asioiden esittelystä lautakunnassa määrätään Jämsän kaupungin hallintosäännössä. Kunnanhallituksen alaisena jaoksena on toiminut vuoden 2009 alusta lukien perusturvajaos. Sen tehtävänä on toimia valmistelijana niissä sosiaali- ja terveystoimen alaan liittyvissä asioissa, jotka tulevat kunnanhallituksen käsittelyyn.

10 9 TULOSLASKELMAN ERÄT Toimintatuotot Kuhmoisten kunnan talousarviossa on vuodelle 2012 arvioitu toimintatuottoja kertyväksi noin 2,2 milj. euroa. Kasvua vuoteen 2011 on noin 6,3 %. Toimintakulut Toimintakuluja talousarviossa on yhteensä 17,6 milj. euroa. Lisäystä vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 2,6 %. Toimintamenoihin sisältyy 11,2 milj. euron suuruinen määrärahavaraus palvelujen ostoihin. Määräraha on 1,0 % suurempi kuin vuoden 2011 muutetussa talousarviossa. Kunta-alan palkkaratkaisu on tehty vuosille Talousarvioraamia laadittaessa henkilöstökulujen kasvuksi on arvioitu keskimäärin 2,4 % vuodelle Henkilöstökuluja talousarvioehdotuksessa on 4,7 milj. euroa. Lisäystä vuoden 2011 talousarvioon on n. 5,4 %. Henkilöstökuluihin sisältyvät sosiaalivakuutusmaksut on laskettu seuraavin prosentein: - sairausvakuutusmaksu 2,5 % - KuEL, palkkaperusteinen 17,6 % - KuEL, eläkemenoperusteinen (arvio) 6,0 % - työttömyysvakuutusmaksu 2,0 % - tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 1,3 % - VaEL:iin kuuluvat opettajat 20,0 % Verotulot Aineita ja tarvikkeita (elintarvikkeet, polttoaineet, sähkö, toimisto- ja koulutarvikkeet, hoitotarvikkeet yms.) varten on talousarviossa noin 1,2 milj. euron suuruinen määrärahavaraus. Määräraha on n. 11,2 % suurempi kuin vuoden 2011 muutetussa talousarviossa. Avustuksissa on noin 0,3 milj. euron suuruinen määräraha, joka on 2,1 % pienempi kuin vuoden 2011 talousarviossa. Määräraha käytetään mm. lasten kotihoidontukiin, yksityistieavustuksiin ja yhteisöavustuksiin. Vuokramenoiksi on arvioitu 0,087 milj. euroa, joka on vuoden 2011 muutetun talousarvion tasolla. Muita toimintakuluja talousarvioon on varattu noin 0,031 milj. euroa. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan vahvistaa vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 19,75. Kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 - pääasiassa vakinaiseen asumiseen käytettävien rakennusten 0,50 kiinteistöveroprosentti - pääasiassa muuhun kuin vakinaiseen asumiseen käytettävien 1,10 asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti - yleishyödyllisten yhteisöjen omistamien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00

11 10 Kunnan verotulojen kertymä vuosilta ja ennusteet TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA muutos Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Valtionosuudet vuodelle 2012 Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus käsitellään järjestelmässä yhtenä eränä. Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

12 11 KUNNAN LASKENNALLINEN VALTIONOSUUS 2012 Kunta: Kuhmoinen Asukasluku : Välisumma Yhteensä Yhden putken valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset Erityisen harva asutus, saaristoisuus ja saamelaisuus 0 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset yhteensä Näistä vähennetään elatustuen takaisinperinnän palautukset (ei valtionosuutta): 2,47 /asukas x asukasta = Peruspalvelujen valtionosuuden rahoitusosuus 2 999,96 /asukas Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulotasausta Verotuloihin perusutuva tasaus (+/-) Peruspalvelujen valtionosuus (tasaukset, vähennykset ja lisäykset mukana) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (muut kuin yllä olevat) Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (ei talousarviossa) ( Kunnan laskennalliset valtionosuudet Kotikuntakorvaukset esi- ja perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset (+) 0 Maksettavat kotikuntakorvaukset (-) Elatustuen takaisinperinnän palautus Maksettava määrä (valtionosuus +/- kotikuntakorvaukset + elatustuen palautukset)

13 12 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuottoja on talousarviovuonna arvioitu kertyvän euroa. Pitkäaikaisten talousarviolainojen korkomenoiksi on arvioitu euroa. Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin otetut määrärahat (netto ) mukaan lukien muodostuu kaikkien rahoituserien arvioiduksi netoksi euroa. Vuosikate Talousarviota valmisteltaessa vuosikate on euroa. Poistot ja arvonalentumiset sekä satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistot sisältävät poistosuunnitelman mukaiset poistot yhteensä euroa. Satunnaisiin eriin ei ole varattu talousarvioon määrärahaa. Tilikauden tulosarvio on alijäämäinen.

14 TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP TA +muutos TA TS 1000 TS Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Tunnusluvut Toimintatulot/Toimintamenot, % 13,0 11,9 12,4 12,1 12,1 Vuosikate/Poistot, % 188,6 50,9 81,0 22,7 2,9 Vuosikate, /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Asukasmäärä vuoden lopussa = valtuustoon nähden sitovat erät

15 14 RAHOITUSLASKELMAN ERÄT Investoinnit Lainakannan muutokset Määrärahavaraus käyttöomaisuusinvestointeihin on Rahoitusosuuksia investointeihin on arvioitu kertyvän Toiminnan ja investointien rahavirta-arvio on Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan tarvittaessa euroa ja aiemmin otettuja lainoja lyhennetään euroa. Vuoden 2011 päättyessä tulee kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä olemaan n euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutokseksi talousarviossa on varattu Arvioitu rahavarojen muutos on RAHOITUSLASKELMA TP TA TA TS 1000 TS muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat = valtuustoon nähden sitovat erät

16 15 KÄYTTÖTALOUS Tulot Käyttötalouden tulot kasvavat arviolta 6,6 %. Myyntitulot kasvavat metsän myyntitulojen ja vesi- ja jätevesimaksutulojen korotuksen vuoksi. Tukien ja avustusten tulojen aleneminen johtuu toimeentulotuen valtionavustuksen pienenemisestä. Kuhmoisten kunnan toimeentulotukimenot ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet, joten myös valtiolta saatava tuki näin ollen alenee. Käyttötaloustulot lajeittain (ulkoiset) Muut 3 % Vuokratulot 25 % Myyntitulot 58 % Tuet ja avustukset 10 % Maksutulot 4 % Talousarvion ulkoiset tulot Muut 5 % Käyttötalous 12 % Investoinnit 0 % Verotulot 38 % Valtionosuudet 45 %

17 16 Menot Käyttötalouden toimintamenot kasvavat arviolta 2,3 %. Henkilöstömenojen kasvuprosentti on 5,4. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa raamisopimuksen 2,4 %:n korotus ja 150 kertakorvauserä, lisäksi sivukulujen yhteenlaskettuun prosenttiin on tullut n. 3 % nousu. Talousarvioon on myös lisätty kahden uuden henkilön palkkauskustannukset, Kehittämisasiamies elinkeinotoimeen ja teknisen toimen kenttätyöstä vastaavan henkilön palkkauskustannukset. Työttömien työllistämiseen on varattu henkilöstökuluihin , joka on suurin piirtein sama taso kuin vuonna 2011, tuloihin on vastaavasti arvioitu saatavan tukea , joten nettovaikutukseksi jää Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajin nousu on 11,2 %, joka pääosin johtuu teknisen toimen kiinteistöjen lämmityskustannusten noususta. Tekninen 11 % Ulkoiset menot hallinnon aloittain Investoinnit 6 % Yleishallinto (ilman SoTea) 9 % SoTe/Jämsä/Keuruu 48 % Opetus- ja kulttuuri 22 % Muut 4 % Avustukset 2 % Käyttötalousmenot lajeittain (ulkoiset) Muut 0 % Tarvikkeet 7 % Palveluiden ostot 64 % Henkilöstömenot 27 %

18 17 TALOUSARVION SITOVUUS Valtuusto vahvistaa toimielinten tulosaluekohtaiset tulo- ja menomäärärahat. Investointiosan määrärahat valtuusto vahvistaa investointiluettelossa esitetyllä tasolla. Vahvistetut määrärahat sitovat toimielimiä tulosalueittain tulot yhteensä ja menot yhteensä tasolla. Määrärahoja ei saa ylittää ilman valtuuston lupaa. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion antaa kunnanhallitus tarkemmat täytäntöönpano-ohjeet. Kun talousarvio on hyväksytty, hallintokunnat laativat käyttösuunnitelmat, jonka yhteydessä ne täsmentävät myös sitovat toiminnalliset tavoitteensa. Valtuustolle annetaan puolivuosittain selvitys toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteidensa toteutumisesta. TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS Sitovuus Menomäärä- Tuloarviot B= Brutto rahat N=Netto KÄYTTÖTALOUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1100 Vaalit B TARKASTUSLAUTAKUNTA 1200 Tilintarkastus B KUNNANHALLITUS 1300 Hallinto B Sisäiset palvelut B Elinkeinoelämän edistäminen B Sosiaali- ja terveys omatoiminta B Sosiaali- ja terveys ostopalvelut Jämsä ja Keuruu B SIVISTYSLAUTAKUNTA 4000 Sivistystoimen hallinto B Lasten päivähoito B Esi- ja perusopetus B Lukio B Ruokapalvelu B Kulttuuritoimi B Vapaa-aikatoimi B TEKNINEN LAUTAKUNTA 5000 Tekninen hallinto B Kaavoitus- ja maankäyttö B Kiinteistötoimi B Palo- ja pelastustoimi B Varasto, vesihuoltolaitos ja pesula B RAKENNUSLAUTAKUNTA 5900 Rakennuslautakunta B (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yksityistiet) TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B Satunnaiset erät B 0 0 INVESTOINTIOSA B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA

19 18 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN HIERARKIARAKENNE OTSIKKOTASO (SUMMATAS0) VALTUUSTO TASO KUSTANNUSPAIKKA **YLEISHALLINTO ***KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT VAALIT ***TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS TILINTARKASTUS ***KUNNANHALLITUS HALLINTO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TOIMIKUNNAT HALLINTOTOIMISTO TYÖLLISYYDENHOITO KUNNALLISVEROTUS TYÖSUOJELU MUU HENKILÖSTÖHALLINTO SISÄISET PALVELUT PUHELINVAIHDE KOPIOINTI ATK-PALVELUT ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN ELINKEINOTOIMI MAATALOUSTOIMI MAA- JA METSÄTILAT JOUKKOLIIKENNE SOSIAALI JA TERVEYS/OMATOIMINTA ELATUSTUET TOIMEENTULOTUKI ELÄKEMENOPERUSTEISET- JA VARHEMAKSUT (KUEL) SOSIAALI JA TERVEYS OSTOPALVELUT JÄMSÄ JA KEURUU PSYKOSOSIAALISET JA PERHEIDEN PALVELUT VAMMAIS- JA KUNTOUTUSPALVELUT VANHUSPALVELUT PERUSTERV.HUOLL.VASTAANOTTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO/Keuruu **OPETUS- JA KULTTUURITOIMI ***SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO SIVISTYSTOIMEN HALLINTO LASTEN PÄIVÄHOITO PERHEPÄIVÄHOITO RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO ILTAPÄIVÄTOIMINTA LASTEN KOTIHOITOTUKI

20 19 ESI- JA PERUSOPETUS ESIOPETUS PERUSOPETUKSEN HALLINTO PERUSOPET.OPETTAJIEN HLÖSTÖMENOT KIRKONKYLÄN KOULUN MUUT OPETUSME KAUKOLAN KOULUN MUUT OPETUSMENOT RUOKAHUOLTO KIINTEISTÖMENOT, (1-9 LUOKAT) PERUSOPETUKSEN KULJETUKSET VAMMAIS-JA SAIRAALAOPETUS LUKIO LUKION OPETUKSEN PALKAT LUKION KIINTEISTÖMENOT LUKION HALL.,MUUT OPT.MENOT JA RUOKA LUKION KESTÄVYYSJUOKSU LUKION ELOKUVAKASVATUS RUOKAPALVELU KOULUKESKUKSEN KEITTIÖ PÄIJÄNNEKODIN VALMISTUSKEITTIÖ KULTTUURITOIMI KULTTUURIPALVELUT KOTISEUTUMUSEO RIIHIGALLERIA KUHMOLA MUSIIKKIOPPILAITOKSET KIRJASTOPALVELUT TAITEEN PERUSOPETUS TYÖVÄEN OPISTO LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI LIIKUNTATOIMI VESURIRYHMÄ (EU-HANKE) NUORISOTOIMI **TEKNINEN TOIMI ***TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN HALLINTO TEKNINEN HALLINTO KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU PUISTOT JA MUUT YHT.ALUEET LIIKENNEVÄYLÄT JÄTEHUOLTO SATAMA JA LAITURIALUEET KIINTEISTÖTOIMI KUNTALA MUUT VUOKRALLE ANNETUT ASUNNOT MUUT VUOKRALLE ANNETUT TILAT KOULUKIINTEISTÖT SOS. JA TERV. TOIMEN KIINTEISTÖT PALO- JA PELASTUSTOIMI VÄESTÖNSUOJELU PELASTUSTOIMI PALO-JA JÄRVIP.ASEMA ***RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA YMPÄRISTÖNSUOJELU YKSITYISTIET ***VARASTO, VESIHUOLTOLAITOS JA PESULA VARASTO, VESIHUOLTOLAITOS JA PESULA VARASTOT, KONEET JA VÄLINEET VESIHUOLTOLAITOS PESULA

21 20 Talousarvion käyttötalousosan taulukoiden laskennalliset ja sisäiset erät koostuvat seuraavista tileistä: POISTOT Suunnitelman muksiset poistot Poistot atk-ohjelmista Poistot muista pitkävaikutteisista menoista Poistot rakennuksista Poistot kiinteistä rakenteista ja laitteista Poistot koneista ja kalustosta SISÄISET- JA VYÖRYTYSTULOT Myyntitulot Sisäiset Sisäiset vesi- ja jätevesimaksut Sisäiset myyntitulot Pyykkipalvelut Vyörytetyt Puhelinkeskus Kopiointi Atk-palvelut Toimistopalvelut Työttömien työllistäminen Vuokratulot Sisäiset vuokratulot Vyörytetyt vuokratulot SISÄISET- JA VYÖRYTYSMENOT Palvelujen ostot Sisäiset Jätevesimaksut Ravitsemuspalvelut Pyykkipalvelut Vyörytetyt Puhelinkeskus Kopiointi Atk-palvelut Toimistopalvelut Työttömien työllistäminen Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset Vesimaksut Muu materiaali Vuokrat Sisäiset vuokramenot Vyörytetyt vuokramenot

22 21 KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Palvelusuunnitelman kuvaus: Vaalien järjestäminen. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Vaalit muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot ,0 % 4 Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot tulot yhteensä ,0 % 0 4 Toimintamenot: Henkilöstömenot ,3 % 3 Palvelujen ostot ,0 % 1 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % Avustukset Vuokramenot Muut menot menot yhteensä ,5 % 0 4 TOIMINTAKATE (netto) ,2 % 0 0 Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot Menot ,5 % KOKONNAISTULOT ,0 % 0 4 KOKONAISMENOT ,6 % 0 4 NETTO KUSTANNUS ,9 % 0 0 Vakituinen henkilöstö 0,02 0,02 0,02 0,0 % 0,02 0,02 = valtuustoon nähden sitovat erät

23 22 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus Vastuuhenkilö: Tilintarkastaja Erkka Ollila, JHTT Tehtävän toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lisäksi valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan (JHTT-tilin-tarkastaja/JHTT-yhteisö). Tilintarkastuspalvelut kunta ostaa valtuuston päätökseen perustuen tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Erkka Ollila. Palvelusuunnitelman kuvaus: Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös hyvää tilintarkastustapaa noudattaen. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on määritellä tilintarkastuksen painopistealueet, valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Tilintarkastus muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot tulot yhteensä ,0 % 0 0 Toimintamenot: Henkilöstömenot ,4 % 2 2 Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % Avustukset Vuokramenot Muut menot menot yhteensä ,3 % TOIMINTAKATE (netto) ,3 % Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot Menot ,9 % KOKONNAISTULOT ,0 % 0 0 KOKONAISMENOT ,2 % NETTO KUSTANNUS ,2 % Vakituinen henkilöstö = valtuustoon nähden sitovat erät

24 23 KUNNANHALLITUS Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tulosalueeseen kuuluvat seuraavat toiminnot ja niistä huolehtiminen: kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, toimikunnat, hallintotoimisto, työllisyyden hoito, kunnallisverotus, työsuojelu ja muu henkilöstöhallinto. Palvelusuunnitelman kuvaus: Kunnan talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvät viranomais- ja muut tehtävät siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle. Yleishallinnon tulosalueen tehtävänä on myös edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa. VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Sitovat tavoitteet Vaikuttavuustavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Talouden tasapainon säilyttäminen Vuosikate Vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen Elinkeino- ja työllisyysstrategia Elinkeino- ja työllisyysstrategian valmistuminen sekä käyttöönotto päätöksenteossa Työllisyyden edistäminen Työttömyysprosentti Työttömyysprosentti vuoden lopussa enintään 9 % KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tuotantotavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Henkilöstön hyvinvointi, työkyky ja terveys Sairauspoissaolojen lukumäärä Sairauspoissaolojen lukumäärä on alempi kuin vuonna 2011 Huolellinen ja perusteelli- Oikaisuvaatimusten ja Oikaisuvaatimuksia ja nen päätösvalmistelu Työilmapiirikyselyn toteuttaminen kunnan henkilöstön parissa valitusten määrä Työilmapiirikyselyn tulokset valituksia ei tehdä Työilmapiirikyselyn tulosten perusteella toteutetaan toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi Perustelut: Kunnan talouden tasapainon keskeinen mittari on vuosikate. Niin kauan kun vuosikate riittää kattamaan vähintään suunnitelman mukaiset poistot, voidaan talouden katsoa olevan tasapainoinen. Kunnan elinkeino- ja työllisyysstrategian on määrä valmistua vuoden 2012 alussa. Strategia sisältää päämäärän ja tavoitteet kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi erityisesti elinkeinoelämän ja työllisyyshoidon näkökulmasta. Elinkeino- ja työllisyysstrategian tulee omalta osaltaan ohjata kunnallista päätöksentekoa. Kunnallisen organisaation tärkeimpänä voimavarana voidaan pitää sen henkilöstöä. Henkilöstön hyvinvointi ja toimintaedellytykset tulee turvata mahdollisimman pitkälle työnantajan toimesta.

25 24 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Hallinto muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot ,0 % 2 2 Maksutulot 993 Tuet ja avustukset ,1 % Vuokratulot Muut tulot tulot yhteensä ,6 % Toimintamenot: Henkilöstömenot ,5 % Palvelujen ostot ,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,5 % Avustukset ,6 % Vuokramenot ,9 % 5 5 Muut menot ,0 % menot yhteensä ,2 % TOIMINTAKATE (netto) ,9 % Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot ,8 % Menot ,4 % KOKONNAISTULOT ,6 % KOKONAISMENOT ,2 % NETTO KUSTANNUS ,9 % Vakituinen henkilöstö 5,08 6,22 6,22 6,22 6,22 = valtuustoon nähden sitovat erät Sisäiset palvelut Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Tulosalueen tehtävänä on tarjota kunnan eri toimialoille niiden tarvitsemat tietohallinto- ja tietoliikennepalvelut sisältäen yhteisesti käytössä olevat ohjelmistot, laitteet ja tukipalvelut. Tulosalue koostuu puhelinvaihteesta, kopioinnista ja tietohallintopalveluista aiheutuvista menoista. Puhelinvaihdepalvelu on keväästä 2006 alkaen toteutettu seudullisena ratkaisuna. Kuhmoisten kunnan puhelinvälitys hoidetaan Jämsän kaupungin toimesta. Kuhmoisten kunnalla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus Jämsän kaupungin kanssa tietohallinto- ja tietoliikennepalvelujen osalta.

26 25 Palvelusuunnitelman kuvaus: Tietohallinto-, tietoliikenne, kopiointi- ja puhelinvaihdepalvelujen tuottaminen kunnan eri toimialoille. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tuotantotavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Palvelutuotannon sujuvuus ja virheettömyys Käyttäjäpalautteen määrä Sujuva ja virheetön palvelutuotanto erityisesti tietohallinto- ja tietoliikennepalvelujen osalta Lähitukipalvelujen saatavuuden edistäminen Lähipalvelupyyntöihin vastaaminen Kaikkiin lähipalvelupyyntöihin vastataan enintään vuorokauden sisällä pyynnön lähettämisestä Perustelut: Tietohallinto- ja tietoliikennepalvelujen sujuvuus ja virheettömyys ovat keskeinen edellytys kunnan palvelutuotannossa. Lähipalvelujen osuus em. palveluissa on merkittävä. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Sisäiset palvelut muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot ,0 % Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot tulot yhteensä ,0 % 0 0 Toimintamenot: Henkilöstömenot Palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % 2 2 Avustukset Vuokramenot ,7 % 8 8 Muut menot ,0 % 1 1 menot yhteensä ,0 % TOIMINTAKATE (netto) ,1 % Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot ,0 % Menot ,0 % 4 4 KOKONNAISTULOT ,9 % KOKONAISMENOT ,9 % NETTO KUSTANNUS ,0 % -1-1 Vakituinen henkilöstö = valtuustoon nähden sitovat erät

27 26 Elinkeinoelämän edistäminen Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Elinkeinoelämän edistämisen tulosalueeseen kuuluvat elinkeinotoimi, maaseututoimi, maa- ja metsätilat ja joukkoliikenne. Kuhmoisten kunnan elinkeinotoimen tehtäviä hoitaa vuoden 2012 alusta alkaen kunnan kehittämisasiamies. Kehittämisasiamies toimii omalta osaltaan kunnan elinkeinoelämän kehittäjänä. Hän neuvoo yrityksiä sekä yrittäjiksi aikovia ja ryhtyviä henkilöitä, välittää heille tietoa koulutuksista, saatavilla olevista yrityspalveluista ja edistää matkailuun liittyvää näkyvyyttä sekä kehittää yritysten ja kunnan välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia. Maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. Maataloushallinnon yhteistyötä teemme Jämsän kaupungin maaseutuelinkeinoviranomaisten kanssa siten, että Jämsä ostaa maksatusviranomaispalveluja (tukihakemusten tallennus- ja tarkastuspalveluja) ja ostamme hallintoviranomaispalvelut Jämsästä. Padasjoen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kanssa teemme yhteistyötä vastavuoroisesti tukihakemusten tallennuksien tarkastuksessa. Kuhmoisten kunnassa on voimassa oleva metsäsuunnitelma, jonka perusteella toteutetaan metsänhoidollisia toimenpiteitä sekä myydään vuosittain metsäomaisuutta n euron edestä. Kunnan tarjoaman joukkoliikennepalvelujen tehtävänä on tarjota asiointimahdollisuuksia kunnan asukkaille kuntakeskukseen. Kunnan alueella ei ole toimivaa julkista joukkoliikennettä. Kuntalaisille onkin järjestetty asiointimahdollisuus kirkonkylän taajaman ulkopuolelta kunnan järjestämänä palveluna yhteistyössä taksiyrittäjien kanssa. Joukkoliikenteen tavoitteena on tarjota kunnan haja-asutusalueella asuville kuntalaisille mahdollisuus kerran viikossa asioida kuntakeskuksessa. Palvelusuunnitelman kuvaus: Edellä lueteltujen palvelujen tuottaminen sujuvasti ja virheettomästi. VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Sitovat tavoitteet Vaikuttavuustavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Kunnan tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Kunnan näkyvyys kuntarajojen ulkopuolella, kotisivujen kautta tapahtuva markkinointi Tontti- ja toimitilojen kysynnän kasvu aikaisempaan vuoteen 2011 verrattuna KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET Tuotantotavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuminen Kunnan palveluihin liittyvän markkinoinnin edistäminen Kunnan näkyvyys kuntarajojen ulkopuolella, kotisivujen kautta tapahtuva Markkinointitoimenpiteiden säännönmukaisuus näkyvyyden edistämiseksi markkinointi Toimiva yritysneuvonta Asiakaspalaute Asiakastyytyväisyyden kasvattaminen aikaisempaan vuoteen 2011 verrattuna Maaseutuhallinnon säh- Sähköisen asiointi Vähintään 50 % viljeliöistä

28 27 köisen asioinnin suosion kasvattaminen ottaa käyttöön maaseutuhallinnon sähköisen asioinnin Perustelut: Toimivat ja asiakaslähtöiset yrityspalvelut ovat tärkeä tekijä alueen yrittäjien toimintaedellytysten turvaamisessa. Kunnan tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden lisäämisessä markkinoinnin rooli on merkittävä. Onnistunut markkinointi lisää kunnan kiinnostavuutta mm. matkailijoiden keskuudessa. Tontti- ja toimitilojen kysyntä kertoo omalta osaltaan kunnan alueella oleviin palveluihin liittyvästä onnistuneesta markkinoinnista. Toimivilla ja sisällöltään ajantasaisilla kunnan kotisivuilla on myös tärkeä merkitys kunnan alueella olevien palvelujen tunnettavuuden edistämisessä. Maaseutuhallinnon palveluissa sähköisen asioinnin suosion kasvaminen lisää palvelutehokkuutta. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Elinkeinoelämän edistäminen muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot ,3 % Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot ,0 % 4 4 Muut tulot ,5 % tulot yhteensä ,8 % Toimintamenot: Henkilöstömenot ,3 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,1 % 5 5 Avustukset ,0 % 9 9 Vuokramenot Muut menot ,0 % menot yhteensä ,3 % TOIMINTAKATE (netto) ,6 % Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot Menot KOKONNAISTULOT ,8 % KOKONAISMENOT ,4 % NETTO KUSTANNUS ,5 % Vakituinen henkilöstö 1,25 1,25 2,25 2,25 2,25 = valtuustoon nähden sitovat erät

29 28 Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, oma toiminta (ei Jämsän ostopalveluja) Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Oman toiminnan tulosalueeseen kuuluu valtiolta tuleva elatustuen palautus sekä toimeentulotuen valtionosuus. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen siirtynyttä henkilöstöä koskevat eläkemenoperusteiset- ja varhemaksut. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TOIMIALA: TP 2010 TA TA 2012 Muutos-% TS 2013 TS Sosiaali- ja terveys omatoiminta muutos edell. ta Toimintatulot: Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset ,1 % Vuokratulot Muut tulot ,6 % 4 4 tulot yhteensä ,1 % Toimintamenot: Henkilöstömenot ,5 % Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokramenot Muut menot menot yhteensä ,1 % TOIMINTAKATE (netto) ,8 % Laskennalliset- ja sisäiset erät: Poistot ja arvonalentumiset Tulot Menot KOKONNAISTULOT ,1 % KOKONAISMENOT ,1 % NETTO KUSTANNUS ,8 % Vakituinen henkilöstö = valtuustoon nähden sitovat erät

30 29 Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi, ostopalvelut Jämsä ja Keuruu Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Tehtävän toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on tuottaa ja järjestää kuntalaisille tarpeelliset, oikein mitoitetut ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Palveluilla tuetaan kuntalaisten elämäntaitojen hallintaa ja mahdollisuutta turvalliseen ja mielekkääseen elämään kaikissa elämäntilanteissa. Kuhmoisten kunta muodostaa yhdessä Jämsän kaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen so-siaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on Jämsän kaupungilla ja järjestämisvastuuta toteutetaan tilaaja-tuottaja -mallin mukaisella toiminnalla. Yhteistoimintatehtäviin kuuluvat kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan kunnille kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja tuottaminen. Tehtäviä ovat: 1. Kunnille kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtävät 2. Väestölle järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat: sosiaali- ja terveystoimen hallinto, vastaanottopalvelut, aikuisten psykososiaaliset palvelut, perhepalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, hoito- ja hoivapalvelut, vammaispalvelut, toimeentulotuki ja sosiaalitoimen lainsäädäntöön liittyvä työllisyys, kuntoutuspalvelut ja perusterveydenhuolto ja siihen liittyvä erikoissairaanhoito. Yhteistoimintasopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon vastuullinen järjestäjä on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta hoitaa Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan puolesta sopimusohjausneuvottelut ja muun tarvittavan sopimisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kuntien valtuustojen antamien ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Muilta erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen tuottajilta yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta tilaa palvelut sopimuskuntien valtuustojen antamien ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Kuhmoisten kunta on mukana ympäristöterveydenhuollon palveluiden (terveysvalvonta ja eläinlääkintä) osalta yhteistoiminta-alueella, jossa tehtävien hoitamisesta vastaa Keuruun kaupunki. Tulosalueen menoista maksetaan myös vuonna 1927 tai sitä aiemmin syntyneiden kuntalaisten terveyskeskusmaksuja arviolta euroa. Palvelusuunnitelman kuvaus: Tavoitteena on turvata Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella kustannustehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja kaikkien seutukunnan alueen asukkaiden saatavilla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet ovat talousarvionkirjan liitteenä 1.